Mitä tässä kävi, mitä näissä tapauksissa yleensä käy? Mikä on yleisin syy?
https://www.youtube.com/watch?v=va6MKQ9F_3A
Tunnistaako joku tapauksen?
Kysynen
30
2478
Vastaukset
- arvailen
En tunne tapausta. Varma mielipiteeni lienee, että s-vetolaitteen kauluskumin parasta ennen päiväys on mennyt huomaamatta ohi.
Vantin pettäminen taitaa olla tyypillisin "lähtölaukaus" tuollaiselle. Vene näyttää vahvasti Infernolta. Niissä on kannella seisova masto, joten sivuttais- tai pitkittäistuen pettäessä masto menee nurin samantien.
- Joakim1
Ei näytä Infernolta. Siesta 32 voisi olla. Siinä kuten Inferno 31/33/37:ssa on kannen läpi menevä masto. Inferno 26/28/29:ssä on kannella seisova masto. Ei tuo läpimeno estä mastoa katkeamasta, jos vantti menee poikki. Riippuu tietysti mikä vantti ja missä tilanteessa sekä miten miehistö siihen reagoi.
- arvailen
Se näyttää Athena 34:lta, Håkan Södergrenin ylirikatulta veneeltä. Sininen raita kiertää peräpeilin, muutoin hyvin Siestan näköinen. Masto tulee läpi kannen, läpiviennin kohdalla näyttäisi pieni tumppi vielä olevan. Miehistöhän on kerinnyt yrittämään mastosta ja vanteista eroon meripelastusta odotellessa.
Masto näyttäisi ritsahtaneen purjehtiessa, ei kuitenkaan kelin takia. Lukkotappi irti, vantti poikki, staagi poikki, rustirauta pettänyt, mastoprofiili nurjahtanut. Lukkotappi olisi huolimattomuutta, muut valmistusvirheitä tai reippaamman kelin purjehduksen ja löysän rikin seurauksena aiemmin syntynyttä väsymistä.
(Keli ei näytä kummoiselta ja moottoriajoa ei maston puuttuminen estä, miksi siis hinauksella ja hyvällä yhteistyöllä pois?) - Joakim1
arvailen kirjoitti:
Se näyttää Athena 34:lta, Håkan Södergrenin ylirikatulta veneeltä. Sininen raita kiertää peräpeilin, muutoin hyvin Siestan näköinen. Masto tulee läpi kannen, läpiviennin kohdalla näyttäisi pieni tumppi vielä olevan. Miehistöhän on kerinnyt yrittämään mastosta ja vanteista eroon meripelastusta odotellessa.
Masto näyttäisi ritsahtaneen purjehtiessa, ei kuitenkaan kelin takia. Lukkotappi irti, vantti poikki, staagi poikki, rustirauta pettänyt, mastoprofiili nurjahtanut. Lukkotappi olisi huolimattomuutta, muut valmistusvirheitä tai reippaamman kelin purjehduksen ja löysän rikin seurauksena aiemmin syntynyttä väsymistä.
(Keli ei näytä kummoiselta ja moottoriajoa ei maston puuttuminen estä, miksi siis hinauksella ja hyvällä yhteistyöllä pois?)SIestassa nimenomaan raidat kiertävät peräpeilin. Athena 34:ssa osassa kiertää osassa ei. Todella vaikea noita eri Södergrenin veneitä on toisistaan erottaa. Ikkuinoiden määrästä ja raidoista voi yrittää. Inferno 31/33:ssa raidat eivät mene aivan keulaan saakka eivätkä kierrä perää. Lisäksi kaksi ylempää raitaa ovat yleensä eri värisiä (ylempi vaaleampi sininen).
Athenassa näyttää olevan paksumpi kesiraita kyljessä, mikä sopisi hyvin videoon.
Onhan tuossa kohtalainen aallokko. Se yleensä masto rikkoon. Tuulenpaine ei muutu pahemmaksi n. 5 m/s jälkeen, koska silloin alkaa oikaiseva momentti rajoittamaan. Vanttien vastakappale mastossa on ollut heikko monessa tuon ajan veneessä: http://www.valpuri.org/# - arvailen
Joakim1 kirjoitti:
SIestassa nimenomaan raidat kiertävät peräpeilin. Athena 34:ssa osassa kiertää osassa ei. Todella vaikea noita eri Södergrenin veneitä on toisistaan erottaa. Ikkuinoiden määrästä ja raidoista voi yrittää. Inferno 31/33:ssa raidat eivät mene aivan keulaan saakka eivätkä kierrä perää. Lisäksi kaksi ylempää raitaa ovat yleensä eri värisiä (ylempi vaaleampi sininen).
