Olisko täällä ketään VL:ää tai VL-taustaista poikaa tai miestä, joka haluis jutella yhden sellasen kans?
"VL-Homo"
49
5508
Vastaukset
- usk.m
motiivejasi, ellet pahastu. Siitä ei välttämättä ole mitään hyötyä, jos olet uskovainen. Hyvin herkästi synti tehdään luvalliseksi - olen sen itse huomannut.
Joku voisi luokitella minut "homoksi", mutta sanoisin olevani uskovainen (vanhoillislestadiolainen) ihminen, jolla on tällainen taipumus. En etsi minkäänlaista kumppania, en edes haaveile siitä. Yksinäisyys on osani - turha sitä vastaan on taistella.- Nainen
Rakas veli,
jos sinä olet homo, silloin sinä tiedät, ettei seksuaalisuutesi ole taipumus. Tiedät sen kuten kaikki heterot ja homot sen tietävät. Homous ja heterous ei ole taipumuksia. Ne on pysyviä suuntautumisia.
Jos olisit vl-homo, sinä keskustelisit toisten kaltaistesi kanssa, etkä edes tuolla tavoin kirjoittaisi. Tiedät, että homo tarvitsee toisen uskovan keskusteluapua ja keskustelijaa ja kuuntelijaa. Yksikään uskova homo ei kirjoita noin kuin sinä.
En ole miespuolinen homo. Olen naispuolinen uskova homo ja minä rakastan naista. Koen Herran edessä nämä asiat vähän toisin kuin sinä. - mielestäni
Nainen kirjoitti:
Rakas veli,
jos sinä olet homo, silloin sinä tiedät, ettei seksuaalisuutesi ole taipumus. Tiedät sen kuten kaikki heterot ja homot sen tietävät. Homous ja heterous ei ole taipumuksia. Ne on pysyviä suuntautumisia.
Jos olisit vl-homo, sinä keskustelisit toisten kaltaistesi kanssa, etkä edes tuolla tavoin kirjoittaisi. Tiedät, että homo tarvitsee toisen uskovan keskusteluapua ja keskustelijaa ja kuuntelijaa. Yksikään uskova homo ei kirjoita noin kuin sinä.
En ole miespuolinen homo. Olen naispuolinen uskova homo ja minä rakastan naista. Koen Herran edessä nämä asiat vähän toisin kuin sinä.kirjoittajan viestissä ei ollut mitään outoa. Minä olen vanhoillislestadiolainen nainen. Olen ollut aina seksuaalisesti kiinnostunut naisista, mutta en tuo taipumustani esille, sillä Raamatussa se varsin hyvin kielletään. Minuakin ärsyttää, jos ihmiset väittävät sen olevan taipumus, johon kasvatuksella on ollut asiaa. Minulla on kuusi sisarusta eikä kukaan muu heistä ole homoseksuaali. Tiedän, että se on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, mutta en silti toteuta sitä. Olen onnellisesti naimisissa. Monet varmasti ajattelevat, että ei voi olla onnellisesti, mutta niin vain olen. Minulla on kolme suloista lasta, joiden kasvattamiseen olen omistanut elämäni. Avioliitossamme on muita osa-alueita, jotka täydentävät seksuaalisuuden puutettamme. Myös mieheni on homoseksuaali, joten olemme tietoisia toisistamme. Olemme päättäneet elää sellasta elämää, joka kunnioittaa Jumalaa ja hänen sanaansa. Tiedän, että moni tuomitsee sen, ettemme toteuta seksuaalisuuttamme ja tyydytä halujamme. Mutta eikö elämä voi olla muutakin? Eikö elämäni ole arvokas ilman, että tyydyttäisin halujani? Itse koen lasten kasvatuksen tärkeimmäksi ja sen rakkauden, joka perheessämme vallitsee. Rakastan miestäni yli kaiken. Ja kaikille tiedoksi, että rakkautta voi olla ilman seksiä! Joka tapauksessa olemme onnellisia valitsemallamme tiellä.
- vl-mies
mielestäni kirjoitti:
kirjoittajan viestissä ei ollut mitään outoa. Minä olen vanhoillislestadiolainen nainen. Olen ollut aina seksuaalisesti kiinnostunut naisista, mutta en tuo taipumustani esille, sillä Raamatussa se varsin hyvin kielletään. Minuakin ärsyttää, jos ihmiset väittävät sen olevan taipumus, johon kasvatuksella on ollut asiaa. Minulla on kuusi sisarusta eikä kukaan muu heistä ole homoseksuaali. Tiedän, että se on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, mutta en silti toteuta sitä. Olen onnellisesti naimisissa. Monet varmasti ajattelevat, että ei voi olla onnellisesti, mutta niin vain olen. Minulla on kolme suloista lasta, joiden kasvattamiseen olen omistanut elämäni. Avioliitossamme on muita osa-alueita, jotka täydentävät seksuaalisuuden puutettamme. Myös mieheni on homoseksuaali, joten olemme tietoisia toisistamme. Olemme päättäneet elää sellasta elämää, joka kunnioittaa Jumalaa ja hänen sanaansa. Tiedän, että moni tuomitsee sen, ettemme toteuta seksuaalisuuttamme ja tyydytä halujamme. Mutta eikö elämä voi olla muutakin? Eikö elämäni ole arvokas ilman, että tyydyttäisin halujani? Itse koen lasten kasvatuksen tärkeimmäksi ja sen rakkauden, joka perheessämme vallitsee. Rakastan miestäni yli kaiken. Ja kaikille tiedoksi, että rakkautta voi olla ilman seksiä! Joka tapauksessa olemme onnellisia valitsemallamme tiellä.
Tuolla tavalla minäkin sen näkisin. Kiinnostuksemme voivat poiketa siitä, mitä Raamattu mielestämme opettaa, mutta ei ole silti oikein lähteä toteuttamaan kaikkia mielihalujaan.
Yhtä asiaa haluaisin silti kysyä. Puhut seksuaalisuuden puutteesta ja siitä, ettette toteuta halujanne. Nautitteko silti rakastelusta keskenänne vai tuntuuko se epätäydelliseltä mielihalujen osalta kun on kumppanina eri sukupuolta oleva?
Kaikkea hyvää teille ja lapsillenne. Olette varmasti ihania vanhempia. Sen näkee kirjoituksestasi.:) - usk.m
Nainen kirjoitti:
Rakas veli,
jos sinä olet homo, silloin sinä tiedät, ettei seksuaalisuutesi ole taipumus. Tiedät sen kuten kaikki heterot ja homot sen tietävät. Homous ja heterous ei ole taipumuksia. Ne on pysyviä suuntautumisia.
Jos olisit vl-homo, sinä keskustelisit toisten kaltaistesi kanssa, etkä edes tuolla tavoin kirjoittaisi. Tiedät, että homo tarvitsee toisen uskovan keskusteluapua ja keskustelijaa ja kuuntelijaa. Yksikään uskova homo ei kirjoita noin kuin sinä.
En ole miespuolinen homo. Olen naispuolinen uskova homo ja minä rakastan naista. Koen Herran edessä nämä asiat vähän toisin kuin sinä.lähinnä nimitystä "homo". En lausunut sanaakaan siitä, mistä homous johtuu - minulla ei ole hajuakaan sen mahdollisista syistä. Tosin oma isäni on käsitellyt minua ihan pienestä lapsesta lähtien huonosti (mutta ymmärrän sen takana olevat tekijät terapian ansiosta). Homoseksuaalisuus ei ole mikään muu kuin seksuaalinen taipumus, ei se tee homosta sen ylevämpää tai erikoisempaa kuin muista.
Minua ei ahdista ajatus yksin elämisestä tai elämästä ilman toisen fyysistä läsnäoloa. En tunne mitään sukupuolista halua naista kohtaan, joten avioliitto ei ole mahdollinen. En voisi koskaan tuottaa kenellekään naiselle sellaista pettymystä. Tosin jos toinen osapuoli olisi tietoinen asiasta alusta alkaen, miksei se onnistuisi. Silti en kaipaa minkäänlaista liittoa. Elämän jakaminen jonkun toisen kanssa olisi minulle vaikeaa. Yksin elämisessä on paljon hyviä puolia, vaikka onhan selvää, mikä siitä puuttuu.
Voin myöntää, että välissä (sanotaanko, että kerran-pari kuukaudessa) ahdistaa osani. Kaikkein kipeintä on aina vain ihastua ja taistella tunteitaan vastaan. Vielä kipeämpää on torjua tyttöjen tutustumisyritykset - sellainenkin on eteeni tullut - kun ei voi sanoa mitään rehellisesti. Minä kun olen välitön ja avoin naisten seurassa, mikä viehättänee heitä. Herkästi minun kuvitellaan flirttailevan häpeämättömästi, vaikka oikeasti minua ei kiinnosta naiset.
Kai kuitenkin ymmärrät, mitä vaaroja uskolle kahden homon tutustuminen aiheuttaa? Minä olen ne itse kokenut, ja torjunutkin (ihme sinänsä). Voisin kuitenkin olla keskusteluapuna toiselle uskovaiselle - tietenkin. Saa minuun ottaa yhteyttä, katson tämän viestin lähettämisen jälkeen, toimiiko anonyymiosoitteeni. - Nimetön
usk.m kirjoitti:
lähinnä nimitystä "homo". En lausunut sanaakaan siitä, mistä homous johtuu - minulla ei ole hajuakaan sen mahdollisista syistä. Tosin oma isäni on käsitellyt minua ihan pienestä lapsesta lähtien huonosti (mutta ymmärrän sen takana olevat tekijät terapian ansiosta). Homoseksuaalisuus ei ole mikään muu kuin seksuaalinen taipumus, ei se tee homosta sen ylevämpää tai erikoisempaa kuin muista.
