maanantai 3. huhtikuuta 2017
Valokuituverkko
PPO MYYNTI JA SEURAUKSET PPO myytiin Elisalle vuoden 2013 lopulla. Kauppa käsitti PPO-alueen puhelinverkon ja -toiminnan, sekä PPO:n toimesta rakennetun valokuituverkon, jonka rakentamisen kustannukseksi tuli 30 miljoonaa euroa. Valokuituverkko on rakennettu vuosina 2008 – 2010. Voidaan sanoa, että PPO-yhtiön toiminta alueella oli edelläkävijänä puhelinliikennetoiminnan rakentamisessa ja ylläpitäjänä. Samoin myös on kerrottu valokuituverkon olevan koko maan kattavin yhtiön toiminta-alueella. PPO -yhtiöt toimi mm. 20 kunnan alueella Pohjois- ja Keskipohjanmaan alueella vuosikymmenien ajan, jonka aikana PPO-yhtiöt kasvoivat nykyiseen kukoistukseensa alueen asukkaiden ja yrityselämän sekä kuntien puhelinliikenne tarpeiden ylläpitäjänä ja rakentajana Tähän kuului myös valokuituverkon rakentaminen, joka meni yhtiön myynnin yhteydessä Elisalle. Elisa ei ole alkanut myymään ja tarjoamaan kaupassa tulleesta valokuituverkosta alueen liittymiä ostohalukkaille, vaan on hinnoitellut sen kohtuuttoman kalliiksi millä saa kiinnostuneet luopumaan halukkuudesta. Yhtiön hallinto järjesteli mm. osakejärjestelyin toimintaa siten, että ns. lisäosakkeet mitätöitiin mm. kunnilta ja tämä tiesi maksettujen korkojen putoamista n. 2/3, eli kunnat saivat siten n. 1/3 korkoja. Tämä jo osoittaa, että maakuntien puhelinosakkaiden valitsemat edusmiehet ovat nukkuneet ruususen unta, eivätkä ole olleet valvomassa osakkeiden arvon säilymistä. Kunnat eivät itse ole mukana olleet yhtiön hallinnossa, joten heidän ns. lisäosakkeet on voitu sääntömuutoksin poistaa. Tässä oli Raahe suurin häviäjä n. 200 000 €uroa. Liekö sääntömuutos tehty ennakoivasti yhtiön myynnin jälkeistä sijoitustoimintaa ajatellen. Samoin on ihmeteltävä suuresti, että Elisan kieltäytyessä luovuttamasta valokuituverkkoa yleiseen käyttöön, mitä alueen kunnat ja elinkeinoelämä kipeästi tarvitsevat, kunnat lähtevät suunnittelemaan rinnakkaisen valkokuituverkon rakentamista seutukunnallisina hankkeina. Tämän uuden verkon hinta tulee olemaan päälle 30-40 milj. euroa. Kuntien olisi ensin tullut hakea viestintävirastolta käyttöoikeutta jo olemassa olevan valokuituverkon käyttöön. Valokuituverkko teknisesti on pysynyt täysin käyttökelpoisena, eikä siinä ole uutta kehittymistä tapahtunut joka pakottaisi uuden verkon rakentamaan entisen jäädessä vanhanaikaiseksi. Elisalle valokuituverkon ylläpito tietää lisäkustannuksia, koska yhtiö keskittyy langattomaan tiedonsiirtoon, eikä siten anna valokuituverkkoa yleiseen käyttöön. Yritystoiminta vastaavasti samoin kuin kuntien tarpeet vaativat kiinteän verkon toimintavarmuuden ja tehokkuuden ylläpitämiseksi Kuntien taloudellinen tilanne on sen verran huono, että uusi valokuituverkko joudutaan rakentamaan velkarahalla. Uuden valokuituverkon rakentaminen maksaa ja luonnollisesti kunnat ovat maksajia, joka on tarpeeton lisämeno ennestään tiukassa kuntien menoissa. Ensin tulisi saada käyttöön jo rakennettu verkko ennen uuden rakentamista. Ollaanko kunnissa liian hauskasti lähtemässä lisäämään kustannuksia jotka tulevat kalliiksi veronmaksajille? Jarmo Viinala Haapavesi
Lähettänyt Jarmo Viinala klo 10.49 Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Valokuituverkko
