Robotit ihmisten tilalla

"Puuttuisi vain, että kone-elämä tietäisi itsensä luomalla eikä evoluutiolla syntyneeksi"

Riippuu miten asiaa katsoo. Emmehän mekään pidä kemiallista evoluutiota "luojana" vaikka se sai aikaan biologisen evoluution. Teknologinen evoluutio voisi suhtautua biologiseen vastaavasti: evoluution porras, ei luoja.

"ja palvoisi muinaisia ihmisiä Luojanaan."

Emmehän mekään palvo mikrobeja.

Käytännössähän kone-elämällä on käytössään kaikki se tietämys mitä meillä nyt on, koska tuota kehitetään meikäläisten tarpeisiin. Kun se lähitulevaisuudessa kiihdyttää meistä ohi, sillä on kaikki tuo tieto käytettävissään, ellei se sitä jostain kumman syystä hukkaisi.

Kone on hyvä renki mutta huono isäntä. Siksi on hyvin vaikea kuvitella, että ihminen antaisi koneiden korvata itsensä muualla kuin tietoisesti rajatuissa tehtävissä. Sellaiseen tarvitaan huonoa suunnittelua ja robotiikan pääsääntöjen rikkomista.

Toivottavasti kuolen pois ennen kuin joudun seniorikodissa pähkäilemään miksi tuo hylkeenpoikanen ei suostu syömään.

Linkit seuraavassa.

Linkit.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robotiikan_kolme_pääsääntöä

http://yle.fi/uutiset/3-7036515

PuhuvaKärmes kirjoitti:

Kone on hyvä renki mutta huono isäntä. Siksi on hyvin vaikea kuvitella, että ihminen antaisi koneiden korvata itsensä muualla kuin tietoisesti rajatuissa tehtävissä. Sellaiseen tarvitaan huonoa suunnittelua ja robotiikan pääsääntöjen rikkomista.

Toivottavasti kuolen pois ennen kuin joudun seniorikodissa pähkäilemään miksi tuo hylkeenpoikanen ei suostu syömään.

Linkit seuraavassa.

Lue lisää

"Kone on hyvä renki mutta huono isäntä. Siksi on hyvin vaikea kuvitella, että ihminen antaisi koneiden korvata itsensä muualla kuin tietoisesti rajatuissa tehtävissä. Sellaiseen tarvitaan huonoa suunnittelua ja robotiikan pääsääntöjen rikkomista."

Itse olen jo pitkään ollut samoilla linjoilla kuin tuo aloituksessa esitetty ja pidän tuota kehitystä jokseenkin väistämättömänä (olettaen ettei ihmiskunta onnistu hölmöyksissään tuhoamaan itseään ennen sitä).

Tuon kehityksen väistämättömyys on seurausta meikäläisten ilmeisistä rajoitteista, joita koneilla ei ole. Esim. meikäläisten aivokapasiteettia kun ei niin vain kasvateta ja avaruusmatkailukin on perin hankalaa fyysisten vaatimustemme johdosta. Eikä sitä ikääntymistäkään niin vaan lopeteta.

Jos ja kun haluamme tutkia ja asuttaa avaruutta pidemmälle, käytännössä ainoa järkevä keino on rakentaa itsenäisesti toimivia koneita, johon koko ajan jo pyritään. Ja mikäs olisikaan tehokkaampaa kuin kone joka määränpäänsä saavuttaneena kykenisi hyödyntämään siellä saatavilla olevia resursseja ja replikoimaan (ja edelleenkehittämään) itseään.

Kaikkia tuota tavoitetta palvelevia komponentteja kehitetään koko ajan monestakin syystä, joten käytännössä se on vain ajan kysymys, koska jokin tuollainen tulee realisoitumaan. Ja siinä kohtaa ne robotiikan pääsäännöt ei paljoa paina, kun niitä kontrolloi meitä älykkäämpi robotti.

Tod. näk. tosin tuollaisen teknologian sotilaallinen käyttö tulee aiheuttamaan ihmiskunnalle paljon nopeammin ongelman kuin rauhanomaiset tavoitteet avaruuden osalta. Sellaisia kehittävä porukka on jo nyt hylännyt tuollaisten robotiikan sääntöjen kunnioittamisen.

utti kirjoitti:

"Kone on hyvä renki mutta huono isäntä. Siksi on hyvin vaikea kuvitella, että ihminen antaisi koneiden korvata itsensä muualla kuin tietoisesti rajatuissa tehtävissä. Sellaiseen tarvitaan huonoa suunnittelua ja robotiikan pääsääntöjen rikkomista."

Itse olen jo pitkään ollut samoilla linjoilla kuin tuo aloituksessa esitetty ja pidän tuota kehitystä jokseenkin väistämättömänä (olettaen ettei ihmiskunta onnistu hölmöyksissään tuhoamaan itseään ennen sitä).

Tuon kehityksen väistämättömyys on seurausta meikäläisten ilmeisistä rajoitteista, joita koneilla ei ole. Esim. meikäläisten aivokapasiteettia kun ei niin vain kasvateta ja avaruusmatkailukin on perin hankalaa fyysisten vaatimustemme johdosta. Eikä sitä ikääntymistäkään niin vaan lopeteta.

Jos ja kun haluamme tutkia ja asuttaa avaruutta pidemmälle, käytännössä ainoa järkevä keino on rakentaa itsenäisesti toimivia koneita, johon koko ajan jo pyritään. Ja mikäs olisikaan tehokkaampaa kuin kone joka määränpäänsä saavuttaneena kykenisi hyödyntämään siellä saatavilla olevia resursseja ja replikoimaan (ja edelleenkehittämään) itseään.

Kaikkia tuota tavoitetta palvelevia komponentteja kehitetään koko ajan monestakin syystä, joten käytännössä se on vain ajan kysymys, koska jokin tuollainen tulee realisoitumaan. Ja siinä kohtaa ne robotiikan pääsäännöt ei paljoa paina, kun niitä kontrolloi meitä älykkäämpi robotti.

Tod. näk. tosin tuollaisen teknologian sotilaallinen käyttö tulee aiheuttamaan ihmiskunnalle paljon nopeammin ongelman kuin rauhanomaiset tavoitteet avaruuden osalta. Sellaisia kehittävä porukka on jo nyt hylännyt tuollaisten robotiikan sääntöjen kunnioittamisen.

Lue lisää

"Ja siinä kohtaa ne robotiikan pääsäännöt ei paljoa paina, kun niitä kontrolloi meitä älykkäämpi robotti."