Minua ei ahdista ajatus yksin elämisestä tai elämästä ilman toisen fyysistä läsnäoloa. En tunne mitään sukupuolista halua naista kohtaan, joten avioliitto ei ole mahdollinen. En voisi koskaan tuottaa kenellekään naiselle sellaista pettymystä. Tosin jos toinen osapuoli olisi tietoinen asiasta alusta alkaen, miksei se onnistuisi. Silti en kaipaa minkäänlaista liittoa. Elämän jakaminen jonkun toisen kanssa olisi minulle vaikeaa. Yksin elämisessä on paljon hyviä puolia, vaikka onhan selvää, mikä siitä puuttuu.
Voin myöntää, että välissä (sanotaanko, että kerran-pari kuukaudessa) ahdistaa osani. Kaikkein kipeintä on aina vain ihastua ja taistella tunteitaan vastaan. Vielä kipeämpää on torjua tyttöjen tutustumisyritykset - sellainenkin on eteeni tullut - kun ei voi sanoa mitään rehellisesti. Minä kun olen välitön ja avoin naisten seurassa, mikä viehättänee heitä. Herkästi minun kuvitellaan flirttailevan häpeämättömästi, vaikka oikeasti minua ei kiinnosta naiset.
Kai kuitenkin ymmärrät, mitä vaaroja uskolle kahden homon tutustuminen aiheuttaa? Minä olen ne itse kokenut, ja torjunutkin (ihme sinänsä). Voisin kuitenkin olla keskusteluapuna toiselle uskovaiselle - tietenkin. Saa minuun ottaa yhteyttä, katson tämän viestin lähettämisen jälkeen, toimiiko anonyymiosoitteeni. - usk.m
Nimetön kirjoitti:
on sitten lähettämäni. Minulla kun on parikin osoitetta täällä.
- mukavasta
vl-mies kirjoitti:
Tuolla tavalla minäkin sen näkisin. Kiinnostuksemme voivat poiketa siitä, mitä Raamattu mielestämme opettaa, mutta ei ole silti oikein lähteä toteuttamaan kaikkia mielihalujaan.
Yhtä asiaa haluaisin silti kysyä. Puhut seksuaalisuuden puutteesta ja siitä, ettette toteuta halujanne. Nautitteko silti rakastelusta keskenänne vai tuntuuko se epätäydelliseltä mielihalujen osalta kun on kumppanina eri sukupuolta oleva?
Kaikkea hyvää teille ja lapsillenne. Olette varmasti ihania vanhempia. Sen näkee kirjoituksestasi.:)viestistä. :)
Rakastelu ei tunnu siltä miltä sen ehkä pitäisi. Luin kerran kirjan naisesta joka oli ympärileikattu eikä sen vuoksi voinut nauttia seksistä. Hän kyllä nautti miehestä ja sen läheisyyden tuottamasta mielihyvästä, mutta ei muuta. Mietin silloin, että onkohan tilanteeni samankaltainen. Varmaan kaikki ihmiset pitävät halailusta ja läheisyyden tuottamasta mielihyvästä. Sellaiseksi koen seksielämämme. Se on ystävyyttä ja läheisyyttä. Nautin siis siltä osin rakastelusta, mutta se tuntuu epätäydelliseltä, kuin jokin puuttuisi. Emme puhu näistä asioista enää mieheni kanssa paljon, mutta luulen hänen tuntevan samoin. Hänkin kyllä "pystyy" siihen, mutta se on ystävyyttä, lämpöä ja sen sellaista. Eli tunnen jonkin puuttuvan ja tiedän etten voi sitä koskaan saavuttaa. Joskus se harmittaa, mutta en ole koskaan katunut mitään. "Heikkoina hetkinä" haluaisin kokea sen intohimon mitä nykypäiväni niin kovasti arvostetaan, mutta näin yleisesti ottaen en kaipaa sitä. Ajattelen Jumalan antaneen tämän minulle jostain syystä, joka ehkä kerran minulle selviää. :) - usk.m
mielestäni kirjoitti:
kirjoittajan viestissä ei ollut mitään outoa. Minä olen vanhoillislestadiolainen nainen. Olen ollut aina seksuaalisesti kiinnostunut naisista, mutta en tuo taipumustani esille, sillä Raamatussa se varsin hyvin kielletään. Minuakin ärsyttää, jos ihmiset väittävät sen olevan taipumus, johon kasvatuksella on ollut asiaa. Minulla on kuusi sisarusta eikä kukaan muu heistä ole homoseksuaali. Tiedän, että se on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, mutta en silti toteuta sitä. Olen onnellisesti naimisissa. Monet varmasti ajattelevat, että ei voi olla onnellisesti, mutta niin vain olen. Minulla on kolme suloista lasta, joiden kasvattamiseen olen omistanut elämäni. Avioliitossamme on muita osa-alueita, jotka täydentävät seksuaalisuuden puutettamme. Myös mieheni on homoseksuaali, joten olemme tietoisia toisistamme. Olemme päättäneet elää sellasta elämää, joka kunnioittaa Jumalaa ja hänen sanaansa. Tiedän, että moni tuomitsee sen, ettemme toteuta seksuaalisuuttamme ja tyydytä halujamme. Mutta eikö elämä voi olla muutakin? Eikö elämäni ole arvokas ilman, että tyydyttäisin halujani? Itse koen lasten kasvatuksen tärkeimmäksi ja sen rakkauden, joka perheessämme vallitsee. Rakastan miestäni yli kaiken. Ja kaikille tiedoksi, että rakkautta voi olla ilman seksiä! Joka tapauksessa olemme onnellisia valitsemallamme tiellä.
että tilanteesi luo hieman positiivista asennetta minuunkin - vaikka fatalistisesti olenkin hyväksynyt osani...
Tuskin se minulta onnistuisi, eihän naisen lähellä oleminen ole ollenkaan sama kuin miehen (minulle) - en tiedä, miksi. Toisaalta ihailen monesti kauniita uskovaisia naisia, ihan vain esteettisen nautinnon takia, eivätkä naiset pelota minua. Kenties tilanne voi muuttua, mutten laita mitään sen varaan. Ehkä, ehkä... - no jaa
usk.m kirjoitti:
on sitten lähettämäni. Minulla kun on parikin osoitetta täällä.
Homoseksuaali täiskasvanuks saamine
Lapsed saavad oma seksuaalsusest teadlikuks erinevalt ja eri vanuses. Esimesed seksuaalilmingud tekivad kehalisel tasandil, hiljem kujuneb emotsionaalne tasand. Varane seksuaalkogemus on tavaliselt juhuslik ja võib aset leida mõlema soo esindajatega. Mõningates olukordades, kuhu ühest soost kooliõpilased satuvad, tekivad homoseksuaalsed suhted, mis on tihtipeale seotud homoseksuaalse arengufaasiga, mille lapsed teatud eas läbivad.
Homoseksuaalsuseks võib pidada järgmisi käitumiselemente:
1. Enne seksuaalse huvi väljakujunemist ilmnev kalduvus piirduda ühesooliste gruppidega.
2. Valmisolek osaleda seksuaalmängudes koos sookaaslastega.
3. Emotsionaalne armumine endast vanematesse samast soost lastesse.
Ükski neist punktidest ei osuta üheselt homoseksuaalsele suundumusele. Tegelikult rõhutab sääraste käitumismudelite olemasolu neid sisemisi võimalusi, mis inimestel homoseksuaalse reaktsiooni suhtes on olemas.
Tavaliselt ei teadvusta homoseksuaalne laps seksuaalse arengu varastel etappidel oma erinevust kaaslastest, vaatamata sellele et ta võib kokku puutuda täiskasvanute vaenuliku suhtumisega mõnesse käitumisviisi. Mõistmine, et tema seksuaalsus erineb teiste omast, võib homoseksuaalsetel lastel toimuda järk-järgult või äkilise välgatusena, näiteks juhul, kui teised sõimavad teda homoks. Aeg-ajalt küsib vastassoo vastu seksuaalselt ükskõikne laps endalt, ega ta ometi homoseksuaal ei ole.
Igaüks, kes tahab homoseksuaalsuse kohta rohkem teada, põrkab kokku probleemiga, kust saada informatsiooni. Eestikeelset temaatilist kirjandust on vähe. Kerge on sattuda vanade käsiraamatute peale, kus homoseksuaalsust käsitletakse haigusliku seisundina. Ka meedias ja ilukirjanduses on geisid ja lesbisid vahel kujutatud tahtejõuetute, eluga rahulolematute õnnetute inimestena või kergemeelsete ja tuisupäiste elupõletajatena.
Pole siis ime, kui noorukit võib haarata õud ja ta kujutab end olevat oma kalduvuste pärast isoleerituna. Ta leiab, et tal on veider seksuaalsus, sellal kui teda ümbritsevad inimesed on “normaalsed”. Lisaks sellele tunneb nooruk survet igast küljest: eakaaslased, vanemad ja õpetajad nõuavad temalt vastavust heteroseksuaalsetele normidele. Surve vältimiseks võib nooruk loomulikult sõlmida mõningaid heteroseksuaalseid suhteid, mille tagajärjel tunneb ta omakorda veelgi teravamalt, et on teistsugune. Need, kel seksuaalkontaktid vastassooga õnnestuvad, võivad endale sisendada, et traditsioonilise perekonna loomine on õige samm. Neil puuduvad oma tuleviku kujundamiseks teistsugused mudelid, sest kättesaadav teave homoseksuaalsete suhete kohta on piiratud. Erisooline paarisuhe, mille üheks osapooleks on homoseksuaal, asetab mõlemale partnerile üle jõu käiva koorma, sest valed ja mõistmatus nende vahel toovad suhtesse ebakõla ja pinget.
