Jotkut ajattelevat umpisolu foam olis hyvä ratkaisu, koska se ei ime vettä, tämä on harhaa...
http://marinesurvey.com/yacht/material.htm
Älä sorru "high tec" rakennettuihin tulevaisuuden sandwitsh runkoisiin pesusieniin, hanki ainoastaan veneitä joissa runko on umpilaminaattia...
http://marinesurvey.com/yacht/material.htm
Älä sorru "high tec" rakennettuihin tulevaisuuden sandwitsh runkoisiin pesusieniin, hanki ainoastaan veneitä joissa runko on umpilaminaattia...
Vastaukset 43
Vanhimmat
http://www.proboat.com/2010/05/morris-core-repair/
Tuossa projektista mitä tehdään, kun sandwitch hieman imaissut vettä. Todellinen projekti, tee se itse miehelle.
Tässä "hi tec" runko kärsinyt toisellaisesta ongelmasta kuori irronnut ydin materiaalista joko rasituksesta tai epä onnistuneesta tyhjiösäkitys laminoinnista.
http://www.yachtsurvey.com/bad_news_for_Bertram.htm
Varokaa vaan foam veneiljät, kun runttaatte veneenne puristuksiin laitureissa, ettei kuulu niks naks....
Lämpökameralla ja kosteus mittauksella minimoit ostamasta .askaa!
Tässäkin tapauksessa runko vaikuttaa asialliselta on kevlaria, tiheää umpisoluista foamia ja lasikuita sekä gelgoatit. Ja niin vaan oli imaissut umpisoluinen vaahto vedet itseensä, on se kumma.
http://www.irinfo.org/03-01-2013-allison/
Pyyhkikää pisarat naamasta siellä saippuakoteloissa. Maailma on täynnä hyvin ja tyyllikkäästi vanhentuneita kerrosrakenteisia (balsa)... Umpilaminaatti on pirun kylmä paikka ennen elokuuta Itämerellä ja sitten siellä sataa sisällä sen jälkeen :)
Kylmyydestä ja kosteudesta pääsee kätevästi eroon lämmittimellä oli vene sitten umpi- tai kerrosrakenteinen. Toukokuusta marraskuuhun selviää umpilaminaatilla ilman ongelmia.
Montakohan lahonnutta balsa ydintä mailma on joutunut näkemään, eikä taida märkä ja lho balsa paljoa lämmittää, vai olenko ymmärtänyt väärin?
Näkeehän+sitä+kaikissa+tuotteissa+virheitä+j+aoptimoinnin+puutetta,+myös+umpilaminaateissa+tms.+Kuuluu+inhimilliseen+elämään,+jossa+niitä+voi+oppia+puntaroimaan.+Nykyään+on+suunnittelutyökalut,+joilla+on+voitu+optimoida+ainevahvuuksia+ja+kuitujen+suuntia+sekä+laminointiaineita.+On+plussia+ja+miinuksia.
mulla on umpilaminaattia ja verhoiltu kaikkialta, ei ole kylmä ei kosteaa...mistä näitä sikiää? Valmistaja antanut vielä 10 vuoden takuun jopa ruttoa vastaan...
Lueppa tuosta, mutta älä mene sikiöasentoon, pidän peukkuja, että sinulla olisi tuuria ja balsasi olisi kunnossa, mikä olisi harvinaista, kosteusmittausta et uskalla tilata.
BALSA CORE = COMPOST
http://www.pcmarinesurveys.com/Balsa core rot wet.htm
Terveiset menevät Yxpilaan ja Orustiin!
Minä purjehdin ja sinä pidät tuulta lehtiä selaillen kirjastossa.
Niin se vain menee, että ei palkansaajat enää näitä balsaveneitä uutena osta.
Jos linkkaa, niin näkee vaivaa katsoa oikeellisuuden. Kohtuudella?
99+%+asuttavista+purjeveneistä+on+kerrosrakenteisella+kannella.+Rungossa+osuus+on+selvästi+pienempi,+ihan+hatusta+vedettynä+30%.+"Laatuveneissä"+osuus+on+huomattavasti+suurempi.+Nykyään+ei+enää+montaa+C/R-venettä+tehdä+umpilaminaatista.
Jos vesi on viilloissa, se ei ole hyvä asia. Talvisin jäätyessään se puristaa väriainetta kasaan mahdollstaen suuremman vesimäärän vuosittain. Lisäksi se kastelee suojaamatonta kuiturakennetta.
Ei se tietenkään hyvä asia ole eikä vesi sinne kuulu. Oikein tehtynä vesi ei sinne pääse, sillä reikiä ei tehdä kerrosrakennealueelle. Kerrosrakennetta ei ole läpivientien kohdalla jne. Jos on se poistetaan ja korvataan epoksilla.
