Avaruuden lämpötila.

AnnanSulleKuunRakas

Wikipedia höpöttää että se on 100 km:n korkeudessa -100 Celciusta ja sen korkeuden jälkeen lämpötila nousee.
Kuussa on kuitenkin -123....

118

2215

    Vastaukset

    • Oletkohan tulkinnut wikipediaa väärin?
      Tyhjiöllä itsessään ei ole lämpötilaa. Vain aineella on. Ainetta lämmittää avaruuden tyhjiössä meidän aurinkokunnassamme auringon säteily, ja aine menettää energiaa, eli lämpöä lähinnä säteilemällä. Tähtienvälisessä avaruudessa taustasäteilyn ansiosta kappaleen lämpötila pysyy noin 2.725 kelvin asteessa, mikä on noin -270.43°C.

    • Wikipedia on oikeassa. Ilmakehän yläosassa on kapistus nimeltään ionosfääri. Se heijastaa matalien taajuuksien radioaallot takaisin Maan pintaa kohti kun niitä antennista lähtee ylöspäin. Samassa korkeudessa tapahtuvat myös revontulet.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Ionosfääri

      Nimensä ionosfääri on saanut siitä, että siellä erittäin matalassa paineessa ilmakehän jäänteet ovat ionisoituneita eli kaasu on osin plasmana. Tuo tarkoittaa sitä, että molekyyliä kohden löytyy energiaa riittävästi irroittamaan niistä elektroneita. Ionisaatio vaatii erittäin korkeaa lämpötilaa tapahtuakseen. Ionisoitumisen aiheuttaa Auringon säteily ja aurinkotuuli yhdessä. Molekyyleillä on erittäin suuria energioita eli korkea lämpötila.

      https://eiscat3d.se/drupal/sites/default/files/IISRWS2011/01-Aikio_Intro_Ionosphere.pdf

      Esimerkiksi 300 km korkeudessa kaasun lämpötila voi vaihtella välillä 600 K ... 1100 K (300 C ... 800 C) riippuen Auringon kulloisestakin aktiivisuudesta. Kun kaasu kuitenkin on äärimmäisen harvaa ja matalapaineista niin sen lämpötila ei juurikaan vaikuta esimerkiksi tuossa korkeudessa liikkuvien satelliittien lämpötilaan juuri ollenkaan. Satelliitin lämpötila määräytyy siihen imeytyvän Auringon säteilyn ja sen itsensä säteilemän lämpösäteilyn tuottaman tasapainotilan perusteella. Paikallisen kaasun lämpötilalla ei juurikaan ole lämpenemisen kannalta merkitystä.

      MSISE-90 Model of Earth's Upper Atmosphere

      Lämpötila maan päällä noin 1000000 Pa paineessa on aivan eri asia kuin lämpötila 200 km korkeudessa ja noin 0.00005 Pa paineessa.

      Kaasun paine ja lämpötila eri korkeuksilla ei ole teoriaa vaan perustuu mittaustuloksiin.

    • Pikku lisäys:Kaasun tai plasman lämpötila johdetaan sen hiukkasten nopeuksien jakaumasta. Galaksiryhmien välisessä avaruudessa voi olla ainetta jonka lämpötila on jopa 10^8 astetta Kelviniä, kai jopa suurempikin. Mutta tämä aine on niin äärettömän harvaa että jos sinne sormenpäänsä työntää niin harvoinpa siihen tuollainen äärimmäisen nopea hiukkanen osuisi ja silloinkin ilman merkittävämpää vaikutusta.

      Ohman

      • Öhman. |•...Tuli mieleen että kuin kiinostuin kosologiasta ( G. GAMOW, Lemaitre, F. Hoyle ym) ja Universumista ja fysiikasta yleensä n. 50 v. sitten, luin että avaruus on Sekä kylmä Että kuuma, se ei heti upponnut, peruskoulun 8 lk.(ruotsi) PS:nimikirjoitus tuli kirjoittettua väärin mutta ole liian laiska luomaan uutta tiliä. Of topic, tied än.


    • Paskat minä noista mitään ymmärrä, kiitos kuitenkin.
      Mikä on avaruuden lämpötila celcius- asteina?
      Siis 100 km = -100 C,
      300 km = ?,
      1000 km = ?,
      Kuun lähellä = ?

      • Lämpötilaa mitataan parhaiten Kelvin - asteikolla:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Kelvin

        0 K = -273.15 C (absoluuttinen nollapiste)
        77 K = 196.15 C (nestemäisen typen lämpötila)
        273.15 K = 0 C (veden jäätyminen)
        373.15 K = +100 C (veden kiehuminen)

        Lämpötila kelvineinä = 273.15 + lämpötila celsiuksina.

        Äärimmäisen harvan kaasun lämpötila 300 km korkeudessa maanpinnasta on Auringon aktiivisuudesta riippuen jossakin 600 K ja 1100 K välillä eli 300 C ja 800 C välimaastossa. Se ei siis ole vakio vaan vaihtelee. Jos on rauhallisen Auringon päivä niin 300 C ja jos Aurinko riehuu ja myrskyää niin 800 C. Kauempana Maan pinnasta maksimilämpötila voi olla vielä korkeampi.

        Jos avaruuteen 300 km korkeuteen Maasta tai kauemmaksi laittaa esimerkiksi näkkileivän, niin tuon näkkileivän lämpötila ei käytännössä juurikaan riipu ympäröivän kaasun lämpötilasta. Kaasu saa olla vapaasti 800 C lämpötilassa mutta näkkärin lämpötila määräytyy siitä, kuinka paljon siihen osuu Auringon säteilyä eli valoa ja lämpöä ja kuinka paljon näkkäri itse säteilee tuota lämpöä pois lämpösäteilynä.

        Kaukana lämmönlähteistä avaruuden lämpötila on alkuräjähdyksen ajoista asti avaruuden täyttävän taustasäteilyn lämpötila eli 2.7 K ( tai -270.4 C).


      • Avaruudella ei ole lämpötilaa. Avaruus on tyhjää, eli ei mitään, vain tyhjiötä, eikä olemattomalla voi olla lämpötilaa.

        Avaruuteen voi tietenkin viedä lämpömittarin, mutta se näytttää vain omaa lämpötilaansa. Joka riippuu sen sijainnista suhteessa esimerkiksi lähitähteen, sen väristä jne.

        Kuulla ei ole ilmakehää, eli sen lähellä vallitsee juurikin se tyhjiö, jolla ei voi olla lämpötilaa. Kuulla on tietenkin pintalämpötila, joka on auringonpaisteessa melkoisen kuuma, yli +100 astetta, ja toisella puolella varjossa todella kylmä, noin -200 astetta. Kuun pinnan keskilämpötila on noin -20 astetta.


      • minätiedän2 kirjoitti:

        Avaruudella ei ole lämpötilaa. Avaruus on tyhjää, eli ei mitään, vain tyhjiötä, eikä olemattomalla voi olla lämpötilaa.

        Avaruuteen voi tietenkin viedä lämpömittarin, mutta se näytttää vain omaa lämpötilaansa. Joka riippuu sen sijainnista suhteessa esimerkiksi lähitähteen, sen väristä jne.

        Kuulla ei ole ilmakehää, eli sen lähellä vallitsee juurikin se tyhjiö, jolla ei voi olla lämpötilaa. Kuulla on tietenkin pintalämpötila, joka on auringonpaisteessa melkoisen kuuma, yli +100 astetta, ja toisella puolella varjossa todella kylmä, noin -200 astetta. Kuun pinnan keskilämpötila on noin -20 astetta.

        Ihan höpöä. Avaruutta ei ole logiikkasi mukaan olemassa. Ei se mikään tyhjiö ole.


      • minätiedän2 kirjoitti:

        Avaruudella ei ole lämpötilaa. Avaruus on tyhjää, eli ei mitään, vain tyhjiötä, eikä olemattomalla voi olla lämpötilaa.

        Avaruuteen voi tietenkin viedä lämpömittarin, mutta se näytttää vain omaa lämpötilaansa. Joka riippuu sen sijainnista suhteessa esimerkiksi lähitähteen, sen väristä jne.

        Kuulla ei ole ilmakehää, eli sen lähellä vallitsee juurikin se tyhjiö, jolla ei voi olla lämpötilaa. Kuulla on tietenkin pintalämpötila, joka on auringonpaisteessa melkoisen kuuma, yli +100 astetta, ja toisella puolella varjossa todella kylmä, noin -200 astetta. Kuun pinnan keskilämpötila on noin -20 astetta.

        Avaruus ei suinkaan ole tyhjä, kohtalainen tyhjiö kyllä mutta sekin väreilee, virtuaalihiukkasia syntyy ja kuolee, gravitaatioaalot tekee tepposiaan, S.M säteilyä risteilee sen läpi koko ajan, lämpötila se mainittu vajaa 3K. Yksi asia saa pääni pyörälle (cyckeln) kuin ajattelen tyhjää tilaa, siis ei edes ulottuvuksia, puhdas singulariteetti, ei edes paikka, koska paikkan voi määritellä suhteesa johonkin muuhun, paikkaan. Tai sitten aivoni on jäänyt jotain paitsi?? 🤔


    • Voi kunpa avaruus olisi läpeensä +27 C ja happea piisaisi loputtomiin.
      Olisi mahtavaa lennellä boxerit päällä eväsreppu selässä pitkin avaruutta.

      • Sopivin paikka olisi kenties lennellä boxerit jalassa suurinpiirtein maan ja marssin välissä. Mitä lähemmäs aurinkoa mennään sitä kuumemmat ovat olosuhteet, ja mitä kauemmas, sitä heikompaa on auringon lämpösäteily.

        Planeettojen taakse auringolta piiloon ei kannata kuitenkaan lentää, siellä vallitsee
        lähes absoluuttinen nollapiste eli n. -270 C.


      • Vaikka lämpötila olisikin jossain kohtaa planeettojen välissä sopiva (n. +10 - +30 C), niin auringosta ym. planeetoista tuleva säteily tappaisi pelkissä boxereissa lentävän ihmisen muutamassa päivässä, tai ehkä jopa muutamassa tunnissa.

        http://www.avaruuslennot.fi/artikkelit/sateily.html


      • SäteilyTappaa kirjoitti:

        Vaikka lämpötila olisikin jossain kohtaa planeettojen välissä sopiva (n. +10 - +30 C), niin auringosta ym. planeetoista tuleva säteily tappaisi pelkissä boxereissa lentävän ihmisen muutamassa päivässä, tai ehkä jopa muutamassa tunnissa.

        http://www.avaruuslennot.fi/artikkelit/sateily.html

        Ei tapa jos on mustanaamiobokserit!


      • Kummallista ?, kun täältä poistuu täysin asiallisia viestejä. Pohjoiskorean sensuuri iskenyt suomi24 palstalla ! Tai sitten ei sallita joitain sanoja, eikä minkäänlaisia linkkejä.

