Minulla on eräänlaisia "kausia", jolloin näen paljon harhoja ja saan ajatushäiriöitä.
Aiemmin olin vähän pelästynyt, kun astuin omaan harhaani ja päädyin tekemään jtn pientä typerää. Sellaisia pieniä ajatushäiriötä "Minä kuolen kohta, jos nukun samassa huoneessa tuon tavaran kanssa..."
Siihen kuitenkin tottui (En tiedä onko hyvä asia) Mutta nyt ns. Oikeiden harhojen tilalle on tullut oikea todellisuus, jonka vain tulkitsen väärin. Esim. Luulin, että sängyllä oli iso ötökkä, mutta se oli vain ryppyjä tai luulin, että sängylläni makaa kolmas käsi, mutta kyseessä oli vain oman käteni varjo. Tietysti ihminen aina välillä tulkitsee asioita väärin, mutta tämä ei ole sellaista silmänräpäys-tulkintaa, vaan tuli pidemmänkin ajan katsottua sitä varjoa ja ajateltua, että "ei ole minun käsi, kenen käsi?..."
Joskus tulkitsen myös unet todellisuudeksi ja toden uneksi. Kuulostaa oudolta, vaikea selittää, mutta tapahtuu todella harvoin ja ei aiheuta kauheasti haittaa, ehkä vähän uniongelmia. Painajaisia...
Mikään ei ole yhteydessä tiettyyn olotilaan. Stressaantuneena, pelokkaana tai muun voimakkaan tunteen alla näitä tulkintoja ja harhoja tulee tietenkin enemmän. Mutta muutenkin tulee, vaikka olisi hyvä olla tai ei erityisemmin ajattele mitään
Onko kenelläkään samaa ja miten tuollaista voisi vähentää? Voisiko ympäristön tulkinta johtua vain silmän hahmottamisongelmista vai voisiko syy olla aivoissani (olenko menettämässä järkeni) ?
Aiemmin olin vähän pelästynyt, kun astuin omaan harhaani ja päädyin tekemään jtn pientä typerää. Sellaisia pieniä ajatushäiriötä "Minä kuolen kohta, jos nukun samassa huoneessa tuon tavaran kanssa..."
Siihen kuitenkin tottui (En tiedä onko hyvä asia) Mutta nyt ns. Oikeiden harhojen tilalle on tullut oikea todellisuus, jonka vain tulkitsen väärin. Esim. Luulin, että sängyllä oli iso ötökkä, mutta se oli vain ryppyjä tai luulin, että sängylläni makaa kolmas käsi, mutta kyseessä oli vain oman käteni varjo. Tietysti ihminen aina välillä tulkitsee asioita väärin, mutta tämä ei ole sellaista silmänräpäys-tulkintaa, vaan tuli pidemmänkin ajan katsottua sitä varjoa ja ajateltua, että "ei ole minun käsi, kenen käsi?..."
Joskus tulkitsen myös unet todellisuudeksi ja toden uneksi. Kuulostaa oudolta, vaikea selittää, mutta tapahtuu todella harvoin ja ei aiheuta kauheasti haittaa, ehkä vähän uniongelmia. Painajaisia...
Mikään ei ole yhteydessä tiettyyn olotilaan. Stressaantuneena, pelokkaana tai muun voimakkaan tunteen alla näitä tulkintoja ja harhoja tulee tietenkin enemmän. Mutta muutenkin tulee, vaikka olisi hyvä olla tai ei erityisemmin ajattele mitään
Onko kenelläkään samaa ja miten tuollaista voisi vähentää? Voisiko ympäristön tulkinta johtua vain silmän hahmottamisongelmista vai voisiko syy olla aivoissani (olenko menettämässä järkeni) ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei ! Oletko keskustellut minkään lääkärin kanssa asiasta ?
Eli siitä mikä niitä tulkintoja yleensäkin voisi aiheuttaa.