Noorukite vahel tekivad tihtipeale tihedad suhted, kus heteroseksuaalne osapool ei teadvusta oma homoseksuaalseid tundeid, homoseksuaalne osapool aga püüab neid mitte välja näidata ja tunneb end rõhutuna. Teadmine, et siiras saab olla vaid omasugustega suheldes, tekitab heteroseksuaalide tõekspidamiste järgi valitsetavas maailmas oma homoseksuaalsust avastavale noorele kannatust ja rahulolematust.
Coming out
See väljend tähistab protsessi alates oma homoseksuaalhuvi teadvustamisest iseendale kuni selle avaldamiseni heteroseksuaalsetele inimestele. Noor inimene, kes ei saa minna mööda heteroseksuaalset teed, seisab valiku ees: kas jääda üksi või otsida viise, kuidas väljendada oma homoseksuaalseid tundeid. Otsustades valida oma tunnete järgimise, võib tal olla raskusi teiste omasuguste leidmisega. Eriti raske on see suurematest linnadest kaugemal.
Tihtipeale ei lepi vanemad kergesti oma laste homoseksuaalse käitumisega. Mõnikord saavad nad oma laste homoseksuaalsest huvist teada juhuslikult (leiavad kirja, päeviku, vastavaid ajakirju) ja korraldavad selle peale skandaali. Ühelt poolt võib põhjuseks olla lihtsalt teadmatus ja vanemliku mõistmise puudujääk, teiselt poolt põhjendamatu tunne, et just nemad on mingil moel “süüdi” lapse homoseksuaalsuses. Praeguste noorte vanemaid kasvatati omal ajal täielikus homoseksuaalsuse ignoreerimise ja isegi hukkamõistu tingimustes. Selles küsimuses said nad tollal palju negatiivset infot ja enamasti ei puutunud nad ise kunagi kokku inimestega, kes oleks vabalt väljendanud oma teistsugust seksuaalset orientatsiooni. Vanemate mõistmatu suhtumine homoseksuaalsusesse tekitab emotsionaalset pinget, mis annab end tunda perekonnasisestes suhetes.
Kui heteropaarid võivad avalikult hoida teineteisel käest kinni, suudelda jms., väljendades nõndaviisi oma seksuaalsust ja vastastikust huvi, siis homopaaride puhul pole see alati samavõrd aktsepteeritav ning nad peavad alla suruma loomuliku soovi oma tundeid avalikult välja näidata. See tekitab olulisi piiranguid, mis võib takistada suhte loomulikku kujunemist. Lisaks jätab see väära mulje, nagu oleks homopaare kaduvväike arv.
Homoseksuaalsust taunivas sotsiaalses keskkonnas on valdavaks eeldus, et kõik inimesed on heteroseksuaalsed, ning omamoodi on see kaitseks geile, kes tahab varjata oma soolist sättumust. Samas surub see maha tema eneseväljendamise võimalusi ja individuaalsust, anonüümsuse säilimisega kaasneb pidev häiritustunne. Isiksus ei saa olla täisväärtuslik, kui ta surub maha sellist olulist osa endast nagu seksuaalsus.
Kui ühiskond toetaks samasoolisi paare samavõrd, kui heteropaare, muutuksid paljud probleemid lihtsalt olematuks. Sallivamas ühiskonnas on kergem oma seksuaalset orientatsiooni mitte varjata ja endasarnaseid leida ning enamasti mõjub see positiivselt. Siiski peab iga homoseksuaalne inimene ise otsustama, kas ja millal avada oma sooline suundumus teistele.
2001. aastal Tallinna geide ja lesbide seas läbi viidud küsitlus näitas, et ligi kolmandik vastanuist varjab oma homoseksuaalsust vanemate eest. Samas ligi kolmveerandil vastanuist on sõprade suhtumine pärast nende homoseksuaalsusest teadasaamist kas paranenud või endiseks jäänud, homoseksuaalsuse pärast on töökohas või koolis probleeme olnud kõigest veerandil. - usk.m
no jaa kirjoitti:
Homoseksuaali täiskasvanuks saamine
Lapsed saavad oma seksuaalsusest teadlikuks erinevalt ja eri vanuses. Esimesed seksuaalilmingud tekivad kehalisel tasandil, hiljem kujuneb emotsionaalne tasand. Varane seksuaalkogemus on tavaliselt juhuslik ja võib aset leida mõlema soo esindajatega. Mõningates olukordades, kuhu ühest soost kooliõpilased satuvad, tekivad homoseksuaalsed suhted, mis on tihtipeale seotud homoseksuaalse arengufaasiga, mille lapsed teatud eas läbivad.
Homoseksuaalsuseks võib pidada järgmisi käitumiselemente:
1. Enne seksuaalse huvi väljakujunemist ilmnev kalduvus piirduda ühesooliste gruppidega.
2. Valmisolek osaleda seksuaalmängudes koos sookaaslastega.
3. Emotsionaalne armumine endast vanematesse samast soost lastesse.
Ükski neist punktidest ei osuta üheselt homoseksuaalsele suundumusele. Tegelikult rõhutab sääraste käitumismudelite olemasolu neid sisemisi võimalusi, mis inimestel homoseksuaalse reaktsiooni suhtes on olemas.
Tavaliselt ei teadvusta homoseksuaalne laps seksuaalse arengu varastel etappidel oma erinevust kaaslastest, vaatamata sellele et ta võib kokku puutuda täiskasvanute vaenuliku suhtumisega mõnesse käitumisviisi. Mõistmine, et tema seksuaalsus erineb teiste omast, võib homoseksuaalsetel lastel toimuda järk-järgult või äkilise välgatusena, näiteks juhul, kui teised sõimavad teda homoks. Aeg-ajalt küsib vastassoo vastu seksuaalselt ükskõikne laps endalt, ega ta ometi homoseksuaal ei ole.
Igaüks, kes tahab homoseksuaalsuse kohta rohkem teada, põrkab kokku probleemiga, kust saada informatsiooni. Eestikeelset temaatilist kirjandust on vähe. Kerge on sattuda vanade käsiraamatute peale, kus homoseksuaalsust käsitletakse haigusliku seisundina. Ka meedias ja ilukirjanduses on geisid ja lesbisid vahel kujutatud tahtejõuetute, eluga rahulolematute õnnetute inimestena või kergemeelsete ja tuisupäiste elupõletajatena.
Pole siis ime, kui noorukit võib haarata õud ja ta kujutab end olevat oma kalduvuste pärast isoleerituna. Ta leiab, et tal on veider seksuaalsus, sellal kui teda ümbritsevad inimesed on “normaalsed”. Lisaks sellele tunneb nooruk survet igast küljest: eakaaslased, vanemad ja õpetajad nõuavad temalt vastavust heteroseksuaalsetele normidele. Surve vältimiseks võib nooruk loomulikult sõlmida mõningaid heteroseksuaalseid suhteid, mille tagajärjel tunneb ta omakorda veelgi teravamalt, et on teistsugune. Need, kel seksuaalkontaktid vastassooga õnnestuvad, võivad endale sisendada, et traditsioonilise perekonna loomine on õige samm. Neil puuduvad oma tuleviku kujundamiseks teistsugused mudelid, sest kättesaadav teave homoseksuaalsete suhete kohta on piiratud. Erisooline paarisuhe, mille üheks osapooleks on homoseksuaal, asetab mõlemale partnerile üle jõu käiva koorma, sest valed ja mõistmatus nende vahel toovad suhtesse ebakõla ja pinget.
Noorukite vahel tekivad tihtipeale tihedad suhted, kus heteroseksuaalne osapool ei teadvusta oma homoseksuaalseid tundeid, homoseksuaalne osapool aga püüab neid mitte välja näidata ja tunneb end rõhutuna. Teadmine, et siiras saab olla vaid omasugustega suheldes, tekitab heteroseksuaalide tõekspidamiste järgi valitsetavas maailmas oma homoseksuaalsust avastavale noorele kannatust ja rahulolematust.
Coming out
See väljend tähistab protsessi alates oma homoseksuaalhuvi teadvustamisest iseendale kuni selle avaldamiseni heteroseksuaalsetele inimestele. Noor inimene, kes ei saa minna mööda heteroseksuaalset teed, seisab valiku ees: kas jääda üksi või otsida viise, kuidas väljendada oma homoseksuaalseid tundeid. Otsustades valida oma tunnete järgimise, võib tal olla raskusi teiste omasuguste leidmisega. Eriti raske on see suurematest linnadest kaugemal.
Tihtipeale ei lepi vanemad kergesti oma laste homoseksuaalse käitumisega. Mõnikord saavad nad oma laste homoseksuaalsest huvist teada juhuslikult (leiavad kirja, päeviku, vastavaid ajakirju) ja korraldavad selle peale skandaali. Ühelt poolt võib põhjuseks olla lihtsalt teadmatus ja vanemliku mõistmise puudujääk, teiselt poolt põhjendamatu tunne, et just nemad on mingil moel “süüdi” lapse homoseksuaalsuses. Praeguste noorte vanemaid kasvatati omal ajal täielikus homoseksuaalsuse ignoreerimise ja isegi hukkamõistu tingimustes. Selles küsimuses said nad tollal palju negatiivset infot ja enamasti ei puutunud nad ise kunagi kokku inimestega, kes oleks vabalt väljendanud oma teistsugust seksuaalset orientatsiooni. Vanemate mõistmatu suhtumine homoseksuaalsusesse tekitab emotsionaalset pinget, mis annab end tunda perekonnasisestes suhetes.
Kui heteropaarid võivad avalikult hoida teineteisel käest kinni, suudelda jms., väljendades nõndaviisi oma seksuaalsust ja vastastikust huvi, siis homopaaride puhul pole see alati samavõrd aktsepteeritav ning nad peavad alla suruma loomuliku soovi oma tundeid avalikult välja näidata. See tekitab olulisi piiranguid, mis võib takistada suhte loomulikku kujunemist. Lisaks jätab see väära mulje, nagu oleks homopaare kaduvväike arv.
