Hei. Olen käynyt 2 kertaa psyk.sairaanhoitajan juttusilla josta en saanut oikein mitään apua. Kävimme läpi masennustestin ja vähäisesti tämänhetkistä elämäntilannettani. Ohjeeksi sain tehdä pieniä muutoksia elämässäni ja että "varaa aika lääkärille jos siltä tuntuu". Onko minun siis mentävä lääkärin puheille nyt että saisin jotain (?) apua tilanteeseen? Masennus on ilmeisesti lievää, pystyn hoitamaan arjen vaikka vaatiikin ponnisteluja... töissä en ole tällä hetkellä vaan olen työnhakija. Suurin huolenaiheeni on jatkuva väsymys, uupumus, muistin heikkous ja keskittymiskyvyttömyys. Vai pitääkö tämän pään kanssa vain pärjätä? Ajattelin jotenkin että hoitajalla käynnit olisivat jatkuneet kun ei minun tilanne tästä ole muuttunut parempaan suuntaan mutta ei nyt sitten olekaan mitään.
Miten edetä?
hukassa-
25447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mielestäni hoitaja on antanut hyvän ohjeen. Jos pienet elämänmuutokset eivät auta, kannattaa tilata aika lääkäriltä. Voi olla syy aineenvaihdunnallinen ja lievä lääkitys jutustelun kanssa voi auttaa aisaa.
Masennus voi tulla ja mennä ajankin kanssa. Huomaa vain että mieli on valoisa ja aurinko paistaa sielun syövereihin saakka.
Elämänmuutosten lisäksi voi käyttää rentoutusharjoituksia. Saattaa kuulostaa ulkokultaiselta neuvolta, mutta minua on auttanut. Täällä ei saa mainostaa, mutta lienee ok, koska nämä on netissä löydettävissä, Outi Rinteen harjoitukset on mielestäni erittäin hyviä.
Päivärytmi kannattaa pitää säännöllisenä ja terveellisestä ruokavaliosta kannattaa huolehtia. Esim B12 vitamiinin puutos voi aiheuttaa vastaavia oireita.
En toki väheksy neuvoa ja jos jotain olisin pystynyt tai jaksanut asialle tehdä niin olisin toki muutoksia tehnytkin. Kilpirauhasarvot tarkistettu ihan ensimmäisenä.
Kilpirauhasarvot. Norm TSH 0,4 - 4,5 ja norm T4V 10,2 - 21,0
Oliko sinulla arvot lukemien sisällä? Tämän sairauden raskain oire on masennus. Lääkärit vähättelee, potilas itse tietää ja tuntee oireet joten periksi lääkärien vähättelyille ei pidä antaa. Lääkäri voi antaa lähetteen psykologille, riippuu sinusta haluatko.
Syötkö B-C ja D vitam, entä rauta, sinkki, seleeni, magnesiumin saanti, B-12 vitam saanti on välttämätön. Kaikilla ed vähentävät uupumusta, ja virkistävät muistia ja lisäävät keskittymiskykyä. Vaikuttavat myös lihaksiin ja hermostoon. Varsinkin näin keväällä vitamiini- rauta- ja kivennäisvarannot ovat vajaat. Terveellinen ja riittävä ruokavalio pitää sisällään niin monipuoliset einekset runsaine kala- liha- salaatti-vihannes-hedelmä määrineen. Enpä usko monenkaan noudattavan ja onko yleensä varakaan edellisen kaltaiseen ruokavalioon. Jos ruokavalio ei ole riittävä, onneksi on ravintolisät joista voi saada täydennystä.
Rasvaliukoiset vitamiinit liian suurina annoksina ovat keholle jopa vaarallisia. Kannattee googlata tarkemmat tiedot.
Vesiliukosia vitamiinejä keho ei kerää jotan esim. C-vitamia ei voi yliannostaa mutta se on tärkeä vitamiini ravinnon ja vitamiinien hyödyntämisen suhteen.