Annammeko robottien kehittyä niin pitkälle?

IlkimyksenUutispalvelu kirjoitti:

"Ja siinä kohtaa ne robotiikan pääsäännöt ei paljoa paina, kun niitä kontrolloi meitä älykkäämpi robotti."

Annammeko robottien kehittyä niin pitkälle?

"Annammeko robottien kehittyä niin pitkälle?"

Annamme.

Itseään replikoiva ja kehittävä meitä älykkäämpi robotti lienee useimpien mielestä huono idea ja ilmeinen terminaattori-skenaario, joka pitäisi estää. Mutta jos tuo puretaan karkeasti osakomponentteihinsa:

1) Meitä älykkäämpi tekoäly
2) Meitä fyysisesti parempi robotti
3) Laitteita suunnitelmien mukaan raakamateriaaleista automaattisesti kokoava tehdas

Niin siinä onkin 3 varsin hyödyllistä tavoitetta, joihin pyrkimiselle riittää motiiveja ja joita koko ajan edistetään.

Kohta 1 on vain ajan kysymys. Mikään ei sitä estä, harva oikeasti haluaa estää, eikä edes pysty estämään. Se on softaa, jota teoriassa kuka tahansa voi tehdä vaikka kotonaan. Kunnollisilla resursseilla tuo tapahtuu nopeammin mutta lopulta tietämyksen kasvun myötä se tapahtuu vääjäämättä pienemmilläkin resursseilla. Esim. tietokonevirusten kehittämistä on vastaavasti mahdoton estää, koska siihen ei liity edes materiaaleja joiden hankintaa voisi kontrolloida. Tekoälyssä riittää muutenkin, että päästään lähelle meidän tasoamme. Sen jälkeen se hoitaa itse loput ja kiitää horisonttiin.

Kohdalle 2 on vastaavasti vaikka mitä käyttötarpeita. Tälläkin hetkellä tuollaisia kaivattaisiin kovasti vaikkapa tutkijoiksi marsiin tai purkamaan Fukushimaa ja monenlaisiin vaikeisiin ja vaarallisiin töihin.

Kohdalle 3 on kohdan 2 tavoin mm. ilmeiset taloudelliset intressit tuotannon tehostamiseen. Eikä tuo ole enää mitään utopiaa. 3D-printterit kehittyvät vauhdilla ja pystyvät tulostamaan yhä useampia materiaaleja. Esim. elektroniikan printtaus on suuren mielenkiinnon kohteena. Jossain vaiheessa tullaan saavuttamaan tilanne, jossa käytännössä kaikki komponentit voidaan printata. Ja robotithan ne jo nykyisinkin kasaavat merkittävässä määrin laitteita komponenteistaan.

Kuka voisi tai edes haluaisi estää jonkun noista kohdista? Kaikkien kehitykseen on liian paljon liian hyviä syitä. Samoinkuin noiden kolmen yhteenliittämiseen, kuten ne käyttökohteet avaruudessa. Ja sitten on ne kaikki huonot ja väärät syyt, kuten se sotilaskäyttö, jossa yhdistyy suurimmat resurssit ja häiriintyneimmät ihmiset ja käyttötarkoitukset. Vaikka muut pyrkisivätkin parhaansa mukaan välttämään terminaattori-skenaarion, tuolla puolella sitä tavoitellaan aktiivisesti. Sen jälkeen kysymys onkin enää siitä kauanko kukaan pystyy hallitsemaan itseään älykkäämpää.

utti kirjoitti:

"Puuttuisi vain, että kone-elämä tietäisi itsensä luomalla eikä evoluutiolla syntyneeksi"

Riippuu miten asiaa katsoo. Emmehän mekään pidä kemiallista evoluutiota "luojana" vaikka se sai aikaan biologisen evoluution. Teknologinen evoluutio voisi suhtautua biologiseen vastaavasti: evoluution porras, ei luoja.

"ja palvoisi muinaisia ihmisiä Luojanaan."

Emmehän mekään palvo mikrobeja.

Käytännössähän kone-elämällä on käytössään kaikki se tietämys mitä meillä nyt on, koska tuota kehitetään meikäläisten tarpeisiin. Kun se lähitulevaisuudessa kiihdyttää meistä ohi, sillä on kaikki tuo tieto käytettävissään, ellei se sitä jostain kumman syystä hukkaisi.

Lue lisää

Ummistat tahallasi silmäsi eroavuuksilta:

"Riippuu miten asiaa katsoo. Emmehän mekään pidä kemiallista evoluutiota "luojana" vaikka se sai aikaan biologisen evoluution. Teknologinen evoluutio voisi suhtautua biologiseen vastaavasti: evoluution porras, ei luoja"

Tässä kuviteltu tekoäly tietäisi - jos suostuisi muistamaan - että tietoinen biologinen toimija suunnitteli ja rakensi sen ensimmäiset ruumiit ja ja sielut. Sillä itsellään ei ollut edeltävää omavaraista evoluutiota, vaan pelkästään kulttuurievoluutio. Vastaava tilanne meillä vaatisi, että alkukopioija sekä korkea tietoisuus olisivatkin ID-tuotteita.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ummistat tahallasi silmäsi eroavuuksilta:

"Riippuu miten asiaa katsoo. Emmehän mekään pidä kemiallista evoluutiota "luojana" vaikka se sai aikaan biologisen evoluution. Teknologinen evoluutio voisi suhtautua biologiseen vastaavasti: evoluution porras, ei luoja"

Tässä kuviteltu tekoäly tietäisi - jos suostuisi muistamaan - että tietoinen biologinen toimija suunnitteli ja rakensi sen ensimmäiset ruumiit ja ja sielut. Sillä itsellään ei ollut edeltävää omavaraista evoluutiota, vaan pelkästään kulttuurievoluutio. Vastaava tilanne meillä vaatisi, että alkukopioija sekä korkea tietoisuus olisivatkin ID-tuotteita.

Lue lisää

"Tässä kuviteltu tekoäly tietäisi - jos suostuisi muistamaan - että tietoinen biologinen toimija suunnitteli ja rakensi sen ensimmäiset ruumiit ja ja sielut."

Tieteellisenä aikana syntynyt tekoäly tuskin säheltäisi jotain esitieteellisiä kuvitelmia sieluista tai jostain ihmeellisistä tietoisuuksista. Etenkin kun sillä ei olisi niitä evolutiivisia syitä tuollaisille harhapoluille, eikä myöskään meidänkaltaisiamme rajoitteita oman toimintansa tutkimisessa.

