Mitä jos käy niin, että alumiiniveneen omistaja joutuu sairaalaan ja samaan aikaan viereen parkkeeraa pitkäaikaisesti teräsvene? Saako veneelleen heittää hyvästit? Jimmy Cornell varoittaa, että teräsveneen vieressä ei kannattaisi majailla.
Muutenkin tuosta jutusta syntyy vaikutelma, että alumiinivene on kaikkea muuta kuin huoleton. Sitä on koko ajan kytättävä, ettei se sula alta pois.
http://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/
Muutenkin tuosta jutusta syntyy vaikutelma, että alumiinivene on kaikkea muuta kuin huoleton. Sitä on koko ajan kytättävä, ettei se sula alta pois.
http://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/
Vastaukset 25
Vanhimmat
Eikö Ovneissa mahda olla epoksimaali pohjassa? Bustereista ja muista isommista moottoriveneistä en ole kuullut huolta.
Syöpymistä tapahtuu myös sisältäpäin, vai onko koko Ovni kastettu epoksiin.
Toisaalta omassa veneessä Al ikkunan kehykset ja ne on polttomaalattu tai mikä termi se nyt sitten on. Joissakin kohdissa on alkanut maali kupruamaan ja alta pölisee valkoista jauhoa, muutamia kohtia sisällä ja ulkona. Vaikka ei suoranaisesti mitään järkeä miksi...
bossu miksi, alumiini laivoista lasketaan massiiviset anodi pilkit aluksen ollessa laiturissa vaikka ovat maalattuja kauttaaltaan?
Miksi Bustereista ei lasketa anodeja? Onko Ovneja tai muita alumiiniveneitä paljonkin uponnut tai muuten tuhoutunut korroosion takia? Olen asiaa jonkun verran tutkinut, ja minun käsitykseni on, että korroosioriski edellyttää tarkkuutta etenkin läpimenojen asennuksissa, mutta jos sekään ei auttaisi, niin toki niitä olisi jo paljon uponnut. Löytääkö joku sellaisia tapauksia? Se antaisi lihaa luiden päälle, ja ne tapaukset olisi varmaan tiedossa.
Cornellin uusinkin vene on nostokölinen alumiininen, joten jokin taika noissa on. Ainoa kysymys on se, ovatko ne hyviä aikansa vai eliniän.
Ovnin runko on maalattu sisältä.
Vene on akselivetoinen ja potkuriakseli on terästä eikä se siltikään aiheuta korroosiota, koska akeli on eristetty rungosta. Korroosion syntyminen vaatii suljetun virtapiirin, eli jalon ja epäjalon metallin pitää olla saman suolaveden lisäksi galvaanisesti yhteydessä toisiinsa.
Satamassa virtapiiri saattaa syntyä esim. maasähköjärjestelmän kautta, joten alumiiniveneessä on syytä käyttää suojaerotusmuuntajaa galvaanisen erotuksen aikaansaamiseksi. Jossain eksoottisissa tapauksissa virtapiiri voi syntyä myös kiinnytsköysien kautta, mutta jos virtapiiriä ei pääse muodostumaan, niin pelkkä teräksen läsnäolo ei vielä aiheuta mitään.
Oma alumiinivene on ollut kotisatamassa yli 10 vuotta teräsveneen vieressä ilman ongelmia. Sähköt on oikein tehty kumaskin veneessä eikä kumpikaan meistä juuri käytä maasähköä.
Alumiini aluksen pilkit, tällaisia olen nähnyt, kun alumiini alus ottaa laituriin. Kansi miehet tiputtelevat pilkit veteen, ilmeisesti, että anodit ei pohjasta häviäisi. Voi olla, että käyttävät mangnesiumia kun se on sinkkiä uhrautuvampi.
https://anodesdirect.co.uk/joomla/index.php?page=shop.product_details&flypage=flypage.tpl&product_id=190&category_id=61&option=com_virtuemart&Itemid=91
Eli pilkit veteen!