Athenassa näyttää olevan paksumpi kesiraita kyljessä, mikä sopisi hyvin videoon.
Onhan tuossa kohtalainen aallokko. Se yleensä masto rikkoon. Tuulenpaine ei muutu pahemmaksi n. 5 m/s jälkeen, koska silloin alkaa oikaiseva momentti rajoittamaan. Vanttien vastakappale mastossa on ollut heikko monessa tuon ajan veneessä: http://www.valpuri.org/#Siestassa kuten myös Athenassa raidat kulkevat (useimmissa ainakin) peräpeilin poikki, minkä lisäksi Athenassa raita kiertää peräpeilin.
- Joakim1
arvailen kirjoitti:
Siestassa kuten myös Athenassa raidat kulkevat (useimmissa ainakin) peräpeilin poikki, minkä lisäksi Athenassa raita kiertää peräpeilin.
Näyttää tosiaan olevan tuollaisiakin Athenoita ja videon veneessä näkyy peräpeiliä kiertävä raita kyljessä. Monesta Ahteenasta tuo peräpeilin reunoja kiertävä raita puuttuu ja osasta myös peräpeilin poikki menevät raidat, joita luulin sinun tarkoittavan tuolla "kiertävällä".
- Vanttienkuormasta
Joakim1 kirjoitti:
SIestassa nimenomaan raidat kiertävät peräpeilin. Athena 34:ssa osassa kiertää osassa ei. Todella vaikea noita eri Södergrenin veneitä on toisistaan erottaa. Ikkuinoiden määrästä ja raidoista voi yrittää. Inferno 31/33:ssa raidat eivät mene aivan keulaan saakka eivätkä kierrä perää. Lisäksi kaksi ylempää raitaa ovat yleensä eri värisiä (ylempi vaaleampi sininen).
Athenassa näyttää olevan paksumpi kesiraita kyljessä, mikä sopisi hyvin videoon.
Onhan tuossa kohtalainen aallokko. Se yleensä masto rikkoon. Tuulenpaine ei muutu pahemmaksi n. 5 m/s jälkeen, koska silloin alkaa oikaiseva momentti rajoittamaan. Vanttien vastakappale mastossa on ollut heikko monessa tuon ajan veneessä: http://www.valpuri.org/#Reivaus tuo lisää kuormaa alavantille ja kyllä tuulen yltyessä veneen liikehtiminen käy rajummaksi mikä lisää dynaamista kuormaa.
Joakim1 kirjoitti:
Ei näytä Infernolta. Siesta 32 voisi olla. Siinä kuten Inferno 31/33/37:ssa on kannen läpi menevä masto. Inferno 26/28/29:ssä on kannella seisova masto. Ei tuo läpimeno estä mastoa katkeamasta, jos vantti menee poikki. Riippuu tietysti mikä vantti ja missä tilanteessa sekä miten miehistö siihen reagoi.
Ei kokonaan estä, siinä olet oikeassa. Ja katkeamisen todennäköisyys on kyllä yli 50%, sillä yleensä vantin tai haruksen pettäminen merkitsee sitä, että mastoon kohdistuu rajusti kuormaa juuri sillä hetkellä.
Mutta kannella seisova masto menee ilman tukea nurin 100% varmuudella.- Joakim1
10-14 kirjoitti:
Ei kokonaan estä, siinä olet oikeassa. Ja katkeamisen todennäköisyys on kyllä yli 50%, sillä yleensä vantin tai haruksen pettäminen merkitsee sitä, että mastoon kohdistuu rajusti kuormaa juuri sillä hetkellä.
Mutta kannella seisova masto menee ilman tukea nurin 100% varmuudella.Ei kannella seisova masto mene nurin 100% todennäköisyydellä vantin pettämisestä. Esimerksi tässä kertomus FE83:sta (kannella seisova masto), josta ylävantin vanttiruuvi irtosi 8-10 m/s tuulessa ja masto pysyi ehjänä: https://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=1409&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=vanttiruuvi kiertyi
Kannen läpi menevä masto on tukevampi rakenne, joka yleensä ulosmitataan käyttämällä hennompaa mastoprofiilia. Ei ole siis mitenkään selvää, että se sietää paremmin vantin pettämisen. Yleensä kysymys on vantin/helan väsymismurtumasta tai jonkin osan irtoamisesta, jolloin on varsin suuri (50% tai jopa enemmän?) todennäköisyys sille, että se tapahtuu suojan puolen vantille, jossa ei ole kuormaa, ja hyvin usein vielä normaalikelissä eli ei vaadi kovaa tuulta.