Homoseksuaalsust taunivas sotsiaalses keskkonnas on valdavaks eeldus, et kõik inimesed on heteroseksuaalsed, ning omamoodi on see kaitseks geile, kes tahab varjata oma soolist sättumust. Samas surub see maha tema eneseväljendamise võimalusi ja individuaalsust, anonüümsuse säilimisega kaasneb pidev häiritustunne. Isiksus ei saa olla täisväärtuslik, kui ta surub maha sellist olulist osa endast nagu seksuaalsus.
Kui ühiskond toetaks samasoolisi paare samavõrd, kui heteropaare, muutuksid paljud probleemid lihtsalt olematuks. Sallivamas ühiskonnas on kergem oma seksuaalset orientatsiooni mitte varjata ja endasarnaseid leida ning enamasti mõjub see positiivselt. Siiski peab iga homoseksuaalne inimene ise otsustama, kas ja millal avada oma sooline suundumus teistele.
2001. aastal Tallinna geide ja lesbide seas läbi viidud küsitlus näitas, et ligi kolmandik vastanuist varjab oma homoseksuaalsust vanemate eest. Samas ligi kolmveerandil vastanuist on sõprade suhtumine pärast nende homoseksuaalsusest teadasaamist kas paranenud või endiseks jäänud, homoseksuaalsuse pärast on töökohas või koolis probleeme olnud kõigest veerandil.Tai jotain sinne päin.
- I Hate Gay`s
mielestäni kirjoitti:
kirjoittajan viestissä ei ollut mitään outoa. Minä olen vanhoillislestadiolainen nainen. Olen ollut aina seksuaalisesti kiinnostunut naisista, mutta en tuo taipumustani esille, sillä Raamatussa se varsin hyvin kielletään. Minuakin ärsyttää, jos ihmiset väittävät sen olevan taipumus, johon kasvatuksella on ollut asiaa. Minulla on kuusi sisarusta eikä kukaan muu heistä ole homoseksuaali. Tiedän, että se on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, mutta en silti toteuta sitä. Olen onnellisesti naimisissa. Monet varmasti ajattelevat, että ei voi olla onnellisesti, mutta niin vain olen. Minulla on kolme suloista lasta, joiden kasvattamiseen olen omistanut elämäni. Avioliitossamme on muita osa-alueita, jotka täydentävät seksuaalisuuden puutettamme. Myös mieheni on homoseksuaali, joten olemme tietoisia toisistamme. Olemme päättäneet elää sellasta elämää, joka kunnioittaa Jumalaa ja hänen sanaansa. Tiedän, että moni tuomitsee sen, ettemme toteuta seksuaalisuuttamme ja tyydytä halujamme. Mutta eikö elämä voi olla muutakin? Eikö elämäni ole arvokas ilman, että tyydyttäisin halujani? Itse koen lasten kasvatuksen tärkeimmäksi ja sen rakkauden, joka perheessämme vallitsee. Rakastan miestäni yli kaiken. Ja kaikille tiedoksi, että rakkautta voi olla ilman seksiä! Joka tapauksessa olemme onnellisia valitsemallamme tiellä.
Johan on paksua tuo sun juttus!!
Turha väittää että olisit sinut itsesi kanssa...
Homoseksuaalisuus on SAIRAUS Jumalan silmissä, eikä se siitä miksikään muutu selittelemällä. - ilkeä vl
I Hate Gay`s kirjoitti:
Johan on paksua tuo sun juttus!!
Turha väittää että olisit sinut itsesi kanssa...
Homoseksuaalisuus on SAIRAUS Jumalan silmissä, eikä se siitä miksikään muutu selittelemällä.Sinua ei ota kukaan vakavasti (trolli kun olet) - lyhykäisesti syitä ja parannusehdotuksia:
1) Itsekään, ei "itsekkään"
2) Gays, ei "gay`s"
3) Heittomerkki on ', ei ` (eli aksentti)
4) Raamatun tuntemus: siellä ei sanota mitään siitä, että homous olisi sairaus
Toinen vaihtoehto on, että olet oikeasti samanlainen hourupää kuin Sana & ylistys -ryhmän jäsenet. Siinäkään tapauksessa sinua ei oteta vakavasti. Kirjoitusasusi henkii samanlaista henkistä vajavuutta, joka suorastaan löyhkää S&Y:nkin avohoitopotilaista. - Kiitokset kaikille keskuste...
usk.m kirjoitti:
Tai jotain sinne päin.
Kiitokset kaikille keskustelijoille! Oli hienoa kuulla kuinka olette tätä asiaa ratkoneet. Meitä "VL-homoja" on kuitenkin aika paljon; tarkoitan siis tässä VL-taustaisia tai vielä uskomassa olevia. Itsekkin tunnen varmaan vähintään 10 täällä Helsingissä. Tunnepa, jopa erään tälläisen pariskunnankin,jossa molemmat pojat ovat VL-kodista lähtöisin. Eivät tosin enää käy firmalla. Molemmat fiksuja ja hyvännäköisiä nuoria miehiä.
- Nainen
usk.m kirjoitti:
lähinnä nimitystä "homo". En lausunut sanaakaan siitä, mistä homous johtuu - minulla ei ole hajuakaan sen mahdollisista syistä. Tosin oma isäni on käsitellyt minua ihan pienestä lapsesta lähtien huonosti (mutta ymmärrän sen takana olevat tekijät terapian ansiosta). Homoseksuaalisuus ei ole mikään muu kuin seksuaalinen taipumus, ei se tee homosta sen ylevämpää tai erikoisempaa kuin muista.
Minua ei ahdista ajatus yksin elämisestä tai elämästä ilman toisen fyysistä läsnäoloa. En tunne mitään sukupuolista halua naista kohtaan, joten avioliitto ei ole mahdollinen. En voisi koskaan tuottaa kenellekään naiselle sellaista pettymystä. Tosin jos toinen osapuoli olisi tietoinen asiasta alusta alkaen, miksei se onnistuisi. Silti en kaipaa minkäänlaista liittoa. Elämän jakaminen jonkun toisen kanssa olisi minulle vaikeaa. Yksin elämisessä on paljon hyviä puolia, vaikka onhan selvää, mikä siitä puuttuu.
Voin myöntää, että välissä (sanotaanko, että kerran-pari kuukaudessa) ahdistaa osani. Kaikkein kipeintä on aina vain ihastua ja taistella tunteitaan vastaan. Vielä kipeämpää on torjua tyttöjen tutustumisyritykset - sellainenkin on eteeni tullut - kun ei voi sanoa mitään rehellisesti. Minä kun olen välitön ja avoin naisten seurassa, mikä viehättänee heitä. Herkästi minun kuvitellaan flirttailevan häpeämättömästi, vaikka oikeasti minua ei kiinnosta naiset.
Kai kuitenkin ymmärrät, mitä vaaroja uskolle kahden homon tutustuminen aiheuttaa? Minä olen ne itse kokenut, ja torjunutkin (ihme sinänsä). Voisin kuitenkin olla keskusteluapuna toiselle uskovaiselle - tietenkin. Saa minuun ottaa yhteyttä, katson tämän viestin lähettämisen jälkeen, toimiiko anonyymiosoitteeni.Et todella ole perillä seksuaalisuudesta. Ei heterollekaan aiheuta mitään haittoja tai kiusauksia olla tekemisissä heteroiden kanssa.
Ei homollekaan aiheudu mitän kiusauksia tai haittoja olla tekemisissä homon kanssa.
Jos olisit sinut seksuaalisuutesi kanssa, voisit todellakin auttaa muita homo veljiä. Mutta parempi on ettet ole homojen kanssa tekemisissä, koska seksi näyttää olevan sinulle niin tärkeää, kun koet kiusauksia toisten homojen kanssa. Ehkä just se, kun torjut niin kauheasti seksuaalisuuttasi tekeekin sinusta "himokaan" tai mitä sitten oletkin, kun sinulla on ylikorostunut seksuaalisuus. Meillä muilla homoilla ei ole siten. Me ollaan samanlaisia kuin heterot tässä asiassa.
Ylempänä nainen kirjoitti olevansa homo, mutta elää miehen kanssa aviossa. Hänelle vaan sanoisin, että toivottavasti olet miehellesi kertonut olevasi lesbo, sillä valehteleminen ei ole oikea tie. Jos miehesi hyväksyy lesboutesi, niin miehesi on hieno tyyppi. Luulen sinun olevan biseksuaali, etkä ole lesbo. Jos sinulla on noin 10 veljeä ja siskoja yhteensä, niin heissäkin on biseksuaaleja ja homoja sinun lisäksesi ainakin 4 muuta. Oletko kertonut heille olevasi lesbo? Ehkä he vain eivät ole uskaltaneet kertoa sinulle olevansa homoja, vaikka sinä oletkin heille homoudestasi kertonut. Vai etkö sinäkään ole homoudestasi heille puhunut? Elätte kaikki saman perheen homot kaapissa ja näyttelette toisillenne ja puolisoillenne heteroita? Se näytteleminen ja valehteleminen on syntiä mun mielestäni. Joka tapauksessa teitä on perheessänne enmmän teitä homoja. Sinun lapsistasikin osasta tulee homoja.
Homous ei ole taipumus. Homous ei lähde ihmisestä pois kuten ei heterouskaan.
Minä olen tämän asian päättänyt niin, että olen lesbo kun sitä kerran olen. Olen lesbo Jumalan edessä ja rakastan naista. Minulle tämä on kiitoksen asia. Tiedän kyllä mitä suurin osa seurakuntalaisista ajattelee. Perheeni jäsenistä lähes kaikki on tämän asian jo hyväksyneet ja muitakin uskonsisaria ja veljiä löytyy, jotka tämän hyväksyy.
