Kauneuteni rassaa ajoittain

Olen sievä nainen jolla on perhe ja lapsia. Mies on tavallisen näköinen ja tykkää musta kun hullu puurosta. Häntä rassaa kauneuteni kun miehiä pörrää ympärillä joka hetki. Lapset ovat ylpeitä kauniista äidistä ja mieskin mutta silti vislaajat ja huutelijat on kurjaa.
Olen sanonut ettei sille voi mitään, antaa huudella. Onhan se kiva et saa huomiota, aj onhan se kiva että on kaunis, mutta joskus ei ole kivaa. Pitäs varmaan pussi päässä mennä kaupungille.
Töissä saan pullakvia joka pivä tai lounaan. miestä ei innosta, en korkaan kerro että paavo tarjosi ruokaa tänään, ville huomenna ja kalle maantantiana, seppo torstaina... jene. näin se menee mulla mutta kauneus on rasite joskus.

Varjele kesällä kun mennään hameessa tai shortseissa kaupungille, sitten on kuulkaas miehiä joka paikassa. Jos istutaan jonnekin niin on tunkua ravintolaan tai penkille. Portsari saa jo innokkaimpia heittää ulos. Kukkia tulee, kolme kakauppaa on pulassa kun kukat loppuu, sanon että tulkaa vaan hakee pois täällä ne on.

Kun menen yksin kauppaan niin varjele, sieltä ei tullakkaan suitsait kotia vaan kauppareissu kestää kun pitää ottaa kaverikuvia ja kuvia ja jutella. Rumana ois kivempaa, sais olla rauhassa. Mutta minkäs tet, pakko vaan olla kaunis.