Olin muutama viikko sitten katsomassa kyseistä juhlanäyttelyä ja se oli aivan häikäisevää. Rakastan piirtämistä,mutta olen pitänyt taidenäyttelyjä tylsinä. Tämä kokemus todisti toista. Tekimistä riitti, kun sai ihmetellä ja ihastella. Olin ohjatulla kierroksella ja se antoi niin paljon.Pienet, keskikokoiset ja aivan valtavat taulut näyttivät todella upeilta ja joissain tauluissa näytti siltä kuin esim vaatteen kangas olisi ollut aitoa.
Parhaiten mieleeni tosin jäi Walter Runebergin Amor ja Bacchus lapsina marmoriveistos.Aivan ihanaa.Suosittelen tutustumista taiteeseen,vaikka se tuntuisi kuinka tylsältä,sitä se ei kuitenkaan ole.Se vie mukanaan.
Parhaiten mieleeni tosin jäi Walter Runebergin Amor ja Bacchus lapsina marmoriveistos.Aivan ihanaa.Suosittelen tutustumista taiteeseen,vaikka se tuntuisi kuinka tylsältä,sitä se ei kuitenkaan ole.Se vie mukanaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo, haikealta tuntui. Joskus joku vielä osasi ja jaksoi tehdä taidetta. Upeaa jälkeä.
Oikein hävettää tekijän puolesta kun käy katsomassa esim. Kiasman lapsellisia "tilateoksia". Jos ei osaa, niin miksi pitää silti tehdä??