Enoni asui kanadassa ja kuoltuaan teki testamentin,jolla jätti omaisuuttaan seuraavasti 3 sisarensa jälkeläisille : äitini elää,kieltäytyi,jolloin veljeni sai kokonaan hänen osansa, minulle ei mitään. Äidilläni kaksi lasta,veljeni ja minä.
Toinen Sisar kuollut hänellä kaksi lasta: poika peri, tytär ei.
Kolmas Sisar kuollut ja hänellä 4 lasta : yksi tytär ja kolme poikaa,joista 1 poika kuollut eikä hänellä ollut jälkeläisiä.Tytär peri, toinen poika kieltäytyi ja näinollen pojan tytär peri,muut hänen lapsensa eivät. 2.pojan jälkeläiset eivät perineet. Voiko testamentilla ohittaa nämä henkilöt? Virallista testamenttia ei ole näytetty eikä perineet vastaa puheluihin/ tekstiviesteihin. Omaisuutta oli auto ja asunto kanadassa.Mitä voin tehdä?
Toinen Sisar kuollut hänellä kaksi lasta: poika peri, tytär ei.
Kolmas Sisar kuollut ja hänellä 4 lasta : yksi tytär ja kolme poikaa,joista 1 poika kuollut eikä hänellä ollut jälkeläisiä.Tytär peri, toinen poika kieltäytyi ja näinollen pojan tytär peri,muut hänen lapsensa eivät. 2.pojan jälkeläiset eivät perineet. Voiko testamentilla ohittaa nämä henkilöt? Virallista testamenttia ei ole näytetty eikä perineet vastaa puheluihin/ tekstiviesteihin. Omaisuutta oli auto ja asunto kanadassa.Mitä voin tehdä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
paha sanoa kun kanadan lain mukaan mennään.
pitäs nähdä testamentti ensin.
Kanadan systeemeistä ei kyllä hajuakaan, mutta yleensähän mennään testamentin mukaan. Jokainenhan saa testamentata kelle haluaa, varsinkin jos ei ole omia rintaperillisiä, varmaan Kanadassakin.
Tartun sen verran lillukanvarsiin, että onhan asiassa jotain hämärää jos vainaja on KUOLTUAAN tehnyt testamentin.
Jos ymmärrän oikein, Suomen kansalainen voi omistaa mm. asunnon ja auton myös Kanadassa, ja voikin. Tässä ei siis välttämättä noudateta juuri Kanadan lakia..... Perintöoikeudessa vieraan valtion lakia sovelletaan vasta, jos suomalainen on asunut vieraassa valtiossa vähintään viisi vuotta välittömästi ennen kuolemaansa.
Verottaja kertoo, että jos henkilö on kuolinhetkellään asunut ulkomailla, perintöverotuksessa perilliset ja perintöosuudet määritetään pääsääntöisesti sen valtion lakien mukaan, jossa perinnönjättäjällä oli viimeinen asuinpaikka. Jos enosi oli siis täysin kotiutunut Kanadaan (5 vuoden sääntö) ja asui siellä pysyvästi kuolinhetkellään, noudatettava laki on Kanadan laki.
Henkilön katsotaan kuitenkin asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto tai koti. Perintöveroa ei peritä kahteen kertaan. Monissa Euroopan maissa viranomaiset hoitavat perinnönjaon, Kanadasta en tiedä. Suomessa käytössä olevaa epävirallisempaa perukirjaa ja osakasluetteloa, joita viranomainen ei ole vahvistanut, ei muissa maissa kuin Suomessa lainkaan tunneta.
Suomalainen voi testamentilla määrätä, että hänen perintönsä jaetaan Suomen lain mukaan. Ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta tehdään usein oma testamentti, joka talletetaan paikalliselle notaarille.
Asiassasi voivat auttaa ulkoministeriö, Kanadan suurlähetystö Suomessa, maistraatti sekä (palkkaamasi) kansainvälisiin (perintö)asioihin perehtynyt asianajaja. Järjestyksen voit päättää itse rahatilanteesi mukaan.