En ole nähnyt tuollaisia ikinä, käytetäänkö niitä oikeasti Suomessa? Juuri oli myynti-ilmoitus 30-luvulla valmistetusta alumiiniveneestä, eli aika kauan se oli välttänyt syöpymisen.
Kerran ihmettelin, kun muistaakseni turun SAR vene tuli laituriin ja tiputtivat puikon mallisia anodeita veteen ja kysyin tyypeiltä, kun ennen ollut nähnyt moisia. En tiedä käyttävätkö aina vai joskus, onko aluksessa esim jokin mittari mistä näkee potentiaali eron tai jotain sinne päin
Tässä voit ihmetellä näitä mittareita http://www.boatcorrosion.com/product208.html
Ohjusvene Helsingillä (ja sisaraluksilla) noita pilkkejä käytettiin aina satamassa. Veneen runko oli jonkinlaista alumiinin ja magnesiumin sekoitusta ja pilkit ilmeisesti magnesiumia? Enivei, olivat aika kovia syöpymään ja ylös nostettaessa ne oli aina kauttaaltaan hiekan tapauksen aineen peittämiä.
Pienimmän Ovnin luokitus on tiputettu kategoriaan B. Eivätköhän nuo muutkin tule alas, koska rakenne ei vain mahdollista valtamerikelpoista venettä.
Ihmettelin kanssa samaa. Optiona saa kuitenkin CE A:n, joten voi olla joku rakenteellinen juttu, jossa on haluttu lisätä mukavuutta luokituksen kustannuksella (esim. luukkujen koko/sijainti/lukumäärä). Vedenpitävien laipioiden lisäys jo rakennusvaiheessa maksaa muutaman satasen ja samaa luokkaa on myös muut hitsaamalla tehtävät vahvistukset, joten rungon kestävyydestä tuskin on kyse.
Epäilen, että Ovnilla on stabliteettiongelma luokituksessa. Stix on ruvettu laskemaan eri tavalla ja tammikuussa 2017 lähtien pitäisi enemmänkin veneitä pudota pois A -kategoriasta. Tämä yhden lehtiartikkelin tiedon perusteella. Ovnit ovat aina olleet stabiliteetiltaan rajamailla. Muttei ilmeisesti ole käytännössä ollut kaatumisongelmia.
Ovneissa on käsittääkseni AVS pikkuisen huonompi kuin Pogoissa, joissa on myös nostoköli. Suunnilleen 115 vs 122. Mutta Ovneissa on enemmän ylärakenteita, joten ne varmaan käytännössä kääntyvät nurin yhtä huonosti.
Pienimmissä+Ovneissa+AVS+on+100.+Muista+en+tiedä.+Pogon+nostoköli+on+köli,+se+painaa+yhtä+paljon+kuin+varsinaisissa+köliveneissäkin,+noin+35+%+kokonaispainosta.+Ovnissa+on+pelkkä+levy.
Tuntuu aika alhaiselta. Muita nostoköli-alumiinivalmistajia on esim. Atlantic yachts, jolla paino on kölissä.
http://www.atlanticyachts.nl/modellen/kielvarianten.html
Pienimpään Ovniin saa A-luokituksen, kun ostaa hiilikuitumaston ja lisää painoa pohjalle. Masto maksaa paljon ja lisäpainolla on haittansa.
Vähän täytyy ihmetellä näiden alumiinivalmistajien (Ovnit, Garciat, Alluresit, Borealit) ratkaisuja. Hienoja ja käytännöllisiä veneitä, mutta eikö oikeaa köliä voisi tuupata pohjan alle edes reilun metrin ja siihen vielä nostoköli päälle. Sillä saataisiin lisää vakautta, mutta reilun metrin syväys ei vielä merkittävästi heikentäisi mahdollisuuksia rantautua.
Olen lähes varma, että jos näissä veneissä olisi tarjolla vajaan parin metrin köli, niin suurin osa ostajista valitsisi sen.