        No jokatapauksessa linkki oli avaruuslennot.fi artikkeli sätelystä, ja kirjoitin, että kosminen säteily: en sano tapp..., vaan vahingoittaa ihmistä kuolettavasti avaruudessa, jos lentää pelkät boxerit jalassa.


      • Säteilytapp.paa kirjoitti:

        Kummallista ?, kun täältä poistuu täysin asiallisia viestejä. Pohjoiskorean sensuuri iskenyt suomi24 palstalla ! Tai sitten ei sallita joitain sanoja, eikä minkäänlaisia linkkejä.

        No jokatapauksessa linkki oli avaruuslennot.fi artikkeli sätelystä, ja kirjoitin, että kosminen säteily: en sano tapp..., vaan vahingoittaa ihmistä kuolettavasti avaruudessa, jos lentää pelkät boxerit jalassa.

        Sitä kutsutaan poistoprovoiluksi. Valitset kohteeksi asiallisen vastauksen ja teet siitä ilmiannon. Kun ylläpitoa ei kiinnosta lukea viestiä läpi niin poistavat sen varmuuden vuoksi.

        Suomi24:llä on ennenkin harrastettu poistoprovoilua. Yhdeltä palstalta poistettiin vuoden keskustelut ennenkuin ylläpidolle valitettiin asiasta. Jos huomaatte poistoprovoilua niin laittakaa viestiä ylläpidolle ja kertokaa että asiallinen viesti on poistatettu perusteetta.


      • Säteilytapp.paa kirjoitti:

        Kummallista ?, kun täältä poistuu täysin asiallisia viestejä. Pohjoiskorean sensuuri iskenyt suomi24 palstalla ! Tai sitten ei sallita joitain sanoja, eikä minkäänlaisia linkkejä.

        No jokatapauksessa linkki oli avaruuslennot.fi artikkeli sätelystä, ja kirjoitin, että kosminen säteily: en sano tapp..., vaan vahingoittaa ihmistä kuolettavasti avaruudessa, jos lentää pelkät boxerit jalassa.

        Mm. Tämä erittäin kuuma peruna. 😁

        Galaksiytimen mustan aukon tuulessa syntyy tähtiä

        https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/galaksiytimen-mustan-aukon-tuulessa-syntyy-tahtia.html

        "Supermassiivisen mustan aukon puhaltamassa kaasussa on havaittu nuoria tähtiä. Löydön uskotaan tuovan valoa useisiin astrofyysikoita vaivaaviin kysymyksiin.

        Tutkimuksen kohde oli meistä 600 miljoonan valovuoden päässä parhaillaan toisiinsa törmäävä galaksikaksikko nimeltä IRAS F23128-5919. Laaja brittivetoinen tähtitieteilijäryhmä käytti Chilessä sijaitsevaa VLT-teleskooppia kohteen kuvaamiseen ja julkaisi tuloksensa Nature-lehdessä.

        "Tuloksemme ovat jännittäviä, koska ne näyttävät ilman epäilystä, että tähtiä on syntymässä ulosvirtausten sisällä", sanoo tutkijatiimiä johtanut Roberto Maiolino Cambridgen yliopistosta."

        Näinhän se työntyy.

        Aikoinaan kaksien supermassiivisten kohteiden törmäyksissä syntyi laajenevia galakseja sisältä ulos päin valmiiksi kauaksi toisistansa jo olemassa olevaan avaruuteen

        Ja näin inflaationomaisesti laajentunut avaruus on huuhaata.

        http://www.onesimpleprinciple.com/

        Rakkautta
        1039



      • Tuossa ketjussa poistattaja paljasti käyttävänsä poistopyyntönsä perusteena sitä, että viest ole suomen- tai ruotsinkielinen. Olette siis vapaata riistaa jos kerrotte viestissänne englanninkielisen julkaisun nimen tai lehden nimen. Tuolloin poistattaja ilmiantaa viestinne robotille joka löytää sanat viestistänne ja poistaa sen.


      • Kitka taitaisi sitten estää avaruusmatkailun.
        Taitaisi olla säkkipimeääkin vielä.


      • Välillä sitä tosiaankin näkee mitä kummallisempia "lento unia"🙄


      • kekek-kekek kirjoitti:

        Kitka taitaisi sitten estää avaruusmatkailun.
        Taitaisi olla säkkipimeääkin vielä.

        kekek-kekek |• Tarkoitat tietenkin poliittista kitkaa 😎.


      • Eiköstävaan kirjoitti:

        Mm. Tämä erittäin kuuma peruna. 😁

        Galaksiytimen mustan aukon tuulessa syntyy tähtiä

        https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/galaksiytimen-mustan-aukon-tuulessa-syntyy-tahtia.html

        "Supermassiivisen mustan aukon puhaltamassa kaasussa on havaittu nuoria tähtiä. Löydön uskotaan tuovan valoa useisiin astrofyysikoita vaivaaviin kysymyksiin.

        Tutkimuksen kohde oli meistä 600 miljoonan valovuoden päässä parhaillaan toisiinsa törmäävä galaksikaksikko nimeltä IRAS F23128-5919. Laaja brittivetoinen tähtitieteilijäryhmä käytti Chilessä sijaitsevaa VLT-teleskooppia kohteen kuvaamiseen ja julkaisi tuloksensa Nature-lehdessä.

        "Tuloksemme ovat jännittäviä, koska ne näyttävät ilman epäilystä, että tähtiä on syntymässä ulosvirtausten sisällä", sanoo tutkijatiimiä johtanut Roberto Maiolino Cambridgen yliopistosta."

        Näinhän se työntyy.

        Aikoinaan kaksien supermassiivisten kohteiden törmäyksissä syntyi laajenevia galakseja sisältä ulos päin valmiiksi kauaksi toisistansa jo olemassa olevaan avaruuteen

        Ja näin inflaationomaisesti laajentunut avaruus on huuhaata.

        http://www.onesimpleprinciple.com/

        Rakkautta
        1039

        Rakkautta |• No musta aukko nyt ei"puhalla" mitään, korkeintaan Hawkinsin säteilyä, mutta sekin on hidasta puuhaa, varmaan?? tarkoittaa julmettua kiertymä kiekkoa, ehkä.


      • Eiköstävaan kirjoitti:

        Mm. Tämä erittäin kuuma peruna. 😁

        Galaksiytimen mustan aukon tuulessa syntyy tähtiä

        https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/galaksiytimen-mustan-aukon-tuulessa-syntyy-tahtia.html

        "Supermassiivisen mustan aukon puhaltamassa kaasussa on havaittu nuoria tähtiä. Löydön uskotaan tuovan valoa useisiin astrofyysikoita vaivaaviin kysymyksiin.

        Tutkimuksen kohde oli meistä 600 miljoonan valovuoden päässä parhaillaan toisiinsa törmäävä galaksikaksikko nimeltä IRAS F23128-5919. Laaja brittivetoinen tähtitieteilijäryhmä käytti Chilessä sijaitsevaa VLT-teleskooppia kohteen kuvaamiseen ja julkaisi tuloksensa Nature-lehdessä.

        "Tuloksemme ovat jännittäviä, koska ne näyttävät ilman epäilystä, että tähtiä on syntymässä ulosvirtausten sisällä", sanoo tutkijatiimiä johtanut Roberto Maiolino Cambridgen yliopistosta."

        Näinhän se työntyy.

        Aikoinaan kaksien supermassiivisten kohteiden törmäyksissä syntyi laajenevia galakseja sisältä ulos päin valmiiksi kauaksi toisistansa jo olemassa olevaan avaruuteen

        Ja näin inflaationomaisesti laajentunut avaruus on huuhaata.

        http://www.onesimpleprinciple.com/

        Rakkautta
        1039

        Rakkaudella. |• No musta aukkohan ei kyllä "puhaala" mitään POIS, Saataa olla julmettu kiertymä kiekko, mutta sekään ei liiku aukosta poipäin. Jos tapahtuma horisontti on parisen valovuoden päässä niin sielä saataa tapahtua mielenkiintoisia tiivistymiä, mutta edellen, suunta on väärin. Tai sitten alkuperäinen "uutinen" on ankka, tai tähdet ja avaruus on käyttännyt google kääntäjä ja kesäapulainen ei ole oikolukenut käänöstä, mahdollisuuksia löytyy. Mutta.... mustan aukon käyristämä aika-avaruus ei Puhalla Mitään pois. Tai sitten koko fysiikka menee uusiksi. 🤗


      • SäteilyTappaa kirjoitti:

        Vaikka lämpötila olisikin jossain kohtaa planeettojen välissä sopiva (n. +10 - +30 C), niin auringosta ym. planeetoista tuleva säteily tappaisi pelkissä boxereissa lentävän ihmisen muutamassa päivässä, tai ehkä jopa muutamassa tunnissa.

        http://www.avaruuslennot.fi/artikkelit/sateily.html

        Säteily tappaa |• Vaikka ei olisi säteilyäkään, ihminen kuolisi minuutissa, avaruus on tyhjiö ja imisen sisällä on näinollen ylipaine. Eli jos sinut heittettäis aluksen ilmalukosta ulos verisuonet ja kudokset, joissa on kaasua laajenesivat kohtalokkaasti, vertaa sukeltaja tautiin, jos nouset liian nopeasti syvältä missä on kokeampi paine ylö pinnalle, 1 ilmakehä, niin noutaja tulee mikäli et pääse paine kammioon. Vai otinko sun jutun vakavissaan? 🙄


      • Mustan aukon massa vähenee ns "hawkingin säteilyn" vuoksi äärimmäisen hitaasti, mutta biljoonien vuosien kuluessa aukko haihtuu olemattomiin, kunhan on ensin syönyt kaiken mahdollisen massan tähdet sammuneet, ja jäljelle jää vain massaansa menettävä musta-aukko https://fi.wikipedia.org/wiki/Hawkingin_säteily


    • Ihmettelenpä kovasti ettei avaruudessa pystytä mittaamaan lämpötiloja.
      Ettei nyt vain olisi niin että siellä ei olisi kukaan käynytkään?
      Muutenhan tuo kuulostaa suorastaan uskomattomalta.

      • Jos ja kun avaruudessa kerran on tyhjiö eli ei yhtään mitään, niin minkä lämpötilan sinä siinä tapauksessa haluaisit tietää?

        Mikähän tuon tyhjiön käsittämisessä on monille niin vaikeaa?

        Otetaanpas pientä analogiaa: Jos sinulla ei ole autoa tai purjevenettä tai yksityislentokonetta, niin minkä värinen se on? Eli eihän olematon voi olla minkään värinen, vai mitä.


      • oomituista kirjoitti:

        Jos ja kun avaruudessa kerran on tyhjiö eli ei yhtään mitään, niin minkä lämpötilan sinä siinä tapauksessa haluaisit tietää?

        Mikähän tuon tyhjiön käsittämisessä on monille niin vaikeaa?