Homous ei ole risti eikä taakka eikä kiusaus, vaan minulle se on siunaus. Kiitän Jumalaa rakkaudesta, mutta kiitän myös seksistä, jota harrastan kyllä rakkaan kumppanini kanssa. Elän Herran kasvojen edessä rauhallisin sydämin. Minulle on samantekevää mitä uskonsisaret ja veljet sanoo. Jumalan johdatus ja rakkaus riittävät minulle. - Nainen
Nainen kirjoitti:
Et todella ole perillä seksuaalisuudesta. Ei heterollekaan aiheuta mitään haittoja tai kiusauksia olla tekemisissä heteroiden kanssa.
Ei homollekaan aiheudu mitän kiusauksia tai haittoja olla tekemisissä homon kanssa.
Jos olisit sinut seksuaalisuutesi kanssa, voisit todellakin auttaa muita homo veljiä. Mutta parempi on ettet ole homojen kanssa tekemisissä, koska seksi näyttää olevan sinulle niin tärkeää, kun koet kiusauksia toisten homojen kanssa. Ehkä just se, kun torjut niin kauheasti seksuaalisuuttasi tekeekin sinusta "himokaan" tai mitä sitten oletkin, kun sinulla on ylikorostunut seksuaalisuus. Meillä muilla homoilla ei ole siten. Me ollaan samanlaisia kuin heterot tässä asiassa.
Ylempänä nainen kirjoitti olevansa homo, mutta elää miehen kanssa aviossa. Hänelle vaan sanoisin, että toivottavasti olet miehellesi kertonut olevasi lesbo, sillä valehteleminen ei ole oikea tie. Jos miehesi hyväksyy lesboutesi, niin miehesi on hieno tyyppi. Luulen sinun olevan biseksuaali, etkä ole lesbo. Jos sinulla on noin 10 veljeä ja siskoja yhteensä, niin heissäkin on biseksuaaleja ja homoja sinun lisäksesi ainakin 4 muuta. Oletko kertonut heille olevasi lesbo? Ehkä he vain eivät ole uskaltaneet kertoa sinulle olevansa homoja, vaikka sinä oletkin heille homoudestasi kertonut. Vai etkö sinäkään ole homoudestasi heille puhunut? Elätte kaikki saman perheen homot kaapissa ja näyttelette toisillenne ja puolisoillenne heteroita? Se näytteleminen ja valehteleminen on syntiä mun mielestäni. Joka tapauksessa teitä on perheessänne enmmän teitä homoja. Sinun lapsistasikin osasta tulee homoja.
Homous ei ole taipumus. Homous ei lähde ihmisestä pois kuten ei heterouskaan.
Minä olen tämän asian päättänyt niin, että olen lesbo kun sitä kerran olen. Olen lesbo Jumalan edessä ja rakastan naista. Minulle tämä on kiitoksen asia. Tiedän kyllä mitä suurin osa seurakuntalaisista ajattelee. Perheeni jäsenistä lähes kaikki on tämän asian jo hyväksyneet ja muitakin uskonsisaria ja veljiä löytyy, jotka tämän hyväksyy.
Homous ei ole risti eikä taakka eikä kiusaus, vaan minulle se on siunaus. Kiitän Jumalaa rakkaudesta, mutta kiitän myös seksistä, jota harrastan kyllä rakkaan kumppanini kanssa. Elän Herran kasvojen edessä rauhallisin sydämin. Minulle on samantekevää mitä uskonsisaret ja veljet sanoo. Jumalan johdatus ja rakkaus riittävät minulle.Kerron vielä miten tämä juttu meillä menee. Meitä on seitsemän sisarusta yhteensä. Meistä kaksi on homoja ja yksi biseksuaali. Kaikki on elänyt kaapissa ja näytellyt heteroa. Minä en avioitunut, koska koin heteron näyttelemisen olevan syntiä sitä miestä kohtaan, jolle olisin mennyt. Tulin sitten kaapista ulos ja minun jälkeeni yksi sisaruksista, joka myös on sinkku, tuli myös ulos kaapista ja kertoi olevansa homo. Myöhemmin tämä biseksuaali, joka on aviossa ja on kolme lasta, tuli myös kaapista ulos. heille tulee nyt todennäköisesti avioero, koska se että hän oli näytellyt heteroa koko elämänsä ja ei ollut keronut puolisolleen totuutta, loukkaa niin paljon tätä puolisoa, että hän haluaa erota. Tämä biseksuaali ei ole koskaan ollut seksuaalisissa tekemisissä samaa sukupuolta olevan kanssa, vaan hän vaan on tukahduttanut seksuaalisuutensa heteropuolisonsa avulla, mutta tietenkään se tukahduttaminen ei ollut koskaan onnistunut, sillä ei omaa luonnollista seksuaalista suuntautumista voi tukahduttaa eikä muuttaa.
Viimeisimmäksi toinen vanhemmistamme kertoi myös olevan biseksuaali. Vanhempamme eivät eroa, koska toinen heistä kykenee antamaan anteeksi sen, että toinen on kaikki nämä kymmenet vuodet näytellyt heteroa.
Tässä vaan sitä, mitä tapahtuu kun yksi perheen homoista uskaltaa kertoa ääneen sen mitä on. Kun kerroin, niin aluksi kaikki heistä tuomitsivat minut. Jopa biseksuaalit ja homo perheenjäsen. Ajatelkaa: he itse olivat homoja, mutta tuomitsivat minut ja jatkoivat omaa valheellista heteronäyttelemistään. Omatunto alkoi heitä niin kolkuttaa, että sitten tämä sinkkuhomo kertoi olevansa myös homo ja pyysi anteeksi että oli tuominnut minut sellaisesta, mitä itse on. Sen jälkeen joiden kuukausien kuluttua tämä biseksuaali perheenjäsen myös omantunnon tuskissaan tuli kaapista ulos ja kertoi totuuden. kaikessa tässä meni aikaa parisen vuotta, jonka jälkeen toinen vanhemmistamme kertoi myös olevansa biseksuaali. Hänelläkin omatunto syytti niin kovasti heteron näyttelemisestä, että koki suuren vapautuksen ja siunauksen, kun vihdoin sai kerrottua puolisolleen ja lapsilleen totuuden.
Tunnen homoja jonkun verran ja kaikilla homoilla on suvussa homoja. Kyllä se on osittain geneettistä ja taatusti periytyvää. Sisaret tietää, että heidän lapsistaankin voi tulla homoja, koska se on osittain geneettistä.
Syntiä se on, kun näyttelee heteroa. Suurinta syntiä on se, että menee vielä avioon kertomatta puolisolleen olevansa homo tai bi. Parempi olisi olla rehellinen, jotta voi elää sydän puhtaana Herran ja ihmisten edessä. Valheellinen elämä ei ole oikein. - vl+Bi
Nainen kirjoitti:
Kerron vielä miten tämä juttu meillä menee. Meitä on seitsemän sisarusta yhteensä. Meistä kaksi on homoja ja yksi biseksuaali. Kaikki on elänyt kaapissa ja näytellyt heteroa. Minä en avioitunut, koska koin heteron näyttelemisen olevan syntiä sitä miestä kohtaan, jolle olisin mennyt. Tulin sitten kaapista ulos ja minun jälkeeni yksi sisaruksista, joka myös on sinkku, tuli myös ulos kaapista ja kertoi olevansa homo. Myöhemmin tämä biseksuaali, joka on aviossa ja on kolme lasta, tuli myös kaapista ulos. heille tulee nyt todennäköisesti avioero, koska se että hän oli näytellyt heteroa koko elämänsä ja ei ollut keronut puolisolleen totuutta, loukkaa niin paljon tätä puolisoa, että hän haluaa erota. Tämä biseksuaali ei ole koskaan ollut seksuaalisissa tekemisissä samaa sukupuolta olevan kanssa, vaan hän vaan on tukahduttanut seksuaalisuutensa heteropuolisonsa avulla, mutta tietenkään se tukahduttaminen ei ollut koskaan onnistunut, sillä ei omaa luonnollista seksuaalista suuntautumista voi tukahduttaa eikä muuttaa.
Viimeisimmäksi toinen vanhemmistamme kertoi myös olevan biseksuaali. Vanhempamme eivät eroa, koska toinen heistä kykenee antamaan anteeksi sen, että toinen on kaikki nämä kymmenet vuodet näytellyt heteroa.
Tässä vaan sitä, mitä tapahtuu kun yksi perheen homoista uskaltaa kertoa ääneen sen mitä on. Kun kerroin, niin aluksi kaikki heistä tuomitsivat minut. Jopa biseksuaalit ja homo perheenjäsen. Ajatelkaa: he itse olivat homoja, mutta tuomitsivat minut ja jatkoivat omaa valheellista heteronäyttelemistään. Omatunto alkoi heitä niin kolkuttaa, että sitten tämä sinkkuhomo kertoi olevansa myös homo ja pyysi anteeksi että oli tuominnut minut sellaisesta, mitä itse on. Sen jälkeen joiden kuukausien kuluttua tämä biseksuaali perheenjäsen myös omantunnon tuskissaan tuli kaapista ulos ja kertoi totuuden. kaikessa tässä meni aikaa parisen vuotta, jonka jälkeen toinen vanhemmistamme kertoi myös olevansa biseksuaali. Hänelläkin omatunto syytti niin kovasti heteron näyttelemisestä, että koki suuren vapautuksen ja siunauksen, kun vihdoin sai kerrottua puolisolleen ja lapsilleen totuuden.
Tunnen homoja jonkun verran ja kaikilla homoilla on suvussa homoja. Kyllä se on osittain geneettistä ja taatusti periytyvää. Sisaret tietää, että heidän lapsistaankin voi tulla homoja, koska se on osittain geneettistä.