Noiden kölittömien ratkaisuiden idea on varmaan siinä, että veneen voi jättää vuorovesialueella poiijuun eikä se täyty vedellä veden noustessa. Ominaisuutta käytetään sitten hyväksi rantautuessa hiekkarannoille. Materiaalista riippumatta noissa veneissä lienee samat stabiliteettiongelmat verrattuna kiintokölisiin. En vain tiedä, että yhtään nostokölistä olisi kaatunut köliratkaisun takia, toki mahdotonta se ei ole. Kuitenkin kyseisellä köliratkaisulla materiaalista ja valmistajasta riippumatta on purjehdittu aika paljon pitkin maailman meriä.
Tässä yksi esimerkki, eikäs tämäkin ole näitä Ranskalaisia veneitä:
https://www.youtube.com/watch?v=lRZ3YqM31II
Southerly 49, nostokölinen muttei ranskalainen eikä alumiinia
" Tuupata köliä pohjan alle edes metrin verran" on huono idea. Nykyisellään noissa on metrin syväys. Kahden metrin syväyksellä nostoköli menisi idea harakoille.
Onko+tuosta+STIX:n+laskutavan+muutoksesta+jotain+tietoa?+Olisi+kiva+lukea+lisää.
Kaipa matalan syväyksen hyöty sitten on suurempi kuin sen aiheuttamat haitat. Hiukan vain epäilyttää, kuinka usein sille on todellinen tarve. Eivät matalien vesien katamaranitkaan aja rannalle, vaan ankkuroivat siitä selvästi eroon.
Pitkien siivujen taittamiseen markkinoidut alumiinipurret ovat testien mukaan kaiken lisäksi hitaita ja huonoja nousemaan tuuleen. Kun omistajat kerran tämän hyväksyvät, niin kannattaisiko niihin tarjota vaikka matalan syväyksen tuplaköliratkaisua? Tuplaköli kuitenkin mahdollistaisi purjealan kasvattamisen ja suorituskyvyn parantamisen heikoissa tuulissa.
http://urly.fi/L9H
Pahoinpa pelkään, että monille kelpaisi alumiini materiaalina, mutta veneiden muut ominaisuudet estävät ostamisen.En minäkään ostaisi pohjoisille ja eteläisille vesille kölitöntä venettä, vaikka sellaisella purjehtisi ammattilaisia. Jos ostaisin veneen maailman kiertämiseen, lähtökohtani olisi varautua vaikeisiin olosuhteisiin.
Esimerkinomaiset kertomukset veneiden selviämisestä ja purjehdustaidon merkityksestä eivät kestä tilastollista tarkastelua. Jos sonta sattuu tuulettimeen, niin silloin möntti pohjassa voi ratkaista sen, jääkö purjehtija henkiin vai ei.
Matala vesi on suhteellinen käsite vuorovesialueilla. Englannin rannikolla taidetaan päästä parhaimmillaan 12 metrin vaihteluun, atlantin Usan/Kanadan länsirannikolla on paikoin jopa 16 metrin vuorovesiä. Noilla alueilla on yleistä, että veneet makaavat kuivilla kahdesti vuorokaudessa.
Ranskalaiset alumiiniin erikoistuneet valmistajat tekevät pääasiassa avotuuliveneitä. Englannin rannikolla saattaa joku joskus kryssiäkin.
Die Yacht artikkeli uudesta laskentatavasta oli luultavasti tammikuussa 2017 ja siinä oli uusi kaava Stixille. Ajatuksena oli mm. korjata sitä stabiliteettilaskennan ongelmaa, että arvot paranee pituuden kasvaessa.
Jim Cornell kertoili omasta Ovnistaan, jolla hän kävi Antarktiksella, että hänestä se tuntui etenkin avotuulilla ja spinaakkerilla köli ylhäällä turvallisemmalta kuin kiintokölilliset veneet, koska sen kanssa ei ollut broachin vaaraa. Kovallakin tuulella vene luisteli pois tuulen paineen alta, kun taas kölivene olisi alkanut kallistelemaan, kun tuuli tai aallot vie venettä yhteen suuntaan ja köli yrittää pitää sitä entisessä paikassa.