Rauhan Tervehdys rikkoo omia linjauksiaan siitä, että se tarjoaisi keskustelufoorumin erilaisille näkemyksille.
Lainauksia:
Puheenvuoro uusuomi.fi
22.3.2017 Jenna Simula Oulu
.Syksyllä 2015 Suomi joutui kokemaan ennennäkemättömän turvapaikkavyöryn, kun maahan saapui kaiken kaikkiaan yli 30 000 ihmistä, kuka minkäkin rajan yli ja vaatien turvapaikkaa itselleen.
Turvapaikanhakijajärjestelmä oli valmiiksi rikki ja Suomessa alkoi tapahtua asioita, joista perussuomalaiset poliitikot olivat ”pelotelleet turhaan” jo todella pitkään.
Maahanmuuttovirasto sai kuulla samanlaisia, keksittyjä tarinoita. Kävi myös ilmi, että usein tulijoilla oli isojakin summia rahaa mukanaan, ja että he heittivät henkilöllisyystodistuksensa ennen rajaa menemään – peitelläkseen matkansa kulkureitin.
Vastaanottopalveluita alettiin ostaa julkisilla varoilla yksityisiltäkin toimijoilta täysin kilpailuttamatta, pääasiassa SPR:n toimesta. Kansalaisille uskoteltiin, että vuorokauden kustannukset per turvapaikanhakija olisivat noin 40 euroa, kun myöhemmin selvisi, että todelliset kustannukset saattoivat olla jopa noin 200 euroa vuorokaudelta henkilöä kohti. Nimekkäät poliitikot puolustivat turvapaikanhakijoiden vastaanottamista, vaikka samaan aikaan he saattoivat istua tilannetta härskisti hyväksikäyttävien ja turvapaikkabisnekseen erikoistuneiden yritysten hallituksissa.
Media loi kuvaa hätää kärsivistä naisista ja lapsista, vaikka tosiasiassa valtaosa tulijoista oli muodikkaasti pukeutuneita nuoria miehiä, kalliine matkapuhelimineen. Osa heistä tekeytyi alaikäisiksi, tosin ikätestaukset ovat useimmiten paljastaneet heidät täysi-ikäisiksi. Poliittinen vasemmisto ja muistakin puolueista tutut irtopisteitä kalastelevat poliitikot kaakattivat kilpaa ”ihmisoikeusoppineiden” kanssa kansainvälisistä sopimuksista, unohtaen kuitenkin Dublinin sopimuksen, jonka mukaan turvallisista maista saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei tarvitsisi edes käsitellä Suomessa.
Kun turvapaikkavyöryn kustannukset alkoivat selvitä, huomattiin, että pelkät vastaanottokeskuskustannukset olivat satoja miljoonia euroja, ja muut turvapaikkamenot yhteensä miljardiluokkaa vuodessa. Niistä erikseen on mainittava esimerkiksi turvapaikanhakijoille maksettavat tuet 90 miljoonaa, maastapoistamiskulut 22 miljoonaa ja poliisin lisätyön yhdeksän miljoonaa euroa. Jos otetaan huomioon kaikki humanitaarisen maahanmuuton elinkaarikustannukset, ovat vastaanottokustannukset vain häviävän pieni erä kokonaisuudesta. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan Suomeen, valtio (eli veronmaksaja) maksaa korvauksia kunnalle kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen kunta joutuu käytännössä omilleen.
Ongelmaksi turvapaikanhakijoiden kohdalla muodostuu se, että he tulevat varsin erilaisen kulttuuripiirin alueelta. Heillä ei yleensä ottaen ole samanlaisia arvoja kuin länsimaissa, eivätkä he halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, sääntöihin ja tapoihin. Työllistymisnäkymät näillä usein luku- ja kirjoitustaidottomilla ihmisillä ovat surkeat, mittavista ja kalliista kotouttamistoimenpiteistä huolimatta.
Kotouttamisessa ei ole onnistuttu muissakaan Euroopan maissa, vaikka esimerkiksi Ranskassa sitä on yritetty jo vuosikymmeniä kauemmin kuin Suomessa. On siis selvää, että tulijat eivät todellakaan kotoudu oletetussa kolmessa vuodessa, vaan jäävät kunnan harteille tulonsiirtojen saajiksi.