Syntiä se on, kun näyttelee heteroa. Suurinta syntiä on se, että menee vielä avioon kertomatta puolisolleen olevansa homo tai bi. Parempi olisi olla rehellinen, jotta voi elää sydän puhtaana Herran ja ihmisten edessä. Valheellinen elämä ei ole oikein.Mitä pettämistä siinä on jos on biseksuaali ja naimisissa? Eikä se ole minun mielestäni mitään seksuaalisuuden tukahduttamista. Tai saattaa ollakin, mutta ehkä niin että voi toteuttaa vain
toista puoltaan. Bi on siinä mielessä väliinputoaja että niitä nyt ei ymmärrä homot eikä heterot. Välillä kiinnostaa naiset ja välillä miehet.. - usk.m
Nainen kirjoitti:
Kerron vielä miten tämä juttu meillä menee. Meitä on seitsemän sisarusta yhteensä. Meistä kaksi on homoja ja yksi biseksuaali. Kaikki on elänyt kaapissa ja näytellyt heteroa. Minä en avioitunut, koska koin heteron näyttelemisen olevan syntiä sitä miestä kohtaan, jolle olisin mennyt. Tulin sitten kaapista ulos ja minun jälkeeni yksi sisaruksista, joka myös on sinkku, tuli myös ulos kaapista ja kertoi olevansa homo. Myöhemmin tämä biseksuaali, joka on aviossa ja on kolme lasta, tuli myös kaapista ulos. heille tulee nyt todennäköisesti avioero, koska se että hän oli näytellyt heteroa koko elämänsä ja ei ollut keronut puolisolleen totuutta, loukkaa niin paljon tätä puolisoa, että hän haluaa erota. Tämä biseksuaali ei ole koskaan ollut seksuaalisissa tekemisissä samaa sukupuolta olevan kanssa, vaan hän vaan on tukahduttanut seksuaalisuutensa heteropuolisonsa avulla, mutta tietenkään se tukahduttaminen ei ollut koskaan onnistunut, sillä ei omaa luonnollista seksuaalista suuntautumista voi tukahduttaa eikä muuttaa.
Viimeisimmäksi toinen vanhemmistamme kertoi myös olevan biseksuaali. Vanhempamme eivät eroa, koska toinen heistä kykenee antamaan anteeksi sen, että toinen on kaikki nämä kymmenet vuodet näytellyt heteroa.
Tässä vaan sitä, mitä tapahtuu kun yksi perheen homoista uskaltaa kertoa ääneen sen mitä on. Kun kerroin, niin aluksi kaikki heistä tuomitsivat minut. Jopa biseksuaalit ja homo perheenjäsen. Ajatelkaa: he itse olivat homoja, mutta tuomitsivat minut ja jatkoivat omaa valheellista heteronäyttelemistään. Omatunto alkoi heitä niin kolkuttaa, että sitten tämä sinkkuhomo kertoi olevansa myös homo ja pyysi anteeksi että oli tuominnut minut sellaisesta, mitä itse on. Sen jälkeen joiden kuukausien kuluttua tämä biseksuaali perheenjäsen myös omantunnon tuskissaan tuli kaapista ulos ja kertoi totuuden. kaikessa tässä meni aikaa parisen vuotta, jonka jälkeen toinen vanhemmistamme kertoi myös olevansa biseksuaali. Hänelläkin omatunto syytti niin kovasti heteron näyttelemisestä, että koki suuren vapautuksen ja siunauksen, kun vihdoin sai kerrottua puolisolleen ja lapsilleen totuuden.
Tunnen homoja jonkun verran ja kaikilla homoilla on suvussa homoja. Kyllä se on osittain geneettistä ja taatusti periytyvää. Sisaret tietää, että heidän lapsistaankin voi tulla homoja, koska se on osittain geneettistä.
Syntiä se on, kun näyttelee heteroa. Suurinta syntiä on se, että menee vielä avioon kertomatta puolisolleen olevansa homo tai bi. Parempi olisi olla rehellinen, jotta voi elää sydän puhtaana Herran ja ihmisten edessä. Valheellinen elämä ei ole oikein.vanhoillislestadiolainen, tai olevinasi sellainen, etkä feikkaa (mikä onkin todennäköistä), olet hukassa. Raamattu ei puolla homoseksuaalisuuden toteuttamista, ja sinun sanasi ovat epäuskoisen sanoja.
- Nainen
vl+Bi kirjoitti:
Mitä pettämistä siinä on jos on biseksuaali ja naimisissa? Eikä se ole minun mielestäni mitään seksuaalisuuden tukahduttamista. Tai saattaa ollakin, mutta ehkä niin että voi toteuttaa vain
toista puoltaan. Bi on siinä mielessä väliinputoaja että niitä nyt ei ymmärrä homot eikä heterot. Välillä kiinnostaa naiset ja välillä miehet..Et sinä tietenkään aviopuolisoasi petä, kun kerrot hänelle olevasi bi.
Miltä sinusta itsestäsi tuntuisi, jos aviopuolisosi olisikin homo, joka aina on näytellyt halua sinuun, mutta oikeasti ei ole koskaan tuntenut halua sinua kohtaan. Kiihottuakseen sinusta hän on aina kuvitellut mielessään omaa sukupuolen ihmistä. Sinulle hän olisi vain näytellyt, etkä koskaan ole kyennyt antamaan hänelle todellista tyydytystä.
Se on tilanne, kun homo näyttelee heteroa puolisolleen.
En tiedä tuosta, ehkä sinulla vaan on poikkeuksellisen viksu aviopuoliso, kun hän ei välitä siitä, että tunnet haluja myös muita kuin häntä kohtaan.
Tapaus josta kerroin, jossa avioero on tulossa, on sellainen asia, missä aviopuoliso on syvästi loukkaantunut siitä, ettei hänen aviopuolisonsa kertonut koskaan, että hän haluaa myös muita kuin häntä. Biseksuaali haluaa oman sukupuolensa edustajaa - sitähän se biseksuaalisus on, että haluaa molemia sekä miestä että naista. Kun aviopuoliso saa sen tietää vasta vuosien jälkeen, niin hirvittävältähän se tuntuu.
Minä en pystyisi rakastamaan biseksuaalia naista, koska tietäisin hänen haluavan myös miestä. Ymmärrän täysin myös heteroa, joka tuntee itsensä loukatuksi, kun vuosien avioliiton jälkeen puoliso kertoo biseksuaalisuudestaan.
Ylipäänsä se että ei kerro puolisolleen rehellisesti ennen avioitumista omasta homoudestaan tai biseksuaalisuudestaan, on epäreilua ja valehtelmista, koska näyttelee heteroa. Mitä rakkautta se on, kun niin tärkeää ja juuri sitä puolisoakin koskevaa tietoa ei hänelle kerro? Sehän on pettämistä, kun näyttelee heteroa. Se on tietenkin jokaisen oma asia mitä tekee.
Minusta se on ennenkaikkea syntiä se näytteleminen ja epärehellisyydessä eläminen. Se on syntiä sekä sitä puolisoa että Jumalaa kohtaan.
Minun omatunto syytti minua silloin, kun en vielä ollut kertonut tätä asiaa perheelleni, koska kertomatta jättämisellä minä vaan vahvistin sitä heidän väärää luuloaan että olisin hetero. Ei sellaista jaksa. Eikä tällaista asiaa voi pitää salassa ilman, etteikö joutuisi välillä valehtelemaan. valehteleminen on syntiä, enkä minä olisi sitä enää jaksanut. Minun omatuntoni syytti minua siitä kamalasti.
Hyvä, kun sinä et näyttele heteroa, vaan puolisosi tietää sun olevan bi. Miten sinun perheesäsi on muut suhtautuneet siihen, että olet bi? Vai näytteletkö heteroa niin etteivät he tiedä?
Tunnen binaisia muutaman ja tiedän heidän olevan väliinputoajia ymmärryksen suhteen. - Nainen
usk.m kirjoitti:
vanhoillislestadiolainen, tai olevinasi sellainen, etkä feikkaa (mikä onkin todennäköistä), olet hukassa. Raamattu ei puolla homoseksuaalisuuden toteuttamista, ja sinun sanasi ovat epäuskoisen sanoja.
En minä ole kirjoittanut, että raamattu puoltaisi homoseksiä. Mitään sellaista en ole kirjoittanut. Kirjoitin olevani uskova lesbo ja että olen tämän asian ottanut Jumalan edessä siunauksena ja lahjana. Tässä asiassa olen myös rehellinen. Koko ajan painotan rehellisyyttä. Luulen olevani Jumalan edessä vähemmän syntinen homo kuin ne uskovat homot, jotka näyttelee heteroa puolisoilleen, perheilleen ja seurakunnassa. He tekevät joka päivä syntiä paitsi lähimmäisiään kohtaan myös Jumalaa kohtaan. Minun omatunto syytti minua tuosta synnistä. Minun omatunto ei syytä minua lesboudestani. Tämä on ollut pitkä prosessi, mutta Jumalaa kiitän sekä homoudestani että kumppanistani, jonka kanssa tulemme vielä rekisteröimään parisuhteenkin. Kuten kirjoitin, en välitä siitä mitä suuri osa seurakuntalaisista sanoo. Minä välitän Jumalasta ennemmän kuin ihmisten puheista. Tätä sinun voi olla vaikea ymmärtää.
Sunkin kohdalla on asiat hyvin, kun et näyttele heteroa ja sillä tavoin sorru valehtelemisen syntiin. Sinulla on sinun tiesi. Minä olen löytänyt omani rukouksen ja keskustelujen avulla. Ei haittaa minua vaikka olenkin mielestäsi hukassa. Olen varmasti muutaman muunkin uskonveljen tai uskonsisaren mielestä hukassa. Mutta jokainen niistä uskovasta homosta ja biseksuaalista, jotka elää kaapissa ja näyttelee puolisolleen ja perheelleen heteroa, ovat myös hukassa. Jokainen heistä päivittäin elää synnissä: valehtelemisen synnissä. Se synti ei ole pieni, sillä Paavali toistuvasti kirjoittaa siitä, että valhetelijat eivät peri paikaa Taivasten valtakunnasta.