PPO MYYNTI JA SEURAUKSET PPO myytiin Elisalle vuoden 2013 lopulla. Kauppa käsitti PPO-alueen puhelinverkon ja -toiminnan, sekä PPO:n toimesta rakennetun valokuituverkon, jonka rakentamisen kustannukseksi tuli 30 miljoonaa euroa. Valokuituverkko on rakennettu vuosina 2008 – 2010. Voidaan sanoa, että PPO-yhtiön toiminta alueella oli edelläkävijänä puhelinliikennetoiminnan rakentamisessa ja ylläpitäjänä. Samoin myös on kerrottu valokuituverkon olevan koko maan kattavin yhtiön toiminta-alueella. PPO -yhtiöt toimi mm. 20 kunnan alueella Pohjois- ja Keskipohjanmaan alueella vuosikymmenien ajan, jonka aikana PPO-yhtiöt kasvoivat nykyiseen kukoistukseensa alueen asukkaiden ja yrityselämän sekä kuntien puhelinliikenne tarpeiden ylläpitäjänä ja rakentajana Tähän kuului myös valokuituverkon rakentaminen, joka meni yhtiön myynnin yhteydessä Elisalle. Elisa ei ole alkanut myymään ja tarjoamaan kaupassa tulleesta valokuituverkosta alueen liittymiä ostohalukkaille, vaan on hinnoitellut sen kohtuuttoman kalliiksi millä saa kiinnostuneet luopumaan halukkuudesta. Yhtiön hallinto järjesteli mm. osakejärjestelyin toimintaa siten, että ns. lisäosakkeet mitätöitiin mm. kunnilta ja tämä tiesi maksettujen korkojen putoamista n. 2/3, eli kunnat saivat siten n. 1/3 korkoja. Tämä jo osoittaa, että maakuntien puhelinosakkaiden valitsemat edusmiehet ovat nukkuneet ruususen unta, eivätkä ole olleet valvomassa osakkeiden arvon säilymistä. Kunnat eivät itse ole mukana olleet yhtiön hallinnossa, joten heidän ns. lisäosakkeet on voitu sääntömuutoksin poistaa. Tässä oli Raahe suurin häviäjä n. 200 000 €uroa. Liekö sääntömuutos tehty ennakoivasti yhtiön myynnin jälkeistä sijoitustoimintaa ajatellen. Samoin on ihmeteltävä suuresti, että Elisan kieltäytyessä luovuttamasta valokuituverkkoa yleiseen käyttöön, mitä alueen kunnat ja elinkeinoelämä kipeästi tarvitsevat, kunnat lähtevät suunnittelemaan rinnakkaisen valkokuituverkon rakentamista seutukunnallisina hankkeina. Tämän uuden verkon hinta tulee olemaan päälle 30-40 milj. euroa. Kuntien olisi ensin tullut hakea viestintävirastolta käyttöoikeutta jo olemassa olevan valokuituverkon käyttöön. Valokuituverkko teknisesti on pysynyt täysin käyttökelpoisena, eikä siinä ole uutta kehittymistä tapahtunut joka pakottaisi uuden verkon rakentamaan entisen jäädessä vanhanaikaiseksi. Elisalle valokuituverkon ylläpito tietää lisäkustannuksia, koska yhtiö keskittyy langattomaan tiedonsiirtoon, eikä siten anna valokuituverkkoa yleiseen käyttöön. Yritystoiminta vastaavasti samoin kuin kuntien tarpeet vaativat kiinteän verkon toimintavarmuuden ja tehokkuuden ylläpitämiseksi Kuntien taloudellinen tilanne on sen verran huono, että uusi valokuituverkko joudutaan rakentamaan velkarahalla. Uuden valokuituverkon rakentaminen maksaa ja luonnollisesti kunnat ovat maksajia, joka on tarpeeton lisämeno ennestään tiukassa kuntien menoissa. Ensin tulisi saada käyttöön jo rakennettu verkko ennen uuden rakentamista. Ollaanko kunnissa liian hauskasti lähtemässä lisäämään kustannuksia jotka tulevat kalliiksi veronmaksajille? Jarmo Viinala Haapavesi
Lähettänyt Jarmo Viinala klo 10.49 Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.