Kyllä+tuo+on+ollut+niin+kauan+Kanadassa+että+menee+aina+Kanadan+lakien+mukaan+ja+siellä+ei+muuten+edes+tunneta+mitään+lakiosuutta+kuten+suomessa.+Verot+maksaa+perijä+Kanadaan+JA+Suomeen+eli+paljon+menee+perinnöstä+veroja+ellei+muuta+perijä+siihen+asuntoon+itse+siellä+Kanadassa.Tuplaverotus+samoin+kuin+Amerikastakin+saadun+perinnön+kanssa.+Perin+tätitni+sieltä+ja+veroja+meni+yhteensä+87%+koko+perinnöstä.
Jos+kyse+on+enosta,+niin+eihän+Suomessakaan+tunneta+lakiosuutta.
"Ylempänä mainittu 5 v sääntö ei muuten ole enää voimassa."
Oli voimassa Kanadaan ainakin vielä vuonna 2015. Pistäpä linkkiä tulemaan siitä, ettei ole enää voimassa. Kiitos.
Mihin tuo 5 vuoden sääntö siis perustuu?
Entä mistä löytyy Kanadan osalta laki?
Miksi se ei olisi voimassa?
Niin mutta missä ylipäätään on sanottu mistään 5 v säännöstä??
Tuossahan kaveri kertoi edellä että se ole enää voimassa. Eli unohda se.
Hehheh, taitaa olla nämä vastaajat samanlaisia maallikkoja kuin minä!
Eikö tällaisten asioiden pitäisi kuitenkin perustua johonkin lakiin tms.?
Eli mitään 5v sääntöä ei siis ole Kanadassa eikä meillä? Tietääkö kukaan täällä näistä asioista oikeasti?
Kanadasta en tiedä, mutta Euroopassa oli tosiaan aiemmin tuo viiden vuoden sääntö. Meillä Suomessa tästä säädettiin nimenomaan laissa.
Mutta sitten tuo kuvio muutettiin perintöasetuksella sellaiseksi, että asuinvaltio ratkaisee, eli käytännössä sovellettavaksi tulee asuinvaltion laki heti sinne muuttamisen jälkeen.
Tässä noin niinku pähkinänkuoressa.
88989 yrittää taas esiintyä palstan osaajana ja vetää opettajan viitan harteilleen. Mutta tässäpä paljastuu hänen osaamisensa taso - tai pikemminkin todella paha aukko osaamisessa. Vai olisi laki kumottu asetuksella!! Sallikaa minun nauraa! Eihän tällaisessa ajattelussa ole logiikan hiventä! Asetuksilla ei lakeja muuteta! Tämä olkoon opiksi kaikille! Normihierarkissa laki on siis >>AINA<< asetusta ylempi.
Niin niitä asetuksia kun on myös EU:n antamia ja ne on normihierarkiassa hieman eri asemassa. Jos tohtori haluaa jatko kouluttaa itseään OM on tehnyt yksinkertaisen ja ymmärrettävän sivun, löytyy myös EUR-lexiin linkki itse asetukseen.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2015/08/eunperintoasetuksensoveltaminenalkaa.html
Mistä tiedät, kuka mitäkin on testamenttisaantona saanut, mikäli eivät vastaa yhteydenottoihin?
Oletko keskustellut asiasta äitisi kanssa? Hänellä täytyy olla tieto testamentin sisällöstä, samoin perineellä veljelläsi.
Jos kyseessä olisi suomalainen Suomessa eikä hänellä olisi rinteperillisiä, hän saisi testamentata omaisuutensa ihan kenelle tahansa. Mitään lakiosia ei tosiaan ole kuin rintaperillisen tapauksessa (perimisjärjestyksessä oleva jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa).
Ilmeisesti veljesi siis sai äitisi osuuden, koska äitisi kieltäytyi.
Onko niin, että olette enon tai äidin tai veljen kanssa riidoissa?
Enohan on saattanut määrätä, että mikäli äitisi kieltäytyy, sijaan tulee vain veljesi....?
Kaikenlaisia aloittelevia hassuttelijoita täällä onkin.... kiitos siitä. Vain nix_nax puuttuu!
