MIELENTERVEYS ja belgit

Mietiskelit Belgi viisaita. En tiedä onko tämä juuri se paras foorumi tähän aiheeseen, siitä oivallisena todisteena edellinen kommentti (joita ei kannata tietenkään sen enempää noteerata, niin monilla ihmisillä kun on nykyään niin paha olla).

Mutta kuitenkin, olen itse aktiivinen koiraihminen ja ensimmäisenä kirjoituksesi luettuani tuli mieleen runoilija Eeva Kilpi:

"Rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta ja näen ihmisen koiran kanssa. Silloin tiedän ettei sillä ihmisellä ole mitään hätää."

Minusta suurin osa ihmisistä vähättelee tai ei muuten vain ymmärrä koirien tunneälyn päälle. Koirat kyllä vaistoavat ihmisen/laumanjohtajan kulloisenkin mielentilan ja henkisen vireyden. Koirat ei tuomitse. Koirat ajattelevat että jokainen aamu ja jokainen uusi päivä on uusi seikkailu. Koirat elävät hetkessä, ikuisessa flow-tilassa. Kaikki on vain NYT. Huominen on päivä joka ei koskaan saavu. Sitä ei yksinkertaisesti ole niinkuin ei eilistäkään enää ole. Tässä koirat ovat meitä paljon viisaampia.

Tästä huolimatta monissa ns. asiantuntijapiireissä (kuten sairaaloissa ja vanhainkodeissa) on kuitenkin jo viime vuosina huomattu koirien empatia- ja terapiakyvyt. --> koirat kiertävät tervehtimässä ja piristämässä esim. sairaiden lapsien päivää ja jakamassa (ei tuomitsemassa) rakkauttaan vanhuksille.

Yleisellä tasolla sanoisin että koira on laumaeläin ja jos koiran perustarpeet huomioidaan; säännöllinen ruoka & liikunta = pissalenkit yms. niin silloin koirilla on vastuunsa tunteva laumanjohtaja. Silloin koirat ovat mitä parhaimpia terapeutteja ja luotettavimpia ystäviä, mutta jos tähän ei kyetä silloin koirat tarvitsee sijoittaa toiseen laumaan (perheeseen) jossa on vastuunkykyinen ja tuon vastuun ottava laumanjohtaja (ihminen). Tässä yhteisössä (nk. yhteiskunta)jossa me ihmiset nyt elämme, koirat eivät ymmärrettävistä syistä kykene toimimaan laumanjohtajina.

Kysymys kuuluu: kykenetkö sinä Belgi aina täysipainoiseen ja vastuunsa tuntevaan laumanjohtajuuteen?