Olisikos tällä puolella tietämystä tai perusteltua mielipidettä kuvaamastani asiasta.
Tältä sivustolta sain vinkin kytkeä akuilta tulevat kaapelit erillisille koontikiskoille ennen inverttelille kytkemistä.
Nyt kiskot on ruuvattu kiinni ainoastaan filmivanerilevylle, mutta ajatuksena olisi kytkeä ne Fiboxin asennuskoteloon (n. 25x35x15 ), jossa olisi pohjalla metallinen asennuspelti koontikiskoja varten.
Koontikiskot on sähkötukusta ostettavia AM-4 potentiaalintasauskiskoja, sellaisia 10-paikkaisia, jossa onkuuskoloavaimella kiristettäviä ruuveja.
Onkohan suurikin riski ruuvata kiskot (2 kpl) suoraan asennuspeltiin kiskojen päädyissä olevien eristeholkkien läpi.
Kiskojen välille tulee lisäksi ns. sormisuojalevystä väliseinä?
Vaihtoehtona voisi olla filmivanerin ruuvaaminen suoraan kotelon pohjaan tai sitten asennuslevyyn.
Tältä sivustolta sain vinkin kytkeä akuilta tulevat kaapelit erillisille koontikiskoille ennen inverttelille kytkemistä.
Nyt kiskot on ruuvattu kiinni ainoastaan filmivanerilevylle, mutta ajatuksena olisi kytkeä ne Fiboxin asennuskoteloon (n. 25x35x15 ), jossa olisi pohjalla metallinen asennuspelti koontikiskoja varten.
Koontikiskot on sähkötukusta ostettavia AM-4 potentiaalintasauskiskoja, sellaisia 10-paikkaisia, jossa onkuuskoloavaimella kiristettäviä ruuveja.
Onkohan suurikin riski ruuvata kiskot (2 kpl) suoraan asennuspeltiin kiskojen päädyissä olevien eristeholkkien läpi.
Kiskojen välille tulee lisäksi ns. sormisuojalevystä väliseinä?
Vaihtoehtona voisi olla filmivanerin ruuvaaminen suoraan kotelon pohjaan tai sitten asennuslevyyn.
Vastaukset 22
Vanhimmat
On suurikin riski
ja- kauas toisistaan ettei vahingossakaan mikään yhdistä,avain tai joku muu
Näin sähköalan ammattilaisena ihmettelen ettei maallikoille satu isompia räjähdyksiä näiden akkukeksintöjen kanssa. Isoissa akuistoissa on aivan jumalattomat oikosulkutehot. Kymmeniä kiloamppeereita.
Sieltä tulee helposti akkuhapot silmille. Savun hälvettyä ei tarkistella kytkentöjä. Saa tilata paikalle keltaisen auton jossa vilkut katolla.
Tässä numero johon voi soittaa, jos pystyy, räjähdyksen jälkeen.
112
Miksi haluat koota akuilta tulevat kaapelit koontikiskolle?
Akkujen kytkennöissä on hyvä käyttää mahdollisimman vähän kytkentäpisteitä ja lyhyitä kaapeleita. Mikset kytke akkuja toisiinsa ja viimeisestä pisteestä invertterille. Jokainen ylimääräinen liitos ja kaapeli hukkaa tehoa.
Olen myös huomnnut ettei hyväkään liitin ja iso 70mm kaapelin päässä riitä vaan vähän lämpiää n 130a teholla,siksi en ylimääräisiä sulakkeita lähtöön ole laittanut koska invertterin päässä on 250a sulake.voi myös kuoria invertterijohtoon kohdan johon akunkengästä napsauttaa kaapeliliittimen ja kiristää kaapeliin,ja siitä lisäjohto toiseen akkuun,näin liitinkuorma puolittuu.Tuleekohan sulakkeen hajotessa kipinä?jos juuri olet kiehuttanut akut täyteen ja silloin hajoo sulake jostain syystä,onkoham räjähdysvaara?no riippuu tuuletuksesta?itselläni kun on kaapissa enkä niin suurta puhallusta normaalisti pidä,pieni tietokonepuhallin säädettävän muuntajateholähteen perässä.
Kiitos mielipiteistä ja vastauksistanne. On hyvä tietää ja lukea, että täälläkin ollaan huolissaan erilaisista kytkennöistä ja suurista virroista.
Ihan eilisen teerenpoika en kuitenkaan ole ja osaan kyllä hahmottaa riskit, joten tarkemmin itsekin mietittyäni voisi olla järkevää antaa koontikiskojen olla filmivanerilevyllä kiinni ja ruuvata se suoraan kotelon pohjaan kiinni.
Korostan, että erillään olevien ja - kiskojen väliin tulee pystyyn sulakekeskuksissakin käytettävästä muovisesta sormisuojalevystä tehty väliseinä estämään tahattomat yhteenosumiset potentiaalien välillä.
Täällä saadun vinkin mukaan akkujen navoista lähtevät kaapelit nimenomaan kannattaa ensin kytkeä omille ja - koontikiskoille, ettei syntyisi sitä useiden liitosten aiheuttamaa ylimenovastusta.
