Sampon julkistama salainen muistio

Arka on aihe. Juuri taas lähti siisti viittaukseni Sampon "Viestintävirasto ihmetteli" salaiseen muistioon kuin kuppa Töölöstä.

"Viestintävirasto ihmetteli hankkeen rahankäyttöä
Kaksi viikkoa sitten julkistetusta salassa pidetystä muistiosta selviää, että Viestintävirasto ihmetteli monessa asiassa Multian valokuituhankkeen toteuttamista. Muistiossa Viestintävirasto vastaa poliisin talousrikosyksikön esittämiin kysymyksiin.
Multian hankkeen toteuttajana toimi ensin Verkko-osuuskunta Kuuskaista ja keväästä 2014 Keski-Suomen Valokuituverkot (KSVV).
Yksi Viestintäviraston ihmettelyn kohde olivat hankkeen suunnittelukulut. Hanke oli Kuuskaistan ja KSVV:n aikana suunniteltu useita kertoja. Kysymyksiä herättivät myös muun muassa rakentamisen kulut ajalta, jolloin verkon rakennustyöt olivat pysähdyksisissä, ja projektinjohtamisen kustannukset.
Viestintävirasto toteaa muistiossa muun muassa, että Kuuskaistalla on viraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi.
Poliisi kysyi Kuuskaistasta, koska se oli saanut selvitettäväkseen mahdollisen rikoksen Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja Viestintäviraston toiminnassa.
Rikossyytteitä ei nostettu.
-MT"

Kiitos kirjoituksesta.
Viranomaiset eli organisaatiot suojelevat toisiaan. Siitähän pitää nostaa henkilöt tikun nokkaan ja laittaa tutkintaan. Onko tullut tehtyä laitonta.

Mikähän siinä on ettei Saarijärvelle saada kohtuuhintaisia kiinteitä nettiyhteyksiä? Pohjoisen keskisuomen verkkopalvelujen verkkoa on maassa ja kylillä ollut iätajat. Soneran vai onko jo Telian verkko risteilee mennen tullen saarijärven läpi. DNAkin veti viime kesänä kuitua pitkin tienvarsia. Ukkoverkotkin on jotenkin munansa tähän koriin pannut.
Langattomat yhteydet on sitten oma lukunsa. Eikös ne ulotu jopka mökkiin?
Kuka osaa selittää miksi kaupungin syyksi ja velvollisuudeksi yhteydet laitetaan?

Mihin helvettiin kiinteätä nettiyhteyttä nykyään tarvitsee

Sitähän minäkin.

Keskisuomalainen 06.04.2017 03:00
Ennakkotilaajille kylmää kyytiä Kuuskaistalta

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettelystä Saarijärvellä 28.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli Keskisuomalaisen mukaan ”alistuneita ilmeitä”.

Eipä tuo ihme ole, sillä Kauppalehden (21.3.) mukaan ”arviolta joka toinen saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin”.

Ei tipu rahaa vakuudettomille velkojille (Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tai tuhannet ennakkotilaajat)!

Keski-Suomessa juuri tästä laajakaistahankkeesta esitettiin kuluneiden vuosien mittaan lukuisia varoituksia. Jotkut vastuulliset luottamushenkilöt yrittivät hillitä kuntiensa intoa taloudelliseen katastrofiin saaden asiatonta kritiikkiä vastaansa.

Laajakaista kaikille -lain tultua voimaan ”piirileikki” käynnistyi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan hanke-ehdotuksella 13.8.2010 Keski-Suomen liitolle, joka ryhtyikin kilpailutukseen 21.4.2011. Sen tuloksena liitto sai yhden (!) tarjouksen – Kuuskaistalta – saman, minkä se jo hanke-ehdotuksena oli esittänyt. Hankekoordinaattorina oli sama henkilö, joka on nykyisin Kuuskaistan toimitusjohtaja.

Leikki jatkui 15 kunnan tanssilla, mihin muun muassa Saarijärvi yhtyi 28.12.2011. Valtuusto ei ollut yksimielinen, sillä yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen – ja on ollut täsmälleen oikeassa.

Alueella oli jo vuosia yksin leikkinyt Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, joka ujona ei halunnut kaikkia leikkitietojaan paljastaa.

