sokerit varmaan oli koholla kun väsytti hurjasti aina ruokailun jälkeen. makeaa on syöty aiemmin mahan täydeltä ja keskimahaa oli. liikunta ja sokerin vähennys teki sen että väsymys katosi. taisin siis selättää diabeteksen. diagnoosia ei ole tehty koska olen mies ja suomalaiseen perinteeseen kuuluu ettei miehet mene lääkäriin. vaalin tätä isien perinnettä. mutta kuntoon tulin laihduttamalla. onko muulla väliä.
liikunta ja sokerin vähentäminen auttoi
miesjokatoipui
5174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruokailutapasi oli todellakin poskellaan jos söit sokeria ja makeaa paljon. Vaikka diabetestä ei olisikaan uhkana, terveelliseen ruokavalioon ei kuulu ylenmääräinen makean syönti.
Mutta muista myös että huonot hiilihydraatit nostavat myös verensokeria liikaa. Niidenkin käyttöä pitää rajoittaa.
Väsymys aterian jälkeen ei ole diabeteksen oire. Ruuansulatus raskaan aterian jälkeen väsyttää kroppaa terveelläkin. Myös terveellä verensokeri nousee melko korkeallekin, mutta parin tunnin kuluttua se on taas normaali. Suurin hyöty taisi tulla sinulle liikunnan lisäämisestä, silloin kroppa toimii muutenkin tehokkaammin.
Aloittaja
käyppä lääkärissä.
Miksi pitäisi käydä lääkärissä, kun ei ole mitään ongelmia?
sokerirasituskoe voisi olla hyväksi. Niin tiedät mikä on tilanteesi
Tutkimus: HIIT-harjoittelu parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu (High Intensity Interval Training eli HIIT) parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla. Jo kahden viikon harjoittelujakson jälkeen reisilihasten glukoosin käyttö normalisoitui terveitten tasolle.
- Kovatehoinen HIIT-harjoittelu tuottaa muutoksia aineenvaihduntaan hyvin nopeasti. Pidemmällä aikavälillä ei kuitenkaan ole osoitettu suuria eroja HIIT-harjoittelun ja kohtuullisesti kuormittavan kestävyysharjoittelun välillä. Lähinnä suurimmat hyödyt tulevat HIIT-treenin vaatimasta vähäisemmästä ajankäytöstä, väitöskirjatutkija Tanja Sjöros toteaa.
Tutkimuksessa intervalliharjoittelua tai perinteistä kestävyysharjoittelua treenasivat ensin terveet neli-viisikymppiset miehet. Myöhemmin samanlaisen kahden viikon pituisen liikuntajakson toteutti myös ryhmä insuliiniresistenttejä henkilöitä, joista osa sairasti tyypin 2 diabetesta ja osa vasta diabeteksen esiastetta eli heillä veren sokeripitoisuus oli kohonnut, mutta ei vielä ollut todettu varsinaista tyypin 2 diabetesta.
- Lähtötilanteessa näillä insuliiniresistenteillä henkilöillä lihasten glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys olivat huomattavasti alentuneet terveisiin verrattuna. Kuitenkin jo kahden viikon HIIT-harjoittelun, siis vain kuuden harjoituskerran jälkeen, reisilihasten glukoosiaineenvaihdunta saavutti terveitten harjoitteluryhmän lähtötason, Sjöros kertoo.
Myös perinteinen kestävyysharjoittelu on tuloksekasta
Glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys lisääntyivät sekä kovatehoisen intervalliharjoittelun että perinteisen kestävyysharjoittelun jälkeen, joten sen perusteella harjoittelumuodon voi tutkimustulosten perusteella valita omien mieltymysten mukaan.
Liikunta alentaa aiemman tutkimustiedon perusteella verensokeria yhtä hyvin kuin diabeteslääkkeet. Siksi liikunta kuuluu olennaisena osana diabeteksen hyvään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
- Erityisen hyvä uutinen on se, että sokeriaineenvaihdunnan tai kestävyyskunnon kannalta ei näytä olevan merkitystä harjoitteleeko kohtuullisella kuormitustasolla pidempiä jaksoja kerrallaan vai tekeekö sen sijaan muutamia täysivauhtisia sprinttejä. Kukin voi valita itselleen parhaiten sopivan harjoittelumuodon. Parhaimmat vaikutukset koko elimistön kannalta saa liikkumalla molempia menetelmiä käyttäen, Sjöros täsmentää.
Tutkijat neuvovat kuitenkin diabeetikkoa keskustelemaan lääkärinsä kanssa aloittaessaan uuden liikuntaharrastuksen. Esimerkiksi lääkityksen tarkistus voi olla tarpeen, jos liikunnan määrä muuttuu merkittävästi aiemmasta. Myös muut mahdolliset sairaudet pitää muistaa uutta liikuntaharrastusta suunniteltaessa.