Molemmat rikityypit kestävät usein suojan puolen vaurion, jos siihen reagoidaan nopeasti ja keli ei ole sellainen, että masto pumppaa voimakkaasti. Mikään yksisaalinkinen yhdellä ylä- ja alavantilla varustettu masto ei kestä tuulen puolen vantin pettämistä, jos mastossa on vähänkin enemmän kuormaa (=vene kallistuu). - melkein.lainkaan
10-14 kirjoitti:
Ei kokonaan estä, siinä olet oikeassa. Ja katkeamisen todennäköisyys on kyllä yli 50%, sillä yleensä vantin tai haruksen pettäminen merkitsee sitä, että mastoon kohdistuu rajusti kuormaa juuri sillä hetkellä.
Mutta kannella seisova masto menee ilman tukea nurin 100% varmuudella.Kannen läpi menevä masto kantaa kyllä itsensä, mutta ei enempää. Kaikki mastot eivät kestä itseäänkään, eli katkeavat yhdestä pisteestä nostettaessa. Se katkeamisen todennäköisyys kannen läpi meneville mastoille ei ehkä ihan 100 % ole, mutta epäoleellisen verran vähemmän. Toisaalta kannelle stepattu masto voi kaatua pahemmin vaurioitumatta. Windexin menetyksellä tiedän siitä selvityn. Pysyvästi taipuneella mastolla ehkä nilkutetaan kotiin, mutta muutoin se on yhtä huono kuin katkennut.
- OikeinRikattu
Lieneekö kyseessä sama tietämättömyys/piittaamattomuus mikä on lähes joka purjeveneen vanttien ja saalinkien kohdalla nähtävissä.
Veneen omistaja ei laita oikeaan kulmaan saalinkeja vantteihin nähden koska eivät tiedä mitään mekaniikasta ja lujuusopista, näin on mm. tehnyt SPV:n turvaalisuushenkilökin omassa veneessään jota esitteli kerran TV ohjelmassakin ja kun kyselin asiaa miksi kulmat ei ole oikein, niin lopetti keskustelun?
Saalingin ja vantin välinen kulma pitää olla saman suuruinen saalingin ylä- ja alapuolella, ja tätä eivät suurin osa purjeveneen käyttäjistä ymmärrä tai piittaa, jos nämä kulmat ei ole samat niin tiukassa paikassa särkyy joku paikka liian aikaisin ja silloin käy tuurista riipuen mitä vaan.- voimat
Olen myös ihmetellyt saalinkien selvästi vääriä kulmia. Useissa mastoissa kulmat näyttäisivät olevan jopa suunniteltu väärin?
- saalinkeja_katsellut
Paljon useammin saalingit ovat oikein kuin väärin. Useimmiten saalinkien kiinnitys mastoon on sellainen, etteivät saalingit pääse putoamaan. Eikä silloin pieni kulmavirhe ole katastrofi, enemmän kauneusvirhe kuin vaara. Toki parempi, jos saalingit ovat oikeassa asennossa.
- OikeinRikattu
saalinkeja_katsellut kirjoitti:
Paljon useammin saalingit ovat oikein kuin väärin. Useimmiten saalinkien kiinnitys mastoon on sellainen, etteivät saalingit pääse putoamaan. Eikä silloin pieni kulmavirhe ole katastrofi, enemmän kauneusvirhe kuin vaara. Toki parempi, jos saalingit ovat oikeassa asennossa.
Perehdyppäs " saalinkeja_katsellut" lujuusoppiin ja mekaniikkaan ensin ennen kuin kirjoitat tuollaista tekstiä ja muistapas miten Laukaassakin katto petti kun oli rakenteissa virhe ja monessa muussa paikoin kun ei ole piitattu suunnitelmista.
- voimat
saalinkeja_katsellut kirjoitti:
Paljon useammin saalingit ovat oikein kuin väärin. Useimmiten saalinkien kiinnitys mastoon on sellainen, etteivät saalingit pääse putoamaan. Eikä silloin pieni kulmavirhe ole katastrofi, enemmän kauneusvirhe kuin vaara. Toki parempi, jos saalingit ovat oikeassa asennossa.
