Luulin kuin joutsenet elimme
Sillä niitähän me olimme
Oli oma lahtemme ja toisemme
Ja lahdellamme soutelimme
Ja katsoimme silmiin toisiamme
Ja toisiamme suutelimme
Omalla lahdellamme uidessamme
Toisiamme niin rakastaessamme
Lahti se vieläkin aukeaa
Ikkunasta kun katson ulos
Vaan on se nyt paksussa jäässä
Niin rakkautemme raukeaa
Minä tiesin sen mielessäni
Elinikä on joutsenten
Eivät joutsenet toisiaan jätä
Meihin uskoin minäkin
***
Sinä läksit silläkin kertaa
Tiesinhän että palaisit
Vaan käärme sinuun iski
Ja vieraan sinusta sain
Et ollut enää joutsen
Olit kokonaan muuttunut
Toisin kuin jalo lintu
Olit toiseen rakastunut
Olit muuten niinkuin ennen
Kaulasi kaartaen
Ja sivusta kun sinua katsoin
Olit sama silloinkin
Mutta julmuus muualta tullut
Valtasi sydämesi
En enää kukaan ollut
Sinun mielestäsi
***
Sinä kyllä palasit luokseni
Pahempana kuin kukaan
Olit niin raaka ja ilkeä
Ja juuttuin siihen mukaan
Menivät päivät vuodenajat
Vaan sitten kerran näin
Silmät tuskanpunaisin reunoin
Käännyit minuun päin
Kerroit minulle kuolla haluat
Olet kaikesta luopunut
Et rakkauttakaan tunne
Et myrkystä toipunut
Sanoit iskisin kaulaan sinun
Sinut lopettaen
Vaan en sellaista tehdä voisi
En koskaan minä en
***
Menen metsään kohotan huudon
Jumala on tuntematon
Minä alasti jälleen olen
Tässä yksin valittaen
Olit minulle se joka olit
Tiesin sen enkä kysynyt
Kun sinun silmäsi loisti
Olin usein onnellinen
Vaan päättyy laulumme meidän
Huutoon murheelliseen
Murtui pesä eheä meiltä
Ei aikaa jää unelmiin.
On jäljellä pelkät kuoret
Sitä kovasti todistelen
Miksi saatoi käydä täten
Vain mielessäin ihmetellen.
***
Sillä niitähän me olimme
Oli oma lahtemme ja toisemme
Ja lahdellamme soutelimme
Ja katsoimme silmiin toisiamme
Ja toisiamme suutelimme
Omalla lahdellamme uidessamme
Toisiamme niin rakastaessamme
Lahti se vieläkin aukeaa
Ikkunasta kun katson ulos
Vaan on se nyt paksussa jäässä
Niin rakkautemme raukeaa
Minä tiesin sen mielessäni
Elinikä on joutsenten
Eivät joutsenet toisiaan jätä
Meihin uskoin minäkin
***
Sinä läksit silläkin kertaa
Tiesinhän että palaisit
Vaan käärme sinuun iski
Ja vieraan sinusta sain
Et ollut enää joutsen
Olit kokonaan muuttunut
Toisin kuin jalo lintu
Olit toiseen rakastunut
Olit muuten niinkuin ennen
Kaulasi kaartaen
Ja sivusta kun sinua katsoin
Olit sama silloinkin
Mutta julmuus muualta tullut
Valtasi sydämesi
En enää kukaan ollut
Sinun mielestäsi
***
Sinä kyllä palasit luokseni
Pahempana kuin kukaan
Olit niin raaka ja ilkeä
Ja juuttuin siihen mukaan
Menivät päivät vuodenajat
Vaan sitten kerran näin
Silmät tuskanpunaisin reunoin
Käännyit minuun päin
Kerroit minulle kuolla haluat
Olet kaikesta luopunut
Et rakkauttakaan tunne
Et myrkystä toipunut
Sanoit iskisin kaulaan sinun
Sinut lopettaen
Vaan en sellaista tehdä voisi
En koskaan minä en
***
Menen metsään kohotan huudon
Jumala on tuntematon
Minä alasti jälleen olen
Tässä yksin valittaen
Olit minulle se joka olit
Tiesin sen enkä kysynyt
Kun sinun silmäsi loisti
Olin usein onnellinen
Vaan päättyy laulumme meidän
Huutoon murheelliseen
Murtui pesä eheä meiltä
Ei aikaa jää unelmiin.
On jäljellä pelkät kuoret
Sitä kovasti todistelen
Miksi saatoi käydä täten
Vain mielessäin ihmetellen.
***
Vastaukset 5
Vanhimmat
...annoit pohdittavaa. Kiitos.
KIITOS!
koskettavaa surutyötä.
Me tulemme läpi tulisen tulen
Me syöksymme läpi tulikeskityksen
Sen pätsin jota elämäksi kutsutaan
Me juoksemme juoksuhaudoitta
Sodassa johon emme päästä pyytäneet
Me vedämme rajoja vain luvallisia
Me torjumme laittoman tunkeutujan
Tulleen omille maillemme sydäntemme
Ja tämän me teemme vain oikein sanoin
Tämän teemme vain pelkin ajatuksin
Sen teemme kun suremme sanoin
Kun hartiavoimitta suremme sanoitta
Suremme kun surematta emme enää
Pääse surustamme oivaltamastamme
Niin me puhumme itsellemme hiljaa
mikään silloin tavoita.
Tavoita ei lohtu toisen.
Toisen tuntemattoman.
Tuntemattoman lohduttajan.
Lohdutus ei voita tuskaa.
Tuska aikansa omansa ottaa.
Ottaa vaikkei antaa tahtoisi.
Tahtoisi vain tuntematta olla.
Olla tyhjänä tuntematta.
Tuntematta mitään tyhjänä.
Tyhjänä jatkaa jaksaisi.
Jaksaisi eteenpäin.
Eteenpäin sinne jossa lohtu.
Lohtu tuntemattomankin tuo.
Tuo hetken lohdutusta ehkä.