        Otetaanpas pientä analogiaa: Jos sinulla ei ole autoa tai purjevenettä tai yksityislentokonetta, niin minkä värinen se on? Eli eihän olematon voi olla minkään värinen, vai mitä.

        Väännetään vielä lisää rautalankaa.

        Viedään avaruuteen lämpömittari, sellaiseen paikkaan, että lähellä ei yhtäkään tähteä, joka lämmittäisi sitä mainittavasti. Se lämpömittari ei mittaa siellä avaruuden eli tyhjiön lämpötilaa, koska olemattomalla ei voi olla lämpötilaa. Se mittaa siellä vain omaa lämpötilaansa, ja näyttää noin 3 astetta Kelviniä, eli noin 3 astetta yli absoluuttisen nollapisteen. Sen verran kosminen taustasäteily lämmittää sitä mittaria.


      • oomituista kirjoitti:

        Jos ja kun avaruudessa kerran on tyhjiö eli ei yhtään mitään, niin minkä lämpötilan sinä siinä tapauksessa haluaisit tietää?

        Mikähän tuon tyhjiön käsittämisessä on monille niin vaikeaa?

        Otetaanpas pientä analogiaa: Jos sinulla ei ole autoa tai purjevenettä tai yksityislentokonetta, niin minkä värinen se on? Eli eihän olematon voi olla minkään värinen, vai mitä.

        Avaruudessa voi mitata esim. ihmisen pinta tai sisälämpötilan. Oletetaan että ihminen laitetaan esim. maan ja kuun väliin, niiin että aurinko pääsee paistamaan paljaalle iholle.
        Luulempa, että ei tartte kovin kauan ottaa aurinoa, kun iho on ylikypsää grilli-lihaa.

        Eli avaruudessa oloa voi verrata mikroaaltouuniin, jossa uunin sisäilman sijasta pelkkä ruoka, tai juoma lämpiää.


      • mikroaalto-avaruus kirjoitti:

        Avaruudessa voi mitata esim. ihmisen pinta tai sisälämpötilan. Oletetaan että ihminen laitetaan esim. maan ja kuun väliin, niiin että aurinko pääsee paistamaan paljaalle iholle.
        Luulempa, että ei tartte kovin kauan ottaa aurinoa, kun iho on ylikypsää grilli-lihaa.

        Eli avaruudessa oloa voi verrata mikroaaltouuniin, jossa uunin sisäilman sijasta pelkkä ruoka, tai juoma lämpiää.

        Aivan totta. mutta avaruudella eli tyhjiöllä ei siltikään ole edelleenkään lämpötilaa.


      • oomituista kirjoitti:

        Jos ja kun avaruudessa kerran on tyhjiö eli ei yhtään mitään, niin minkä lämpötilan sinä siinä tapauksessa haluaisit tietää?

        Mikähän tuon tyhjiön käsittämisessä on monille niin vaikeaa?

        Otetaanpas pientä analogiaa: Jos sinulla ei ole autoa tai purjevenettä tai yksityislentokonetta, niin minkä värinen se on? Eli eihän olematon voi olla minkään värinen, vai mitä.

        Juuri näin. Eikä olematon voi muuttua millään tavalla. Se ei voi laajentua, eikä kaareutua.

        😁


      • Nojohan onkumma. |• ,,,Avaruudella ON lämpötila, on mainittu jo pari kertaa, taustasäteilyn lämpötila on vajaa -270C°epäilen kyllä ettet tiedä mikä on tausta säteily, aloita googlaamalla COBE. tai taustasäteilyn löytäjät. Valitettavasti He eivät saaneet sitä Nobellia, vaan se meni eräille toisille, noh Nobelli komitea on töppälyt ennenkin.


    • Muistaisin ampuneeni lämpölaserilla taivalle ja saaneeni n. -76 astetta.
      En tiedä kuinka korkealle se menee mitatakseen lämpötilan.
      Lämpölaser = mittaa lämpötiloja etäisyyden päästä ilmateitse.

      • Mittasit siis lämpötilan jossain kohdassa noin 100 km paksussa ilmakehässämme, tai tarkemmin sanottuna keskilämpötilan jollain välillä sen alueella. Eli et mitannut avaruuden lämpötilaa, ihan vaan tiedoksesi.


      • Sitä sinun "lämpölaseriasi" kutsutaan yleisemmin infrapunalämpömittariksi. Sillä laser-säteellä ei ole sinänsä yhtään mitään tekemistä lämpötilamittauksen kanssa, se on siinä vain kohdistusta varten tähtäyksen apuvälineenä.


      • niin__ kirjoitti:

        Sitä sinun "lämpölaseriasi" kutsutaan yleisemmin infrapunalämpömittariksi. Sillä laser-säteellä ei ole sinänsä yhtään mitään tekemistä lämpötilamittauksen kanssa, se on siinä vain kohdistusta varten tähtäyksen apuvälineenä.

        Mittaa pintojen lämpötiloja, mutta ei kauaksi:

        "Because the maximum measuring range and accuracy can be affected by atmospheric conditions (water vapor or carbon dioxide) the maximum range is generally limited to approximately 100 feet."
        https://www.grainger.com/content/qt-370-infrared-thermometers

        Joten avaruuden esineiden mittaaminen ei onnistu.


      • Avaruuden lämpötilaa ei olla päästy mittaamaan koska sinne ei olla vehkeitä saatu mittaamaan.
        Muutoinhan tuon aloittajan kysymykseen olisi selkeät vastaukset.


      • niin__ kirjoitti:

        Sitä sinun "lämpölaseriasi" kutsutaan yleisemmin infrapunalämpömittariksi. Sillä laser-säteellä ei ole sinänsä yhtään mitään tekemistä lämpötilamittauksen kanssa, se on siinä vain kohdistusta varten tähtäyksen apuvälineenä.

        Mutta kyseiset mittarit mittaavat vain hyvin lähelle, joten on turha puhua avaruuden lämpötilan mittaamisesta näillä jokamiehen laitteilla. En kuitenkaan voi todistaa asiaa lähteillä, koska robotti jostakin syystä vainoaa minun linkkejäni, kuten ohesta huomataan.


      • pähkäilijä kirjoitti:

        Mutta kyseiset mittarit mittaavat vain hyvin lähelle, joten on turha puhua avaruuden lämpötilan mittaamisesta näillä jokamiehen laitteilla. En kuitenkaan voi todistaa asiaa lähteillä, koska robotti jostakin syystä vainoaa minun linkkejäni, kuten ohesta huomataan.

        Kyllä ne mittaavat myös kauas, jos ei ole esteitä tiellä. Pilvettömän taivaan lämpötila oli mun IR - kameran mielestä kylmempi kuin -50 astetta mutta pilven lämpötila sen sijaan nollan paikkeilla. Mittailin siis muuten kirkkaana iltana kun sattui olemaan lämpökamera käsillä.

        IR - mittaus näyttää sen, kuinka paljon mittarin suuntaan tulee ilmakehästä lämpösäteilyä. Avaruudesta tulevan lämpösäteilyn määrä muualta kuin Auringon ja Kuun suunnasta on niin pieni, että se ei mitenkään erotu ilmakehän lähettämän lämpösäteilyn joukosta.

        http://iopscience.iop.org/article/10.1088/0143-0807/33/6/1703

        Tuossa on abstrakti mutta ei siis koko artikkelia. Aiheena on Kuun pinnan lämpötilan mittaaminen Maan pinnalta käyttäen tavallista kaupasta saatavaa lämpökameraa ja mittausetäisyyttä on siis noin 400000 km.


      • Exodus_9_1 kirjoitti:

        Kyllä ne mittaavat myös kauas, jos ei ole esteitä tiellä. Pilvettömän taivaan lämpötila oli mun IR - kameran mielestä kylmempi kuin -50 astetta mutta pilven lämpötila sen sijaan nollan paikkeilla. Mittailin siis muuten kirkkaana iltana kun sattui olemaan lämpökamera käsillä.

        IR - mittaus näyttää sen, kuinka paljon mittarin suuntaan tulee ilmakehästä lämpösäteilyä. Avaruudesta tulevan lämpösäteilyn määrä muualta kuin Auringon ja Kuun suunnasta on niin pieni, että se ei mitenkään erotu ilmakehän lähettämän lämpösäteilyn joukosta.

        http://iopscience.iop.org/article/10.1088/0143-0807/33/6/1703

        Tuossa on abstrakti mutta ei siis koko artikkelia. Aiheena on Kuun pinnan lämpötilan mittaaminen Maan pinnalta käyttäen tavallista kaupasta saatavaa lämpökameraa ja mittausetäisyyttä on siis noin 400000 km.

        Joka tapauksessa ilmakehässä on jo alhaalla niin paljon "tavaraa", kuten vettä, valoisalla myös heijastunutta auringonvaloa, että Kuu jää siinä toiseksi. Lisäksi laitteet mittaavat Kuun paljon suurempaa alaa kuin Kuu ala taivaalla, tyypillisesti satakunta kertaa laajempaa.


      • Exodus_9_1 kirjoitti:

        Kyllä ne mittaavat myös kauas, jos ei ole esteitä tiellä. Pilvettömän taivaan lämpötila oli mun IR - kameran mielestä kylmempi kuin -50 astetta mutta pilven lämpötila sen sijaan nollan paikkeilla. Mittailin siis muuten kirkkaana iltana kun sattui olemaan lämpökamera käsillä.

        IR - mittaus näyttää sen, kuinka paljon mittarin suuntaan tulee ilmakehästä lämpösäteilyä. Avaruudesta tulevan lämpösäteilyn määrä muualta kuin Auringon ja Kuun suunnasta on niin pieni, että se ei mitenkään erotu ilmakehän lähettämän lämpösäteilyn joukosta.

        http://iopscience.iop.org/article/10.1088/0143-0807/33/6/1703

        Tuossa on abstrakti mutta ei siis koko artikkelia. Aiheena on Kuun pinnan lämpötilan mittaaminen Maan pinnalta käyttäen tavallista kaupasta saatavaa lämpökameraa ja mittausetäisyyttä on siis noin 400000 km.

        Tuskimpa millään (suomesta) kaupasta saatavalla laitteella voi mitata kuun lämpötilaa maan pinnalta.

        Markkinoiden tehokkain laserosoitin (jonka toiminta perustuu siis samanlaiseen infrapunasäteeseen, kuin infrapunalämpömittari) kantaa max. 800 metriä.

        http://www.valostore.fi/tuote/laserosoitin_infiniter_mini_800_1_mw

        (Tuota tehokkaampien laserosoittimien käyttö on kielletty ilmaliikenteelle aiheutuvan vaaran vuoksi.)


      • Exodus_9_1 kirjoitti:

        Kyllä ne mittaavat myös kauas, jos ei ole esteitä tiellä. Pilvettömän taivaan lämpötila oli mun IR - kameran mielestä kylmempi kuin -50 astetta mutta pilven lämpötila sen sijaan nollan paikkeilla. Mittailin siis muuten kirkkaana iltana kun sattui olemaan lämpökamera käsillä.