Piirileikin osallistujat vähenivät, leikki muutti muotoaan ja eripuraakin alkoi syntyä. Leikin takuumieheksi ajateltu Finnvera kieltäytyi osallistumasta tanssiin, sillä pääsylipulla ei ollut katetta. Kuuskaista ilmoittikin 26.9.2013, ettei se kyennyt enää leikkiä jatkamaan (!).

Eihän mielenkiintoista, joskin kallista leikkiä voitu kesken lopettaa. Niinpä 12.12.2013 oikein eduskunnassa ”isot pojat” Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo Sirniö ja Timo Rusanen sekä Kuntarahoituksen, Inspira Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston edustajat pähkivät kahta uutta vaihtoehtoa piirileikkiin: 1. takaukset suoraan verkkoyhtiöön ja 2. takaukset väliyhtiön kautta.

Ongelmaksi todettiin julkisen tuen – jopa 100 prosentin – osuuden nousu ja samalla riski piirileikin muuttumisesta omakustanteiseksi. Epäreilua totta kai!

Puuhahenkilöt pohtivat kunta- ja hallintolakeja joustavasti soveltaen kalliiden lakimiesten avulla uusia kuvioita piirileikkiin ja päätyivät merkilliseen holdingyhtiömalliin, mihin Kuuskaista sittemmin upotti velkansa – taisi olla peräti euron hinnalla.

Nyttemmin tuo uusi piirileikki lienee jos ei matkansa päässä, ainakin lähellä sitä. Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilinpäätökset viime vuodelta kertonevat tulevaisuudesta paljon.

Mistä ihmeen rautalangasta kuntapäättäjille pitäisi taivuttaa malli riskirahoituksen hallintaan?

Hannu Luotola

Saarijärvi

KSML 9.4.2017 Mielipide-osastolta lainattu.

Lannevesi on kuitenkin erinomainen kuuluvuuden ale Telian Verkkokartan mukaan.

Kallista oikeassa olemista laajakaista-asiassa
Hannu Luotola muistutti (KSML 6.4.) jälleen kerran, kuinka Saarijärvellä tehtiin virheitä laajakaistahankkeessa.

Huoli epäonnistuneesta kilpailutusprosessista sekä kalliista suunnittelu- ja kaivukustannuksista on varmaan perusteltu. Ikävintä kuitenkin on, että nopeat ja päällä pysyvät laajakaistapalvelut ovat yhä rakentamatta.

Yrityssaneeraukseen hakeutuneen Verkko-osuuskunta Kuuskaistan selvitysmies kertoi, että osuuskunnan toiminnan kassavirta on positiivista alueilla, joissa laajakaistaverkko on toiminnassa. Esimerkiksi Saarijärvellä osuuskunta kaivoi maahan 18 kilometriä kuitukaapelia, mutta käyttämättömänä se ei hyödytä ketään.

Meidän laajakaistamaksuja ennakkoon maksaneiden sataset ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa käräjöimään ryhtyneiden kaupunkien sadat tuhannet eurot ovat nyt varmasti menossa ainakin osittain hukkaan.

Tiedotustilaisuudesta 28.3. tulleet alistuneet ilmeet johtuivat oman ovensuukokemukseni mukaan siitä, että kaupunki äänestyspäätöksellä kaatoi laajakaistahankkeen. Hankkeen, jota kuntalaiset kokivat kaupungin aluksi suorastaan markkinoineen.

Kävisikö nyt mitenkään, että huomiota kiinnitettäisiin laajakaistapalveluun? Sivukylienkin asukkaat ja kylillä toimivat yritykset joutuvat nykyisin hakemaan hinnastot, käyttöohjeet ja kohta lääkärinsäkin netin välityksellä.

Olisi arvokasta, jos erityisesti oikeassa olevat vaikuttajat käyttäisivät taitojansa virheiden osoittelun ohella myös kotikunnan asukkaiden elinmahdollisuuksien kehittämiseen.

