Tänään Itä-Hämeessä oiva kannanotto Heinolan yrittäjien hallitukselta.
Näköjään noin vuosi sitten kaupungin saama kritiikki ei ole paljon ole
vaikuttanut
http://www.itahame.fi/Uutiset/art2271199
Aika huonosti täällä tuetaan paikallisia yrittäjiä ja vieläpä tilanteessa, jossa kuntatalouden vaarantavasta investointisumasta olisi mahdollista saada paljon hyötyjä paikkakunnalle.
Osaamattomuus elinkeinoasioissa on käsinkosketeltavaa!
Näköjään noin vuosi sitten kaupungin saama kritiikki ei ole paljon ole
vaikuttanut
http://www.itahame.fi/Uutiset/art2271199
Aika huonosti täällä tuetaan paikallisia yrittäjiä ja vieläpä tilanteessa, jossa kuntatalouden vaarantavasta investointisumasta olisi mahdollista saada paljon hyötyjä paikkakunnalle.
Osaamattomuus elinkeinoasioissa on käsinkosketeltavaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Enpä tiedä. Lukion osalta vasta arkkitehtikilpailu on käynnissä ja Myllyojan osalta kai alustava suunnittelu. Mitään rakennevalintoja ei ole tehty.
Sen sijaan, että yrittäjät valittavat itä-hämeessä, olisivat topakasti yhteydessä virkamiehiin asian suhteen.
On hyvä, jos rakennetaan puusta ja on hyvä jos tekijöinä olisi paikallisia. Ykkösasia kuitenkin on rakentamisen laatu.
Aika huonot arvostelut saanut Heinolan elinkeinopolitiikka..
Ei taida oikein olla hommat hallinnassa
Heinola, erityisesti sen keskusta, on kohta 200 vuotta ollut pieni ruutukaavakaupunki ja puutaloineen. Vaikka puutalot ovat taitamattoman ja näköalattoman suunnittelun johdosta katoamassa (viimeisinä purettiin Rullatehtaan rakennukset), on kaupunki edelleen pikkukaupunki. Sellaisena se erottuu muutamien muiden vanhojen kaupunkien ohella market-keskeisistä kylistä ja kaupungeista, joita on myös Heinolan ja Helsingin välillä.
Vaalimalla pikkukaupungin luonnetta esimerkiksi suosimalla puurakentamista, on Heinolalla hyvät mahdollisuudet säilyttää elinvoimansa työpaikkojen ja asukkaiden vähenemisestä huolimatta hyvätuloisten eläkeläisten myötä. Heinolan keskusta ja sen hissitalot ovat haluttuja kohteita ikääntyville ihmisille.
Käy Masa vilasemassa,kuinka monessa ikkunassa on illalla valot uudessa kerrostalossa.Se siitä halutuista kohteista!
Heinolassa kaupaksi menevät keskustan hissitalojen vanhemmat asunnot, niissä kysyntä ylittää tarjonnan. Hinnat ovat kohtuullisia ja ostajia olisi jonossa. Muissa asunnoissa tilanne on päinvastainen. Etenkin omakotitalot rapistuvat, kun niille ei löydy ostajia ja asukkaat ikääntyvät. Tilanne ei tule muuttumaan, vaan muuttotappiokunnissa asuntojen arvon suunta on alaspäin.
Uudisrakentamisen hinta on niin korkea, että ei Heinolassa mene kaupaksi uusien kerrostalojen asunnot.
Lisäksi ihmettelen sitä, että Heinolassa on uudisrakennuksissa jopa kalliimmat hinnat kuin Lahdessa - esim. Lahdesta saa uuden rivitaloasunnon (vaikkapa 3h k) alle 200.000 eurolla. Heinolasta ei saa! Kannattaisi rakentajienkin hinnoitella asunnot järjellisesti niin kauppa kävisi myös uudiskohteissa.
Pks-seudun asumiskulut ovat räjähtämässä silmille. Työmatka aika Heinolasta esim Hesaan ei ole kohta sen pidempi kuin Itä- länsi Hesa akseli. Panostusta markkinointiin pks seudulle ja pidettävä huoli että liikenneyhteydet toimisivat. Heinolan sijainti on hyvä ja hyvä kaupunki kasvattaa lapsia. Koulut kun saataisiin vielä kuosiin. Sen mitä uutta rakennetaan, todellakin pyrittäisiin suosimaan puuta - niin julkisissa rakennuksissa kuin vaikkapa asuin kerrostaloissa. Heinolasta näyteikkuna suomalaiselle puuosaamiselle (myös viennin tukemiseksi).
