Annan taas kolme selitystä, joista voi päätellä mitä kyliä tai paikkoja on kyseessä.
Varoitan vain, että ovat vaikeita.
Historian jälkeen siirryn murteisiin.
1. Mikä kylä? Reuna, vieri, ääri tai seurata jälkiä.
2. Mikä kylä? Pitkä lahti tai vuono.
3. Mikä paikka? Viittaa kesyn poron pitoon, tai voi merkitä peurojen metsästyspaikkaa.
Nämä olen saanut aiemmin mainitsemaltani tutkijalta.
Pari tiesin itse ennestään, mutta yksi oli uusi.
Seuraavaksi siirryn murteisiin.
Varoitan vain, että ovat vaikeita.
Historian jälkeen siirryn murteisiin.
1. Mikä kylä? Reuna, vieri, ääri tai seurata jälkiä.
2. Mikä kylä? Pitkä lahti tai vuono.
3. Mikä paikka? Viittaa kesyn poron pitoon, tai voi merkitä peurojen metsästyspaikkaa.
Nämä olen saanut aiemmin mainitsemaltani tutkijalta.
Pari tiesin itse ennestään, mutta yksi oli uusi.
Seuraavaksi siirryn murteisiin.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Näyttää siltä ettei ole tietäjille vaikeita ei ollu eellisetkään.
1. Kuora
2. vuonislahti
Kuora ja Vuonislahti aivan oikein. Olet aika tietäjä, mutta mikä on kolmas?
Minä hakkksaiiiin eilen komuuutin jätkiien kanssa
Kuora ja vuonislahti päin prinkkalaa kolmas on Kelvä.
Kuora ja Vuonislahti oli tuolla oikein.
Kelvä on väärin.
2. Kylänlahti
halusin vain mitättä kuinka tyhmiä täääälä on ja nyt tieedcänna
Olet oikein maanvaiva hissanmaikk.
1 Kuora, ja 2 Vuonislahti ratkaistu.
Kolmonen ei ole vielä ratkaistu.
Laitan siihen yhden oljenkorren.
Samalla, tai lähes samalla sanalla alkavia paikkoja, on maakunnassa useita.
Lopulta löytyimihin ei kukaan tiedä Onnea
Jos kolmonen tulee saamesta, nimiin sisältyy todennäköisesti ’peuraa’ merkitsevä saamen sana goddi, kodde (< ksa *konte). Siitä voisi harhautua kontio -alkuisiin kuitenkin karhua tarkoittaviin nimiin.
Tosin sama sana voi eri alueilla olla erilaista perua. Hyvä esimerkki meilläkin tavattava tolva. T. I. Itkonen (1920: 54; 1948a: 99) on liittänyt Tolva-nimet saamesta Peräpohjolan
murteisiin lainattuun sanaan tolva ’poron juoksu’, tolvata ’ravata (poro)’, vrt. saP doalvi
’poron ravi’. Posion ja Korpiselän nimet ovatkin ilmeisesti saamelaisperäisiä, mutta meillä ne ovat sukunimi peräisempiä ja tulevat Tolvasista.
Minä muuten luulin penskana, että se on kontti, eikä kontio noissa nimissä. Isä huasto aina Kontiivuarasta. Lähelle näky menneen myös meijän naapuri Tolovala tuota tolvaamista.
Eikös ne ole jotain Petra alkuisia ainakin kirjallisuudessa sanotaan niin.
Tässä kolmannessa kohteessa kysytäänkin paikkaa, ei siis kylää.
Pielisellä on runsaasti saaria. Yksi suuremmista on Porosaari. Porosaari sijaitsee Lieksan ja Nurmeksen rajamailla, joskin Nurmeksen puolella.
Oljenkortena annettuun lisävihjeeseenkin se sopii. Onhan maakunnassa ainakin Porokylä ja mahdollisesti muitakin Poro-alkuisia paikkoja.
Noista ainakin Porokylä on palamiseen liittyvä nimi. Olisi nykykielessä pohjoissaameksi gutna.
Se eläin poro on boazu.
Kahvinporot jää vielä jäljelle.
Taidan kertoa kolmosen, ja taas luotan tutkijan tietoihin.
Hän kertoi sen olevan Petrovaara.
Kuulemma kaikki Petra tai Petro alkuiset paikannimet viittaa samaan asiaan, eli juontaa samasta.
Niin ne ovat ja Petri lisäksi. Petra lyhennelmä Petronellasta. Petran alkuperä on kreikan kiveä merkitsevässä sanassa. Petronellan lyhennelmänä Petra puolestaan juontaa roomalaisesta sukunimestä Petronius, joka liittyy mahdollisesti latinan talonpoikaa tai moukkaa merkitsevään sanaan tai ehkä Petrin tapaan kreikan kiveä merkitsevään sanaan.
Myös Pietari juontaa kreikan kiveä merkitsevästä nimestä Petros. Petros puolestaan on käännös aramean kiveä merkitsevästä nimestä.