Kannattaa suhtautua aika varovaisesti Kuuskaistan selvitysmiehen antamiin tietoihin osuuskunnan kassavirroista. Avuksi voivat olla vaikkapa Kuuskaistan ja Kuuskaistan Palvelut Oy:n viimeisten vuosien tilinpäätöstiedot ja Viestintäviraston muistio sekä Kuusiokuntien valtuustojen pöytäkirjat (lainatakauskäsittelyt)

Kuuskaistan tytäryhtiö Kuuskaistan Palvelut Oy ennätti rahastaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ltä palvelusopimuksin ainakin 400000 euroa, jotka siirrettiin emoyhtiö Kuuskaistalle.
Kannattaa muistaa se, että ennen kyseisiä rahansiirtoja Kuuskaistan velat, varat ja sopimukset oli myyty yhdellä eurolla Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle.

Kuusiokunnat ovat rahoittaneet lainatakauksin kannattamatonta Kuusiokuntien verkon ylläpitoa, mutta kuntien mitta taitaa olla myös siellä täyttynyt.

Tällaisin kikkailuin kirjanpidot saadaan näyttämään "positiivista kassavirtaa", vaikka jokainen asiaan perehtynyt tietää verkkojen ylläpidon kannattamattomaksi.

Kuuskaistan näköpiirissä olevien tuottojen ennusteen valossa saatavia on turha odottaa.

Ainoa oikea tapa olisi saattaa epäselvyydet ja Vivin toteamat väärinkäytökset rikostutkintaan ja vaatia vahingonkorvaukset niiltä henkilöiltä, jotka ovat miljoonamenetykset aiheuttaneet ja toisaalta saadun hyödyn joko itselleen tai lähipiireilleen varmistaneet.

Hyöty on ollut todennäköisesti yli 10 miljoonaa euroa.

Yksittäisen vahingonkärsijän katkeruuden voi ymmärtää erittäin hyvin.
Suuressa kuvassa paljastunut suunnitelmallinen "vedätys" ansaitsisi mitä tarkimman tutkinnan ja kaikkien asiaan sekaantuneiden vastuisiin asettamisen varoittavana esimerkkinä vastaisuuden varalle.

Kun edellä kuvattu "puhallus" kohdistuu yhteisiin varoihin siihen ei pidä suhtautua olankohautuksella.

Saarijärven kaupunki tuskin lähtee suunnittelemaan uusia virityksiä laajakaistan rakentamiseksi ennenkuin epäonnistunut projekti oikeusprosesseineen on saatu päätökseen.

Rämäsenkin sietäisi miettiä sitä kumpi oli ensin muna vai kana ja kuka tai ketkä aiheuttivat nykyisen tilanteen. Kritiikki pitää kohdentaa sille taholle, jolle se kuuluu. Oma napa on tietenkin aina tärkeämpi kuin yleinen etu. Jos on uskonut satuihin, maksakoon itse kärsimänsä vahingon. Turha on peräänkuuluttaa kaikkia vahinkonsa maksumieheksi.

Shit happens.

Hanke olisi tullut keskeyttää jo viimeistään 2012, jolloin oli esitetty riittävät todisteet Kuuskaistan taloudellisista mahdollisuuksista toteuttaa näin vaativaa projektia.

Vaalivalvoja kirjoittaa asiaa. Miten muuten keski-Suomen Valokuituverkoilla menee? Eikos se imaissut Kuuskaistan velat? Joko tilinpäätös on tiedossa?

Lähes joka kolmannella julkista tukea saaneella laajakaistayhtiöllä talousongelmia
22.04.2017

Yritykset odottavat helpotusta tilanteeseensa vireillä olevasta lakimuutoksesta.

– Vanhan lain aikaan käynnistetyt hankkeet ovat tosi hankalassa tilanteessa. Lakihan parani jo, ja nyt odotamme uutta lakimuutosta, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen Keski-Suomen Valokuituverkoista.

Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanne on toimijoista haasteellisin, sanoo ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

– Käsittääkseni muilla yhtiöillä ei ole akuuttia kriisiä.
Aikaisemmin ongelmia oli eniten Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, mutta Pullisen mukaan velkasaneeraukseen pääsy on vakauttanut sen tilannetta.

Selvityksen mukaan tukea saaneista 21 yhtiöstä tai osuuskunnasta kahdeksalla on joko haastava tai epävarma taloustilanne. Nämä toimijat ovat vastanneet yhteensä 35:stä valtion tai EU:n tukemasta laajakaistahankkeesta. Tilanne ei Pullisen mukaan ole merkittävästi muuttunut.