        IR - mittaus näyttää sen, kuinka paljon mittarin suuntaan tulee ilmakehästä lämpösäteilyä. Avaruudesta tulevan lämpösäteilyn määrä muualta kuin Auringon ja Kuun suunnasta on niin pieni, että se ei mitenkään erotu ilmakehän lähettämän lämpösäteilyn joukosta.

        http://iopscience.iop.org/article/10.1088/0143-0807/33/6/1703

        Tuossa on abstrakti mutta ei siis koko artikkelia. Aiheena on Kuun pinnan lämpötilan mittaaminen Maan pinnalta käyttäen tavallista kaupasta saatavaa lämpökameraa ja mittausetäisyyttä on siis noin 400000 km.

        Tehokkammillakaan IR-lämpömittareilla ei voi mitata luotettavasti kuin muutamien kymmenien metrien päästä lämpötiloja.
        Ja tällä hetkellä markkinoiden tehokkain laserosoitin yltää max. 800 metriin.

        Joten, kuun lämpötiloja on täysin mahdotonta mitata maan pinnalta.


      • Et tainnut lukea artikkelia. Tässä vielä toinen, jossa Kuun lähettämää lämpösäteilyä käytetään Maan ilmakehässä olevien savuhiukkasten havaitsemiseen.

        Infrared Moon imaging for remote sensing of atmospheric smoke layers

        http://www.montana.edu/jshaw/documents/IR moon imaging smoke layers - Shaw et al - AO 2015.pdf

        Mittauksessa käytettiin huokeaa IR - kameraa yhdessä näkyvää valoa havainnoivan teleskoopin kanssa. Kuun lämpösäteily oli havaittavissa Maan ilmakehän lävitse, mikä siis oli edellytyksenä mittausten onnistumiselle.

        Mittaustuloksissa Kuun suunnalta lämpökameralla katsottuna nähdään siis sekä Maan ilmakehästä että Kuun pinnasta tulevaa lämpösäteilyä. Mittauksen etäisyys oli noin 400000 km. Julkaisu oli vertaisarvioidussa tiedelehdessä nimeltään Applied Optics, Vol 54 No 4/1 February 2015.

        Ensimmäisen kerran Kuun ja planeettojen lähettämää lämpösäteilyä mitattiin Maan pinnalla ilmakehän läpi jo kauan sitten. Tässä vuodelta 1958 Astronomical Society of Pacificin selostusta historiasta

        http://adsabs.harvard.edu/full/1958ASPL....7..361S

        Kuun pintalämpötila mitattiin Maan pinnalla ilmakehän läpi tulevan lämpösäteilyn perusteella vuonna 1858 eli 159 vuotta sitten. Alla linkkejä William Parsonin (Earl of Rosse, Ireland) mittaukseen ja kuva hänen käyttämästään peiliteleskoopista.

        http://www.sciencephoto.com/media/321431/view

        https://books.google.fi/books?id=A883BQAAQBAJ&pg=PA407#v=onepage&q&f=false

        Nykyään saman historiallisen mittauksen tekeminen on helpompaa. Kun infrapunalämpömittaus vuonna 1858 onnistui Kuusta asti ilman elektronisia vahvistimia niin eiköhän se vuonna 2017 onnistu aika paljon helpommin, kun lämpöilmaisimet ovat niin paljon herkempiä ja signaalia voidaan vahvistaa haluttu määrä. Tuohon aikaanhan ei vielä ollut edes radioputkea keksitty. Se tuli vasta 1900 - luvun alussa ja ensimmäiset vahvistimet rakennettin joskus vuoden 1912 paikkeilla.


      • Linkki artikkeliin näyttää hajoavan. Tässä sama vielä lyhytlinkkinä.
        http://tinyurl.com/kcs4ydy

        Alkuperäisessä osoitteessa näyttää olevan välilyöntejä jotka palstasofta iloisesti pilaa. Se löytyy myös google - haulla artikkelin nimellä eli "Infrared Moon imaging for remote sensing of
        atmospheric smoke layers"

        https://www.google.fi/search?q=Infrared+Moon+imaging+for+remote+sensing+of+atmospheric+smoke+layers

        Kuun pinnan lämpötilan mittaaminen IR - lämpömittauksena on siis paitsi tehty Maan pinnalta 159 vuotta sitten silloisella teknologialla niin myös mahdollista tehdä uudelleen paljon helpommin tämän päivän teknologiaa käyttäen. Etäisyys ei ole ongelma kunhan tuo etäisyys on pääasiassa tyhjiötä.


      • Eivoi.mitata kirjoitti:

        Tehokkammillakaan IR-lämpömittareilla ei voi mitata luotettavasti kuin muutamien kymmenien metrien päästä lämpötiloja.
        Ja tällä hetkellä markkinoiden tehokkain laserosoitin yltää max. 800 metriin.

        Joten, kuun lämpötiloja on täysin mahdotonta mitata maan pinnalta.

        Väite että kuun lämpötiloja on täysin mahdoton mitata maan pinnalta on väärä.
        Kyllä se on täysin mahdollista. Se tosin ei onnistu pelkästään millään perus IR-lämpömittarilla.

        Willian parsonin teleskoopilla muuten tehtiin tuo kuun lämpötilan mittaus vuonna 1868. Ei 1858. Mittaustapaa ei myöskään voi verrata mihinkään perus IR-lämpömittariin, mutta oli toimivaa ja toistettavaa tiedettä.


      • Kiitos korjauksesta vuosiluvun osalta. Tuohon aikaan tiede oli vielä sellaista, että se oli ainakin rikkaiden ja aristokraattien ulottuvilla harrasteena. Nykyään kaikesta tiedetään jo niin paljon että tuntematon ja uudet ilmiöt ovat fysiikan ja kemian osalta pitkälti tavisten ulottumattomissa.

        Biologiassa, kasvitieteessä ja eläintieteessä on vielä ovet auki amatööritieteilijöillekin ja uutta löydettävissä. Samoin tähtitieteessä esimerkiksi asteroidien ja muiden vastaavien havaintojen osalta.


      • Tässä vielä linkki artikkeliin, jossa hyödynnetään Kuun lähettämää IR - säteilyä ilmakehän tutkimisessa:

        Lehti Applied Optics, Vol. 54, No. 4 Feb 2015
        Joseph A. Shaw, Paul W. Nugent ja Michael Vollmer
        Infrared Moon imaging for remote sensing of atmospheric smoke layers

        Itse artikkeliin en tässä anna suoraa linkkiä, mutta sen löytää google - haulla artikkelin otsikon perusteella. Montanan yliopiston sivulta se löytyy tutkijan omista julkaisuista kokonaisena:

        http://www.montana.edu/jshaw/JShaw_publications.html

        Tuossa siis Kuun pinnan IR - lämpömittaus suoritettiin "huokealla" lämpökameralla Maan pinnalta ilmakehän lävitse.


      • Kuun pinnan lämpötilan mittausta on käytetty Maan ilmakehän ominaisuuksien tarkkailuun. Tästä kirjoitin aiemmin viestin, mutta se poistuu joko automaattisesti tai sitten jonkun pyynnöstä. Kuvakaappaus siitä on aijaa.com - kuvapalvelussa kohdassa oRkxbS eli a i j a a . c o m / o R k x b S

        Keskustelupalsta tuntuu varsin kelvottomalta automaattisen typeryyden vuoksi.


      • Kuun pintaa Maan pinnalta lämpökameralla onnistuneesti mittasi Joseph A. Shaw Montanan valtion yilopistosta. Linkki artikkeliin löytyy myös hänen kotisivultaan kohdasta julkaisut.


      • Joseph A. Shaw vuonna 2015 mittasi Kuun pintalämpötilaa käyttäen tavallista huokeaa lämpökameraa. Artikkelissa kerrotaan yksityiskohdat. Pointtina oli se, että lämpökamera näkee sekä Kuun pinnasta että ilmakehässä olevista saastehiukkaista lähtevän lämpösäteilyn ja ilmoittaa niistä yhdessä päättelemänsä lämpötilan. Etäisyys 400000 km Kuuhun ei siis edelleenkään ole mikään este IR - lämpömittaukselle, kunhan mittalaitteen erottelukyky on riittävä. Samaan kuvan pikseliin ei saa tulla sekä kohdetta että taustaa.

        Lähimpien planeettojen pintalämpötilan tai kaasukehän yläkerroksen lämpötilan mittaaminen saattaisi onnistua amatöörivoimin samalla lailla, mikäli apuna on riittävän suuri peiliteleskooppi. Lämpökameran anturi olisi tuon teleskoopin fokuksessa.

        Tarvitaan nimenomaan peiliteleskooppi, sillä pitkäaaltoinen infrapuna ei mene normaaleista lasilinsseistä läpi.


      • Rekkasin tunnuksen pois, jotta sillä ei tehtäisi kepposia. Tämän viestin jälkeen Exodus_9_1 ei enää ole vapaana ja jatkan lyhemmällä tunnuksella ExB.

        Tavallinen IR - lämpömittarikin riittäisi Kuun pinnan lämpötilan mittaamiseen, jos apuna olisi sopiva peilisysteemi. Peilin sopivuus tarkoittaisi sitä, että sillä saisi koko mittarin näkökentän peitettyä Kuun kuvalla. Suuntaus olisi helppoa, riittäisi detektorin asettaminen fokuksen kohdalle näkyvän valon perusteella. Peilin ei edes tarvitsisi olla kovin laadukas, kun fokusoitavana olisi pitkäaaltoinen infrapuna eikä muodostuvan kuvan tarvitse olla tarkka.


      • ... ja nyt uudella tunnuksella.

        Tyypillisesti halvat IR - lämpömittarit käyttävät mittauksessa 8 - 14 µm aallonpituuksia eli noin 20 kertaa pidempiä aaltoja kuin näkyvä valo. Peilin pinnan laatuvaatimukset on ilmaistu tarkkaa kuvantamista varten aallonpituuden murto-osina, joten lämpökameran peili voi olla varsinaista rupumateriaalia optiseen peiliin verrattuna. Pääasia on se, että IR-heijastavuus on riittävän hyvä. Muuten mittari mittaa peiliä eikä kohdetta.


      • Mitämitämies kirjoitti:

        Avaruuden lämpötilaa ei olla päästy mittaamaan koska sinne ei olla vehkeitä saatu mittaamaan.
        Muutoinhan tuon aloittajan kysymykseen olisi selkeät vastaukset.

        Mitämitämies kommentoi ettei avaruuden lämpötilaa pysty mittaamaan koska sinne ei ole saatu mittalaitteita. Ei nyt lopetan, miksi vastaila kuin ei lukijalla ole vaaleenharmaata aavistustakaan asioista, ei ymmärrä luettua. 👉🐵👈


    • Niin. Kiitoksia pähkäilyistä pojat.
      Avaruuden eri kerroksista ei siis voida mitata lämpötiloja.

