Minun tarinassani sä saavut aina, kun sitä vähiten odotan. Ystävät ovat järjestäneet sut paikalle, kun olen sopinut tapaavani heidät elokuvissa, konsertissa tai ehkäpä ravintolassa. Ajattelen usein, että jos tämä olisi satua, niin sä olisit vastassa. Mutta tämä ei ole satua, vaan todellisuus, etkä sä ole koskaan vastassa. Ehkä se oli kaikki vain mun pääni sisällä, niin kuin monet muutkin tarinat paljon sua ennen. Tai en mä muista, ehkä ne eivät olleetkaan mun pääni sisällä, vaan mä olin vain väärässä tarinassa, en tuntenut oloani kotoisaksi. Ehkä sä olit tällä kertaa väärässä tarinassa ja pääsit vihdoin siihen omaasi. Mut miksi mä luulin olevani oikeassa tarinassa. Ehkä se vaan ei ole niin helppoa olla kummallakaan puolella, paitsi silloin kun molemmat ovat oikeassa tarinassa.. Eniten mua harmittaa se, etten koskaan osaa luopua väärästä tarinasta, olin sitten kummalla puolella tahansa. Se on turhauttavaa jälkikäteen, mutta sillä hetkellä, kun tekee päätöksen toivo luo illuusioita paremmasta tulevaisuudesta kuten sen, et sä saavut paikalle minä hetkenä hyvänsä. Miksi sä laitoit mulle viestiä juuri kun olin taas menettänyt sen toivon? Ja miksi sä et sit vastannut mun viestiini, vai olinko murskannut sun toivon jo siinä välissä. Ironista kyllä, se mun viesti sopii täydellisesti loppukaneetiksi myös tähän mun jumittamiseen väärässä tarinassa. Ja silti se pirun toivo kuiskaa, et tässä käy vielä hyvin. Mut niin tässä ei koskaan käy ja kaikki olikin vaan mun pääni sisällä. Kuole toivo ja anna mun siirtyä eteenpäin!
Väärä tarina?
MyLonelyWay
2256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletteko te varmoja toistenne numeroista?
Meneekö miehelle vai naiselle?