Jos vettä nyt kuitenkin on noissa viilloissa, ei se aiheuta mitään akuuttia ongelmaa. Peräsimissä vettä on usein runsaastikin, johtuen huonosti tehdystä vaahdosta tai puutteelisesta täytöstä. Akselin kohdalta vuotaa varmasti ennemmin tai myöhemmin. Silti suurin osa peräsimistä on ehjiä ja alkuperäisiä 70 ja 80-luvun veneissä. Rungossa ei ole mitään läheskään niin vuotoherkkää paikkaa kuin peräsimen akseli.
Mitenköhän noissa kahdessa esimerkissä on hoidettu kölipultit? Tuleekohan nekin väliaineen läpi? Siinähän on varsin potentiaalinen vuotokohta.
Vuotopaikkoja on kannessa paljon enemmän kuin tiikkikannen ruuvit tai mastonjalka. Vähän suunnittelijan ja rakentajan taidoista riippuu, minne ovat osanneet valita umpinaista. Yleensä pitäisi olla vähintään, mastonjalka, vinssit, genuan kiskot ja rustit. Yleinen tapa on korvata vaahto noissa paikoissa vanerilla. Vaahtoon kun ei pysty kiristämään heloja, vaan kansi puristuu kasaan. Edellämainitut paikat ovat kovalla rasituksella ja sika pettää joskus. Sen jälkeen alkavat vuodot kerrosrakenteeseen. Mulla oli rustien vuodon takia sivukansien foamit täynnä vettä. Korvasin vanerin rustien kohdalla g10 levyllä ja uusin divinycellit. Yhden kevään projekti. Kantta on ihan mukava laminoida, kun voi työskennellä alaspäin ja kevätauringossa epoxi kovettuu vauhdilla.
Toinen melko yleinen tapa on laittaa alumiinia väliaineen tilalla helojen kohdalla. Tuollaista käyttävät mm. Dehler ja Bavaria. Ei tarvitse muttereita, kun voi tehdä kierteet alumiiniin.
Rusti kerrosrakenteen läpi kuulostaa erittäin huonolta rakenteelta oli sitten korvattu vanerilla tai ei. Mastonjalka on monessa 80-luvun veneessä mennyt kasaan vanerin mädännyttyä. Huono rakennehan tuokin on, mutta vaurio on yleensä erittäin paikallinen ja helppo korjata.
Heloista voi tietysti myös vuotaa, mutta suuri osa heloista on umpilaminaatin alueella kannen ja rungon liitoskohdassa. Tiikkikannesta tulee "miljoona" ruuvia, jotka ovat piilossa ja hyvin potentiaalisia vuotokohtia, kun tiikki ja sen saumaus alkaa väsyä.
Mikä takaa ettei alumiini plootu muutu valkoiseksi oxidi jauhoksi?
Miksi se muuttuisi? Muuttuuko mastot sellaisiksi? Tai Busterit? En tiedä kuinka vanha keksintö tuo alumiinilevyjen käyttö on, mutta en ole vielä kuullut niistä mitään muuta huonoa kuin sen, että on vaikea tietää missä ne ovat ja ne eivät ole kaikkialla, mihin joku haluaa heloja laittaa.
Peräsimestä saa suurimman osan vedestä pois poraamalla reiät ylä- ja alapäähän. Talvella peräsin tuulettuu ja kesäksi reiät tukitaan. Kierteet reikiin niin ne saa umpeen kätevästi ruuveilla.
Ethän oikeasti usko itsekään tuohon. Kyllä sieltä alapäästä hieman vettä virtaa ulos noston jälkeen, mutta mitään kuivamista sen lavan sisällä ei kyllä tapahdu.
Nimimerkki oli huonosti valittu. En usko, että kokonaan kuivuu, mutta lienee parempi kuin ilman reikiä. Tarkoitus on estää peräsimen halkeaminen talvella.
Porasin ensin reiän vain alas, ja vettä tiputteli vain vähän aikaa. Sitten jonkun ajan kuluttua kun porasin myös yläpäähän ilmalle reiän, niin alapäästä lorisi kunnolla vedet ulos. Sen jälkeen olen aina tehnyt näin.
On tosiaan järkevää päästää ne vedet sieltä ulos ennen pakkasia.
Koska olen näihin vaahtoa sisältäviin rakenteisiin joutunut läheisesti tutustumaan, niin voin kokemuksesta sanoa, ettei ne todellakaan kuivu koskaan.
Minäkin porasin siihen veneeseen reikiä ja pidin sitä vuoden pohja ylöspäin kun odottelin veden poistumista.
Alussa sieltä valui hieman vettä, mutta vain vähän. Painossa ei havaittavaa muutosta.