Muista, etten koskaan ole kirjoittanut että Raamattu puoltaisi homoseksiä. Siellähän lukee ihan päinvastoin. Siitäkin huolimatta, minä koen homouteni Jumalan siunaukseksi ja lahjaksi. Se on niin, eikä sitä edes tarvitse yrittää ymmärtää, enkä ala siitä asiasta enempää kirjoitella koska se on kaikin puolin hyödytöntä. On sellasia uskovia, kun tulee jutteleen omasta homoudesta, kun elävät kaapissa ja näyttelvät heteroa. Heidän kanssaan keskustellaan syvällisemmin, sillä siinä on järkeä. Tällaisella palstalla ei ole mitään järkeä tällaisista sen syvällisemmin keskustella. Jos todellinen hätä on, silloin ihminen hakee oikeaa apua kohdatakseen kasvotusten keskustelija ja silloin yhdessä puhutaan ja sydämissä rukoillaan. Se on jotain aivan muuta kuin nämä tyhjänpäiväiset nettikeskustelut. - Nainen
usk.m kirjoitti:
vanhoillislestadiolainen, tai olevinasi sellainen, etkä feikkaa (mikä onkin todennäköistä), olet hukassa. Raamattu ei puolla homoseksuaalisuuden toteuttamista, ja sinun sanasi ovat epäuskoisen sanoja.
Vielä jatkan tuon edellisen kirjoitukseni loppusanoihin, että tämän viestiketjun on aloittanut uskonveli, joka on homo. Hän haluaa kasvotusten tai muuten muualla kuin palstalla keskustella uskonveljien kans, jotka on homoja. Hän varmasti voi haluta keskusteluapua ja se on oikea tie, että sitä hakee ja keskustelee rehellisesti kasvotusten toinen toistaan auttaen ja sydämissä rukoillen. Hän on aivan oikealla tiellä. Sinä omasta puolestasi kirjoitat kokevasi kiusauksia tai "himoja" jos keskustelet homojen kans. me muut homot ei sellaisia koeta kuten ei heterotkaan koe kiusauksia tai himoja keskustellessaan toistensa kanssa.
Kun uskonveli tai uskonsisar tarvii keskusteluapau näissä asioissa, on hyvä, mitä enemmän on sellasia homoja, jotka on tulleet pois kaapista ja lopettaneet sen heteronäyttelmisen ja valehtelemisen synnin ja vahvistuneet uskossaan hyvässä omassatunnossa. He ovat hyviä keskustelijoita ja osaavat auttaa ja tukea. keskustelun aloittaja on oikealla tiellä halutessaan keskustella kaltaistensa kanssa. Sinä et siihen kykene, kuten kirjoitit, mutta toivottavasti joku kykenee. Toivon myös ja rukoilen, että useammat heteroa näyttelevät lopuisivat näyttelmisen synnistä ja alkaisivat elää oikealla tiellä, sillä ei tuo heteronäytteleminen ja homouden ja biseksuaalisuuden salailu ole Jumalan lapsen tie, vaan se on valehtelijoiden tie. - usk.m
Nainen kirjoitti:
Vielä jatkan tuon edellisen kirjoitukseni loppusanoihin, että tämän viestiketjun on aloittanut uskonveli, joka on homo. Hän haluaa kasvotusten tai muuten muualla kuin palstalla keskustella uskonveljien kans, jotka on homoja. Hän varmasti voi haluta keskusteluapua ja se on oikea tie, että sitä hakee ja keskustelee rehellisesti kasvotusten toinen toistaan auttaen ja sydämissä rukoillen. Hän on aivan oikealla tiellä. Sinä omasta puolestasi kirjoitat kokevasi kiusauksia tai "himoja" jos keskustelet homojen kans. me muut homot ei sellaisia koeta kuten ei heterotkaan koe kiusauksia tai himoja keskustellessaan toistensa kanssa.
Kun uskonveli tai uskonsisar tarvii keskusteluapau näissä asioissa, on hyvä, mitä enemmän on sellasia homoja, jotka on tulleet pois kaapista ja lopettaneet sen heteronäyttelmisen ja valehtelemisen synnin ja vahvistuneet uskossaan hyvässä omassatunnossa. He ovat hyviä keskustelijoita ja osaavat auttaa ja tukea. keskustelun aloittaja on oikealla tiellä halutessaan keskustella kaltaistensa kanssa. Sinä et siihen kykene, kuten kirjoitit, mutta toivottavasti joku kykenee. Toivon myös ja rukoilen, että useammat heteroa näyttelevät lopuisivat näyttelmisen synnistä ja alkaisivat elää oikealla tiellä, sillä ei tuo heteronäytteleminen ja homouden ja biseksuaalisuuden salailu ole Jumalan lapsen tie, vaan se on valehtelijoiden tie.se, ettei toteuta seksuaalisuuttaan? Mitä syntiä on siinä, ettei julista homoseksuaalisuuttaan - että elää kuuliaisena Jumalan sanalle? Eihän tämä ole helppo asia, mutta jos haluaa pitää elävän uskon, ei voi toisinkaan elää. Jumala on asettanut vain yhden liiton kahden ihmisen välille, ja se on avioliitto. Kahden naisen tai kahden miehen liittoa ei ole. Ne ovat vastoin Raamatun sanaa.
Jokin homoseksuaalisuus ei tee ihmisestä yhtään sen kummempaa kuin muistakaan. Homoja glorifioidaan niin paljon, että minua kuvottaa. Homous SINÄNSÄ ei ole synti, tai ei siitä ainakaan tarvitse aktiivisesti pyrkiä pois - ei se liene mahdollistakaan.
Ja miksi minun pitäisi keskustella toisten homojen kanssa näistä asioista? Minulla on tarpeeksi läheisiä ihmisiä homoudesta puhumiseen, en tarvitse toisen viallisen neuvoja. Herkästi siinä käy niin, että sokea auttaa toista sokeaa. Lukutaito kunniaan - en väittänyt mitään himoja tulevan minulle. - usk.m
Nainen kirjoitti:
En minä ole kirjoittanut, että raamattu puoltaisi homoseksiä. Mitään sellaista en ole kirjoittanut. Kirjoitin olevani uskova lesbo ja että olen tämän asian ottanut Jumalan edessä siunauksena ja lahjana. Tässä asiassa olen myös rehellinen. Koko ajan painotan rehellisyyttä. Luulen olevani Jumalan edessä vähemmän syntinen homo kuin ne uskovat homot, jotka näyttelee heteroa puolisoilleen, perheilleen ja seurakunnassa. He tekevät joka päivä syntiä paitsi lähimmäisiään kohtaan myös Jumalaa kohtaan. Minun omatunto syytti minua tuosta synnistä. Minun omatunto ei syytä minua lesboudestani. Tämä on ollut pitkä prosessi, mutta Jumalaa kiitän sekä homoudestani että kumppanistani, jonka kanssa tulemme vielä rekisteröimään parisuhteenkin. Kuten kirjoitin, en välitä siitä mitä suuri osa seurakuntalaisista sanoo. Minä välitän Jumalasta ennemmän kuin ihmisten puheista. Tätä sinun voi olla vaikea ymmärtää.
Sunkin kohdalla on asiat hyvin, kun et näyttele heteroa ja sillä tavoin sorru valehtelemisen syntiin. Sinulla on sinun tiesi. Minä olen löytänyt omani rukouksen ja keskustelujen avulla. Ei haittaa minua vaikka olenkin mielestäsi hukassa. Olen varmasti muutaman muunkin uskonveljen tai uskonsisaren mielestä hukassa. Mutta jokainen niistä uskovasta homosta ja biseksuaalista, jotka elää kaapissa ja näyttelee puolisolleen ja perheelleen heteroa, ovat myös hukassa. Jokainen heistä päivittäin elää synnissä: valehtelemisen synnissä. Se synti ei ole pieni, sillä Paavali toistuvasti kirjoittaa siitä, että valhetelijat eivät peri paikaa Taivasten valtakunnasta.
Muista, etten koskaan ole kirjoittanut että Raamattu puoltaisi homoseksiä. Siellähän lukee ihan päinvastoin. Siitäkin huolimatta, minä koen homouteni Jumalan siunaukseksi ja lahjaksi. Se on niin, eikä sitä edes tarvitse yrittää ymmärtää, enkä ala siitä asiasta enempää kirjoitella koska se on kaikin puolin hyödytöntä. On sellasia uskovia, kun tulee jutteleen omasta homoudesta, kun elävät kaapissa ja näyttelvät heteroa. Heidän kanssaan keskustellaan syvällisemmin, sillä siinä on järkeä. Tällaisella palstalla ei ole mitään järkeä tällaisista sen syvällisemmin keskustella. Jos todellinen hätä on, silloin ihminen hakee oikeaa apua kohdatakseen kasvotusten keskustelija ja silloin yhdessä puhutaan ja sydämissä rukoillaan. Se on jotain aivan muuta kuin nämä tyhjänpäiväiset nettikeskustelut.Ei ole olemassa muita kuin syntisiä ihmisiä, kaikki yhtä lailla viallisia. Ei eri asteita. Eikä Raamattu puolla mitään muuta liittoa kuin avioliittoa miehen ja naisen välillä. Toivottavasti et väitä parisuhteesi olevan vapaa seksuaalisista haluista. Sellaiseen en usko alkuunkaan.