Kukaan ei kehoita ottamaan ylisuuria annoksia, onhan nyt purkin kyljessä annosteluohjeet. Esim monivitamiini valmisteessa on eri vitam samassa tabletissa jota otetaan 1 tabl kerran päivässä. D-vitam lähteenä ovat suomalaiset käyttäneet viimeiset 60 vuotta kalanmaaksaöljyä, tosin nykyisin hyvänmakuisena. Omat vitamiini ja kivennäisvarannot voi jokainen mittauttaa ja jos ovat kovin vajaalla niin täydennystä lääkäri määrää ottamaan tablettien muodossa. Minulla vitamiinin käyttö ei ole ollut googlettamisen varassa, vaan tutkimukseni tehneen ylilääkärin asiantuntevassa ohjeistuksessa.
Suomessa on niin onnettoman surkea mielenterveyshoito !
Psykiatrinen hoitaja lässyttää sen litaniansa mitä hänen kuuluu ja sitten toivotaan potilaassa ihmeparantumista !?
Jokainen ahdistunut ja masentunut on varmasti tehnyt kaikkensa noustaakseen ylös ahdingostaan ja kun ei siihen pysty yksin, lähtee hakemaan apua ja neuvoksi saa tehdä elämänmuutoksen !!! J o s siihen olisi pystynyt, olisi sen jo tehnyt, ei olisi tarvinnut mennä psykiatriselle hoitajalle eikä lääkärillekään.
Lääkäri antaa pillereitä ja sanoo näkemiin !
Yhtä tyhjän kanssa.
Miksi terapia/keskustelu on kiven alla ?
Se olisi edes jonkunlainen apu.
Myös pakkohoito on Suomessa psykiatrian häpeätahra. YK on siitä jo huomauttanutkin.
Vai että YK? Kerrotko vielä mistä tämä tieto on peräisin, laita vaikka linkki tms.
YK on todennut joskus raportissaan, että pakkohoito mm. lääkkeillä täyttää kidutuksen määritelmän. Ei se sitä erityisesti Suomelle tosin ole todennut koska kyseistä kidutusta harjoitetaan monessa muussakin länsimaisessa ns. sivistysvaltiossa.
https://www.madinamerica.com/2013/03/u-n-rapporteur-on-torture-calls-for-ban-on-forced-treatment/
Linkkisi tosiaan vie tekstiin, joka käsittelee lähinnä Tadzikistanin ja Marokon tilannetta joo..
omat asiat niin se auttaa.
Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
"kannettu vesi ei kaivossa pysy" sanoo hän joka ei koskaan ole ollut masentunut!
Ketäpä ei työtönnä ole masentaisi, ainakin ehkä jossakin määrin.
Tähän "olotilaan" ei saa ymmärrystä, vaan leiman dg:n loppuiäkseen.
Masiksen diagnosointi, saattaa myös aiheuttaa "antaa lupaa" olla
"masentunut", vetämätön vaikka hyvinkin mieli piristyisi kun työhön
vain pääsisi!
ja paskanjauhaja.. kuka ei olisi koskaan ollut "allapäin"...
olet täysi paskanjauhaja ja valehtelija, kuten monet ns. "masentuneet"
Nim, "kun-hoidat-ITSE" kirjoitti: Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Nim, "toiselle.palstalle" kritisoi edellisen mielipidettä.
Eikä sen enempää!
Saanko kysyä kuinka vanha olet?
Sopisiko sinulle nettiterapia: https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat/Pages/default.aspx
Millaisia pieniä muutoksia elämässä hoitaja suositteli? Onko keskustelutuki ehdottoman välttämätön, jotta voisit tehdä pieniä muutoksia? Pienten muutosten tekeminen voi tuntua turhalta neuvolta. Se on silti se tie eteenpäin. Keskustelutuki voi auttaa niiden tekemisessä mutta hoitajalla käyminen ei pelkästään riitä.