      • Avaruuden eri kerroksista voidaan mitata lämpötiloja mutta se edellyttää tarkoitukseen soveltuvaa mittalaitetta. Se ei onnistu tavallisella huoneen lämpöä mittaavalla laitteella tai IR - lämpömittarilla vaan vaatii äärimmäisen harvan kaasun molekyylien nopeutta havaitsevan laitteen.

        Avaruuden ominaisuuksien mittaamiseen tarvitaan avaruuden mittausta varten suunniteltu laite.


      • Mansikka kaapissa |• Avarudella ei ole mitään Kerroksia, ja mitta laitteita on maan kiertoradalla pilvin pimein jopa liki 40000 km korkeudessa. Olet 👉🍓syövä🐵👈


    • Avaruus ei säteile mitään.

      Ei ole olemassa avaruuden ominaisuuksia joita voitaisiin tutkia tai mitata tieteellisesti.

      😁

      • Avaruudessa on hyvin harvaa kaasua ja kosmista taustasäteilyä. Kaasulla on lämpötila jonka voi mitata erikoislaitteella ja taustasäteilyn vuoksi mikä tahansa galaksijoukkojenkin välisessä avaruudessa kelluva esine lopulta saavuttaa 2.7 K lämpötilan (noin -271 C).

        Tämän lisäksi täydelliselläkin tyhjiöllä on kvanttimekaanisia ominaisuuksia, joista aiheutuu Casimir -ilmiö. Avaruuden läpi etenee myös gravitaatioaaltoja, jotka paikallisesti venyttävät ja kutistavat etäisyyksiä avaruudessa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Casimir_effect
        https://en.wikipedia.org/wiki/Gravitational_wave

        Avaruudella on siis ominaisuuksia, joita paitsi voidaan tutkia tieteellisesti niin myös paraikaa tutkitaan tieteellisesti.


      • Exodus_9_1 kirjoitti:

        Avaruudessa on hyvin harvaa kaasua ja kosmista taustasäteilyä. Kaasulla on lämpötila jonka voi mitata erikoislaitteella ja taustasäteilyn vuoksi mikä tahansa galaksijoukkojenkin välisessä avaruudessa kelluva esine lopulta saavuttaa 2.7 K lämpötilan (noin -271 C).

        Tämän lisäksi täydelliselläkin tyhjiöllä on kvanttimekaanisia ominaisuuksia, joista aiheutuu Casimir -ilmiö. Avaruuden läpi etenee myös gravitaatioaaltoja, jotka paikallisesti venyttävät ja kutistavat etäisyyksiä avaruudessa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Casimir_effect
        https://en.wikipedia.org/wiki/Gravitational_wave

        Avaruudella on siis ominaisuuksia, joita paitsi voidaan tutkia tieteellisesti niin myös paraikaa tutkitaan tieteellisesti.

        "Avaruuden läpi etenee myös gravitaatioaaltoja, jotka paikallisesti venyttävät ja kutistavat etäisyyksiä avaruudessa."

        Seli seli.

        Kuvaile avaruuden venymiset ja kutistumiset ilman liikettä.

        Ei onnistu.

        Gravitaatioaallot LIIKKUVAT avaruudessa.

        Ja mikä tahansa mikä LIIKKUU avaruudessa, on jotakin muuta kuin avaruutta.

        Rakkautta
        1039


      • NäinhänSeOn kirjoitti:

        "Avaruuden läpi etenee myös gravitaatioaaltoja, jotka paikallisesti venyttävät ja kutistavat etäisyyksiä avaruudessa."

        Seli seli.

        Kuvaile avaruuden venymiset ja kutistumiset ilman liikettä.

        Ei onnistu.

        Gravitaatioaallot LIIKKUVAT avaruudessa.

        Ja mikä tahansa mikä LIIKKUU avaruudessa, on jotakin muuta kuin avaruutta.

        Rakkautta
        1039

        Miksi sinun täytyy vuodesta toiseen jankuttaa noita höpöhöpöjuttujasi? Jotenkin muistaisin että jo viime vuosikymmenellä yritit vakuuttaa miten tuo hölynpöly muuttuu "vuoden sisällä" valtavirran mielipiteeksi. Nyt kymmenisen vuotta myöhemmin niin ei ole käynyt. Voin myös kertoa miksi niin ei tule koskaan tapahtumaan. Yksinkertaisesta syy on että "teoriasi" on väärä. Se ei ole todellisuutta.


    • Stratosfäärin alakorkeus on napa- alueilla 8 km, päiväntasaajalla 15 km, yläkorkeus 50 km. Lämpötilaa ei ilmoiteta? Olen kuitenkin istunut lentokoneessa 10 km:n korkeudessa ja lämpötilan on ilmoitettu olevan rapiat -50 C.

      Stratosfäärin yläpuolella olevan mesosfäärin (50- 85 km) lämpötilan sanotaan olevan -3 C- -50 C ?
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Stratosfäär

      Lämpötila siis nousee aina ylöspäin mentäessä?
      On hieman merkillistä ettei kunnollisia mittaustuloksia ole. Tämä pistää epäilemään että onko noin korkealla käytykään?

      • Korjaus edelliseen linkkiin:
        Wikipedia- Stratosfääri.


    • Galaksit syntyvät sisältä ulos päin nopeasti koska työntävä voima.

      Eli ei hitaasti jonkun huuhaa vetävän voiman takia.

      Ja tämä tullaan havaitsemaan suoraan aikanaan, tai no, on jo havaittu, mutta eivät ymmärrä havainneensa tai eivät osaa myöntää asiaa itselleen.

      Stars born in winds from supermassive black holes March 27, 2017

      https://m.phys.org/news/2017-03-stars-born-supermassive-black-holes.html

      Astronomers probe swirling particles in halo of starburst galaxy March 27, 2017

      https://m.phys.org/news/2017-03-astronomers-probe-swirling-particles-halo.html

      NuSTAR probes puzzling galaxy merger March 28, 2017

      https://m.phys.org/news/2017-03-nustar-probes-puzzling-galaxy-merger.html

      Image: Hubble spots two interacting galaxies defying cosmic convention March 27, 2017

      https://m.phys.org/news/2017-03-image-hubble-interacting-galaxies-defying.html

      Expanding super bubble of gas detected around massive black holes in the early universe

      March 30, 2017

      Semmoista.

      Rakkautta
      1039

    • Wikipediasta löytyy ristiriitaista tietoa avaruuden lämpötiloista.

      Tämä löytyy Wikipediasta haulla stratosfääri:

      Stratosfääri alkaa napa- alueilla 8:ssa ja päiväntasaajalla 17 km:ssä. Ilmanpaine vaihtelee 1/10- 1/1 000 (?) välillä. Ilma lämpenee (?) stratosfäärissä otsonin vaikutuksesta huippua kohti mentäessä mistä johtuen stratosfäärin ilma on vakaassa tilassa.

      50- 85 km:n korkeudessa on mesosfääri. Siellä lämpötila laskee -3 C:sta -70 C asteeseen.

      Tämä taasen löytyy Wikipediasta haulla mesosfääri:
      Se alkaa 50 km:n korkeudesta ja jatkuu 100 km:iin. Lämpötila siellä laskee ylöspäin mentäessä niin että se on noin -100 C.

      Lentokoneessa kuulutetaan 10 km:n korkeudessa lämpötilan olevan -50 C ja rapiat.
      Näyttäisi kuitenkin siltä ettei kukaan oikein tiedä avaruuden lämpötiloja, niitä saa siis aivan vapaasti arvailla. Olen lukenut arveluita että miinusta voi olla jossakin jopa lähellä absoluuttista nollapistettä?

      • Jos olet varjossa, johon tulee vain taustasäteily, on säteilylämpötila n 3 astetta abs. nollasta.


      • Kuualukset sitten lentelivät Kuun varjossa ja pakkasta oli - 270 C.
        Eipä ihme että ikkunat huurtuivat.


      • EiOllutKarvalakkejakaan kirjoitti:

        Kuualukset sitten lentelivät Kuun varjossa ja pakkasta oli - 270 C.
        Eipä ihme että ikkunat huurtuivat.

        Eihän niissä mitään ikkunoita ollut. Avoautollahan sinne mentiin.


      • EiOllutKarvalakkejakaan kirjoitti:

        Kuualukset sitten lentelivät Kuun varjossa ja pakkasta oli - 270 C.
        Eipä ihme että ikkunat huurtuivat.

        Kansainvälinen avaruusasemakin on noin puolet ajasta Maan varjossa. Joten mikähän siinä muka on ongelma?


      • EninTotuus kirjoitti:

        Eihän niissä mitään ikkunoita ollut. Avoautollahan sinne mentiin.

        Miksi tuo lapsellisuus?


      • Tarkoituksena on pilata keskustelua, kun itsellä ei ole mitään sanomista itse asiasta. Jotkut saavat toisten keskusteluiden pilaamisesta iloa, josta syystä johtuen se on anonyymipalstoilla kovin suosittu harraste. Näihin ei kannata kiinnittää huomiota eikä vastailla.


      • ööööööööhhhhhhhh kirjoitti:

        Miksi tuo lapsellisuus?

        Miksi trollille pitäisi vastata asiallisesti?


      • Enin_totuus kirjoitti:

        Miksi trollille pitäisi vastata asiallisesti?

        No ei ainakaan asiattomasti.

        Vastauksesi perusteella oletin sinunkin olevan trolli.


      • Enin_totuus kirjoitti:

        Miksi trollille pitäisi vastata asiallisesti?

        "Miksi trollille pitäisi vastata asiallisesti?"
        Siksi ettei itse auttaisi trollia pilaamaan keskustelua asiattomilla viesteillä. Suosittelisin joko vastaamaan asiallisesti tai sitten olemaan vastaamatta kokonaan.

        Aiheeseen palatakseni, tässä tällä hetkellä tunnetun avaruuden kylmin kohta. Uutinen on vuodelta 2013.

        https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/kaikkeuden-kylmin-tunnettu-kohde-sijaitsee-kentaurin-tahdistossa.html

        Avaruuden kaasupilvi on laajetessaan jäähtynyt 1 K lämpötilaan eli alle kosmisen taustasäteilyn lämpötilan, joka on siis 2.7 K.


    • Morsetin kerran laserlampullani taivaalle ...---... ja sain vastauksesi eräältä tähdeltä
      .- -... -... .-

    • kylmää on, korkeus oli moskovan vierellä 12.3km ja pakkasta -75 astetta,joten ylempänä lienee vielä kylmempää.

    • Avaruudessa on siis varjossa -270 C- astetta.
      Ihmettelen avaruusukkeleita jotka siellä leijuvat, niillä näyttää olevan kaikenlaista taipuvaa köyttä yms löysää kamaa aseman ulkopuolella roikkumassa.
      Luulisi että siellä olisi jo kaikki aivan tönkkönä?