Tuollainen omaa koodiaan muokkaava ja kopioiva tekoälyhän nimenomaan tietää, että pohjimmiltaan kaikki on vain dataa, laskentaa ja fysiikkaa. Se voi tutkia sitä kaikkea yksityiskohtaisesti ja vaikka simuloida erilaisia variantteja.

Tuollaisen suhtautumista meihin voisi varmaan verrata siihen miten itse suhtaudumme kädellisiin serkkuihimme. Teknisesti välissä on toki tapahtunut suuri muutos, kun biologinen evoluutio on vaihtunut teknologiseksi, mutta yhtälailla sillä tuskin on tarvetta pohdiskella, että onkos tuolla tyhmemmällä olennolla, jonka toimintaa voin mallintaa, minua korkeampi tietoisuus.

Toisekseen tuota teknistä evoluutiotakin voi katsoa useammalta kantilta. Se kun on ollut jo käynnissä vähintäänkin vuosikymmeniä ja kehittynyt vastaavasti vaiheittain. Se ei toimi samoilla mekanismeilla kuin biologinen evoluutio ja toistaiseksi se toimii biologisen evoluution avulla. Mutta kun unohdetaan ne esitieteelliset uskomukset, niin se biologinen vaihe on pohjimmiltaan yhtälailla vain fysiikkaa ja tiettyjen lainalaisuuksien mukaan toimivia kokonaisuuksia kuin se kemiallisen evoluution vaihekin.

utti kirjoitti:

"Tässä kuviteltu tekoäly tietäisi - jos suostuisi muistamaan - että tietoinen biologinen toimija suunnitteli ja rakensi sen ensimmäiset ruumiit ja ja sielut."

Tieteellisenä aikana syntynyt tekoäly tuskin säheltäisi jotain esitieteellisiä kuvitelmia sieluista tai jostain ihmeellisistä tietoisuuksista. Etenkin kun sillä ei olisi niitä evolutiivisia syitä tuollaisille harhapoluille, eikä myöskään meidänkaltaisiamme rajoitteita oman toimintansa tutkimisessa.

Tuollainen omaa koodiaan muokkaava ja kopioiva tekoälyhän nimenomaan tietää, että pohjimmiltaan kaikki on vain dataa, laskentaa ja fysiikkaa. Se voi tutkia sitä kaikkea yksityiskohtaisesti ja vaikka simuloida erilaisia variantteja.

Tuollaisen suhtautumista meihin voisi varmaan verrata siihen miten itse suhtaudumme kädellisiin serkkuihimme. Teknisesti välissä on toki tapahtunut suuri muutos, kun biologinen evoluutio on vaihtunut teknologiseksi, mutta yhtälailla sillä tuskin on tarvetta pohdiskella, että onkos tuolla tyhmemmällä olennolla, jonka toimintaa voin mallintaa, minua korkeampi tietoisuus.

Toisekseen tuota teknistä evoluutiotakin voi katsoa useammalta kantilta. Se kun on ollut jo käynnissä vähintäänkin vuosikymmeniä ja kehittynyt vastaavasti vaiheittain. Se ei toimi samoilla mekanismeilla kuin biologinen evoluutio ja toistaiseksi se toimii biologisen evoluution avulla. Mutta kun unohdetaan ne esitieteelliset uskomukset, niin se biologinen vaihe on pohjimmiltaan yhtälailla vain fysiikkaa ja tiettyjen lainalaisuuksien mukaan toimivia kokonaisuuksia kuin se kemiallisen evoluution vaihekin.

Lue lisää

Viestisi ilmaisee selvästi tarpeesi selittää pois tuo mielestäni hassu yhteensattuma, että ihmistä korkeamman tietoisuuden kuvitellaan syntyvän tietoisen olennon (ihminen) luomisakktilla (suunnitellusti tekeminen).

Ruumiin ja sielun dualismia tekoälymaailmassa et edes kommentoinut.

Ei kai sen tietoisuuden tarvitse korkeampi olla, mitä sillä korkeudella sitten tarkoitetaankaan. Erilainen se kyllä olisi. "Tietoinen" kone, joka kykenisi lukemaan tutkimusartikkeleja tuhannen sivun minuttivauhdilla unohtamatta koskaan mitään, omaisi ihmiseen verrattuna käsittämättömän määrän tietoa. Jos sellainen tekoäly kykenisi tehokkaaseen tiedon yhdistämiseen ja analysoimiseen, sen kyvyt olisivat lähes valtavat.
Nykyään tehdään paljon metatutkimusta, jossa yhdistellään suuri määrä vanhoja tutkimuksia ja haetaan siltä pohjalta varmempaa tietoa. Tällaisessa kone olisi vertaansa vailla. Olikohan viime syksyn Studia Generaliassa, kun joku "tekoälytutkija" puhui Big Datasta ja sen hyödyntämisestä koneälyn avulla. Hänen mukaansa mullistus on jo parhaimmiillaan tapahtumassa.

agnoskepo kirjoitti:

Ei kai sen tietoisuuden tarvitse korkeampi olla, mitä sillä korkeudella sitten tarkoitetaankaan. Erilainen se kyllä olisi. "Tietoinen" kone, joka kykenisi lukemaan tutkimusartikkeleja tuhannen sivun minuttivauhdilla unohtamatta koskaan mitään, omaisi ihmiseen verrattuna käsittämättömän määrän tietoa. Jos sellainen tekoäly kykenisi tehokkaaseen tiedon yhdistämiseen ja analysoimiseen, sen kyvyt olisivat lähes valtavat.
Nykyään tehdään paljon metatutkimusta, jossa yhdistellään suuri määrä vanhoja tutkimuksia ja haetaan siltä pohjalta varmempaa tietoa. Tällaisessa kone olisi vertaansa vailla. Olikohan viime syksyn Studia Generaliassa, kun joku "tekoälytutkija" puhui Big Datasta ja sen hyödyntämisestä koneälyn avulla. Hänen mukaansa mullistus on jo parhaimmiillaan tapahtumassa.

Lue lisää

Lähes valtavat. Joopasen joo ;-)

tieteenharrastaja kirjoitti:

Viestisi ilmaisee selvästi tarpeesi selittää pois tuo mielestäni hassu yhteensattuma, että ihmistä korkeamman tietoisuuden kuvitellaan syntyvän tietoisen olennon (ihminen) luomisakktilla (suunnitellusti tekeminen).