Sitten otin rälläkän käteen ja kaavin ne vaahdot ulos - kuusi (6) jätesäkillistä sieltä löytyi. Eikä ne säkit ollet mitään kevyitä kantaa jätelavalle :D
Peräsimen sisällä ne märät vaahdot ovat hapettomissa oloissa, joten korroosio on ilmeisesti hidasta ja rakenne kestää sitä hautomista kauan, ennenkuin vaurioita tulee. Tämä edellä mainittu on tosin minun omaa mutua, johon asiaa tuntevat voisivat ottaa kantaa.
Kova homma, sulla ollut, osaatko epäillä mistä vesi oli päässyt foamiin?
Näin yhden mielenkiintoisen kikan, kun kahlasin aihetta läpi. Kaveri oli keksinyt laittaa ilmeisesti kierteellä kuituun kiinni tyhjiö pumpun veden keräimellä ja näky oli kuin kahvia olis kannussa ollut. Täytteenä oli balsa...
Tyhjiöpumpun
No, entäs rungon hius halkeamat jotka syntyvät pukituksista ja kapilaarisesti uittavat vettä höttöön?
Tai kun kolahtaa kiville rungosta? Alkaa kevyt muuttua raskaaksi...
Mielenkiintoista, kun maailmalla arvostetaan umpilaminaati runkoa laadun mittarina ja suomessa täällä palstalla sanotaan sandwitsin olevan laadun tae, ettei vaan olis oma lehmä ojassa, kun löytyi home skandejakin kamalampia aluksia...
Kumpi maksaa enempi kuitu hartisit vai höhhö paksussa rungossa matkaveneessä?
Jos+runkoon+syntyy+hiushalkemia,+on+jotain+pahasti+pielessä.+Silloinkin+puhutaan+gelcoatin+halkeamista,+jotka+eivät+päästä+merkittäviä+määriä+vettä+koko+laminaatin+läpi.
Ihmeen paljon on aloittajalla tietoa asiasta, jonka nimeä hän ei edes osaa kirjoittaa.
Jos Bavaria ja Dehler käyttävät heloituksen kiinnittämiseen alumiinilevyyn tehtyjä ruuvikierteitä niin saako ne myöhemmin auki?. Ainakin takilassa Aisi 316 ja alumiini sopivat huonosti yhteen. Vuosi sitten purin furlerin. Puhalluslamppua ja väkivaltaa käyttäen sain vain puolet auki ehjänä. Pitemmällä aikavälillä alumiini häviää ruuvin ympäriltä, jollei oksidoidu avaamattomaksi liitokseksi.
Bavarian 10 vuotta paikallaan siihen alumiinilevyyn kiinnitetyn Harkenin vinssin sai ruuvattua irti ihan vaivatta, kierteet "kuin uudet". Ruuvien kierteitä pitkin ei ollut levyyn päässyt vettä, vinssin tiivisteet kai auttoivat. Ainakin tämä vinssin alla oleva levy on aika paksu, noin 10 mm. Toivottavasti muutkin.
Toisenlainen kokemus oli, kun Facnorin keularulla (ei Bavariassa, siinä on Furlex) piti saada auki, onnistui huoltofirman puhalluslampulla, mutta on nyt taas jumissa.
En tiedä. Ei ole kokemusta kuin kahden rapulukon vaihdosta. Ne aukesivat ongelmitta. Lähtökohtaisestihan laminaatin sisällä oleva levy on kuiva, joten korroosiota ei ole. Helaa asennettaessa on tietysti käytetty Sikaflexiä. Riki sen sijaan ui märkänä molemmin puolin alumiinia ja siinäkin ruuvien jumittuminen kestää vuosikausia, ainakin Itämerellä.
Hyvä tieto, että alumiinilevyssä asennuskierteet toimivat. Takilassa ruuvilukite estää erilaisten metallien välistä korrosiota ja puhalluslamppukikka toimii paremmin. Pronssisissa vanttiruuveissa Tef- gel teflongeeli saattaa olla paras. Aikataulu jumittumiseen metallien välillä Välimeri- Karibia akselilla on 5- 10v.
Meidän seurassa tehdään runkokatsastus kuivalla maalla, keväisin viiden vuoden välein. Kosteus mitataan rakenteista. 11 vuotta vanha ja 17000 nm ajeltu Bavariani rungosta löytyi 10v-katsastuksessa kyljestä, vesirajan alapuolelta n. 20 cm:n läpimittainen kostea alue. Syyksi päättelimme pari vuotta aikaisemmin, satamatrailerilla kuljetettaessa tapahtuneen vahingon, jossa runkoon oli tullut pieni hiushalkeama, jota ei korjattu. Kölin alueella ei kosteutta ole koskaan ollut, vaikka kiviä tulee kolisteltua aina silloin tällöin. Kyllä nämä "halpikset" ovat mielestäni aivan kelpo kestäviä ja pitävät kosteuden ulkopuolella, kunhan muistaa aika-ajoin mittailla kosteuksia rakenteissa ja ryhtyä tarvittaessa huoltohommiin kolhujen sattuessa. Veneet on tehty käytettäväksi.