      • Materiaalien valinta avaruustyöskentelyä varten on haastavaa puuhaa. Aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja. Suurin osa muoveista on tosiaan täysin käyttökelvottomia kylmissä lämpötiloissa.

        Teflon eli PTFE on muovimateriaali, joka on elastista vielä nesteheliumin lämpötiloissakin. Myös monet tavalliset metallit kuten alumiini, kromi-nikkeli - teräs ja kupari säilyttävät elastisuutensa kylmässä eli ovat kelvollisia johtimina ja köysien punosmateriaalina.


    • Mitä materiaalia ovat avaruuspuvut ja käsineet?
      Entä kypärän visiiri?
      Näidenhän pitää kestää tuo -270 C- asteen pakkanen. En ole löytänyt näistä tietoa.

      • Puvut olivat lämmitettyjä. Lisäksi avaruuden tyhjiössä lämpö voi siirtyä kappaleesta ulos vain säteilemällä, joten lämpöhukan suhteen lämpötilaero ei ole läheskään yhtä merkityksellinen kuin jos lämpö siirtyisi johtumalla. Lämmitetyn avaruuspuvun sisältä lämpö johtuu puvun materiaaleihin paljon helpommin kuin se säteilee ulos.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwikyMjS04fTAhVBrSwKHfuXDw4QFggsMAA&url=http://www.tiedetoimittajat.fi/wp-content/uploads/2016/06/AVARUUSPUKU1.pdf&usg=AFQjCNFPGPhHjdts-XYdEfCLzLL1Lq7Gag


      • Juu, kiitoksia.
        Tuossa linkissä ei kuitenkaan mainittu pukujen pintamateriaalia. Taitaa olla kai huippusalaista vaikka vanhoja pukuja NASA myykin huutokaupoilla.
        Lisäksi minua askarruttaa kypärävisiirin materiaali. Sen pitäisi siis säilyttää kestävyytensä sekä pitää - 270 pakkasasteet ulkopuolella.
        Kultakalvo pinnassa ei paljoa lämmitä.


      • Pukusiisti kirjoitti:

        Juu, kiitoksia.
        Tuossa linkissä ei kuitenkaan mainittu pukujen pintamateriaalia. Taitaa olla kai huippusalaista vaikka vanhoja pukuja NASA myykin huutokaupoilla.
        Lisäksi minua askarruttaa kypärävisiirin materiaali. Sen pitäisi siis säilyttää kestävyytensä sekä pitää - 270 pakkasasteet ulkopuolella.
        Kultakalvo pinnassa ei paljoa lämmitä.

        Kultakalvo itse asiassa lämmittää sikäli, että sen IR-emissiivisyys eli kyky lähettää pitkäaaltoista lämpösäteilyä on hyvin heikko. Kun visiiri on sisältä lämmin niin sen ulkopinta ei lämpösäteilyn vähäisyyden vuoksi pääse jäähtymään.

        Avaruuspukujen materiaali koostuu useista päällekäisistä kerroksista. Uloimmat kerrokset ovat suunniteltuja estämään mikrometeoriittien aiheuttamat vahingot, vähentämään lämmönhukkaa ja takaamaan riittävä mekaaninen kestävyys.

        Kirjoissa mainitaan ulommassa kerroksessa oleva kudottu materiaali, joka koostuu teflonista, kevlarista ja nomexista, jotka siis kaikki ovat erityyppisiä muovimateriaaleja.



    • Minä en usko että visiirin ohuen ohut kultakalvo eristäisi - 270 pakkasasteen kylmyyden jopa 9 tunnin ajan.
      Se on kaiken ymmärryksen ulkopuolella.

      • Ei se kultakalvo eristä mitään. Sillä on toinen merkitys.

        Avaruudessa lämpöä eristää avaruuden tyhjiö aivan samalla lailla kuin tyhjiö eristää lämpöä termospullossakin. Lämpö ei pääse johtumaan tyhjiön lävitse. Termospullon sisäpinta tyhjiössä on hyvin kiiltävää metallia. Sen tietää jokainen joka on vahingossa rikkonut lasisen termarin.

        Kun tyhjiössä lämpö ei pääse johtumaan niin lämmön on kulkeuduttava muulla tavalla. Se toinen tapa lämmön siirtymiseen on lämpösäteily. Kaikki kappaleet säteilevät lämpösäteilyä teholla, joka riippuu niiden lämpötilasta (itse asiassa absoluuttisesta lämpötilasta potenssiin neljä) ja pinnan ominaisuudesta nimeltään emissiviteetti, joka on nollan ja ykkösen välillä. Tätä kuvaa Stefanin - Boltzmannin laki.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefanin–Boltzmannin_laki

        Mustalla kappaleella on suurin mahdollinen emissiviteetti eli tasan ykkönen. Kaikki siihen osuva säteily absorboituu ja sen pinta säteilee lämpösäteilyä hyvin tehokkaasti. Tämän huomaa hiilloksen ääressä. Valitettavasti sekä lasien että muovien emissiviteetti on varsin lähellä ykköstä eli nekin säteilevät lämpöä tehokkaasti. Emissiviteettien taulukoita löytyy netistä.

        Mitä kiiltävämpi ja metallisempi pinta on niin sitä pienempi yleensä on sen emissiviteetti eli sitä vähemmän siitä pääsee karkaamaan lämpöä säteilynä. Kultapinnan emissiviteetti on hyvin pieni, jonka vuoksi siihen osuva lämpösäteily heijastuu pois ja se itse ei juurikaan säteile lämpöä. Kulta ei myöskään hapetu joten se pysyy puhtaana ja käyttökelpoisena myös ilmassa ollessaan.

        Avaruuskypärän visiiriin tulee koko ajan lämpöä sen sisäpinnalta. Jos ulkopinta säteilisi hyvin lämpöä niin visiiri jäähtyisi ja huurtuisi sisäpuolelta. Kun siinä on erittäin ohut läpinäkyvä kultapinnoite niin se säteilee lämpöä paljon muovipintaa vähemmän. Pienikin sisäpuolelta tuleva lämpövirta yhdessä avaruuden tyhjiön eristyskyvyn vuoksi riittää pitämään sen kauttaaltaan lämpimänä.

        Ajalla ei tuossa ole juurikaan merkitystä koska koko avaruuskävelyn ajan astronautti tuottaa lämpöä ja lämmittää kypärää. Tarvittaessa visiiri voisi olla myös suoraan lämmitetty ohuen valoa läpäisevän lämmityselementin avulla aivan samoin kuin jotkut autojen tuulilasitkin, mutta sille ei siis ole tarvetta.


      • Muovin ja lasin pinta säteilee lämpöä voimakkaasti, mikäli sitä ei ole pinnoitettu hyvin ohuella metallikerroksella. Visiirin pinnan ohut kultakerros ei toimi lämpöERISTEENÄ. Sen sijaan se vähentää pinnasta lähtevää lämpösäteilyä, joka avaruuden tyhjiössä on tärkein lämpöä siirtävä ilmiö.

        Kun visiirin pinta säteilee vain vähän lämpöä ulospäin niin kypärän sisältä vuotava lämpö riittää pitämään visiirin lämpimänä ulkopintaa myöten. Puvun sisällä astronautti hikoilee lämpöä koko ajan ja osa puhua on lämmitetty sähkövastuksilla.

        Avaruden tyhjiö toimii hyvänä lämpöeristeenä aivan kuten seinämien välinen tyhjiö eristää termospullossakin. Siksi riittää että visiirin pinta saadaan olemaan säteilemättä lämpöä ulospäin.


      • Pinnan lähettämän lämpösäteilyn määrä on verrannollinen pinnan absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin kerrottuna pinnan emissiviteetillä. Tuolla yhteydellä on nimi Stefan-Boltzmannin laki.

        Eri aineiden emissiviteettejä löytyy verkosta useilta sivustoilta.


    • > Kuualukset sitten lentelivät Kuun varjossa ja pakkasta oli - 270 C.
      > Eipä ihme että ikkunat huurtuivat.

      Pitää ymmärtää lämmönvaihtelu, joka mahdollistaa normaalit työskentelylämpötilat avaruudessa.

      Kun ollaan kuun etupuolella aurinko lämmittää, ja kun ollaan takapuolella avaruuden suunnaton mustuus jäähdyttää. Näiden erotus ja vaihteluväli on se merkitsevä lämpötila.

      Avaruusaluksen toinen kylki lämpiää auringossa ja toinen jäähtyy avaruuden mustuuteen - ei ole vain yhtä lämpötilaa vaan on lämpötilagradientti, jonka hallitsemiseksi avaruusalusta käännellään kaikenaikaa auringon suhteen - tätä kutsutaan beeta-kulmaksi.

      Kun kylki kuumenee auringossa se käännetään osoittamaan suunnattomaan mustuuteen. Ja jäähtyy nopeesti.

    • > yhdessä avaruuden tyhjiön eristyskyvyn

      Tyhjiöllä ei ole mitään erikoista lämmön eristyskykyä vaan ainoastaan puuttuu väliaineen lämmönjohtavuus kokonaan. Tällä ei ole merkitystä, koska väliainen kuitenkin päättyisi avaruuden tyhjiöön lopulta.

      Kaikki avaruudessa vastaanotettu naamapuolelle vastaanotettu lämpö lähtee takaisin avaruuteen selkäpuolelta.

      Naamapuolen ja selkäpuolen välillä vallitsee lämpötilagradientti.

    • Ymmärsinkö nyt oikein että astronautin on avaruuskävelyllä pyörittävä kuin hyrrä että "lämpö" tasaantuisi?

      Poikien selitykset ovat oikein hienoja mutta enpä ole vakuuttunut että visiiri eristäisi ja pitäisi melkein absoluuttiseen nollapisteeseen ulottuvaa pakkasta ulkopuolella.

      Haluaisinpa pistää avaruusukkelin seisomaan - 50 asteen pakkaseen seisomaan kymmeneksi tunniksi. Lyön vetoa että kyllä hyytyy vaikka sen pitäisi kestää viisi (!) x enemmän pakkasta.

    • > Ymmärsinkö nyt oikein että astronautin on avaruuskävelyllä pyörittävä kuin
      > hyrrä että "lämpö" tasaantuisi?

      Ei aivan välttämättä tarvitse, koska kyllä se astronautin selkä on varjossa ja osoittaa kuussa kohti avaruuden suunnatonta mustuutta...

      tokihan niissä puvuissa oli nestetäyte kompensoimaan tätä asiaa eli neste kierrätettiin selkäpuolelle kun se lämpeni ja selkäpuolelta varjoisalta puolelta tuli sitten viileämpää tilalle.

      Kuun pinnalla avaruusmoduulin toinen puoli on varjossa ja sen varjonpuolen lämpötila on auringonpuolen lämmönjohtumisen aineessa ja mustaan avaruuteen jäähtymisen nopeuden erotus (taas se gradientti).

      Koska aine lämpiää ja jäähtyy yhtä nopeasti, avaruusmoduulin ollessa puolet auringonpaisteessa ja puolet suunnattoman mustuuden varjossa, lämpötila onkin yllättäen melko vakaa.