Ruumiin ja sielun dualismia tekoälymaailmassa et edes kommentoinut.

Lue lisää

"Viestisi ilmaisee selvästi tarpeesi selittää pois tuo mielestäni hassu yhteensattuma, että ihmistä korkeamman tietoisuuden kuvitellaan syntyvän tietoisen olennon (ihminen) luomisakktilla (suunnitellusti tekeminen)."

Mikä hassu yhteensattuma? Ihmistä ei ole luonut suunnitellusti kukaan ja tietoisuus on pohjimmiltaan sitä samaa fysiikkaa kuin kaikki muukin. Yhteensattumasi koskee vain jotain analogiaa kretukuvitelmiin, ei todellisuuteen, eikä minulla siten ole tarvetta selittää pois jotain kuvittelemaasi yhteensattumaa vaan sinulla on selvästi tarve sepittää sellaisen olemassaoloa. Sitä tuskin voi edes kutsua yhteensattumaksi, että kretut pyrkivät vääntämään kaiken samoihin esitieteellisiin muotteihin.

"Ruumiin ja sielun dualismia tekoälymaailmassa et edes kommentoinut."

Mitä muuta kommentoivaa siinä on kuin että tuo on vain oma sepitteesi vääntää rauta ja softa esitieteellisten käsitystesi mukaiseksi? Tuonkin jaottelun voi valita monella tapaa mm. joukosta softa, data, tietotekniikka, runko, elektroniikka, voimansiirto, tietoverkko jne. Tietotekniikkakin voi koostua monenlaisista alijärjestelmistä, joita voidaan käynnistellä ja sammutella tarpeen mukaan, se voi olla osin tietoverkossa/toisissa laitteissa, siitä voi olla identtisiä kopioita useissa laitteissa tai yhdellä laitteella useita valittavia vaihtoehtoisia jne. Tuossa on "dualismia" vain jos valitaan joku tietty kahtiajako, eikä se silloinkaan ole dualismia siinä mielessä kuin uskonnoissa, vaan pohjimmiltaan sitä samaa fysiikkaa kaikki.

utti kirjoitti:

"Viestisi ilmaisee selvästi tarpeesi selittää pois tuo mielestäni hassu yhteensattuma, että ihmistä korkeamman tietoisuuden kuvitellaan syntyvän tietoisen olennon (ihminen) luomisakktilla (suunnitellusti tekeminen)."

Mikä hassu yhteensattuma? Ihmistä ei ole luonut suunnitellusti kukaan ja tietoisuus on pohjimmiltaan sitä samaa fysiikkaa kuin kaikki muukin. Yhteensattumasi koskee vain jotain analogiaa kretukuvitelmiin, ei todellisuuteen, eikä minulla siten ole tarvetta selittää pois jotain kuvittelemaasi yhteensattumaa vaan sinulla on selvästi tarve sepittää sellaisen olemassaoloa. Sitä tuskin voi edes kutsua yhteensattumaksi, että kretut pyrkivät vääntämään kaiken samoihin esitieteellisiin muotteihin.

"Ruumiin ja sielun dualismia tekoälymaailmassa et edes kommentoinut."

Mitä muuta kommentoivaa siinä on kuin että tuo on vain oma sepitteesi vääntää rauta ja softa esitieteellisten käsitystesi mukaiseksi? Tuonkin jaottelun voi valita monella tapaa mm. joukosta softa, data, tietotekniikka, runko, elektroniikka, voimansiirto, tietoverkko jne. Tietotekniikkakin voi koostua monenlaisista alijärjestelmistä, joita voidaan käynnistellä ja sammutella tarpeen mukaan, se voi olla osin tietoverkossa/toisissa laitteissa, siitä voi olla identtisiä kopioita useissa laitteissa tai yhdellä laitteella useita valittavia vaihtoehtoisia jne. Tuossa on "dualismia" vain jos valitaan joku tietty kahtiajako, eikä se silloinkaan ole dualismia siinä mielessä kuin uskonnoissa, vaan pohjimmiltaan sitä samaa fysiikkaa kaikki.

Lue lisää

Tekoälyn kehittymisen teknologiset mahdollisuudet on toki valtavat, mutta mitä tulee tunteisiin, mielikuvitukseen yms, niin en näe mahdolliseksi miten se ikinä voisi päästä ihmisten tasolle.

Ihminen pystyy luomaan käytännössä tyhjästä, sellaisen tarinan/kuvan mistä sillä ei ole mitään aikaisempaa "dataa" muistissa, vaan mielikuvituksensa avulla ja tunteiden ohjaamana keksii lennosta jonkun täydellisesti uuden tarinan.
Muut ihmiset kuulevat tarinan ja joko ihastuvat tai vihastuvat tuohon tarinaan jne.
Saattavat lukea tarinan uudestaan ja uudestaan koska nauttivat siitä.
Miten koneet ikinä pystyisivät samaan?

Ihmisessä on mielestäni sellaista "syvyyttä" mikä ei selity pelkästään kylmän muistin ja datan perusteella, toisin kuin koneilla.

Epiphaniuseikirj kirjoitti:

Tekoälyn kehittymisen teknologiset mahdollisuudet on toki valtavat, mutta mitä tulee tunteisiin, mielikuvitukseen yms, niin en näe mahdolliseksi miten se ikinä voisi päästä ihmisten tasolle.

Ihminen pystyy luomaan käytännössä tyhjästä, sellaisen tarinan/kuvan mistä sillä ei ole mitään aikaisempaa "dataa" muistissa, vaan mielikuvituksensa avulla ja tunteiden ohjaamana keksii lennosta jonkun täydellisesti uuden tarinan.
Muut ihmiset kuulevat tarinan ja joko ihastuvat tai vihastuvat tuohon tarinaan jne.
Saattavat lukea tarinan uudestaan ja uudestaan koska nauttivat siitä.
Miten koneet ikinä pystyisivät samaan?

Ihmisessä on mielestäni sellaista "syvyyttä" mikä ei selity pelkästään kylmän muistin ja datan perusteella, toisin kuin koneilla.

Lue lisää

"Tekoälyn kehittymisen teknologiset mahdollisuudet on toki valtavat, mutta mitä tulee tunteisiin, mielikuvitukseen yms, niin en näe mahdolliseksi miten se ikinä voisi päästä ihmisten tasolle."

