Auttakaa minua, PLIIS!!! :'(

Niin ja sairastan ykköstä.

Sen siitä saa, kun uskoo mielikuvitussairauksiin ja lähtee leikkimään psykiatrista leikkiä. Hinta on kova ja sitä joudut maksamaan joka tapauksessa loppuelämäsi lähes varmuudella aivovaurioiden merkeissä.

Voit minimoida tappiosi katsomalla totuutta silmiin; lopettamalla uskosi typeriin mielisairauksiin, ottamalla selvää miksi oikeasti voit huonosti alunperin, kun leikkiin lähdit mukaan, miksi voit huonosti nyt (miinus aineiden suorat vaikutkset ja aivovaurio-oireet), ja harkitsemalla hallittua huumeidenkäytön alasajoa. Ei ole helppo projekti ja aivovaurioiden kanssa elämään oppiminen on toinen iso haaste. Sen on sinulla ollut menossa koko ajan ja on edessä jatkossakin, joten siihen kouluun joudut joka tapauksessa, tai siinä jatkamaan.

"Räsähtäminen" voi olla osa vieroitusoireistoa, mutta vaikea arvioida ilman, että kerrot tarkemmin mitä koet tai tarkoitat. Vieroitusoireista voi lukea esim. osoitteesta www.survivingantidepressants.org. 9/10 käyttäjästä erehtyy luulemaan viekkareita mieli(kuvitus)sairauden tai henkisen baseline-tuskansa paluuksi, mikä on 9/10:stä kerrasta väärä päätelmä.

Asiat muuttavat vasta, kun on valmis kohtamaan todellisuuden ja luopuu hömppäuskoistaan valtion viralliseen pseudotieteeseen. Vaikea on odottaa parannuksia ennen sitä.

Miten menee tänään ? Mitä sinulle kuuluu ? Oletko saanut apua/rauhoittunut ?
Yritä ottaa iisisti ! yritä jaksaa ! kunnes saat apua !

Jos nykyisellä lääkityksellä mielentila oli oikein hyvä jo pitkään, miksi kaikki menee uusiksi ? En päässyt oikein perille, sori ! Haluat purkaa lääkityksen, mutta tarvitset siihen uuden lääkityksen. Kumpi vaihe sulla on siis menossa, onko se nyt vanhan purku ja uuden lääkkeen aloitus vai …?
Illalla tulee Voice ym. hömppää telkusta, niillä saan itse aikani kulumaan :)
Mitä sinä puuhailet ?

Minulla on siis ilmeisimmin munuaisten vajaatoiminta. Lisäksi vähän ennen tuota diagnosoitiin TD. Nämä ovat este nykyiselle lääkitykselle kokonaisuudessaan, koska ovat nuo em. aiheuttaneetkin.

Voin aiemmin ihan ok, enkä ollut enää psyk.polin asiakkaana. Lääkkeet ja labrat hoitui tk:ssa. Nyt kuitenkin tuli pari kk sitten sairasjakso, ja päädyin lopulta psyk. puolen päivystykseen, jossa hoitoni on nyt väliaikaisesti. Käyn siellä viikottain, mutta siellä eivät muuta lääkitystä. Siellä ilmeni myös tuo munuaisjuttu ja TD, mutta lääkitystä muutetaan vasta polilla.

Sairasjaksot ovat talttuneet tällä lääkityksellä tähän mennessä yleensä väliaikaisella neuroleptien annosten nostolla, mutta nyt ei voi TD:n vuoksi nostaa. Vedän rauhoittavia siihen asti että pääseen tapaamaan polin psykiatrin, jonka kanssa lääkitystä katsotaan.

Huolettaa vaan niin paljon tämä tilanne. Ei pysty nukkumaan, eikä ajattelemaan mitään muuta... Täytyypä kokeilla tuota Voicen katsomista. Kiitos vinkistä. En ole sitä vielä katsonutkaan.

Aika hankala tilanne on sulla ! Onneksi nyt pärjäilet kuitenkin tyydyttävästi.
Olen itsekin lähes kroonisesti tilanteessa että ajatukset (ongelmat) vain pyörii päässä, uni ei tule ja liian usein tuntuu, että sekoan kokonaan. Tuttua ?
En muuten tiedä, mikä on TD...
Ajankulukseni yritän katsella telkkarista mitä vain vähänkään kiinnostavaa tai viihdyttävää etten murehtisi asioitani, silloin kun ei muutakaan tekemistä ole.
Voice on siitä kiva, että musiikki rentouttaa aina ! Musiikki tekee hyvää hermoille !
Viime vuonna aloin sitä katsoa, vaikka ajattelin, että se ei ole minun tyyppiseni ohjelma ollenkaan, luulin olevani vähän yli sen iän, mutta musiikki ei tunne rajoja,
ei ikä eikä muitakan rajoja huomasin ilokseni ! Musiikki vie ajatukset mukanaan, se rentouttaa. "Mielihyvähormoni" alkaa toimia. Riippuu tietysti vähän laulajasta :)))
En katso ohjelmia liian kriittisesti. Jos se on vähänkään kiva, se on tehnyt tehtävänsä aivoissani, siirtänyt huoleni hetkeksi syrjään !
Hyvää iltaa sinulle ja kaikkea hyvää ! Asioilla on tapana järjestyä, muistathan sen ?

