Miten sukututkimus kannattaa aloittaa?

Kannattaa aloittaa siten, että kyselet vanhimmilta vielä elossaolevilta sukulaisiltasi mahdollisimman paljon siitä, mitä he tietävät ja muistavat suvustasi ja sen jo kuolleista jäsenistä. Jos sinulla on tiedossasi esim. isovanhempiesi tai heidän vanhempiensa tarkat syntymäajat ja ne osuvat 1800-luvun puolelle, voit etsiä kirkonkirjoista heidän esivanhempiaan taaksepäin. Kirkonkirjoja on digitoitu jo aika paljon, joten niitä voi tutkia myös netistä. Liittymällä Suomen Sukuhistorialliseen yhdistykseen pääset käsiksi myös sellaisiin digitoituihin asiakirjoihin, joita ei ole yleisessä internetissä. Lisäksi voi tilata sukuselvityksen jostain 1900-luvulla eläneestä siitä seurakunnasta tai väestörekisteristä, jossa hän on elänyt.
Itse olen tutkinut tällä tavoin äidinpuoleisia esivanhempiani ja saanutkin selville mielenkiintoisia asioita.

Kansallisarkistossa on yli sata vuotta vanhoista väestötiedoista lääneittäin mikrokortit, jossa henkilön nimi, vanhempien nimet, syntymäaika ja -paikka. 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alussakin syntyneistä saa sukupolvien ketjun mahdollisesti 1600-luvun loppupuolelle asti. Tutkii sitten kirkonkirjoista tarkemmin. Nykyään myös digitaaliarkisto, arkisto.fi.

Sitten on vielä olemassa HisKi. Siihen on kerätty kirkonkirjoista, ja käsin tallennettu, tietoja syntyneistä, kuolleista, vihityistä jne. HisKistä voi hakea ihan vaikka sukunimeä käyttäen. Haun voi kohdistaa tiettyyn alueeseen, esim. Varsinais-Suomi, tai jopa tiettyyn seurakuntaan. HisKin tietoja käytettäessä on kuitenkin varauduttava siihen että tiedoissa on virheitä, sotkuisista sivuista ja käsin talletuksesta tms. johtuen. Kaikki HisKistä löytynyt tieto on aina varmennettava digitoiduista kirkonkirjoista. Varmentaminen on helppoa jos HisKin tieto on oikein, jos ei ole niin silloin joutuu sitten tekemään salapoliisityötä, sitä sukututkimusta.

Arkistohakemisto www.digihakemisto.appspot.com

Hanki Sukututkimusohjelma. Aloita vanhemmistasi. Merkkaa kaikki lapset. Kaikki avioliitot. Kaikki lasten avioliitot. Kaikkien lasten kummit, syntymäpaikat. Kylät ja talo. Tiedon lähde ja viitetietoihin myös mielellään alkuperäisteksti
Älä käännä nimiä äläkä anna sukunimiä niille joilla niitä ei ole. Muuten ohjelman hakutoiminnot ei toimi. Käytä standardisoituja etunimiä haussa, ei siis vaihtelevasti kuten Liisa Lisa Lisbeth. Elisa, Elisabeth, Elsa, Elin jne. Erikoisesti älä käännä nimiä. Se on ensimmäinen tapa sotkea tutkimusta. Jokaisella ihmisellä on aina tarkka oikea nimi. Sekin voi muuttua talon mukana. Kun samassa kylässä on kaksi Simon Andersonia niin toista vain kutsutaan tällä nimellä, toinen esim. Simon Heinä talon mukaan, Kyllä entisaikojen kirjureilla oli menetelmät erottaa samannmisetkin kylässä. 1500 luvulla on Länsi-Suomessakin ajoittan merkitty vanhar sukunimet. Voivat sattumanvaraisesti pulpahtaa esiin. Itä-Suomessa ne säilyivät patemmin kun siellä saattoi olla kaski milloin missäkin. Nimien käytön tarkoitus oli yksilöidä verotettava.
On monta tapaa selvittää joku ei mistään tullut ihminen, mutta silloin siirrytään jo vaativampaan tutkimukseen, ei kuitenkaan mahdottomaan.
Kun tulee uutta materiaalia kannattaa tehdä sen perusteel konseptit ja tarkistaa kriittisesti onko se mahdollinen ja oikein. Tästä riippuu tutkimuksen laatu. Rippikirjaan ei kannata kovin paljon luottaa, varsinkin muualta tulleiden ikään.