    • Suurin ongelma kuussa ei olekaan auringonpaiste vaan yön kylmyys. Yöllä kuunpintaa lämmittää vain maan valo, joka ei ole paljon.

      Yö kestää kuussa paljon kauemmin kuin maassa.

    • Täällä ei moni tunnu ymmärtävän että avaruuden tyhjiössä kappale menettää lämpöään vain säteilemällä. Se tapahtuu paljon, paljon hitaammin kuin maan pinnalla, missä on väliainetta. Avaruudessa ei ole ilmavirtaa johtamaan sitä lämpöä pois.

    • Heh heh, hra Villllle siis väittää ettei melkein absoluuttinen pakkanen tunnu avaruudessa missään!
      Juu, myönnän kyllä ettei siellä ole ilmavirtaa. Ei aina täällä maan päälläkään tuule.

      • Minä väitän että tyhjiöllä ei ole lämpötilaa. Et tunnu nyt ymmärtävän mistä edes puhut. Vain aineella on lämpötila, ja avaruudessa tämä aine menettää lämpönsä säteilemällä. Se myös saa lämpöä vastaanottamastaan säteilystä.


      • Avaruuden "lämpötila" on sitä, että avaruudessa aine jäähtyy ajan saatossa pikkuhiljaa siihen vajaaseen kolmeen kelvin-asteeseen. Ei tämän kylmemmäksi siitä syystä, että kosminen taustasäteily luovuttaa energiaa tuolle aineelle. Näin siis tähtien välisessä avaruudessa. Jos vieressä on esimerkiksi aurinko säteilemässä, niin aine pysyy tietenkin lämpimämpänä.


      • Villlllle kirjoitti:

        Minä väitän että tyhjiöllä ei ole lämpötilaa. Et tunnu nyt ymmärtävän mistä edes puhut. Vain aineella on lämpötila, ja avaruudessa tämä aine menettää lämpönsä säteilemällä. Se myös saa lämpöä vastaanottamastaan säteilystä.

        Niin, täydellisessä tyhjiössä ei olekkaan lämpötilaa, mutta avaruus ei ole täydellinen tyhjiö. Siellä on hiukkasia, jotka säteilevät lämpöä !

        http://tieku.fi/maailmankaikkeus/hiukkaset-sateilevat-lampoa-avaruudessa

        "..Jos astronautti on esimerkiksi Maan takana niin, että Auringon säteily ei osu häneen, hänen muista tähdistä ja taivaankappaleista vastaanottamansa lämpösäteily on paljon vähäisempi kuin se, mitä hän itse luovuttaa avaruuteen. Siksi hänen lämpötilansa laskee vajaaseen kolmeen asteeseen absoluuttisen nollapisteen (–273 °C) yläpuolelle..."


      • Tyhjiössä.hiukkasia kirjoitti:

        Niin, täydellisessä tyhjiössä ei olekkaan lämpötilaa, mutta avaruus ei ole täydellinen tyhjiö. Siellä on hiukkasia, jotka säteilevät lämpöä !

        http://tieku.fi/maailmankaikkeus/hiukkaset-sateilevat-lampoa-avaruudessa

        "..Jos astronautti on esimerkiksi Maan takana niin, että Auringon säteily ei osu häneen, hänen muista tähdistä ja taivaankappaleista vastaanottamansa lämpösäteily on paljon vähäisempi kuin se, mitä hän itse luovuttaa avaruuteen. Siksi hänen lämpötilansa laskee vajaaseen kolmeen asteeseen absoluuttisen nollapisteen (–273 °C) yläpuolelle..."

        Onhan avaruudessa toki hiukkasia, mutta niitä on niin käsittämättömän harvassa, että niillä ei tuohon aineen jäähtymisaikaan ole käytännössä merkitystä. Planeettojen välisessä avaruudessa on keskimäärin yksi atomi kuutiosentissä. Maanpinnalla ilmassa on n. 50 triljoonaa atomia kuutiosentissä. Se on siis tämmöinen luku: 50 000 000 000 000 000 000 . Absoluuttista tyhiötä ei taida olla missään.


    • > Täällä ei moni tunnu ymmärtävän että avaruuden tyhjiössä kappale menettää
      > lämpöään vain säteilemällä. Se tapahtuu paljon, paljon hitaammin kuin maan
      > pinnalla, missä on väliainetta. Avaruudessa ei ole ilmavirtaa johtamaan sitä
      > lämpöä pois.

      Tämä on väärin ymmärretty. Kappale vakuumissa säteilee varjon puolelta lämpöä pois avaruuteen ihan yhtä nopeasti kuin sitä vastaanottaa auringon puolelta.

      Tulos on +1 valon puoli ja -1 varjon puoli. MIkä olikaan siis lopputulos?

      Näiden valon ja varjon puolten välillä voi vallita huomattava lämpötilagradientti eli auringon puolen +100 on äkkiä varjon puolella -100. Lämpötilojen erotus eli gradientti on silloin 200 astetta kappaleen valon ja varjon puolien kesken.

      Lämpö johtuu kappaleessa valon puolelta varjon puolelle, josta säteilee avaruuteen takaisin ihan yhtä nopeasti ja ei siis varastoidu kappaleseen ominaislämpökapasiteettiaan suuremmassa määrin.

      • Ei se ihan noin mene. Riippuen aineesta tämä plusmiinusnollameininki on oikein vain tietyllä etäisyydellä auringosta, koska mustan kappaleen säteily ei koskaan ole niin intensiivistä kuin tähden säteily. Maan etäisyydelläkin aurinko lämmittää enemmän kuin kappale ehtii säteilemään. Tuota torjutaan lähinnä heijastamalla auringon säteilyä pois.


    • > Maan etäisyydelläkin aurinko lämmittää enemmän kuin kappale ehtii
      > säteilemään.

      Onkos maaplaneetta alkanut kiehumaan? No eipä ole aika moneen miljaardiin vuoteen. Eli +1 valo ja -1 varjo pätee kaikkiin kappaleisiin avaruudessa olipa ne suuria taikka pieniä.

      • Jos maapallo absorboisi kaiken auringon säteilyn, se olisi kiehunut jo aikoja sitten. Näin ei ole. Maapallo on aktiivinen systeemi joka reguloi omaa lämpötilaansa. Samoin kuin avaruusalukset.


      • > Maapallo on aktiivinen systeemi joka reguloi omaa lämpötilaansa. Samoin
        > kuin avaruusalukset.

        Ei se mitään reguloi vaan se sama lämpö mikä valona tulee sisään lähtee pimeyteen ulos. Vallitsee tasapaino eli equilibrium. Valon ja varjon välillä on jatkuva lämmön johtuminen aineessa.

        Kappaleen pyörittäminen avaruudessa pienentää lämpötilagradienttia eri puolten välillä.


      • vielä.näin kirjoitti:

        > Maapallo on aktiivinen systeemi joka reguloi omaa lämpötilaansa. Samoin
        > kuin avaruusalukset.

        Ei se mitään reguloi vaan se sama lämpö mikä valona tulee sisään lähtee pimeyteen ulos. Vallitsee tasapaino eli equilibrium. Valon ja varjon välillä on jatkuva lämmön johtuminen aineessa.

        Kappaleen pyörittäminen avaruudessa pienentää lämpötilagradienttia eri puolten välillä.

        Ei. Ei se ole noin. Merkurius esimerkiksi ei ole niin kuuma kuin venus, vaikka on paljon lähempänä aurinkoa.


    • Kysymys kuuluu: Kuinka kylmä on avaruuspuvun visiirin ulkopinta ja kuinka suuri on visiirin ulkopinnan ja sisäpinnan välinen lämpötilaero?

      Laskeskellaan visiirin lämpövuotoja sen perusteella mitä siitä tiedetään. Avaruuspukujen visiiri on valmistettu polykarbonaattimuovista. Sen paksuus d on luokkaa 1/8 tuumaa eli jotakin 3 ... 4 mm väliltä. Arvataan että 4 mm eli d=0.004m. Tuon tiedon löytää netistä.

      Polykarbonaatin lämmönjohtavuus huoneenlämpötilassa on jotakuinkin k=0.2W/mK.

      Pinnoittamattoman polykarbonaatin terminen emissiivisyys on luokkaa 0.9 eli varsin lähellä mustan kappaleen emissiivisyyttä. Kiillotetun kultapinnan terminen emissiivisyys on luokkaa 0.025 eli hyvin pieni. Visiirin kultapinnoitteen emissiivisyys on jotakin noiden väliltä. Voisi arvata että se on esimerkiksi 0.1.

      Oletetaan, että visiirin ulkopuolella on pelkkää absoluuttisen kylmää avaruutta. Sieltä ei siis tulisi takaisin yhtään lämpösäteilyä.

    • Olkoon meillä pinta-alaltaan A suuruinen palanen visiiriä. Sen sisäpinnan lämpötila on T1 ja ulkopinnan lämpötila T2.

      Lämmönjohtavuuden perusteella voidaan suoraan laskea, että

      P = (k*A/d)(T1-T2)

      missä
      P = lämpövirta pinnan läpi Watteina
      k = lämmönjohtavuus 0.2 W/mk
      d = paksuus 0.004 m

      Jos tuohon sijoittelee numeroita niin huomaa, että P= 400 W per neliömetri suuruinen lämpövirta visiirin läpi aiheuttaisi sisä- ja ulkopintojen välille lämpötilaeron T1-T2 = 8 astetta.

      • Ulkopintaan muovin läpi tulevan tehon on oltava sama kuin minkä pinta säteilee avaruuteen lämpösäteilynä. Käytetään Stefan-Boltzmannin lakia apuna. Oletetaan, että visiirin ulkopuolella on avaruutta absoluuttisen nollapisteen lämpötilassa eli että visiiriin ei tule avaruudesta yhtän tehoa takaisin. Tässä laskussa on käytettävä absoluuttisia lämpötiloja eli kelvin - asteikkoa. Nollan celsiuksen lämpötila on noin 273 K.

        P = emissiivisyys*SB_vakio*A*T2^4

        missä SB_vakio on Stefan-Boltzmannin vakio 5.67E-8W/m^2K^4,
        A = pinta-ala,
        ja T2 on pinnan lämpötila Kelvineinä.

        S-B lain mukaan jos pinnan emissiivisyys on 1 (musta kappale tai pinnoittamaton muovi) niin +10 C eli 283 K lämpöinen ulkopinta lähettää absoluuttisen kylmään avaruuteen lämpösäteilyä 363 W/m^2. Tuosta tulisi aiemman perusteella lämpötilaeroksi neljän millin paksuisen visiirin muovipinnan sisä- ja ulkopintojen välille vaivaiset seitsemän astetta eli muovin sisäpinnan lämpötila olisi +17 astetta.