Hei vielä ! Luin TD:stä. Ei tarvitse kirjoitella siitä, jos mieleesi tulisi...
Sympatiat sinulle. Olet tosi keljussa kierteessä. Mulla on vain sellainen kierre mitä lääkitykseen tulee, että sydänoireitani, riuhtovia päivän kestäviä "rytmihäiröitä"
ei saa oikein estettyä ja hillittyä kuin rauhoittavilla, jotka puolestaan aiheuttaa ja voi lisätä sydänoireita. Teet niin tai näin, se voi olla väärinpäin…
Stressi täytyis pitää kurissa, vaan siihen en voi paljon vaikuttaa, se johtuu minusta riippumattomista tekijöistä.
Rentoa iltaa siis !

Hei, kiva kun vastailit.

Minullakin on rytmihäiriöitä. Etenkin iltaisin, tai jos kiihdyn. Sydänfilmille niitä ei ole vielä koskaan saatu. Stressiä pitää välttää, joskin bipoksi siedän stressiäkin yllättävän hyvin.

Musiikista minäkin pidän ja kuuntelen paljon. Yritän myös ulkoilla. Asun rauhaisalla alueella, joten päiväsaikaan saa olla tuolla ulkona yksin. Tänään oli niin surkea sää etten lähtenyt minnekään.

Tuntuu että joka sairasjakson myötä kaveripiiri kaventuu aina entisestään. Erakoidun lähes täysin. Sitten jälkikäteen ei ole niin luontevaa pitää yhteyksiä. Tavallaan välillä kaipaa seuraa, mutta ei sitten ole oikein seurakelpoinen.

Koetan nyt olla tekemästä itsestäni marttyyriä, tai rypemästä itsesäälissä. Tässä tilanteessa se vain pahentaa.

Menen ensimmäistä kertaa tälle polille ja siellä odottaa taas kymmenennet uudet naamat. Jännittää sekin, miten siellä otetaan vastaan. Kaikki psykiatrit eivät ole niin kivoja.

Kivaa viikonloppua!

Hei Sama vika mulla, sydänoireet tulee niin kivuliaina, etten ole kyennyt EKG:hen, toisaalta en kehtaa soittaa ambulanssiakaan, mikä on varmaan pöljää.
Kutsun oireitani rytmihäiröiksi, luulen ettei ne ihan sitä ole, kaikki oireet ei täsmää.
Sydänultra on tehty kaksi vuotta sitten. Se oli ok.
Voi joskus käydä huonostikin… mutta olen selvinnyt tähän asti hengissä.
Oireineni olen myös minäkin vähän erakoitunut, koska en voi sopia tapaamisia
kun ne peruuntuu kuitenkin jonkun kamalan olotilan takia.
Oireitteni takia olen joutunut käymään niin paljon eri lääkäreillä, että toivon ettei ikinä tarvitsisi mennä enää, koska en jaksa enää aloittaa kaikkea alusta uuden, eri lääkärin kanssa. Ja sitten ne toteaa helposti, että se on psyykkistä varmaan vaan…
Ei oteta todesta fyysisiä oireita.
Yritetään ottaa rennosti, ettemme yllyttäisi sydänoireita tai muutakaan pintaan !
Huomenna meille :) tulee TTK, musiikkia ja tanssia ! (Tanssii tähtien kanssa)
Ja tänään Haluatko miljoonääriksi. Parhaat ohjelmat alkavat usein iltayöstä, mutta on onneksi jotain muutakin tekemistä kuin "töllö", vaikka hyvä se on olemassa.
Jos mullakin olisi mahdollisuus, menisin metsään kävelemään tai luontoon ylipäätänsä, se rauhoittaa.
Alkuviikosta menet uudelle polille ?

Hei, en pääse vielä ensi viikollakaan polille. Ihan älyttömiä nämä odotusajat. Onneksi olen sentään nyt tavannut ihan psykiatria pitkästä aikaa moneen vuoteen, vaikkei vakituinen apu olekaan ja ei tee ylläpito-lääkityksen muutoksia. TK:sta saan harvemmin enää apua. Olen noista TD:n oireista sinne kyllä puhunut, mutta ei ole uponnut. Mietin pitäisikö tehdä jonnekin kantelu, mutta tuskin voimat riittää semmoiseen.