Paikallisen isoisän ryöstömurha Otanmäessä, lukuisat raiskaukset ja lukemattomat seksuaaliset ahdistelut ovat valitettavaa turvapaikkavyöryn satoa, joista osansa ovat saaneet myös oululaiset. Naiset ja nuoret tytöt ovat joutuneet ahdistelujen kohteeksi, eivätkä naurettavat oikeustuomiot tai hapuilevat kotouttamisyritykset ole saaneet näitä ihmisiä lopettamaan törkeää käyttäytymistään, joka heidän omassa kulttuuripiirissään voi olla täysin hyväksyttävää.
Seurakuntalehti Rauhan Tervehdys kieltäytyi julkaisemasta vaalimainostani, jossa kyseinen lause oli mainittu, vedoten lehden arvoihin. Myös kirkon toimijoiden tulisi vihdoin ymmärtää, että oikeasti hädänalaiset ovat jossain aivan muualla, kuin Suomessa turvapaikanhakijoina. Ei ole sydämettömyyttä olla antamatta huijareille mitään. Uusimman kyselytutkimuksen mukaan 57% vastanneista oli sitä mieltä, ettei kirkon tai aatteellisten yhdistysten tule suojella kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Eikö kirkolla ole tässä nimenomaan keskustelun paikka?
Päätöksellään perua mainokseni julkaiseminen, Rauhan Tervehdys rikkoo omia linjauksiaan siitä, että se tarjoaisi keskustelufoorumin erilaisille näkemyksille.
Lainauksia:
Puheenvuoro uusuomi.fi
22.3.2017 Jenna Simula Oulu
.Syksyllä 2015 Suomi joutui kokemaan ennennäkemättömän turvapaikkavyöryn, kun maahan saapui kaiken kaikkiaan yli 30 000 ihmistä, kuka minkäkin rajan yli ja vaatien turvapaikkaa itselleen.
Turvapaikanhakijajärjestelmä oli valmiiksi rikki ja Suomessa alkoi tapahtua asioita, joista perussuomalaiset poliitikot olivat ”pelotelleet turhaan” jo todella pitkään.
Maahanmuuttovirasto sai kuulla samanlaisia, keksittyjä tarinoita. Kävi myös ilmi, että usein tulijoilla oli isojakin summia rahaa mukanaan, ja että he heittivät henkilöllisyystodistuksensa ennen rajaa menemään – peitelläkseen matkansa kulkureitin.
Vastaanottopalveluita alettiin ostaa julkisilla varoilla yksityisiltäkin toimijoilta täysin kilpailuttamatta, pääasiassa SPR:n toimesta. Kansalaisille uskoteltiin, että vuorokauden kustannukset per turvapaikanhakija olisivat noin 40 euroa, kun myöhemmin selvisi, että todelliset kustannukset saattoivat olla jopa noin 200 euroa vuorokaudelta henkilöä kohti. Nimekkäät poliitikot puolustivat turvapaikanhakijoiden vastaanottamista, vaikka samaan aikaan he saattoivat istua tilannetta härskisti hyväksikäyttävien ja turvapaikkabisnekseen erikoistuneiden yritysten hallituksissa.
Media loi kuvaa hätää kärsivistä naisista ja lapsista, vaikka tosiasiassa valtaosa tulijoista oli muodikkaasti pukeutuneita nuoria miehiä, kalliine matkapuhelimineen. Osa heistä tekeytyi alaikäisiksi, tosin ikätestaukset ovat useimmiten paljastaneet heidät täysi-ikäisiksi. Poliittinen vasemmisto ja muistakin puolueista tutut irtopisteitä kalastelevat poliitikot kaakattivat kilpaa ”ihmisoikeusoppineiden” kanssa kansainvälisistä sopimuksista, unohtaen kuitenkin Dublinin sopimuksen, jonka mukaan turvallisista maista saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei tarvitsisi edes käsitellä Suomessa.
Kun turvapaikkavyöryn kustannukset alkoivat selvitä, huomattiin, että pelkät vastaanottokeskuskustannukset olivat satoja miljoonia euroja, ja muut turvapaikkamenot yhteensä miljardiluokkaa vuodessa. Niistä erikseen on mainittava esimerkiksi turvapaikanhakijoille maksettavat tuet 90 miljoonaa, maastapoistamiskulut 22 miljoonaa ja poliisin lisätyön yhdeksän miljoonaa euroa. Jos otetaan huomioon kaikki humanitaarisen maahanmuuton elinkaarikustannukset, ovat vastaanottokustannukset vain häviävän pieni erä kokonaisuudesta. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan Suomeen, valtio (eli veronmaksaja) maksaa korvauksia kunnalle kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen kunta joutuu käytännössä omilleen.