Tuskin niin yleisillä väärillä kulmilla ainakaan estetään juurestaan irtoavien saalinkien putoamista, koska oikeoppisessa kulmassahan saalinki osoittaa jonkun verran ylöspäin ja silloin vantin kulma saalinkiin nähden on kumpaankin suuntaan sama. Satamissa näkee saalinkeja jotka osoittavat jopa reilusti alaspäin ja silloin vantista saalinkiin kohdistuva voima on täysin toispuoleinen lujuus vain murto-osa siitä mitä se olisi oikeilla saalinkien kulmilla.
- saalinkeja_katsellut
voimat kirjoitti:
Tuskin niin yleisillä väärillä kulmilla ainakaan estetään juurestaan irtoavien saalinkien putoamista, koska oikeoppisessa kulmassahan saalinki osoittaa jonkun verran ylöspäin ja silloin vantin kulma saalinkiin nähden on kumpaankin suuntaan sama. Satamissa näkee saalinkeja jotka osoittavat jopa reilusti alaspäin ja silloin vantista saalinkiin kohdistuva voima on täysin toispuoleinen lujuus vain murto-osa siitä mitä se olisi oikeilla saalinkien kulmilla.
Laskepa homma uudestaan ja selitä, miten ja mikä lujuus putoaa murto-osaan viiden, tai edes kymmenen asteen kulmavirheestä. Kymmenen astetta on jo tosi törkeä virhe. En suosittele sitä jo selvästi näkyvää viiden asteen virhettä, mutta en pelkäisi rikin puolesta sen takia. Trimmien pysyvyydestä olisin kyllä huolissani. Jos juttu olisi niin kriittinen, pitäisi useimpien mastojen tulla sen takia alas, väitithän useimpien saalinkien olevan väärin.
Lujarin kursseja olen kyllä sen verran läpikäynyt, että osaan kuormat ja lujuudet laskea saalingin nurjahdustapausta lukuunottamatta. - minäpä.selitän
saalinkeja_katsellut kirjoitti:
Laskepa homma uudestaan ja selitä, miten ja mikä lujuus putoaa murto-osaan viiden, tai edes kymmenen asteen kulmavirheestä. Kymmenen astetta on jo tosi törkeä virhe. En suosittele sitä jo selvästi näkyvää viiden asteen virhettä, mutta en pelkäisi rikin puolesta sen takia. Trimmien pysyvyydestä olisin kyllä huolissani. Jos juttu olisi niin kriittinen, pitäisi useimpien mastojen tulla sen takia alas, väitithän useimpien saalinkien olevan väärin.
Lujarin kursseja olen kyllä sen verran läpikäynyt, että osaan kuormat ja lujuudet laskea saalingin nurjahdustapausta lukuunottamatta.On tainnut lujuusopin taidot loppua nimimerkiltä "voimat", kun ei selitystä kuulu. Ehkä pitää paremmin ymmärtävän selittää.
Saalingeissa on pelkkää puristusta. Se puristusvoima ei paljoa muutu virheellisestä kulmasta. Eikä vantin kulmakaan muutu vielä merkittävästi 5-10 asteen poikkeamasta optimista. Maston ja vantin välisen kulman kasvattaminenhan on saalingin ainoa tehtävä. Vaikutus on cos 10, eli 0,84. Saalingin efektiivinen pituus pienenee karkeasta virheestä 15 %, ei siis aivan murto-osiin.
Suurin riski väärästä kulmasta on saalinkia lisää alaspäin vääntävä voima. Jos saalinkia ei ole sidottu vanttiin ja saalinkien kiinnitys mastoon on saranamallinen tai hyvin huonosti vääntöä kestävä, voi saalinki pudota. Ja silloin tietenkin masto tulee alas, jos ei asiaa ei huomata ennen halssin vaihtoa. - Joakim1
COS(10) on kylläkin 0.985 eli hyvin vähän saalinki "lyhenee". Taisit laskea 10 radiaanin cosinin. 5 asteella 0.996
- 180
Nyt kun tietäjät ovat paikalla, niin haluaisin kysyä neuvoa. Minulla on 27 f brittivene, jossa saalinginpäässä ei ole muuta kuin ura johon se vantti uppoaa.
Tuo pääte on jotakin kovaa muovia muistuttavaa ainetta. Sen saalingin päästä mastoon päin n. 5 cm päässä on rautalangan mentävä reikä vaakasuorassa.