Kai avasit neliön aukon ja vaihdoit foamit? Palkistosi alla on mittavasti säröjä. Kun kunnolla 'ponnistat' sen ensi kesänä, niin salongista avautuu kaunis näky, niin ihana. Kun valuraudan palanen morjestaa veden suihkutessa :)
En nyt ihan ymmärrä mitä haluat vastauksellasi sanoa? Bavarian pohjassa ei ole sandwich-rakennetta foameja ei siis ole vaihdettavaksi. Kostea kohta avattiin ammattimiehen toimesta lähes sisimpään kuitukerrokseen. Lisäksi annettiin kuivua vielä usean viikon ajan lämpimässä hallissa. Lopuksi laminoitiin uutta kuitua gelcoat epoksi myrkky.
Jos veneen pohja on keväällä kuiva lämpimässä hallissa, ei se ole myöskään vettä sisäänsä imenyt. Kosteus säilyy kuidussa gelcoatin alla ilman korjausta ikuisuuden.
Asiasta toiseen: Oman seurani katsastusmiehet suorastaan ahdistelevat minua tivaamalla, että enkö todella ole porannut peräsimeen REIKÄÄ josta vesi pääsisi ULOS, eikä jäädy talvella????? En ole porannut. Omasta mielestäni porareijästä vesi saattaisi jopa päästä peräsimeen sisälle? En ole varma. Kuitenkin odottelen kiinnostuksella, MILLOIN se jää halkaisee peräsimen. Vene on nyt 37 vuotias, eikä tällaista ole vielä tapahtunut.
Kyllä kerrosrakenne on aina parempi kuin umpilaminaatti, paitsi siellä missä pulteilla kiristetään.
Kiva, kun ymmärsit, siellä missä vaaditaan todellista lujuutta, ei foamia tai balsaa voi käyttää ja fuskata.
Juuri täällä toitotettu Kerrosrakenteen jäykkyyttä ja lujuutta ja sinä menit mokamaan ja paljastit totuuden kerrosrakenteen heikkoudesta.
Montakos pulttiliitosta sinun veneen kyljistä on läpi? Kannessa sinulla varmaan on läpipulttauksia, vaikka kansi onkin kerrosrakenteinen.
Kyllä minä ymmärrän ja nähdäkseni sinäkin, miten surkea ydin täyte on. Lähdit mielestäsi ovelana kiertämään asian "ydintä"
Ei minulle ole ongelmaa tunnustaa kerros rakenteisen kannen surkeutta monessakin vanhassa veneessäni. Ja surkeus on kannen natinaa ja taipumista kävellessä, kun ydin on irronnut laminaatista tai kuori mitoitettu väärin tai? Lisäksi stressi halkeamat ns. Hämähäkin seitit.
Veneen pohjassa nyt vaan vaikuttaa hydrostaattinen veden paine aika eri tavalla, kuin kannessa. Siksi se ei ole sama asia, vai mitä en ymmärrä?
Turha murehtia ytimen ominaisuuksia, kun kannella vaikuttaa hydrostaattinen paine. Oliko se nyt sitten se sama vai joku muu asia, mitä et ymmärtänyt?
Tarkoittaa että täyte on surkea ydin
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/03/24/venetarkastaja-auttaa-kaupoissa-ja-kuntoarvioissa
"Hiushalkeama päästää peräsimeen vettä, ja vähitellen jäätyminen tuhoaa rakenteen. Ehjältä näyttävä peräsin putoaa vauhdissa pois. Se on todella vakava juttu. Näitä vahinkoja käy pelkästään Turun ympäristössä muutama vuodessa, kertoo venetarkastaja Kai Ilmanen."
Miten käy runkojen, kun kerrosrakenteen ydin imee vedet?
"lasikuituun imeytyvä vesi vähitellen tuhoaa materiaalin"
Heh, heh.
Ompahan taas varsinainen "asiantuntija" kirjoittamassa lehteen artikkelia. Ei tiedä edes sitä ettei lasikuituun imeydy vettä yhtään enempää kuin ikkuna- tai juomalasiinkaan. Sitä ympäröivään muoviin sitä taas voi jo imeytyäkin, mutta lasikuitu ei siitäkään kärsi yhtään.
Pehmennyttä vettynyttä lasikuituahan on yllinkyllin todisteena lasikuidun vettymisestä mutta pehmenneitä juomalaseja en ole koskaan nähnyt.