Ongelmaksi turvapaikanhakijoiden kohdalla muodostuu se, että he tulevat varsin erilaisen kulttuuripiirin alueelta. Heillä ei yleensä ottaen ole samanlaisia arvoja kuin länsimaissa, eivätkä he halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, sääntöihin ja tapoihin. Työllistymisnäkymät näillä usein luku- ja kirjoitustaidottomilla ihmisillä ovat surkeat, mittavista ja kalliista kotouttamistoimenpiteistä huolimatta.
Kotouttamisessa ei ole onnistuttu muissakaan Euroopan maissa, vaikka esimerkiksi Ranskassa sitä on yritetty jo vuosikymmeniä kauemmin kuin Suomessa. On siis selvää, että tulijat eivät todellakaan kotoudu oletetussa kolmessa vuodessa, vaan jäävät kunnan harteille tulonsiirtojen saajiksi.
Paikallisen isoisän ryöstömurha Otanmäessä, lukuisat raiskaukset ja lukemattomat seksuaaliset ahdistelut ovat valitettavaa turvapaikkavyöryn satoa, joista osansa ovat saaneet myös oululaiset. Naiset ja nuoret tytöt ovat joutuneet ahdistelujen kohteeksi, eivätkä naurettavat oikeustuomiot tai hapuilevat kotouttamisyritykset ole saaneet näitä ihmisiä lopettamaan törkeää käyttäytymistään, joka heidän omassa kulttuuripiirissään voi olla täysin hyväksyttävää.
Seurakuntalehti Rauhan Tervehdys kieltäytyi julkaisemasta vaalimainostani, jossa kyseinen lause oli mainittu, vedoten lehden arvoihin. Myös kirkon toimijoiden tulisi vihdoin ymmärtää, että oikeasti hädänalaiset ovat jossain aivan muualla, kuin Suomessa turvapaikanhakijoina. Ei ole sydämettömyyttä olla antamatta huijareille mitään. Uusimman kyselytutkimuksen mukaan 57% vastanneista oli sitä mieltä, ettei kirkon tai aatteellisten yhdistysten tule suojella kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Eikö kirkolla ole tässä nimenomaan keskustelun paikka?
Päätöksellään perua mainokseni julkaiseminen, Rauhan Tervehdys rikkoo omia linjauksiaan siitä, että se tarjoaisi keskustelufoorumin erilaisille näkemyksille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo, tässä kempeleen valtuustoon näppärä edustaja
https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/anne-mari-jaara
Kerrankin Simulan aihetta käsiteltiin täällä ennen mv:lehteä
Mutta täällä mainitaan myös rebekka, naatus
http://mvlehti.net/2017/03/25/oulun-seurakuntalehti-rauhan-tervehdys-on-suvakkilehti/
Simulaa kannattaa nuorten vl:n äänestää, vaikka ei hän kirkkoon kuulukaan..... monihan sitä teki jo viime vaaleissa.
Uskomatonta, sairasta!!!
Ihmisiä ahdistellaan ja heidän puolesta taistelevan ihmisen vaalimainosta ei julkaista muka "arvo" syistä-
"Naiset ja nuoret tytöt ovat joutuneet ahdistelujen kohteeksi, eivätkä naurettavat oikeustuomiot tai hapuilevat kotouttamisyritykset ole saaneet näitä ihmisiä lopettamaan törkeää käyttäytymistään, joka heidän omassa kulttuuripiirissään voi olla täysin hyväksyttävää.
Seurakuntalehti Rauhan Tervehdys kieltäytyi julkaisemasta vaalimainostani, jossa kyseinen lause oli mainittu, vedoten lehden arvoihin"
On tämä ironista. Olette ottaneet uskonnoksi näiden lähi-idän miekkosten kehittelemän uskonnon ja ottanut jumalaksenne lähi-idästä tulleen miehen, joka oli oikeasti saman näköinen kuin nämä nyt tänne tulevat turvikset vaikka kirkon markkinointikoneisto on rakentanut jeesuksen imagon valkoihoiseksi ja eurooppalaisen näköiseksi mieheksi.
Kaiken huipuksi raamatun tarinat on otettu suoraan ennen ajanlaskun alkua tehdyistä kirjoituksista, joten raamattu ei edes pidä paikkaansa semmoisena kuin teille uskotellaan, koska ne on kirjoitettu ennen oletettavaa jeesuksen elinaikaa. Teitä on huijattu ja kusetettu aika rankasti.