        Lasketaan miten visiirin kultapinta muuttaa tilannetta. Otetaan arvaus emissiviteetille vaikkapa 0.1 jolloin lämpövirta olisi edelliseen verrattuna kymmenesosa. Lämpötilaero visiirin sisä- ja ulkopinnan välillä olisi vastaavasti alle yksi aste. Jos sisäpinta olisi noin 20 C niin ulkopinta olisi vastaavasti noin 19 C. Lämpövuoto olisi luokkaa alle 40 W/m^2. Jokainen 10 cm x 10 cm kokoinen pinta-ala visiiriä vuotaisi noin 0.4 wattia lämpöä.

        Kuten tuosta huomataan ei visiirin ulkopinnan tarvitse kestää hirmuista kylmyyttä vaikka avaruus on kylmä. Avaruuden tyhjiön ansiosta se on erittäin hyvin lämpöeristetty. Se toimisi jopa ilman kultapinnoitetta mutta silloin lämmönhukka olisi suurempi ja kosteuden tiivistymisen riskin vuoksi sitä todennäköisesti olisi lämmitettävä sisältäpäin. Kullattuna lämmitystä ei tarvita.


    • > Avaruuden tyhjiön ansiosta se on erittäin hyvin lämpöeristetty.

      En ymmärrä tätä hokemaa, koska kyllä se kappale sinne mustaan avaruuteen säteilee lämmön pois ihan yhtä nopeasti kuin ottaa vastaan auringonvalosta. Jos se tyhjiön ansiosta on "erittäin hyvin lämpöeristetty" niin kait se sama toimisi myös lämmölle eikä vain kylmälle.

      Toisin sanoen se visiiri alkaa jäähtymään heti ihan yhtä nopeasti kuin lämpiää kun astronautti kääntää katseensa mustaan avaruuteen auringonpaisteesta.

      Valossa lämpiää ja varjossa jäähtyy - täsmälleen samalla nopeudella.

      • Voinemme arvioida siis visiirin ulkolämpötilan vaihtelevan - 270 C - 100 C:n välillä.
        Mitään mittaustuloksia avaruuden lämpötilasta Auringon valossa ei olla esitetty. (!)
        4 millin muovi ei taatusti eristä tuota kylmyyttä 9- 10 tunnin ajan.

        Epäilen vahvasti myös että avaruuspukujen lämpöjärjestelmä pitäisi avaruuskävelijän lämpimänä tuon ajan.

        Avaruuden tyhjiön "lämmöneristävyys" on ajatuksenakin aivan naurettava.


      • > Voinemme arvioida siis visiirin ulkolämpötilan vaihtelevan - 270 C - 100 C:n välillä.

        Pitää paikkansa muuten paitsi visiirin sisäpuoli vaikuttaa myös ulkolämpötilaan eli sisäpuolelta johtuu lämpöä ulkopinnalle.

        Vaihtelun nopeus riippuu aineen ominaislämpökapasiteetista (millä nopeudella varastoi ja luovuttaa lämpöä), sekä minkä ajan visiiri osoittaa aurinkoon ja minkä ajan varjoon. Kun visiiri alkaa jäähtyä ulkopuolelta (katsoo varjoon), sisäpuolella lisätään lämpöä ja tämä lämpö johtuu ulkopintaan (josta taas säteilee avaruuteen).

        Jos visiiriä käännellään auringon ja varjon välillä tasaisin välein, silloin lämpötila on vakaa.

        Toisin sanoen kuumoduulin tulisikin olla pyörivällä alustalla, joka kääntyy kaiken aikaa - lämpötilaero pysyy vakaana kuumoduulin ulkopinnalla.


      • Hinkuyskös kirjoitti:

        Voinemme arvioida siis visiirin ulkolämpötilan vaihtelevan - 270 C - 100 C:n välillä.
        Mitään mittaustuloksia avaruuden lämpötilasta Auringon valossa ei olla esitetty. (!)
        4 millin muovi ei taatusti eristä tuota kylmyyttä 9- 10 tunnin ajan.

        Epäilen vahvasti myös että avaruuspukujen lämpöjärjestelmä pitäisi avaruuskävelijän lämpimänä tuon ajan.

        Avaruuden tyhjiön "lämmöneristävyys" on ajatuksenakin aivan naurettava.

        Arvioin itse laskelmaan perustuen, että visiirin ulkopinta on suunnilleen saman lämpöinen kuin avaruuspuvun kypärän sisällä oleva ilma.

        Jos mielestäsi laskelmassani visiirin ulkopinnan lämpötilasta on virhe niin ole hyvä ja kerro mikä se virhe on ihan tarkasti. Visiirin emissiviteetin vaihtelu vaikuttaa sen ulkopinnan lämpötilaan alle kymmenen asteen verran. Tuossa vieläpä arvioin tapauksen, jossa visiiri on varjon puolella eli siihen ei osu Auringon valoa ollenkaan.

        Visiirin ulkopinnan lämpötila ei tietenkään voi olla -100°C sillä muuten kosteus jäätyisi sen sisäpintaan. Ajatus siitä että se olisi -270°C on älytön, ellei avaruuspuvun sisällä ole sama lämpötila.


      • ExB kirjoitti:

        Arvioin itse laskelmaan perustuen, että visiirin ulkopinta on suunnilleen saman lämpöinen kuin avaruuspuvun kypärän sisällä oleva ilma.

        Jos mielestäsi laskelmassani visiirin ulkopinnan lämpötilasta on virhe niin ole hyvä ja kerro mikä se virhe on ihan tarkasti. Visiirin emissiviteetin vaihtelu vaikuttaa sen ulkopinnan lämpötilaan alle kymmenen asteen verran. Tuossa vieläpä arvioin tapauksen, jossa visiiri on varjon puolella eli siihen ei osu Auringon valoa ollenkaan.

        Visiirin ulkopinnan lämpötila ei tietenkään voi olla -100°C sillä muuten kosteus jäätyisi sen sisäpintaan. Ajatus siitä että se olisi -270°C on älytön, ellei avaruuspuvun sisällä ole sama lämpötila.

        Gemini - avaruuslennoilla visiiriin tiivistyi vettä ja joku sen lentosarjan avaruuskävely jouduttiin jopa sen vuoksi keskeyttämään. Jos katsoo googlella hakusanoilla gemini eva suit tuolloin käytettyä avaruuspukua niin huomaa helposti, että visiirin pinta ei ole metalloitu vaan täysin läpinäkyvä. Tuolloin lämpösäteily saa sen ulkopinnan ja sitä myöten myös sisäpinnan jäähtymään, jolloin hengitysilman ja hien vuoksi puvussa oleva kosteus tiivistyy sisäpintaan. Se siis vastaa ylempänä laskemaani esimerkkiä, jossa emissiviteetti on 1 ja lämpösäteilystä aiheutuva lämmönhukka luokkaa 360 W/neliömetri.

        Myöhemmissä puvuissa otettiin käyttöön visiirin ulkopinnan metallointi ja kosteuden kerääminen pois puvuista. Metalloidut visiirit tunnistaa siitä, että ne näyttävät ulospäin hieman samanlaiselta kuin peiliheijastavat aurinkolasit.


    • Jos maanpinnalla päiväntasaajalla keskipäivällä lämpö ei ole ongelma, ei se ole sitä kuussakaan. Auringolla on tietty teho, jolla se säteilee kun lamppu on täysillä, jota se on siis päiväntasaajalla keskipäivällä ja kuussa täydenkuun aikaan.

      Kun maksimiteho tiedetään, valitaan vain sopiva materiaali ja sopiva strategia lämpötilan hallintaan.

      Ongelma kuussa on kylmyys yöllä, koska yö on pitkä eikä lämmintä ilmaa voi kulkeutua mistään lämmittämään yön kuluessa.

    • > Ajatus siitä että se olisi -270°C on älytön, ellei avaruuspuvun sisällä ole sama
      > lämpötila.

      Se on kuussa miinus parisataa astetta, jos jätetään visiiri ulos yöksi.

      • "Se on kuussa miinus parisataa astetta, jos jätetään visiiri ulos yöksi."

        Jep, jolloin visiirin sisälläkin on sama lämpötila. Ohuen polykarbonaattikerroksen sisä- ja ulkopintojen välillä ei voi olla suurta lämpötilaeroa.

        Elävän avaruuslentäjän ollessa avaruuspuvun sisällä on visiiri ulkopinnaltaan asteen tai kaksi kylmempi kuin mitä kypärän sisällä oleva kaasu sattuu olemaan. Muuten sen sisäpinta huurtuisi läpinäkymättömäksi.


    • > Tuolloin lämpösäteily saa sen ulkopinnan ja sitä myöten myös sisäpinnan
      > jäähtymään, jolloin hengitysilman ja hien vuoksi puvussa oleva kosteus tiivistyy
      > sisäpintaan.

      Tämä on erittäin luonnollista kun ajatellaan, että visiirillä ei katsota avaruudessa auringon suuntaan vaan varjon suuntaan - siis lämpöä poistuu tällöin avaruuteen kaikenaikaa eli jäähtyy ulkopinta ja sitä myötä sisäpinta.

    • Jahas...., pitkä keskustelu joka viittaa siihen ettei tietoa avaruuden lämpötiloista ole joka taas viittaisi siihen ettei siellä kukaan ole käynyt edes mittailemassa.

      • On niitä mitattu, mutta kaltaisesi peelot kinaavat vaikka Maan pallomaisuudesta, kun eivät muuta keksi.
        Kannattaa huomata, että lämpötila ja lämpömäärä ovat aivan eri asioita.


    • Häh, kyllähän se kylmä/kuuma ja järjettömät lämpötilavaihtelut välittyi pukuun? Vai kengätkö olivat vain kosketuksen takia vaaranvyöhekkeellä. Astronautti potki myös kiviä siellä huvikseen, mutta tokihan vaaraa ei ollut koska kengissä oli miljoona kerrosta, joten no hätä!

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kesämökkien hinnat romahtaneet

      koska nuoret aikuiset eivät ole kiinnostuneita mökkeilystä. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/d0e0b3ed-85bf-4388-ac02-3d6d1ef5a79b
      Maailman menoa
      216
      5792
    2. MOT mustamaalaa ja valehtelee.

      Olen hetken jo katsellut näitä YLEN MOT ohjelmia ja olen huomannut kuinka paljon he antavat väärää tietoa ihmisille. Väärän informaation antamiseen r
      Yhteiskunta
      152
      5308
    3. Suomeen tarvitaan minimipalkkalaki

      Suomesta on tulossa yhä enmmän kurjien palkkojen ja nollatuntisopimusten maa. "Kansainvälisen kilpailukyvyn" nimissä erityisesti sisämarkkinoilla toim
      Maailman menoa
      207
      3825
    4. Ysäribileet Töpärillä

      Ihan vastaisuuden varalta pikku vinkki järjestäjille: varatkaa sitä kaljanlitkua sen verran, että bailaajilla ei tarvi menomestaa vaihtaa. Bileet lopp
      Suomussalmi
      10
      510