Mitä voisi myös pitää valttinamme; kasvata itse lähiruokasi 🥔🥕🍅🌶 teema esim lapsiperheille, yhteisöasujille, onhan täällä nimittäin on noita käyttämättömiä puutarha paikkoja ja ympärivuotinen "luomu-uintimahdollisuus" 🏊♀️🚣♀️🏄♀️
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt 9.2.2017 Kuntaranking-tutkimuksen, eli 25 seutukunnan sijoituksen. Vertailussa tutkittiin muun muassa miten vetovoimaisia Suomen eri alueet ovat yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.
Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
- Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon
- Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta
- Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksetekoa
- Lupaprosessien nopeus ja sujuvuus
EK:n kuntaranking-tutkimuksen tulokset: Seinäjoen, Turun ja Hämeenlinnan seudut ovat Suomen parhaat alueet yrityksille.
Millainen on yrittäjämyönteinen toimiva kunta? Näin EK perustelee yrittäjämyönteisyyttä:
- Ei toimi itse markkinoilla, vaan luo edellytyksiä tasapuoliselle kilpailulle. Hyödyntää hankinnoissa myös pk-yrityksiä, lisää kuntalaisten valinnanvapautta.
- Opastaa aktiivisesti yrittämisen eri vaiheissa ja tarjoaa yrityksille ratkaisuja. Ottaa valmistelussa ja päätöksenteossa huomioon yritysvaikutusten arvioinnin.
- Kaavoittaa ja luvittaa joustavasti,
- Huolehtii infrastaan, toimivasta yhdyskuntatekniikasta ja korjaa niitä sunnitelmallisesti. Korjausvelka pysyy kurissa - ja kuntatalous tasapainossa.
- Hyödyntää digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa sekä pyrkii tehostamaan toimintaansa kaikin tavoin.
Edellä on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tutkimus ja slogan ennen kuntavaalia: "Yrittäjämyönteisessä kunnassa hyvinvoinnista hyötyvät kaikki."
Jos EK esittää tutkimustensa mukaan edellä manittujen alueiden olevan Suomen parhaita yrityksille, se kyllä kasvattaa alueiden vetovoimaa entisestään. Uudet yritykset hakeutuvat EK:n mainitsemille yritysystävällisille alueille. EK:n mukaan menestyvä ja yritysystävällinen kunta "hyödyntää digitalisaatiota, uutta tekniikkaa sekä pyrkii tehostamaansa toimintaansa kaikin tavoin".
Vielä 80-luvulla, STK (Suomen työnantajien keskusliitto, EK:n edeltäjä) suositteli yrityksiä perustettavan entisiin teollisuuskuntiin, joissa on vahva työväki-perinne; tottumusta edeltäviltä sukupolvilta pitkiin työpäiviin. Entiset tehdaspaikkakunnat ja tottumus tehdastyöhön sukupolvelta toiselle, ei enää ole suositus. Ajat muuttuvat ja Suomessa tehdään digi-loikkaa. Työtä tehdään yhä enemmän etätyönä ja ilman konttoreita. Alypäätteet ja robotit korvaavat työvoimaa konttoreissa ja tehdashalleissa.
Entä miten Heinolassa?
Onko Heinolan kaupunki toiminut "yrittäjämyönteisesti", onko tehty korjausvelkaa vai huolehdittu korjauksista suunnitelmallisesti? Eli onko taloudesta ja investoinneista huolehdittu pitkäjänteisesti? Onko Heinolan kaupungin omistamat rannat ja maa-alueet kaavoitettu ja luvitettu joustavasti yritystoiminnan ja asukasviihtyvyyden kannalta? Onko päätöksenteossa otettu huomioon oman kaupungin yritysvaikutusten arviointi? Kuullaanko heinolalaisia yrittäjiä päätöksenteossa? Miksi elinkeinotoimikunta, jossa Heinolan yrittäjät tekivät rakentavaa yhteistyötä kaupungin elinvoiman parantamiseksi, lopetettiin? Olisiko elinvoimayksikön johtajaksi pitänyt valita henkilö, joka olisi osannut hyödyntää yhteistyötä toimintansa aloittaneen elinvoimatoimikunnan kanssa?