Asun pohjoisissa, ja täällä meillä on niin oudot naapurit... aikamiespoika asuu äitinsä kanssa tuossa alapuolella, eivätkä koskaan ole tervehtineet rappukäytävässä kun on hei sanonut. Muutettuani tervehdin heitä n. 2-3kk, en saanut vastaukseksi muuta kuin tuijotusta, joten päätin tervehtimisen lopettaa kokonaan. Tuossa pihalla he usein istuvat ja tuijottavat kun ohi kävelen. Ja lopettavat aina keskustelun ja istuvat hiljaa, kun lähestyn kohdalle. He myös ovat tehneet minusta perättömiä valituksia isännöitsijälle, esim olen heidän mukaansa hakannut pöydän jalkoja lattiaan, ja tämä mummo ei saa yöllä nukuttua ollenkaan kun muka metelöin liikaa... Eilen tämä mummo avasi suunsa ensimmäistä kertaa (olen asunut tässä n. 2 vuotta), ja valitti siitä, kuinka en tervehdi heitä ollenkaan. Kerroin sitten kuinka alussa olen yrittänyt heitä tervehtiä, muttakun en koskaan saanut vastausta, päätin sen lopettaa. Myöskin kerroin, että jos pihalla on ollut useampia naapureita samaan aikaan, olen tervehtinyt, mutta tämä mummo ja hänen poikansa ovat ainoat ketkä eivät ikinä vastaa. Kuinka joku kehtaa valittaa, että joku ei tervehdi, kun ei itse sitä tee? Hänkin voisi mielestäni suunsa avata ja sanoa hei, jos meidän tervehtimättömyys on näköjään hänelle ongelma. Minä olen yrittänyt tervehtiä mutta tuloksetta, siksi lopetin. En tiedä mitä pitäisi tehdä, kuitenkin jotenkin kiusallista kulkea vaan heidän ohi kun istuvat tuossa pihalla, mutta kyllä hekin voisivat suunsa avata, ei se tervehtiminen voi olla vaan minun vastuullani...
Jöröt naapurit!
Naapuri88
2125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saukki ja Oravat - Jöröjukka-rock 1960
https://youtu.be/bKp1gJWk70g
Samanlaisia pahvipäitä on osunut omalle kohdalle. Kaikista paras oli eräs pariskunta; akka sellanen pitkä vaalea ja kanamainen, ja ukko oli semmonen leveänaamanen juntti, jolla aina sama perusilme päällä: suu viivana. Ennen muuttoa olitiin asuntoa remppaamassa, niin akka tuli valittamaan siitä, että meidän auto oli parkkiruudussa 2 cm liikaa oikealla. Asialla ollut elämään mitään merkitystä. Sitten se pariskunta oli kanssa semmosia, jotka eivät ikinä koskaan tervehtineet, kun pihalla satuttiin vastaan tulemaan. Keitä lie kuvittelivat olevansa? Euroopan omistajia kaiketi.
On tässä elämän varrella tullut vastaan kaiken näköisiä. Jotkut olleet fiksuja, mutta sitten on, valitettavasti, tullut vastaan ihan täysiä mänttejä ja vielä heistäkin mäntimpiä. Kun vaihdoin paikkakuntaa, niin paljon paskaa on ympäriltä hävinnyt. Entiseen kotikaupunkiin en ole paluumuuttoa harkinnut.