Kanadassa on perinnön voinut vuodesta 1971 alkaen jättää kenelle tahansa ja perintöveron määrä on tasan nolla prosenttia.
Jos perillinen asuu Suomessa, on hänen maksettava veroa ulkomailta saamastaan perinnöstä. Perinnönjättäjän ja -saajan kansalaisuudet eivät vaikuta perintöverovelvollisuuteen. joskin Suomella on perintöverotusta koskeva verosopimus muutamien maiden kanssa (ei Kanadan).
Edelleen perintökaarta (PK 26.5) lainaten, jollei perittävä ole toisin määrännyt perimykseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan kotipaikka, mutta jos perittävällä oli aikaisemmin ollut kotipaikka toisessa valtiossa, tarkoitetun valtion lakia sovelletaan kuitenkin vain, jos perittävä oli kuollessaan sen valtion kansalainen; tai perittävä oli asunut siinä valtiossa vähintään viiden vuoden ajan välittömästi ennen kuolemaansa.
Suomella ei ole Kanadan kanssa muuta kuin kaksinkertaista tuloverotusta koskeva verosopimus, joten PK 26.5 määräyksiä, kuten viiden vuoden määräaikaa, noudatetaan. Jos perinnönjättäjä olisikin asunut kuollessaan muualla kuin Suomessa, hänen perimykseensä sovellettava laki voisi määräytyä myös mm. EU-perintöasetuksen tai pohjoismaisen perintösopimuksen mukaan. Nyt tilanne ei ole näin.
Tämä ohjeistus ei maksanut mitään.
Jep, näille keskustelupalstoille saa tosiaan kuka tahansa kirjoitella ilmaiseksi.
Kanadassa ei ole ollut perintöveroa vuodesta 1972 alkaen, eikä tämän vuoksi verosopimuskaan ole tarpeen. Tuplaverotusta ei voi tulla, koska vain Suomi voi verottaa, jos perinnönjättäjä tai perillinen asui Suomessa.
Kenelle tahansa omaisuuttaan ei kuitenkaan voi Kanadassakaan määrätä. Jos esimerkiksi puolisot omistavat yhdessä asunnon, toinen omistaja perii asunnon toisen kuollessa. Tämä perintoikeus menee testamentin edelle.
EU:n perintöasetus ei koske Kanadaa, koska Kanada ei ole EU:n jäsen. Se, tuleeko perimykseen sovellettavaksi Kanadan perimystä koskeva lainsäädäntö, tulee selvittää kanadalaisesta lainsäädännöstä, ei suinkaan Suomen perintökaaresta.
Onkohan+aloituksen+tekijä+suomalainen+eli+Suomessa+asuva+perillinen+vai+kirjoittaako+hän+tänne++Kanadasta+käsin,+ilmeisesti+on+kuitenkin+suomalainen?+Silloin+hän+maksaa+perintöverot+Suomeen.+Samoin+jos+eno+on+asunut+Kanadassa+vasta+alle+viisi+vuotta+noudatetaan+Suomen+lakia+ja+perintökaarta+ja+verot+maksetaan+Suomeen+mutta+se+on+ihan+soopaa+että+87+%+olisi+mennyt+veroja.+EU:n+sisällä+uutta+perintöasetusta+alettiin+soveltaa+elokuussa+2015,+mutta+asetushan+ei+koske+lainkaan+verotusta+vaan+sitä+minkä+maan+perintölakia+noudatetaan+ja+kenellä+on+toimivalta+asiassa+ja+minkä+maan+lakia+ko.+maan+kansalainen+haluaa+testamentilla+perintönsä+kanssa+noudatettavaksi.+Kanada+ei+ole+EU:n+jäsen+joten+suomalainen+perillinen+maksaa+perintöverot+aina+Suomeen,+eikä+asetusta+sovelleta+myöskään+Tanskassa,+Iso-Britanniassa+sen+enempää+kuin+Irlannissakaan.