Tuohon reikään olen pujottanut parin millin rautalangan, jolla olen vetänyt vantin tiukkaan siihen uraan, jottei se pomppaa sieltä ulos.
Kysymys kuuluukin mitä sieltä puuttuu, siis kiinnitysmielessä?
Kiitos jo etukäteen vastauksesta. - seppomartti
180 kirjoitti:
Nyt kun tietäjät ovat paikalla, niin haluaisin kysyä neuvoa. Minulla on 27 f brittivene, jossa saalinginpäässä ei ole muuta kuin ura johon se vantti uppoaa.
Tuo pääte on jotakin kovaa muovia muistuttavaa ainetta. Sen saalingin päästä mastoon päin n. 5 cm päässä on rautalangan mentävä reikä vaakasuorassa.
Tuohon reikään olen pujottanut parin millin rautalangan, jolla olen vetänyt vantin tiukkaan siihen uraan, jottei se pomppaa sieltä ulos.
Kysymys kuuluukin mitä sieltä puuttuu, siis kiinnitysmielessä?
Kiitos jo etukäteen vastauksesta.Minä olen fiksoinut saalingin pään ylä-alasuunnassa vanttiin kiristetyillä pienillä u-lenkeillä/ vaijeripäätteillä, silloin kun ei ole luotettavaa kiristysmekanismia. Jotta saalinkin kulma pysyy muuttumattomana aallokossa.
Jos saalingin päässä on vain avoin ura, josta liian löysä leen vantti voisi pudota pois saalingin päästä niin jotain rautalankaa pysyvämpää kaivataan. Jos ei mitään ruuvijengaa löydy puuttuvan ruuvin jäljiltä niin poraa muovipäätteesen tai saalingin päähän reikä, tee ruuvikierre ja lukitetta ruuviin. - 180
Kiitos neuvosta seppomartti, otan siitä kuvan ja kun seuraavan kerran menen Lauttasaareen näytän sitä rikipajalla - tiedä vaikka saisin sieltä jotakin asiaan sopivaa.
- laskintauskoin
Joakim1 kirjoitti:
COS(10) on kylläkin 0.985 eli hyvin vähän saalinki "lyhenee". Taisit laskea 10 radiaanin cosinin. 5 asteella 0.996
Noinhan siinä kävi. Olisi pitänyt tarkistaa, kun laskimen tulos poikkesi selvästi sormituntumasta. Sattui käsiin outo laskin, eikä tulos kuitenkaan osoittanut niitä väitettyjä murto-osia.
- seppomartti
Monia spekulaatioita on yllä mastorikosta, totuus yo tapauksessa jää hämäräksi. Näillä sivuilla on ihmetelty, miksi ehjiä vantteja ja staageja ylipäänsä pitäisi vaihtaa. Suositus on 8-10 v kalenteri- ikää tai 35-49 000 mpk. Esimerkkiveneen ikä voi olla selitys, vaikka usein kotimaassa mailit ja aaltojen/ tuulien määrät ovatkin kohtuullisia.
Takilaa kannattaa tutkia ennen pitkää legiä ja kauden alussa. Rengassokat ja shakkelit eivät kuulu takilaan. Puristepäätteen hiushalkeamat kerkiää luultavasti havaitsemaan ennen kuin pettävät. Vanha vaijeri voi katketa myös 1-3 säiettä puristepäätteen tyvestä, useimmiten ilmeisesti alavantista ja alapäästä ensin. Löystyneen säikeen havaitsee tunnustelemalla ja tarkaan katsomalla. Vaikkei näy metrin päästä. Vaihdettava heti.
Seldenin takilan heikkous on vaijerien T- päätteet ja etenkin niiden vastalevyt mastossa. Varsinkin jos on käytetty eri valmistajan osia. Toinen heikkous on saalinkien pään ruuvilukitus, jos on symmetriset saalingit. Toisella puolella takilassa ruuvit ovat alaspäin ja voivat löystyessään pudota. Saalingit ovat nykyään leveissä veneissä pitkiä ja taaksepäin. Ne ovat alttiita murtumaan tyvestään, koska maston läpi menevä tuki on turhan lyhyt. Esim Sparcraft on altis tälle vauriolle.
Mikäli saalinkien ja vantin välillä ei ole kunnon lukitusta niin olen käyttänyt pientä u-mallista vaijerilukkoa.