Tilanne on haasteellinen Keski-Suomen Valokuituverkoilla, Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulla, Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalla, Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnalla ja Ranuan Kuituverkot Oy:llä. Epävarmaksi kuvaillaan Andelstaget Optowestin ja Kairan Kuitu Oy:n tilaa.

Pullisen mukaan ei ole mahdotonta, että jokin yhtiöistä kaatuisi. Silloin liittymän omistajien tilanteen ratkaisisi konkurssipesä.

Jopa sadan prosentin takaus
Lakimuutoksessa tilannetta helpottaisi muun muassa tuki-intensiteetin nousu, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkkojen Janne Paunonen.

– Tuki-intensiteetti nousisi 66 prosentista 90 prosenttiin ja tuesta 50 prosenttia voisi saada etukäteen, kun tukipäätös on tehty.

Nämä muutokset tehtiin jo edellisessä lakimuutoksessa, mutta ne eivät koske sitä ennen kilpailutettuja hankkeita.

Yksi lain uudistuksen syistä ovat Pullisen mukaan juuri laajakaistayritysten talousvaikeudet.
– Toinen syy on se, että hankkeet eivät ole kauhean hyvin edistyneet ja olemme saaneet palautetta, että tukiehdot ovat aika haastavat.

Osa kunnista on ottanut riskejä

Osa laajakaistahankkeisiin osallistuneista kunnista on ottanut merkittäviä riskejä, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan viime vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan tähän vaikuttivat osaltaan kuntien maksuosuusluokitus ja sen muuttumattomuus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset.

– Alun perin kuntien piti osallistua laajakaistahankkeiden rahoitukseen vain tietyllä rahoitusosuudella, joka vaihteli kahdeksasta prosentista 33:een, mutta tämä ei aina riittänyt hankkeiden rahoittamiseksi. Tällöin kunnat tukivat hankkeita lainoituksella ja takuilla. Laajakaistahankkeet oli kuitenkin tarkoitettu toteutettavaksi ja toimimaan terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta. Jos hankkeeseen on pistetty paljon kunnan rahaa, mutta kannattavaa liiketoimintaa ei synny, tämä vaikuttaa kunnan talouteen, sanoo tilintarkastusneuvos Matti Mattila Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Moni laajakaistayritys on joko kokonaan tai osittain alueensa kuntien omistama.
– Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi mukaan otettu, pohtii Mattila.

Myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajia ovat alueen kunnat holding-yhtiön kautta.

– Jos tilanne pahenisi, niin se voisi vaikuttaa sielläkin. Keskusteluja omistajakuntien kanssa käydään koko ajan, jotta ne tietävät, missä mennään, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Kaikki kunnat eivät ole lähteneet

3,7 euroa per metri

Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena oli saada nopea laajakaista jokaiseen kotiin Suomessa. Hanke alkoi vuonna 2008.

Alun perin kaikkien tukien piti olla myönnetty vuoden 2015 loppuun mennessä, nyt vuoden 2019.

Tukea on myönnetty vain haja-asutusalueille, joilla asuu vähemmän kuin 5,4 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.

Valtion tai EU:n tukia saaneista laajakaistahankkeista oli vuoden 2016 loppuun mennessä valmistunut 136. Tukea oli silloin myönnetty yhteensä 74,2 miljoonaa euroa.

Laajakaistaverkkoa oli vuoden 2016 lopussa rakennettu 20 000 kilometriä. Valtion tai EU:n tukea oli myönnetty noin 3,7 euroa per rakennettu verkkometri.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

http://www.ksml.fi/kotimaa/Lähes-joka-kolmannella-julkista-tukea-saaneella-laajakaistayhtiöllä-talousongelmia/971234#cxrecs_s

Niin, kyllä minäkin maksaisin tuollaisen 1000 euroa, jos kaupunki maksaisi loput minun uudesta 30000 euron autosta. Ja sitten kun rahat ei riitä, niin kaupunki maksaisi minulle bensaan tukirahaa.
Kun kaupungilla ei ole omaa rahaa tähän, niin kaikilta veronmaksajilta voitaisiin nipistää asijaan vähän.
Kaikille syjäkyläläisille oma auto, etenkin Koskenkyläläisille.