Ap:n kertomus oli jo valmiiksi niin sekava, ettei sen perusteella voi sanoa mitään. Ap kertoi perinnön jättäjän olleen hänen eno (äidin veli) ja että: "jätti omaisuuttaan seuraavasti 3 sisarensa jälkeläisille" ja "äitini elää,kieltäytyi".
Tuon mukaan Ap:n äiti ei ole ollut edes saajana (miksiköhän kieltäytyi) vaan mm Ap on testamentissa suoraan saajana (sisaren jälkeläinen, ei siis sisar), joten eikö hän vain ottanut yhteyttä testamentin toimeenpanijaan Kanadassa? Vai kirjoittaako vain epäselvästi jostain kohdasta?
Tuossa edellä olikin jo yksi esimerkki Kanadan testamentti rajoituksista mutta on hyvä muistaa, että perintöasiat ovat Kanadassa provinssien toimivallassa, joten ilman lisätietoja jopa valistunut arvuuttelu on turhaa.
"Kanadassa on perinnön voinut vuodesta 1971 alkaen jättää kenelle tahansa ja perintöveron määrä on tasan nolla prosenttia."
Näin on mutta ennen samppanja korkin poksautusta kannattaa silti lukaista CRA:n sivuilta hieman lisää. Kanadassa henkilön katsotaan viimeisenä tekonaan ennen kuolemaansa myyneen kaiken omaisuutensa markkinahinnasta (muutama poikkeus) ja näistä määrätään viimeisessä tuloverotuksessa vero, josta pesä vastaa. On toki omat säännöt, miten voitto lasketaan mutta ei sielläkään ilman veroja selviä.
Ja koska kyseessä ei ole perintövero, Suomessa mahdollisesti oleva verovelvollinen perijä ei saa hyvitettyä veroa ollenkaan. Toki perintönä tulee vain se mitä jää verojen jälkeen ja siitä lasketaan sitten Suomen perintöveron mukaan.
http://www.cra-arc.gc.ca/menu-eng.html
"mm Ap on testamentissa suoraan saajana (sisaren jälkeläinen, ei siis sisar), joten eikö hän vain ottanut yhteyttä testamentin toimeenpanijaan Kanadassa? "
Täh? Ap kertoo kyllä, että ei ole ollut testamentinsaajien joukossa "äitini elää,kieltäytyi,jolloin veljeni sai kokonaan hänen osansa, minulle ei mitään."
Ap: "Enoni asui kanadassa ja kuoltuaan teki testamentin,jolla jätti omaisuuttaan seuraavasti 3 sisarensa jälkeläisille"
Eno tarkoittaa henkilön äidin veljeä. Jos eno jättää sisartensa jälkeläisille, se tarkoittaa, ettei sisaret ole perillisiä vaan heidän jälkeläiset.
En tiedä miksi Ap:n äiti on kieltäytynyt, koska jos kertomus testamentin sisällöstä on totta häneltä ei kysytä ja miten tämän seurauksena veli sai äidin osuuden ei aukea. Äiti olisi tietenkin voinut lahjoittaa perimänsä yhdelle lapselle mutta eikai.
Jos taas perinnönjättäjä on Ap:n äidin eno tulee kysymys, mikä muu on ap:n tekstissä sekaisin. Kirjoitin vain, ettei Ap:n kertomus ei ole johdonmukainen ja siksi ei voi sanoa mitään jolla asia selviäisi, jotain on jäänyt kertomatta tai kerrottu väärin.
>>> Kanadasta en tiedä, mutta Euroopassa oli tosiaan aiemmin tuo viiden vuoden sääntö. Meillä Suomessa tästä säädettiin nimenomaan laissa. <<<
Kyllä se viiden vuoden sääntö on laissa edelleen, katso perintökaari. Sillä halutaan varmistaa se, että eri maiden lainsäädännöillä ei suoritettaisi jatkuvaa kikkailua. EU:n sisällä, muutamaan poikkeusta lukuunottamatta, tuli vuonna 2015 voimaan asetus, jossa määritellään perinnön määrittelevä laki maatasolla.
Toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän valtion laki. Perittävä voi edelleen eläessään määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on.
