Muistan sinut, sinun hurtin huumorisi, ja hölmön huumorintajusi, jota harva ymmärsi, mutta joka on jäänyt minussakin elämään. Muistan, että kun lapsena putosin keinusta ja mursin nenäni nostit minut syliin ylösalaisin roikkumaan jolloin veri valui kurkkuun ja vuoto nenästä loppui. Muistan, että lapsena luin vieressäsi lukukirjaa, ja sinä luit vieressäni lehteä, ja meidän välillämme vallitsi sillä hetkellä rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri. Piirsit joskus hienoja eläinten kuvia paperille, mutta et koskaan näyttänyt niitä kenellekään vaan ne jäivät lehden nurkkiin kenenkään niitä erikoisemmin katsomatta. Osasit laittaa ruokaa - taito, jota en itse ole koskaan oppinut. Sanoit minulle, että olen viisas, ja toivon kovasti että olisit nähnyt että olen vieläkin suhteellisen viisas, ihmisenäkin. Kun kuolit, sinut haudattiin maahan, mutta luulen että et ole siellä vaan muistosi on siirtynyt jonnekin, valoisaan paikkaan, jossa se elää ikuisesti.
Sinulle Isi jota minulla ei enää ole
muistosielääisä
2162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi kun kirjoitat kauniisti isästäsi.
Minun isäni muistolle
https://www.youtube.com/watch?v=EN1D5SFw2ZE