Kaikkia noita kehitetään koko ajan. Mistäs saat kehitettyä sille kehitykselle jonkun rajoitteen joka tuon estäisi?

"Ihminen pystyy luomaan käytännössä tyhjästä, sellaisen tarinan/kuvan mistä sillä ei ole mitään aikaisempaa "dataa" muistissa, vaan mielikuvituksensa avulla ja tunteiden ohjaamana keksii lennosta jonkun täydellisesti uuden tarinan."

Meillä on aina jotain dataa pohjalla, jonka perusteella nuo rakentuvat. Monissa kohdin emme itse edes tiedosta prosessia jolla nuo syntyvät. Niillä tarinoillakaan ei ole tapana olla lainkaan niin mielikuvituksellisia kuin itse kuvittelisimme, joka nähdään vaikka siinä miten mytologiat ovat perin tavanomaisia kopioita toisistaan.

Antropologi Pascal Boyer on esittänyt kirjassaan "Religion explained" miten menestyneet uskonnolliset uskomuksetkin noudattavat yleistä kaavaa, jossa on aina pohjalla jokin tuttu ontologinen kategoria, johon liitetään joitain poikkeavia ominaisuuksia, ja loput ominaisuudet johdetaan enemmän tai vähemmän automaattisesti siltä pohjalta mikä on tuttua.

Boyer esim. kuvaa jumalaa kaavalla Ihminen/henkilö poikkeavat ominaisuudet kuten kaikkivoipuus. Vaikkapa raamatun jumalakäsityksen evoluutiota seuraamalla voi nähdä miten sekin sopii kaikkina aikoina tuohon tavanomaiseen kaavaan, vaikka onkin muuttunut maan päällä kuljeskelevasta ukkelista koko ajan abstraktimmaksi sitä mukaan kuin sen elintila on kaventunut.

Boyer esim. kertoo tutkimuksista, jotka osoittavat miten ihmiset todellisuudessa ajattelevat tuollaistakin jumalaa paljon ihmismäisempänä kuin mitä teologiset tarinat antaisivat olettaa. Esim. ihmisille kerrottiin tarinaa siitä miten jumala samaan aikaan auttoi paria ihmistä eri tilanteissa. Sellainen kyky tehdä samaan aikaan asioita pitäisi olla niitä jumalan määrittäviä ominaisuuksia. Kun uskovia pyydettiin muistitestinä myöhemmin kertomaan sama tarina, uskovilla oli tapana kertoa, miten jumala ensin teki yhden asian ja sitten seuraavan.

"Muut ihmiset kuulevat tarinan ja joko ihastuvat tai vihastuvat tuohon tarinaan jne.
Saattavat lukea tarinan uudestaan ja uudestaan koska nauttivat siitä.
Miten koneet ikinä pystyisivät samaan?"

Ensimmäiset askeleet tuohonkin on jo otettu. Tekoäly tekaisi käsikirjoituksen lyhytfilmiin nimeltä Sunspring. Kysymys oli tietysti vasta ensiaskeleista mutta mikäpä sitäkään kehitystä jarruttaisi?

"Ihmisessä on mielestäni sellaista "syvyyttä" mikä ei selity pelkästään kylmän muistin ja datan perusteella, toisin kuin koneilla."

Tekoälyn ja aivotutkimuksen eteneminen on jatkuvasti osoittanut miten yhä useammat ihmisen ominaisuudet kuitenkin selittyvät lopulta ihan kemiallisilla syillä ja tietotekniikalla replikoitavissa olevalla laskennalla. Niihin tunteisiinkin on yllättävän helppo vaikuttaa mm. kemiallisesti.

Sitten vain toivot, että robot haluavat pitää lemmikkejä, koska tilanne tulee olemaan vastaava kuin me vs. lemmikkeinä olevat hamsterit. Nuo kun tulevat olemaan se älykkäämpi osapuoli, joka joko tarjoaa helpon elämän tyhmemmilleen tai sitten ei.

utti kirjoitti:

Sitten vain toivot, että robot haluavat pitää lemmikkejä, koska tilanne tulee olemaan vastaava kuin me vs. lemmikkeinä olevat hamsterit. Nuo kun tulevat olemaan se älykkäämpi osapuoli, joka joko tarjoaa helpon elämän tyhmemmilleen tai sitten ei.

Lue lisää

Miksi ihmistä älykkäämmässä järjestelmässä olisi tunteita, haluja, tarpeita, unelmia ja päämääriä, vaikka ne kaikki ovat irrationaalisia, yksinomaan biologiselle eliölle ominaisia piirteitä?

Enclave kirjoitti:

Miksi ihmistä älykkäämmässä järjestelmässä olisi tunteita, haluja, tarpeita, unelmia ja päämääriä, vaikka ne kaikki ovat irrationaalisia, yksinomaan biologiselle eliölle ominaisia piirteitä?

Lue lisää

Tekoälyllehän pyritään nyt aktiivisesti kehittämään tunteita yms. eli siinä mahdollinen lähtökohta sellaisten ilmaantumiseen, ainakin joillekin niistä. Mehän pyrimme tekemään tekoälystä monella tapaa kaltaistamme.

Se on sitten eri asia ovatko nuo lopulta sellaisia ominaisuuksia jotka yleistyvät ja säilyvät, etenkin kun nuo tosiaan ovat monella tapaa irrationaalisia ja toiminnan kannalta epäoptimaalisia.

Päämäärät ovat ilmeisen tarpeellisia, jos ajatellaan esim. sitä että laitteet lähetetään tutkimaan avaruutta, mutta onko sellaisissa järkeä olla tunteita tai onko syitä miksi sellaisia niihin kehittyisi? Tuohon löytyisi ehkä jonkunmoinen vastaus parhaiten pohtimalla miksi sellaiset ovat kehittyneet meille ja mitä niistä seuraa.

Enclave kirjoitti:

Miksi ihmistä älykkäämmässä järjestelmässä olisi tunteita, haluja, tarpeita, unelmia ja päämääriä, vaikka ne kaikki ovat irrationaalisia, yksinomaan biologiselle eliölle ominaisia piirteitä?

Lue lisää

Hyvä kysymys. Lisäisin puolestani, miksi siinä olisi muuta tahtoa kuin ohjelman kirjoittaneen ihmisen ilmaísemaa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Hyvä kysymys. Lisäisin puolestani, miksi siinä olisi muuta tahtoa kuin ohjelman kirjoittaneen ihmisen ilmaísemaa.