Kuten täällä on jo sanottu, tuolla EU-asetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon eikä se koske verotusta. /Lähde: maistraatti/
>>> Mutta sitten tuo kuvio muutettiin perintöasetuksella sellaiseksi, että asuinvaltio ratkaisee, eli käytännössä sovellettavaksi tulee asuinvaltion laki heti sinne muuttamisen jälkeen. <<<
Pääsääntöisesti kyllä. Oleellista olisi kaikkien kuitenkin huomioida se, että jokainen maa vastaa itse verotuksestaan - jos perintö maksetaan Suomeen, Suomi voi verottaa sekä perittävän asuessa Suomessa että Suomessa asuvaa perillistä tai testamentinsaajaa silloin, kun perittävä ei asunut kuollessaan Suomessa.
Jos maiden välillä on multilateraalinen verosopimus (kuten Pohjoismaat), kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi on säädetty, että Suomessa asuvan henkilön saamasta perinnöstä tai lahjasta täällä maksettavasta verosta vähennetään samasta saannosta ulkomaille suoritettu veron määrä. Ulkomaille maksetun veron määrä vähennetään vain siltä osin, kun se ei kohdistu Suomessa olevaan kiinteään omaisuuteen. /Lähde: Perintö- ja lahjaverolaki/
>>> 88989 yrittää taas esiintyä palstan osaajana ja vetää opettajan viitan harteilleen. Mutta tässäpä paljastuu hänen osaamisensa taso - tai pikemminkin todella paha aukko osaamisessa. Vai olisi laki kumottu asetuksella!! <<<
Kuulostaa Nix-Naxin tekstiltä...?! Nimimerkki 88989 ei sanonut, että laki olisi kumottu asetuksella. EU-asetus ja Suomen perintölaissa ei ole eikä saa olla ristiriitaa.
>>> Sallikaa minun nauraa! Eihän tällaisessa ajattelussa ole logiikan hiventä! <<<
Kuten sanottua, ei tuossa logiikassa ole mitään virhettä. Saat halutessasi nauraa.
Pesänhoitaja juuri ilmoitti minulle Ontariossa noudatetaan Ontarion säädöksiä ja toimitamme testamentin kopiot kaikille niille edunsaajille, joilla on siihen oikeus testamentin perusteella.
Kanadassa voi jättää perinnön kenelle haluaa, ei ole perintökaaren mukaan. ainoastaan testamentissa ilmoitetut henkilöt saavat tiedon evät edes rintaperilliset, jos ei testamentissa heitä mainita. Testamentin ulkopuolella olevat eivät voi edes tietää milloin perintö on jaettu, meinaan jos haluaisivat riitauttaa. Kaikenkaikkiaan prosessi voi kestää vaikka vuoden.
On täällä niin huvittavia vääntäjiä että.
Selvittäkää helposti googlella, dttä tekoälyllä asioita ennen kuin alatte vänkäämään.
Tekoäly on maailman laajuinen eli ei vain maakohtainen.
Google samoin, kun osaa kääntää englanniksi tai ranskaksi (yleiskieli kanadassa on ranska).
Eli ottakaa selvää, vängätkää sen jälkeen, jos enään on vänkäämistä.
Aloittajalle.
Mennään ihan kanadan lakien ja testamentin sisällön mukaan.
Inheritance in english.
Tässä hiukka chatgpt:n suoraa suomennosta Kanadalaisen lakitoimiston sivustolta.
"Tässä risaidalla (#) merkittyjen kohtien suomennos, sisällön rakennetta säilyttäen:
On useita tekijöitä, jotka vaikuttavat kuolinpesän perintöön, mukaan lukien testamentissa ilmaistut toiveet, provinssin lainsäädäntö, nimetyt edunsaajat, oikeudelliset perhesuhteet sekä jopa pesänselvittäjän harkintavalta.
Huomaa, että jos vainaja oli Québecin asukas, ”estate” (kuolinpesä) tunnetaan virallisesti nimellä succession.
Ennen kuin jatkamme, huomaa myös, että kuolinpesästä periviin henkilöihin viittaamiseen käytetään useita osittain päällekkäisiä termejä:
Heir (perillinen): Henkilö, joka on sukua vainajalle ja joka normaalisti perisi kuolinpesästä myös ilman testamenttia.