Pelkotiloissa ja stresseissä voi itse kukin kokea hetkellisesti jotain "mitä ei ole oikeasti olemassa", "nähdä näkyjä".
Joskus kesken unen voi havahtua unen ja heräämisen rajatilaan, painajaiseen tai outoon uneen ja ihmetellä onko tämä unta vai totta.
Onko sinulla joku lääkitys, joka voisi aiheuttaa kuvaamiasi oireita ?
En ole sellaista tyyppiä, joka käy lääkärillä. Pitäisikö tälläisen takia käydä?
En syö mitään lääkkeitä.
Unen ja hereillä olon rajatila kuulostaa järkevältä selitykseltä...
Kiitos vastauksesta.
Lopeta "mömmöjen" käyttö.
Ei kenelläkään samoja kokemuksia??Tunnen oloni nyt todella oudoksi, koska en ole pitkään aikaan tuntenut stressiä enkä ikinä käyttänyt "mömmöjä" , en edes juonut alkoholia. Ei ole mitään 'syytä' miksi näin tapahtuu. En vain tiedä pitäisikö minun vain tottua tähän väärin tulkitsemiseen ja harhoihin ja toivoa, että se ei aiheuta muissa kuin minussa hetkellistä ahdistusta, vai käydä jollakin, milläkin?, lääkärillä. Aina välillä minusta tuntuu, että jaksan, mutta sitten on niitä hetkiä, kun taivas näyttää siltä, että se olisi räjähtänyt, ja minä sulken silmäni, itken ja toivon, että se loppuisi.
Mitä minun kannattaisi tehdä??!
Voitko hieman kertoa muutaman esimerkin, millaisia harhat ovat, liittyvätkö ne väärinymmärryksiin ihmisten puheista, eleistä, näetkö tai kuuletko harha-aistimuksia.
Se on hyvä juttu että tiedostat itse harhat harhoiksi, erotat ne todellisuudesta.
Uskon että miellä kaikilla todellisuuteen liittyy myös sellaista joka on aivojemme aikaan saamaa.
Puhuminen ja asioiden käsittely varmasti auttaisi ja vähentäisi ahdistusta. Ei anakaan lääkkeitä kannata alkaa popsimaan ensi alkuun, jos ongelman kanssa voi elää.
Enimmäkseen näen omiani, kuten ihmisiä ja eläimiä, joita ei ole, puun juurien liikkumista tai taivaan räjähtämistä... Välillä huomaan, että ne ovat harhoja, välillä uppudun siihen. Siinä kohtaa tuntuu, että joku, ehkä tunne, ohjaa minua eikä ajatukseni. Myöhemmin huomaan kyllä, että jotain outoa tuli nähtyä tai tehtyä (aina ei muista itse tapahtumaa)
Ehkä yritän puhua jollekin, johon todella luotan. Jos kerran kaikilla todellisuudessa jotain aivojen tekemää, niin ei kai minussa sitten kauheasti mitään vikaa ole. (?) Ehkä vain ylireagoin niin kuin yleensä.
Kyllä varmaan joku lähellä huomaa, jos tämä menee pahaksi?
Ihmisen aivot ovat ihmeellinen koneisto. Pitää olla armollinen omille hulluuksilleen, joita neuronit saavat aikaan sähköpurkauksineen. Kyllä ne hoitoon hommaa, jos alkaa lentää yli lapasen. Joten ei huolta ja lykkyä elämääsi.
Jos tunnistat itsessäsi ylireagointia kuten kerroit, ei silloin tarvitse olla huolissaan ellei asia ala mennä "yli hilseen" eli alat pitää niitä oikeasti totena. Ota huumori mukaan häiriöihin niin kestää niitä paremmin. Tuollaiset selvästi fyysiset harhat ehkä kertovat, että olet vain erityisherkkä, sillä ei ole mitään tekemistä mielenterveyden häiriöiden kanssa, Älä missään tapauksessa ala syömään psyykelääkkeitä, ne vain vahvistavat noita oireita.