Lapsirikas-hanke auttaa ja tukee lapsiperheitä

Lapsirikas-hanke on Oulun ja Raahen alueilla toimiva pilottihanke erityisesti useampilapsisten perheiden auttamiseksi. Raahessa Lapsirikas-hanke ja rauhanyhdistys tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteistyössä ovat mukana myös kaupunki, seurakunta ja turvakoti sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ja 4H-yhdistys. Maija Niskakangas ja Heli Havia ovat toimineet Raahen Rauhanyhdistyksen perhe- ja diakoniatyötoimikunnan Lapsirikas-yhdyshenkilöinä hankkeen alkumetreiltä asti.
Hanketta on esitelty rauhanyhdistyksellä niin perheille kuin varttuneillekin. Tarkoituksena on ollut välittää lapsiperheille tietoa mahdollisuudesta saada apua ja toisaalta rekrytoida vapaaehtoisia.

Vapaaehtoisia onkin löytynyt mukavasti nuorista aikuisista aina eläkeikää kolkutteleviin asti. Lisää tekijöitä kuitenkin tarvittaisiin.

– Kaikenikäisille vapaaehtoisille löytyy tekemistä. Tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin mitä pystytään tarjoamaan apua. Myös naapurirauhanyhdistysten alueilta on tullut kyselyitä, Maija toteaa.

– Monet iäkkäämmätkin haluaisivat auttaa lapsiperheitä. He vain eivät oikein tiedä, miten. He voivat esimerkiksi toimia varamummoina ja -pappoina, leipoa, auttaa lastenhoidossa, kuunnella lasten juttuja ja vaikka lukea heille, Heli vinkkaa.


Molemmat naiset tekevät itsekin vapaaehtoistyötä. Heli tekee sitä jonkin verran Lapsirikkaan kautta, mutta myös auttamalla sisarustensa perheitä. Maijan ja hänen puolisonsa työsarka on omien lasten perheissä.

– Mutta onhan sekin suoraan pois Lapsirikkaan työtaakasta, hän toteaa.

– Ja lapset niin tykkäävät, kun pappa makaa lattialla ja leikkii Legoilla heidän kanssaan. Minä ehdin laittaa iltapalaa ja vähän siivota siinä.
Naiset kokevat työn antoisana.

– Tämä tuntuu harrastukselta eikä se väsytä. Eikä tämä vie mitenkään hirveästi aikaakaan.


Maija ja Heli osallistuivat syksyllä Lapsirikkaan vapaaehtoiskoulutukseen. Koulutuksessa tähdennettiin sitä, että vapaaehtoisen ei oleteta venyvän enempään kuin mistä on sovittu. Asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan projektissa on työntekijä, johon voi aina olla yhteydessä.

Koulutuksen aikana mietittiin myös vastuuasioita ja juteltiin peloista. Siinä myös painotettiin vaitiolovelvollisuutta.

– Mekään emme tiedä, missä perheissä vapaaehtoiset toimivat, naiset kertovat.


Tiivis yhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistaa raahelaisnaisten mukaan sen, että mahdollisimman moni perhe saataisiin avun piiriin.

– Olemme yhdistäneet voimamme. Niille perheille, jotka eivät saa Lapsirikkaasta apua, pyritään välittämään tukea muilta tahoilta.

Naiset toteavat, että monesti jo tieto siitä, että joku on tarvittaessa käytettävissä, voi tuoda helpotusta arkeen. Samoin se, että joku spontaanisti piipahtaa kysymässä kuulumisia.

Lapsirikas-hankkeessa mukanaolo on yksi rauhanyhdistyksen ennaltaehkäisevä työmuoto, Heli toteaa.

– Kun vanhemmat voivat hyvin, koko perhe voi hyvin. Ja silloin vanhemmat jaksavat myös kuljettaa lapsiaan rauhanyhdistyksen toimintaan. Jos on voimavarat vähissä, eihän sitä jaksa innostua oikein mistään.

Naisille on iso asia, että rauhanyhdistys tukee Lapsirikkaan ajatusta.

– Hyvä, että se on nähty tärkeäksi. Tämä sopii meidän toiminta-ajatukseen, ja siksi myös vapaaehtoisten on turvallista lähteä siihen.
Heli ja Maija toivovat, että yhteistyö hankkeen kanssa saisi tuulta purjeisiin myös muissa rauhanyhdistyksissä.