Devisee tai Legatee (testamentinsaaja): Henkilö, joka on nimenomaisesti mainittu testamentissa. Historiallisesti devisee peri kiinteää omaisuutta ja legatee irtainta omaisuutta.
Beneficiary (edunsaaja): Yleiskäsite henkilöstä, joka saa perintöä kuolinpesästä, mutta termiä käytetään myös erityisesti omaisuuslajeista (kuten RRSP-tileistä), jotka ohittavat perunkäsittelyn ja siirtyvät suoraan nimetylle henkilölle.
Yksinkertaisuuden vuoksi EstateExec käyttää yleistermiä ”perillinen” viitatessaan kehen tahansa, joka saa perintöä kuolinpesästä.
>>Periminen testamentin perusteella
>>Jos vainaja on jättänyt pätevän testamentin, se voi antaa sinulle tietyn esineen kuolinpesästä (ns. erityisjälkisäädös eli bequest), ja se voi myös antaa sinulle osuuden koko kuolinpesästä<<.
Erityisjälkisäädökset (Bequests)
Erityisjälkisäädös antaa tietyn omaisuuserän tai rahasumman tietylle perilliselle (eli testamentinsaajalle).
Esimerkiksi testamentissa voidaan määrätä, että:
"Sally Jones saa flyygelin
Tom Smith saa 10 000 dollaria"
Ennen kuin voit vastaanottaa erityisjälkisäädöksessä nimetyn omaisuuden, kuolinpesän on ensin täytettävä sitä korkeammalle asetetut velvoitteet, kuten velkojen selvittäminen, verojen maksaminen, pesänhoidon kulujen kattaminen sekä perheoikeudellisten vaatimusten hoitaminen.
Kuolinpesän on toisinaan myytävä omaisuutta näiden velvoitteiden täyttämiseksi, mutta pesänselvittäjällä on velvollisuus pyrkiä välttämään erityisjälkisäädöksissä nimettyjen esineiden myyntiä.
Abatement (leikkaus): Tästä huolimatta erityisjälkisäädökset voidaan joskus toteuttaa vain osittain: esimerkiksi jos kuolinpesä on odotettua pienempi tai omaisuutta on vähemmän. Tällöin jälkisäädös joutuu leikkauksen kohteeksi, ja vaaditut vähennykset tehdään yleensä suhteellisesti saajien kesken.
Esimerkiksi jos kuolinpesän arvo on 100 000 dollaria ja käteismuotoiset jälkisäädökset yhteensä 200 000 dollaria, kaikkia jälkisäädöksiä vähennetään 50 %.
Vastaavasti, jos testamentissa määrätään kolmesta pianosta tietylle perilliselle, mutta pesässä on vain kaksi pianoa, perillinen saa vain ne kaksi.
Ademption (raukeaminen): Joskus erityisjälkisäädöstä ei voida toteuttaa lainkaan: esimerkiksi omaisuuserä ei enää kuulu kuolinpesään, jälkisäädös on ristiriidassa paikallisen lain kanssa (kuten yhteisomistusjärjestelmän vuoksi), tai omaisuus on viimeisenä keinona myytävä kuolinpesän velkojen maksamiseksi.
Tällöin jälkisäädöksen katsotaan rauenneen, ja se jätetään kokonaan huomiotta.
Esimerkiksi, jos esimerkkikuolinpesässä ei ollut kuolinhetkellä flyygeliä, flyygeliä koskeva jälkisäädös yksinkertaisesti sivuutetaan.
Pesänselvittäjä ei voi tehdä mitään ”korvaavaa” elettä tarkoitetulle perilliselle: hän ei voi ostaa flyygeliä kuolinpesän varoilla eikä antaa lisävaroja flyygelin puuttumisen hyvittämiseksi.
2017-04-09 12:24:52
Löpötti, mikä oli keinoälysi tilanne 8 vuotta sitten? Oliko se jo vaunussa ja vaipoissaan?