Paikannimissä kyse voi olla henkilöön liittyvästä käytöstä.
Petroskoi – Petrozavodsk tarkoittaa suomeksi Pietarin tehdasta. Viitataan Pietari Suureen.
Muuten hyvin tutkittu ja kirjoitettu, mutta vaatii hieman täsmennystä.
Aramean kiveä merkitsevä sana on Keefa, mutta miehen nimenä Kefas.
Kreikaksi kallio on Petra (myös kallioluola ja rotko) josta johdetaan myös sana Petro ja latinan Petrus.
Hepreaksi kallio on Tsur ja temppelikielessä myös Sela.
Näillä ei ole merkitystä Suomen Petra tai Petro sanojen juuria etsiessä.
Suomi ei ole, eikä myöskään saamen kieli mitenkään sukua noille kielille, eikä sanojen yhtäläisyys osoita mitään siirtymää niistä kielistä.
Näitä vastaavia vois laittaa vaikka turkin kielestä tai monesta muusta.
Ei olla sukua kiinan kielelle vaikka kiinalaiset sano äitiä Mama ja hyvin monet muut.
Isää sanotaan monessa kielessä papa, mutta ei olla sukua vaikka meillä on pappa (joskus isä, joskus isoisä).
Toivottavasti et pahastu, koska en halua loukata, mutta en voinut olla täsmentämättä, ettei tule vääriä käsityksiä kielen sukulaisuuksista.
Hyvä tarkennus! En ajatellut kielisukulaisuutta, vaan lainasanan käyttöä. Paikannimissä pitäisi tietää miltä ajalta nimi on, että voisi edes ounastella alkuperää. Suomen kielessä tuohon Petraan/oon on molemmat mahdollisuudet. Porojen perässä tulleiden metsästäjien vai myöhempää laina-ainesta voinee tarkentua vain historian ajastamisella. Monet käsitykset sanojen alkuperästä näkyy muuttuneen vielä viime vuosinakin, kun monitieteisyys on tutkimuksissa lisääntynyt.
Kieleen liittyvät pulmat kiinnostavat minua vain amatöörimäisesti. Tänne kirjoittaa myös selvästi kielen ammattilaisia. Se on suuri rikkaus, näin pienen paikkakunnan palstalle.
Sama sana eri kielissä on hauskaa ja hupaisia tilanteita aiheuttava. Kaikki me taidamme varoa pelästymästä äänekkäästi Venäjällä. Viron sanat, kun ovat meille tuttuja, mutta merkitys onkin ihan eri, ovat hämmentäviä. Sukulaisuus siinä auttaa ja sotkee.
Nopeasti muisteluna virolaisia sukuminiä ovat mm. Kulli ja Siitin. Kilpa-autolija on Raimo Kulli. Onhan Varkauden läheistä vesistöä Siitinselkä ja Oulujärven saaria Mulkkusaaret, iso ja pieni.
Todella mukavaa lukea asiallista ja asiantuntevaa keskustelua ilman haukkumista. Todellakin näyttää lieksalaisissa löytyvän myös taitavia kielimiehiä/henkilöitä.
Eiköhän näillä leveysasteilla petra saattaisi tarkoittaa myös peuraa ?
Lieksan -Uimaharjun välillä olikohan Ukkolan kohdalla on tienviitta Petro tai Petrovaara.
Siinä lukeekin Petrontie, kiertää lenkin Petronlammen kautta.
Siellä on yksi ja Yläkanavalta suoraan pohjoiseen noin 1 km on Petrovaara.
Ei muuten ole ainakaan wigibediassakaan mainintaa.
Taas yksi naula lisää kamuttajan arkkuun kohta on varmuus henkilöstä meinatten ei monta tullaista kielimiestä ole lähtösin Liksasta. Yksi ryhmä entisiä liekalaisia on luvannu ottaa selvää asuvatten hesassa vantaalla ja espoossa.
Asukovatten meinattenko Liksasta? Luvannuko liekakolaisia hesassa tullaista? Lähtösin asuvatten meinatten yksi naula lisää. On ihan hyvä meinatten liksa kielimiehellä.
Liekalaiset eivät tiedä mitään Lieksasta vaikka asuvatkin pääkaupunkiseudulla. Lieka on kaukana Kuolan nienimaan takana.
Äläpä ratsasta minun nimimerkillä kun et osaa sitä edes oikein kirjoittaa!
Älä välitä ei sitä kukaan luule sinuksi se taitaa olla se hissanmaikk.
Anteeksi kaikilta olin vähän kiukkuinen.
Hei sinä arkunnaulaaja joka yrität esiintyä eräänä hyvänä asiakirjoittajana.
Olen taas alkanut luennoida, pari pidetty, voivat tulla kuuntelemaan.
Missä luennoit ja milloin tulen varmasti jos kerrot.