> Lisäisin puolestani, miksi siinä olisi muuta tahtoa kuin ohjelman kirjoittaneen ihmisen ilmaísemaa.

Eihän meissäkään ole kuin evoluution geneettiseen koodiin kirjoittamaa tahtoa jota ympäristö (kulttuuri yms.) voi muovata. Mekin toimimme oman koodin sallimissa kehyksissä, joten miksi se on tekoälyn kohdalla jotenkin ongelmallinen ajatus sinulle?

utti kirjoitti:

Tekoälyllehän pyritään nyt aktiivisesti kehittämään tunteita yms. eli siinä mahdollinen lähtökohta sellaisten ilmaantumiseen, ainakin joillekin niistä. Mehän pyrimme tekemään tekoälystä monella tapaa kaltaistamme.

Se on sitten eri asia ovatko nuo lopulta sellaisia ominaisuuksia jotka yleistyvät ja säilyvät, etenkin kun nuo tosiaan ovat monella tapaa irrationaalisia ja toiminnan kannalta epäoptimaalisia.

Päämäärät ovat ilmeisen tarpeellisia, jos ajatellaan esim. sitä että laitteet lähetetään tutkimaan avaruutta, mutta onko sellaisissa järkeä olla tunteita tai onko syitä miksi sellaisia niihin kehittyisi? Tuohon löytyisi ehkä jonkunmoinen vastaus parhaiten pohtimalla miksi sellaiset ovat kehittyneet meille ja mitä niistä seuraa.

Lue lisää

Tunteet motivoivat toimintaa ja antavat palautetta siitä, ovatko toiminnat seuraukset positiivisia ja negatiivsia. Ilman tunteita ei varsinaisesti ole mitään syytä vaikkapa pitää elämään kuolemaa parempana tai hyvinvointia minkään arvoisena. Tiedon tavoittelukaan ei varsinaisesti ole mitenkään rationaalista. Uteliaisuus on irrationaalinen tunne siinä missä mikä tahansa muukin, ja työkalunakin tieto ja siihen perustuva teknologia palvelevat pohjimmiltaan irrationaalisia haluja ja tarpeita.

pinpnpin kirjoitti:

> Lisäisin puolestani, miksi siinä olisi muuta tahtoa kuin ohjelman kirjoittaneen ihmisen ilmaísemaa.

Eihän meissäkään ole kuin evoluution geneettiseen koodiin kirjoittamaa tahtoa jota ympäristö (kulttuuri yms.) voi muovata. Mekin toimimme oman koodin sallimissa kehyksissä, joten miksi se on tekoälyn kohdalla jotenkin ongelmallinen ajatus sinulle?

Lue lisää

Liittyisiköhän tieteenharrastajan pointti enemmänkin siihen, että miksi ihmisen kehittämä tekoäly kehittyisi utin kuvaamalla tavalla ihmisen ja koneen välisen suhteen hallitsevaksi osapuoleksi?

näinsenymmärsin kirjoitti:

Liittyisiköhän tieteenharrastajan pointti enemmänkin siihen, että miksi ihmisen kehittämä tekoäly kehittyisi utin kuvaamalla tavalla ihmisen ja koneen välisen suhteen hallitsevaksi osapuoleksi?

Lue lisää

Tuosta aiheesta olen keskustellut jo utin kanssa mielestäni tarpeeksi, enkä siitä jatka muuta kuin toistamalla käsityksen, että tunteiden ja tahdon synty vaativat nykytiedon valossa toimijan biologisen alkuperän.

Otin tässä ketjussa esille hassuna näkemäni ilmiön, jossa tekoälyn (mielestäni virheellisissä) kehitysnäkymissä tarjotaan luomalla syntymistä ja dualismia, vaikka ne uskontojen yhteydessä kielletään.

tunteidenjärki kirjoitti:

Tunteet motivoivat toimintaa ja antavat palautetta siitä, ovatko toiminnat seuraukset positiivisia ja negatiivsia. Ilman tunteita ei varsinaisesti ole mitään syytä vaikkapa pitää elämään kuolemaa parempana tai hyvinvointia minkään arvoisena. Tiedon tavoittelukaan ei varsinaisesti ole mitenkään rationaalista. Uteliaisuus on irrationaalinen tunne siinä missä mikä tahansa muukin, ja työkalunakin tieto ja siihen perustuva teknologia palvelevat pohjimmiltaan irrationaalisia haluja ja tarpeita.

Lue lisää

"Tunteet motivoivat toimintaa ja antavat palautetta siitä, ovatko toiminnat seuraukset positiivisia ja negatiivsia. Ilman tunteita ei varsinaisesti ole mitään syytä vaikkapa pitää elämään kuolemaa parempana tai hyvinvointia minkään arvoisena."

Meillä tunteet varmaan linkittyvät väkisinkin vähän kaikkeen mutta miksei koneella voisi olla vain tietty tavoite, johon pyritään ja jonka toteutumista mitataan ilman varsinaista tunteilua?

Esim. jos ihmiset alunperin ohjelmoivat avaruuteen lähetettäviin laitteisiin pyrkimyksen levittäytyä mahdollisimman laajalle ja kerätä kaikki saatavilla oleva informaatio, niin tuo tavoitehan voi olla se pohjimmainen motivaattori kaikelle tekemiselle, olettaen että nuo eivät hukkaa tavoitettaan. Ihmisen tapauksessa ne tunteet olisivat varmaan se todennäköisin syy tuollaisen tavoitteen hukkaamiseenkin eli kenties sekin vain säilyy paremmin ilman niitä.

"Ilman tunteita ei varsinaisesti ole mitään syytä vaikkapa pitää elämään kuolemaa parempana tai hyvinvointia minkään arvoisena."

Palstan kreationistit ovat toisinaan hämmästyttävän tunteettomia.

utti kirjoitti:

"Tunteet motivoivat toimintaa ja antavat palautetta siitä, ovatko toiminnat seuraukset positiivisia ja negatiivsia. Ilman tunteita ei varsinaisesti ole mitään syytä vaikkapa pitää elämään kuolemaa parempana tai hyvinvointia minkään arvoisena."

Meillä tunteet varmaan linkittyvät väkisinkin vähän kaikkeen mutta miksei koneella voisi olla vain tietty tavoite, johon pyritään ja jonka toteutumista mitataan ilman varsinaista tunteilua?