Itse olin vuosi sitten erittäin masentunut ja sairaslomalla. Suurin osa vuorokaudesta meni sängyn pohjalla. Ei kiinnostanut edes nousta ja mennä sohvalle istumaan tai katsomaan tv:tä tai mitään. Jossain vaiheessa jotenkin tajusin, että jos jatkan samalla tavalla, tilanne tulee pahenemaan. Kuntokin alkoi olla sitä luokkaa, että pienikin ponnistelu hengästytti. Masennus ei parane makaamalla. Piti valita, jatkanko samaan malliin vai yritänkö tehdä muutoksia. Ystävän vinkistä hakeuduin psykiatrisen poliklinikan ryhmätoimintaan, jossa oli kävelyä, kädentaitoja ja keskustelua. Tuskallista oli, kun tuntui, ettei jaksa eikä kiinnostakaan. Siitä se sitten jotenkin kuitenkin lähti. Sai välillä muuta ajateltavaa ja kokemuksen, että saa jotain aikaan. Vähitellen päiviin tuli enemmän aktiivisuutta. Nyt olen palannut osa-aikaisesti töihin, liikun 5 kertaa viikossa ym. Pienet muutokset johtavat ajan kanssa tuloksiin.
Kannattaa pysyä kaukana virallisista niin sanotuista mielenterveyspalveluista. Niistä saa vaan ja ainoastaan psykiatrista propangandaa, mikä on usein hyvin vahingollista terveydelle kuin elämälle yleensä.
Juujuu. Paljon fiksumpaa on uskoa netissä möliseviä nobodyjä. Jepjep.
Yk on antanut Maailman terveyspäivänä lausunnon, jonka mukaan masennuksen hoito on medikalisoitunutta, liikaakin
http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=21480&LangID=E
Suosittelen harjoittamaan tietoisuustaitoja vielä, kun paha olo on lievää:
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mitä-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot
Ai niin, koita pysyä erossa lääkkeistä, jos yleislääkärille menet. Lääkärin ensimmäinen reaktio on kirjoittaa sulle resepti ja lähettää sinut tiehesi. Jos mahdollista, koita hakea terapiaan tai psykiatrian polille mielenterveyshoitajan juttusille.
Järkevää olisi ottaa verikoe (tulehdus-, sokeri- yms arvot), että ainakin tavallisimmat sairaudet suljetaan pois. Ihan hyviä neuvoja tuossa edellä. Masennuksesi varmaan helpottaisi, jos löytäisit töitä.
Muuten voissi olla hyödyllista tutustua Aku Kopakkalan kirjaan Masennus (masennuksesta ja sen hoidosta yleensä) tai prof. Peter Gøtzschen kirjaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus (sisältö otsikon mukaan). Kun lääkärit tahtoo määrätä lääkkeita, kun eivät muutakaan keksi tai resurssit on vähistä. Youtubesta taimuualta netistä voisi löytää herrojen keskusteluja. Molemmat on herättäneet huomiota. Kopakkala sai potkut, koska piti pelkkiä psyykenlääkkeitä huonona hoitona. G:llä on vielä rajumpaa tekstiä.
Alakuloiset jaksot elämässä kuuluvat sinänsä normaaliin. Työttömyys on monelle vaikeaa, mutta siihen arvottomuuteen auttaa, että aktivoi itseään ihmisten pariin, ja tai hyviin harrastuksiin, ja etsii vertaistukea eli juttelutovereita asioista.
Itseäni vaivaa ei työttömyys, mutta työni pirstaleisuus, ja se että työn määräkin vaihtelee, kuukausittain.
Kun tottuu yhteen työtahtiin, ja kohteisiin, tilanne muuttuu äkkiä, ja viikon pakka on kuin 52 kortin lehteä joskus pyöriteltävänä, miten mikä soveltuu, että asiakkaat saa haluamaansa.
Hiljaisina aikoina odotan puhelimen soimista, tai tekstiviestiä. Hartaasti. elämä nyt vain on, ei ne aina niin ruusujen täyteisiä ole päivät. Aika joskus kortilla, joskus hermot, ja tasapainotilaa ei työssäkään aina tunne.
selvitä minkälaista on sinulle hyvä elämä. siitä se lähtee purkautumaan. Itse tiedän... Mutta on sekin valinta, että tekee työnsä.