Etustaagi notkuu ja furleri aiheuttaa reivattuna kiertoa. Etustaagin katketessa kestää masto pystyssä ainakin myötäiseen kääntämisen hetken purjeen varassa reivattuna. Reivaamattomana ei ole omaa kokemusta.
Togle voi olla ahdas ja liikkumaton. 1-2 asteen liike aallokossa väsyttää metallin ja staagi tai vaijeri katkeaa kaikki säikeet kerralla puristepäätteen vierestä. Oma kutteristaagi katkesi 2-3 vuoden vanhana ilmeisesti tällä mekanismilla.
Turhan pitkä keularusti 10x 40mm Aisi 316 katkesi alle 10 v ikäisenä vaikka oli toglet veistämön rikauksen mukaisesti. Pieni notkuminen kovetti metallin. Kutteristaagin vuoksi maston alastulo ei ollut lähellä.
Tuli taas vähän pitkä jorina, muttei ole edes kaikki " läheltä piti" kokemukset takilasta - 1ooooooooooooooooooooooo
Kokemus:Pitkää luovimista kunnes huomasin että alavantti heiluu tuulessa vapaana ei muuta kuin vaimo pinnaan,itse leen puolelle metsästää vanttia ja ruuvaamaan takas kiinni.Onneksi ei heitetty vendaa.
- pieni.lisä
Noinhan ei käy, jos vanttiruuvit on asiallisesti varmistettu. Mutta jos ei ole, tai se asiallinen varmistus kuitenkin pettää, niin yksi yksinkertainen lisävarmistus on mahdollinen. Kiertämällä vanttiruuvin runko-osaa ensin muutaman kierroksen kannenpuoleiseen päähän, se ei lennä mereen irtonaisen vantin päässä liehuessaan.
- seppomartti
pieni.lisä kirjoitti:
Noinhan ei käy, jos vanttiruuvit on asiallisesti varmistettu. Mutta jos ei ole, tai se asiallinen varmistus kuitenkin pettää, niin yksi yksinkertainen lisävarmistus on mahdollinen. Kiertämällä vanttiruuvin runko-osaa ensin muutaman kierroksen kannenpuoleiseen päähän, se ei lennä mereen irtonaisen vantin päässä liehuessaan.
Olen käyttänyt yksinkertaista lisävarmistusta: narulenkki vanttiruuvien läpi. Eivät voi kiertyä kun kolme on nipussa.
- applix
Nyt keväällä kannattaa tosiaan tarkastaa nuo vanttien mastokiinnikkeet eli T-päätteiden vastalevyt mastossa, kuten jo mainittiin. Itselle oli aikoinaan aikamoinen yllätys, kun aikoinaan tarkastin ne. Kuudesta vastalevystä kolmesta löytyi halkeama. Onneksi konstruktio oli sellainen, että halkeamasta huolimatta vastalevyt olivat pysyneet kasassa.
Huomaa, että tarkastus on paras tehdä maston vastakkaisen puolen reiästä katsomalla jonkin mini-valaisimen kanssa. Nuo halkeamat kun ei tahdo näkyä ulkoapäin, vaan ainoastaan maston sisällä olevasta vastalevyn osasta. Tyyppivika, joka johtui teräväkulmaisesta aukosta vastalevyssä.- pikku.hankinta
Netistä saa endoskoopin muutamalla kympillä. Sillä saa tarkastettua ne levyt paljon paremmin kuin maston läpi tiirailemalla. Sukkapuikko vain kameran kaapeliin ja saat vietyä linssin juuri siihen mihin haluat. Itsellä sattui löytymään nurkasta alumiiniputkea, jonka läpi endoskooppi juuri mahtui ja hallinta oli sukkapuikkoakin parempi.
Omat helat sattuivat olemaan kaikki ehjiä. Ymmärtääkseni ongelmallisia on joku tuotantoerä tai aikakausi. - Peltiprässäys
Seldenin pellistä prässättyihin levyihin voi tulla säröjä. Nykyään myyvät taottuja levyjä varaosana. Seuraavana vuonna kun itse vaihdoin sai jo taottuja levyjä.
https://www.hjertmans.se/produkter/ankring-linor/wire-staende-rigg/hakandstycke/platta-till-hakandstycke-6mm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:4112326Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin712038Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?
Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j2201586Turun tunnin juna toteutetaan
Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar1571304- 871197
- 811185
Oletko kertonut tästä
Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied561103En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)581008- 66980
Homouden synti
Kerrotaan faktoja alkuun. On olemassa vain kaksi sukupuolta ja aviolIiitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välin283970