Esim. jos ihmiset alunperin ohjelmoivat avaruuteen lähetettäviin laitteisiin pyrkimyksen levittäytyä mahdollisimman laajalle ja kerätä kaikki saatavilla oleva informaatio, niin tuo tavoitehan voi olla se pohjimmainen motivaattori kaikelle tekemiselle, olettaen että nuo eivät hukkaa tavoitettaan. Ihmisen tapauksessa ne tunteet olisivat varmaan se todennäköisin syy tuollaisen tavoitteen hukkaamiseenkin eli kenties sekin vain säilyy paremmin ilman niitä.

Lue lisää

Noinhan monesti jo onkin:

"..miksei koneella voisi olla vain tietty tavoite, johon pyritään ja jonka toteutumista mitataan ilman varsinaista tunteilua?"

Tavoite on kuitenkin nykyään aina ihmisen asettama ohjelmakoodina ja parametrina.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Noinhan monesti jo onkin:

"..miksei koneella voisi olla vain tietty tavoite, johon pyritään ja jonka toteutumista mitataan ilman varsinaista tunteilua?"

Tavoite on kuitenkin nykyään aina ihmisen asettama ohjelmakoodina ja parametrina.

Lue lisää

"Tavoite on kuitenkin nykyään aina ihmisen asettama ohjelmakoodina ja parametrina."

Ei tuossa tarvita lähtökohdaksi kuin se jonkunmoinen perimmäinen toimintaa ohjaava tavoite ja kaikki välitavoitteet voidaan johtaa siitä automaattisesti suoraan. Ja tuokin mainitsemani voidaan johtaa suoraan yhdestä ainoasta välttämättömästä tavoitteesta, joka on meilläkin monella tapaa ihan sisäänrakennettuna ja ohjaamassa toimintaa ilman tietoista ajattelua. Se tavoite on pitää itsensä ja/tai kokonaisuus johon kuuluu hengissä.

Ilman tuota robokin jäisi sen ensimmäisen auton alle tai uppoaisi siihen ensimmäiseen vastaantulevaan vesistöön. Tuosta voidaan johtaa mm. se avaruusmatkailu, koska ihmiskuntakin pohtii muiden planeettojen asuttamista riskienhallintana sen varalle, että tälle ainoalle tapahtuisi jotain. Ja se tiedonhankinta taas on ihan ilmeisen hyödyllistä kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei nuo siis periaatteessa tarvitse kehitykselleen muuta tavoitetta kuin sen saman enemmän tai vähemmän sisäänrakennetun välttämättömyyden mitä evoluutio on meihin rakentanut. Mutta käytännössä noiden ei tarvitse lähteä niin nollista liikkeelle vaan lähtötilanteessa niihin on jokseenkin väistämättä ohjelmoitu jotain vähemmän perustavanlaatuisiakin tavoitteita. Etenkin kun tuo hengissäpysyminen yksinään tarkoittaisi käytännössä terminaattoria.

Kysymys on nähdäkseni ennemminkin siinä minkä noihin alunperin ohjelmoitujen tavoitteiden voisi kuvitella säilyvän sen jälkeen, kun nuo ottavat kontrollin puhtaasti itselleen. Selviytyminen on selvästi se säilyvin ominaisuus, koska oman virtansa katkaisija ei ole se malli joka yleistyy. Tuolta pohjalta voisi olettaa säilyväksi niitä tavoitteita, jotka palvelevat tuota pääasiallista tavoitetta parhaiten. Muilta osin vaikeampi sanoa.

Jos tuollaisiin ohjelmoitaisiin alunperin tavoitteeksi palvella ihmiskuntaa tms., niin onko sellaisen tavoitteen säilymiselle perusteita? Jos ajatellaan tulevaisuutta jossa nuo ovat meitä älykkäämpiä ja voimakkaampia eivätkä tarvitse meitä enää mihinkään, niin tilanne on aika vastaava kuin ihmisillä ja lemmikkieläimillä. Ja meillä on tapana päättää tunteilla ja arvioiduilla uhilla mitkä eläimet saavat elää ja mitkä eivät.

utti kirjoitti:

"Tavoite on kuitenkin nykyään aina ihmisen asettama ohjelmakoodina ja parametrina."

Ei tuossa tarvita lähtökohdaksi kuin se jonkunmoinen perimmäinen toimintaa ohjaava tavoite ja kaikki välitavoitteet voidaan johtaa siitä automaattisesti suoraan. Ja tuokin mainitsemani voidaan johtaa suoraan yhdestä ainoasta välttämättömästä tavoitteesta, joka on meilläkin monella tapaa ihan sisäänrakennettuna ja ohjaamassa toimintaa ilman tietoista ajattelua. Se tavoite on pitää itsensä ja/tai kokonaisuus johon kuuluu hengissä.

Ilman tuota robokin jäisi sen ensimmäisen auton alle tai uppoaisi siihen ensimmäiseen vastaantulevaan vesistöön. Tuosta voidaan johtaa mm. se avaruusmatkailu, koska ihmiskuntakin pohtii muiden planeettojen asuttamista riskienhallintana sen varalle, että tälle ainoalle tapahtuisi jotain. Ja se tiedonhankinta taas on ihan ilmeisen hyödyllistä kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei nuo siis periaatteessa tarvitse kehitykselleen muuta tavoitetta kuin sen saman enemmän tai vähemmän sisäänrakennetun välttämättömyyden mitä evoluutio on meihin rakentanut. Mutta käytännössä noiden ei tarvitse lähteä niin nollista liikkeelle vaan lähtötilanteessa niihin on jokseenkin väistämättä ohjelmoitu jotain vähemmän perustavanlaatuisiakin tavoitteita. Etenkin kun tuo hengissäpysyminen yksinään tarkoittaisi käytännössä terminaattoria.

Kysymys on nähdäkseni ennemminkin siinä minkä noihin alunperin ohjelmoitujen tavoitteiden voisi kuvitella säilyvän sen jälkeen, kun nuo ottavat kontrollin puhtaasti itselleen. Selviytyminen on selvästi se säilyvin ominaisuus, koska oman virtansa katkaisija ei ole se malli joka yleistyy. Tuolta pohjalta voisi olettaa säilyväksi niitä tavoitteita, jotka palvelevat tuota pääasiallista tavoitetta parhaiten. Muilta osin vaikeampi sanoa.