Koontikiskossa jokainen liitos olisi se "ainoa" liitos, eikä ylimenovastus kertaantuisi kuten kaapelikenkäketjutuksessa.
Oleellista koontikiskokytkennässä on tehdä akkukaapeleista yhtä pitkät, jolloin kuormituskin pysyy tasaisena akkujen välillä.
Ketjutuskytkennässä vastaavasti kuormitus on epätasaista akkujen välillä erisuuruisten ylimenovastusten takia, varsinkin jos invertterille otetaan lähtö niistä viimeisistä navoista. Koontikiskokytkennässä lähtö invertterille otetaan yhtäaikaa kaikista navoista.
Jos katsot miten ammattijärjestelmät on rakennettu, niin niissä ei ole koontikiskoja vaan akut ovat kytketty suoraan toisiinsa. Syy on juuri kytkennen vastuksen pitäminen mahdollisimman pienenä.
Itse en akuissa ylimenovastusta juuri ole huomannut,järeä akunkenkä ja kaksi kaapelia liitokseen päällekkäin tai ilman katkaisemista seuraavaan.Inve kytkentä keskimmäisiin akkuihin tai toiseen päähän ja - toiseen päähän akustoa ja akkujen väliin myös kunnon kaapelia.Nykyääm tosin tulee lisäjohto puolen metrin päästä invertteriä.
Miten niin et ole huomannut "juurikaan". Millä sinä sen olet mitannut tämän huomion. Onko sulla lämpökamera?
Kun esim invertterillä ottaa 1500w ulos ja mittaa eri akkujen jännitteitä,jos ne ovat kuin inverttrriin lähtevässä akussa niin se kertoo aika paljon. Yleensä on kauimmaisissa akuissa silloin korkiampi jännite ellei virta kulje kunnolla.
Jos 12v järjestelmässä tolla teholla ei 10min tunnu invertterille lähtevässä liittimessä lämpöä käteen niin mielestäni on onnistunut juttu,itse laitin toisen johdon aikaisemmin mainitsemalla tavalla
En ymmärtänyt. Miten voit mitata rinnankytkettyjen akkujen jännitteet
erikseen. Jokin tässä nyt mättää hyvä 2000a.
Mistä tiedät että kauimmaisissa akuissa on suurempi jännite jos kytkentä on rinnankytkentä kuten isoissa akuistoissa tapaa olla.
En tajua.
Niimpä. Jos ei ole ylimeno vastusta on jännite sama myös kauimmaisissa akuissa.siitä mistä lähtee invertterin johdot on vähiten.jos vaikka toinen ja kolmas akku on puolen metrin päässä niin häviöitä on varmasti ja jännite on purettaessa siellä korkeampi.
Voihan ne akut kytkeä rinnakkain siten että toisesta päästä otetaan invertterille ja toisesta - jolloin jokaiselle akulle on sama johtimien yhteispituus.
Jos otat ketjuttamalla rinnankytketyistä akkunavoista plussan toisesta päästä ja - miinuksen toisesta päästä akkupatteristoa, mihin kuvittelit ketjutuksen aiheuttaman ylimenovastuksen hävinneen. Se on siellä edelleen olemassa -kiitos ketjutuksen -vaikka ottaisit mistä kohtaa hyvänsä ulosotot invertterille.
Täältä löytyy tietoa akkujen kytkennöistä.
http://www.smartgauge.co.uk/batt_con.html
Tuollaisen googlaaminen ja ymmärtäminen on liian vaikeaa näille selvien asioiden kyselijöille!
Akuista johto ja miinus koontikiskoille josta sitten jaetaan eri laitteille !
messinki tai kupari latta on ainoa vaihtoehto !
Kun laittaa 50 mm² johdolla suorat vedot katkeamattona akunkenkien liittimen läpi akulta toiselle, kyllä pitää riittää. Vielä kun invertterille ottaa syöttöpäät em. johdoista ensimmäisestä ja toisen viimeisestä akusta, ei löydy enää varaa lisähifistelylle.
Kun akkujen välillä oleva johto on luokkaa max. 20 cm, ei siinä paljoa jännitehäviöä synny.
Katso täältä
http://www.smartgauge.co.uk/batt_con.html
niin selvästi paras tapa kytkeä useampi kuin kaksi akkua, on käyttää koontikiskoa.
Ja kun koontikiskolta lähtee liitin invertterille,on jännitehäviö siinä enempi yhteensä kuin mitä edellinen 50mm johdolla esitetty vaihtoehto.
Ei mitään käytännön merkitystä tuolla kikkailulla.
Lisäksi linkissä on laskettu akkukaapelin vastukset väärin, mitään ylimääräisiä ylimenovastuksia ei tule kun kaapeli jatkuu katkaisemattomana akulta toiselle. Akkukaapelin vastus kahden akun välillä on 50 mm² Cu:lla 0,000072 ohmia. Akkujen yksilölliset erot ovat paljon suurempi tekijä kuin kaapeloinnin erot.