Se alusta aloittaminen harmittaa muakin. Varsinkin kun tilanne akuutti, ärsyttää selittää koko sairashistoriaa kerralla, kun ei meinaa saada muutenkaan ajatuksista kiinni. Monesti on ekassa tapaamisessa sit todettu, että täytyypä selvitellä lisää ja perehtyä tarkemmin.

Mä myös hyödyn tosi paljon psykologin/psyk.hoitsun tapaamisista. Mut niissähän vasta pihistellään. Ymmärrän että ne on kalliita, mutta ne kuitenkin parantavat elämänlaatua paljon. Ei pelkät lääkkeet sitä tee.

Olen miettinyt sähköhoidon mahdollisuutta. Onko sinulla kokemuksia siitä?

Kävin tänään ulkona ja aion sinnitellä iltaan ilman rauhoittavia. Sitten saunon ja katson jonkun elokuvan. Yle Areenassa on hyviä dokumentteja. Kai tässä vähän paremmin menee, kun pystyy tekemään muutakin kuin makaamaan tai pyörimään.

Hei ! Mulla ei ole kokemusta sähköhoidosta. Siitä oli muuten eilen YLE Fem:lla lääkäri kertomassa Efter nio-ohjelmassa. Se on yleistynyt hoitomuotona tehokkuutensa takia, vaikka yleinen käsitys on, että se jää kohta historiaan.
Sinnittelen aivan minimimäärällä rauhoittavia. Oikeastaan juuri kukaan ei edes tiedä ongelmistani. Yritän näytellä normaalia (hahhah). Psyk.hoitajalla kävin aikanaan, että "osoittaisin yhteistyökykyä", ettei tulevaisuudessa torpattaisi apua minulta, mutta siitä hoitajasta ei ollut mihinkään, naistenlehtitasoista jutustelua vaan. Arvasinkin, eihän niiden koulutus anna riittäviä taitoja, mutta joku fiksumpi hoitaja/ihminen olisi voinut osata keskustella rakentavasti. Joskus hyvä ystävä on parempi. Ei vaan tapaa juuri ketään enää.
"Taiteilen" itsekseni olotilojeni kanssa - menee milloin mitenkin.
Mitä tv-ohjelmiin tulee, minäkin katson mielellään hyviä dokkareita.
Puolet vapaa-ajastani taitaa mennä lukemiseen, tietokirjoja alalta kuin alalta.
Miljonääriksi-visassa voi testata tietämystään…
Hyviä löylyjä !

Jos sua kiinnostaa katsoa ko. ohjelma, niin oikaisen: Efter nio-ohjelma tuli torstaina 21.00 ja se uusitaan arkisin muistaakseni 16.25, mutten muista päiviä. Tänään sitä ei uusittu, eli ensi viikolla sitten. Oisko Yle Areenallakin ? Aiheita on 3-4 joka ohjlemassa ja ohjelma kestää vajaan tunnin, se oli loppupuolella. Lääkärinä oli Robert Bergholm. Siinä näytettiin ko. toimenpide, joka ei kuulemma tunnu niin pahalta kuin näyttää ja potilashan saa pikanukutuksen
toimeenpiteen ajaksi. En ihan tarkkaan tiedä "kohderyhmää" keille se auttaa, mutta lääkäri sanoi sen auttavan useimpia.

Katsoin tuon ohjelman nyt. On pari päivää ollut kauhea migreenikin vielä. Mielenkiintoinen, kiitos vinkistä!

Toivottavasti voit ylipäätänsä ottaen edes vähän paremmin sentään kuin viikko sitten
ja varsinkin että migreeni hellittäisi !

Oletko kokeillut ns. anticonvulsant -lääkkeitä? Niitä on montaa erilaista, niissäkin voi tulla sivuvaikutuksia, mutta kaikille ei tule. Kyseisiä lääkkeitä käytetään epilepsiaan, mutta toinen käyttötarkoitus on bipolaarinen mielialahäiriö.

Mulla on myös bipolaarinen ja osaan kylä samaistua niin tähän aloittajaan. Mulla kans lääke, joka tarkoitettu alunperin epilepsiaaan, mutta nykyään myös bipoon. Mut ei sama kun tuo edellämainittu. Itse sain sähköhoitoa pahimpana aikana 12 kerran sarjan ja voin kyllä suositella. ensin pelotti, mutta kun toinen vaihtoehto alkoi kovasti vaikuttamaan kuolemalta oman käden kautta, niin uskaltauduin kokeilemaan ja se oli elämäni paras päätös. Paljon voimia aloittajalle!!!