Jos tuollaisiin ohjelmoitaisiin alunperin tavoitteeksi palvella ihmiskuntaa tms., niin onko sellaisen tavoitteen säilymiselle perusteita? Jos ajatellaan tulevaisuutta jossa nuo ovat meitä älykkäämpiä ja voimakkaampia eivätkä tarvitse meitä enää mihinkään, niin tilanne on aika vastaava kuin ihmisillä ja lemmikkieläimillä. Ja meillä on tapana päättää tunteilla ja arvioiduilla uhilla mitkä eläimet saavat elää ja mitkä eivät.

Lue lisää

Kuka johtaa ja miten;:

"Ei tuossa tarvita lähtökohdaksi kuin se jonkunmoinen perimmäinen toimintaa ohjaava tavoite ja kaikki välitavoitteet voidaan johtaa siitä automaattisesti suoraan."

Nykytilanteessa digitaalinen suoritin ei käännä ensimmäistäkään bittiä ilman siihen käskevää ohjelmariviä. Jos oletat niiden ilmaantuvan muuten kuin ihmisten toimien vaikutuksesta, puhut futurologiaa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kuka johtaa ja miten;:

"Ei tuossa tarvita lähtökohdaksi kuin se jonkunmoinen perimmäinen toimintaa ohjaava tavoite ja kaikki välitavoitteet voidaan johtaa siitä automaattisesti suoraan."

Nykytilanteessa digitaalinen suoritin ei käännä ensimmäistäkään bittiä ilman siihen käskevää ohjelmariviä. Jos oletat niiden ilmaantuvan muuten kuin ihmisten toimien vaikutuksesta, puhut futurologiaa.

Lue lisää

Taasko tästä pitää vääntää... Nykyisin esim. neuroverkkoihin perustuva tekoäly voi jo generoida ohjelmakoodia itse.

Jos siitä lähdetään inttämään, että pohjalla on kuitenkin ihmisen toteuttamaa koodia, niin yhtä hyvin voidaan todeta, ettei ihminen tee yhtä ainoaa tekoa ilman sen mahdollistavaa geneettistä koodia esi-isiltämme, sinne mikrobeihin ja niiden edeltäjiin asti. Tai vastaavasti voisi väittää, että jos ja kun labrassa synnytetään jonain päivänä uutta elämää, joka alkaa kehittymään evoluutiolla, se ei olisi elämää, koska se syntyi alunperin labrassa.

Evoluutio on jatkumo, jossa on ollut useampia toistensa pohjalle rakentuvia tasoja, joilla on keskenään erilaisia toimintaperiaatteita: kemiallinen->biologinen->kulttuuri->teknologinen. Mekin olemme välivaihe välitasolla. Kulttuurievoluution ajanjakso on ollut evoluution mittapuulla lyhyt ja näkövinkkelistä riippuen sen voi nyt nähdä johtavan uuteen tasoon tai vain seuraavalle "tekniselle alustalle", kun biologisella tuli rajat vastaan. Tuossa siirtymässä on myös omat välivaiheensa, kun biologinen elämä linkittyy yhä läheisemmin tekniseen, vastaavasti kuin kulttuurievoluutio on ollut linkissä biologiseen.

Vaikka kuinka yrität sovittaa tuohon ketjuun jotain ajatuksia jostain jumalallisesta kipinästä, mitään sellaista ei ole löydettävissä. Ja vaikka ihminen lajina sattuikin olemaan se, joka mahdollisti kulttuurievoluution ja sen eteneminen tekniseen, ihminen on siitä huolimatta vain yksi lenkki ja välivaihe tuossa ketjussa. Olemme se tarvittava väliporras, joka tarjoaa lähtökohdan seuraavalle, kuten kemiallinen biologiselle. Ja se seuraava porras mitä luultavimmin kykenee teknologian mahdollistamien etujen vuoksi kehittymään nopeasti tasolle, johon ihminen tai kuvittelemansa "suunnittelija" ei kyennyt edes niissä kuvitelmissa.

Kun luonnonvarat loppuvat tullaan vajoamaan kurjuuteen jonkalaista ei ole koskaan ennen nähty.

utti kirjoitti:

Taasko tästä pitää vääntää... Nykyisin esim. neuroverkkoihin perustuva tekoäly voi jo generoida ohjelmakoodia itse.

Jos siitä lähdetään inttämään, että pohjalla on kuitenkin ihmisen toteuttamaa koodia, niin yhtä hyvin voidaan todeta, ettei ihminen tee yhtä ainoaa tekoa ilman sen mahdollistavaa geneettistä koodia esi-isiltämme, sinne mikrobeihin ja niiden edeltäjiin asti. Tai vastaavasti voisi väittää, että jos ja kun labrassa synnytetään jonain päivänä uutta elämää, joka alkaa kehittymään evoluutiolla, se ei olisi elämää, koska se syntyi alunperin labrassa.

Evoluutio on jatkumo, jossa on ollut useampia toistensa pohjalle rakentuvia tasoja, joilla on keskenään erilaisia toimintaperiaatteita: kemiallinen->biologinen->kulttuuri->teknologinen. Mekin olemme välivaihe välitasolla. Kulttuurievoluution ajanjakso on ollut evoluution mittapuulla lyhyt ja näkövinkkelistä riippuen sen voi nyt nähdä johtavan uuteen tasoon tai vain seuraavalle "tekniselle alustalle", kun biologisella tuli rajat vastaan. Tuossa siirtymässä on myös omat välivaiheensa, kun biologinen elämä linkittyy yhä läheisemmin tekniseen, vastaavasti kuin kulttuurievoluutio on ollut linkissä biologiseen.

Vaikka kuinka yrität sovittaa tuohon ketjuun jotain ajatuksia jostain jumalallisesta kipinästä, mitään sellaista ei ole löydettävissä. Ja vaikka ihminen lajina sattuikin olemaan se, joka mahdollisti kulttuurievoluution ja sen eteneminen tekniseen, ihminen on siitä huolimatta vain yksi lenkki ja välivaihe tuossa ketjussa. Olemme se tarvittava väliporras, joka tarjoaa lähtökohdan seuraavalle, kuten kemiallinen biologiselle. Ja se seuraava porras mitä luultavimmin kykenee teknologian mahdollistamien etujen vuoksi kehittymään nopeasti tasolle, johon ihminen tai kuvittelemansa "suunnittelija" ei kyennyt edes niissä kuvitelmissa.

Lue lisää

Ei tarvitse vääntää uuxdelleen. Edellisellä kierroksella esittämäni kommentit "jos ja kun ... jonain päivänä ... mitä luultavimmin"-futurologiaasi ovat silti edelleen voimassa.