Aina muistan tään aamuisen ajan
kun yksinäin kirjoittelin.
Tämän kotoisen sanapajan
minä teksteillä ilmoittelin.
On ihanaa keväinen aika
pian päiväkin kirkkahin.
On ilmassa lemmenkin taika
missä oot Sinä mun rakkahin.
Näin sujuvat viikot ja päivät
niin tunnit kuin kuukaudet.
Kaikki muistot ne kauaksi jäivät,
nuoruuspäivien myös aatokset
Kesä kaunis on luonamme kohta
ja on linnuillakin oikein syy
istuinpaikkana pihapuun oksa
sanoa meille titityy.
Minä valssini sanoin näin kerroin
ajatuksistain aamuisten.
Ehkä muut teistä monin verroin
osaavammin voi tehdä sen.
kun yksinäin kirjoittelin.
Tämän kotoisen sanapajan
minä teksteillä ilmoittelin.
On ihanaa keväinen aika
pian päiväkin kirkkahin.
On ilmassa lemmenkin taika
missä oot Sinä mun rakkahin.
Näin sujuvat viikot ja päivät
niin tunnit kuin kuukaudet.
Kaikki muistot ne kauaksi jäivät,
nuoruuspäivien myös aatokset
Kesä kaunis on luonamme kohta
ja on linnuillakin oikein syy
istuinpaikkana pihapuun oksa
sanoa meille titityy.
Minä valssini sanoin näin kerroin
ajatuksistain aamuisten.
Ehkä muut teistä monin verroin
osaavammin voi tehdä sen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valkeaksi maalasi maiseman maaliskuun aamu
aurinko piilossa pilvien takana kuin valju haamu.
Mustarastas lintulaudalla murkinoi ja värjöttelee
kosimalauluja varmaan mielessään jo harjoittelee.
Kumisaappaissa minulla marimekon unikkokukat
ehjätkin on, ei lenkillä kastu varpaat, ei villasukat.
Jäätä, sohjoa, loskaa , kuraakin on ja likaista lunta,
kevään tuoksun jo aavistaa, valoon vakaa suunta.
Kuin keväinen tervehdys soitto
Sinun runosi varhainen on
niin aikainen aamun on koitto
pihanurmikin on lumeton.
Siellä kukkaset arkoina nostaa päät
ja tuoksuvat keväiset tuulet
kun auringon kirkkaana taivaalla näät
riemukonsertin ilmassa kuulet.
Sinulle poimia tahtoisin sinivuokon
sen rintaasi kiinnittäisin
ja kesällä mansikkatuokon
monista runoista näin kiittäisin.
Näen lumikellot nuppuineen
portaan viereen kasvaneen.
Kärjet päivänliljan
huomasin penkissään hiljan.
Mustarastaat kaksittain
juoksentelee pihallain.
Lumikasat harmajat
kevättuuleen haihtuvat.
Kiitos kaunis aivan ihanista runoistanne!
Eino Leinoa lainaten.
Ei vielä leivon suvi laulut soi, ei virrat vuolaat syöksy kuohumalla, mut keväästä jo urvut unelmoi ja kesä haaveksii hangen alla.
Mukavaa päivän jatkoa kaikille!!
Oli todella jopa riemukasta lukea, tunnelmoida kevään kohinan alkaessa runoja, joissa monet runosuonet olivat sykkineet lukijoille kaunista maaliskuuta.
Niin, eilen oli kevätpäivän tasaus, joten tänään taas päivä pidentynyt muutamilla mnuuteilla -reipasta on meno kevättä kohden. Runosuoneni ei nyt pulppua ilmoille riimejä - toivottavasti tämä musiikki Kevään kohinaa tuo virkistystä iltahämärän saapuessa.
https://www.youtube.com/watch?v=sfe3MUMdWKQ&list=RDsfe3MUMdWKQ&index=1
Miks runon on kieli kuin sävelten kulku
kun lauseeseen joskus vain tulee kuin sulku
vaan runotpa poukkoilee ylitse esteen
ne virvoittaa sielun kuin kimallus nesteen.
Minä laulan ja ylistän runon taikaa
sen kevät ja lintuset saivat taas aikaan
kun kevein siivin ne yhdessä kaartaa
vain kaihoten katson mä taivaan rantaa.
Ei vierelläin rakkaani enää kulje
vaan silti en sydäntäin kauneudelle sulje
sen hehku ja lämpö taas mieleen nousi
jo aatoksein taivaan sinessä sousi.