Enkä ymmärrä lainkaan sitä, mitä väität valehtelusta. Miksi pitäisi olla kokonaan läpinäkyvä? Ei ole syntiä jättää tällaisia asioita kertomatta. Mitä hyötyä olisi julistaa homouttaan muille? - Nainen
usk.m kirjoitti:
Ei ole olemassa muita kuin syntisiä ihmisiä, kaikki yhtä lailla viallisia. Ei eri asteita. Eikä Raamattu puolla mitään muuta liittoa kuin avioliittoa miehen ja naisen välillä. Toivottavasti et väitä parisuhteesi olevan vapaa seksuaalisista haluista. Sellaiseen en usko alkuunkaan.
Enkä ymmärrä lainkaan sitä, mitä väität valehtelusta. Miksi pitäisi olla kokonaan läpinäkyvä? Ei ole syntiä jättää tällaisia asioita kertomatta. Mitä hyötyä olisi julistaa homouttaan muille?Minäkään en julista homouttani muille.
Mutta minä en myöskään näyttele heteroa, enkä valehtele.
Kun sinulta kysytään etkö jo ole löytänyt mieleistäsi tyttöä tai naista, tai kun sinua sillä asialla kiusotellaan, niin näytteletkö heille heteroa ja kerrot pienen valkoisen valheen siitä, miksi sinulla ei ole seurustelukumppania?
Se on valehtelemista. Se on syntiä. Siitä ei pääse mihinkään. Se on myös huijaamista ja epäluottamusta läheisiä kohtaan. Siinä et voi koskaan olla avoin ja rehellinen ihminen, vaan aina sinulla on salaisuus. Et voi koskaan saada tuntea avointa ja rehellistä rakkautta, joka perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen.
Minä en ole kirjoittanut, että Raamattu puoltaisi muuta kuin heteroliittoa.
Olen kirjoittanut, että minä tulen solmimaan liiton minun naisystäväni kanssa: me rekisteröimme meidän parisuhteemme. Olen myös kirjoittanut, että meidän suhteessa me harjoitetaan myös seksiä.
Minä en julista homoutta, mutta en enää näyttele heteroa, sillä se on valehtelemista ja se on syntiä.
Sinä et oikeastaan tuossa valheellisessa synnissäsi voi koskaan täysin ystävystyä heteroiden kanssa, jos et kerro itsestäsi totuutta, sillä ystävyys perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Kuten kirjoitit: et voi myöskään olla tekemisissä homojenkaan kanssa, koska sinulla on hallitsomaton seksuaalisuus.
Sinun tilanteesi vaikuttaa vaikealta. Mutta ttuha kaappihomojen on valehtelemisen syntiään vähätellä ja kiertää sillä, että tokaisee ettei halua julistaa homouttaan. Ne on eri asioita ja sen kyllä sydämessäsi tiedät.
Olet vihastuneen oloinen kirjoituksissasi, ilmeisesti koska tuon tämän kaappihomona elämisen synnin esiin. Se on syntiä, mutta itse sinä olet syntisi valinnut. Siihen syntiin ei Jumala sinua pakota, sillä Jumala ei syntiin meitä käske mennä.
Velehtelijat eivät peri paikkaa Jumalan valtakunnassa kirjoittaa Paavali monissa kohtaa. Ei sitä vsanaa voi kiertää eikä toiseksi muuttaa. Voit yrittää Jumalalle selitellä valheessa elämisesi sillä, että et halua julistaa homouttasi, mutta tuo ei mene Jumalalle lävitse.
Mutta sinä itse olet tuon tiesi valinnut ja siitä kannat seuraukset niin ihmisten kuin Jumalankin edessä. Minä olen myös oman tieni valinnut ja seuraukset kannan niin ihmisten kuin Jumalankin edessä. - Nainen
usk.m kirjoitti:
se, ettei toteuta seksuaalisuuttaan? Mitä syntiä on siinä, ettei julista homoseksuaalisuuttaan - että elää kuuliaisena Jumalan sanalle? Eihän tämä ole helppo asia, mutta jos haluaa pitää elävän uskon, ei voi toisinkaan elää. Jumala on asettanut vain yhden liiton kahden ihmisen välille, ja se on avioliitto. Kahden naisen tai kahden miehen liittoa ei ole. Ne ovat vastoin Raamatun sanaa.
Jokin homoseksuaalisuus ei tee ihmisestä yhtään sen kummempaa kuin muistakaan. Homoja glorifioidaan niin paljon, että minua kuvottaa. Homous SINÄNSÄ ei ole synti, tai ei siitä ainakaan tarvitse aktiivisesti pyrkiä pois - ei se liene mahdollistakaan.
Ja miksi minun pitäisi keskustella toisten homojen kanssa näistä asioista? Minulla on tarpeeksi läheisiä ihmisiä homoudesta puhumiseen, en tarvitse toisen viallisen neuvoja. Herkästi siinä käy niin, että sokea auttaa toista sokeaa. Lukutaito kunniaan - en väittänyt mitään himoja tulevan minulle.On surullista, että itseäsi, Jumalan luomaa, kutsut vialliseksi. Raamattu sanoo, että se minkä Jumala loi, on hyvää, eikä siinä vikaa ole. Tunnustuskirjoissa lukee selityksenä, että tämä koskee kaikkia ihmisiä Aatamin ja Eevan jälkeen myös. Jos et pysty itseäsi arvostamaan, niin älä kuitenkaan toisia ihmisiä viallisiksi nimittele.
Ei snun tarvi keskustella toisten homojen kanssa. keskustelun aloittaja haluaa keskustella toisten kanssa. Sinä itse vastasit hänelle ja ilmaisit seksualisoineesi hänen tarkoitusperänsä ja kirjoitit, ettet voi keskustella homojen kanssa, koska seksualisoit tilanteet.
Sun ei tosiaan kannata olla tekemisissä homojen kanssa, eikä sun kyllä kannata kirjoitellakaan heidän kans, kun luulet heidät seksualisoivan ihmissuhteensa ja pidät heitä viallisina. Ei sinusta olisi apua toiselle homolle, joka apua tarvitsee.
Rehellisenä eläminen ei ole homouden julistamista, kuten jo kirjoitin. Eihän sinun tarvitse homouttasi julistaa. Sielunrauhasi tähden kyllä on hyvä miettiä sitä kannattaako heterolle näytellä heteroa ja solmia avioliittoa ja sillä tavoin tehdä väärin häntä kohtaan. Mutta luulen tajunneeni kirjoituksistasi sen, että sinä et sellaista tekiskään. Olet tehnyt ratkaisun elämässäsi olla ainakin siinä suhteessa tekemättä syntiä toista ihmistä kohtaan.
Kun minä tulin kaapista ulos, niin perheenijäsenten lisäksi kaksi serkkua on myös kertonut homoudestaan. Se toinen on nyt tullut myös kaapista ulos perheelleen, mutta toisen tilanne on vakavampi, sillä hän on huijannut itsellensä heteropuolison ja heillä on lapsia. Hänen puolisonsa ei tiedä hänen olevan homo, eikä tiedä sitä, ettei hän ole koskaan tuntenut mitään seksuaalisia haluja häntä kohtaan. Se omantunnon tuska tästä valheesta on nyt hirvittävänä tällä homolla ja vielä hänen täytyy kertoa aviopuolisolleen totuus. Hän tietää, ettei hänelle taivaspaikkaa tule, ellei hän kerro tätä näyttelemisen ja valehtelemisen syntiään aviopuolisolleen.
Minä kiitän Herraa, etten koskaan mennyt miehelle, enkä näytellyt sillä tavoin heteroa. En onneksi tehnyt sitä syntiä ketään miestä kohtaan, että olisin sillä tavoin näytellyt ja valehdellut.
Sukulaisten lisäksi on muutama uskonsisar kertonut homoudestaan tai biseksuaalisuudestaan. me jutellaan ja syädämissä rukoillaan. Minä tuen heitä rehllisyyteen. Tuen myös sen totuuden kanssa, mitä Raamatussa sanotaan homoseksistä. En suosittele omaa valintaani toisille, koska en voi omaa uskon varmuuttani ja sisäistä rauhaa Herran edessä heille antaa. Heidän on löydettävä Herran edessä oma tiensä ja rauhansa. keskusteleminen on kyllä meille kaikille ollut hyväksi. Mitä useampi homo tulee kaapista ulos, sitä enemmän Herra voi heidän kauttaan toisia homoja auttaa ja tukea. Kun tarpeeksi puhuu ja rukoilee toisten kanssa, niin sitten ei enää halveksu Jumalan luomistyötä ja pidä itseään ja läheisiään viallisina tai "sokeina". me homot ollaan tavallisia ihmisiä, emmekä viallisia emmekä sokeita. - usk.m
Nainen kirjoitti:
Minäkään en julista homouttani muille.
Mutta minä en myöskään näyttele heteroa, enkä valehtele.
Kun sinulta kysytään etkö jo ole löytänyt mieleistäsi tyttöä tai naista, tai kun sinua sillä asialla kiusotellaan, niin näytteletkö heille heteroa ja kerrot pienen valkoisen valheen siitä, miksi sinulla ei ole seurustelukumppania?
Se on valehtelemista. Se on syntiä. Siitä ei pääse mihinkään. Se on myös huijaamista ja epäluottamusta läheisiä kohtaan. Siinä et voi koskaan olla avoin ja rehellinen ihminen, vaan aina sinulla on salaisuus. Et voi koskaan saada tuntea avointa ja rehellistä rakkautta, joka perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen.
Minä en ole kirjoittanut, että Raamattu puoltaisi muuta kuin heteroliittoa.
Olen kirjoittanut, että minä tulen solmimaan liiton minun naisystäväni kanssa: me rekisteröimme meidän parisuhteemme. Olen myös kirjoittanut, että meidän suhteessa me harjoitetaan myös seksiä.
Minä en julista homoutta, mutta en enää näyttele heteroa, sillä se on valehtelemista ja se on syntiä.
Sinä et oikeastaan tuossa valheellisessa synnissäsi voi koskaan täysin ystävystyä heteroiden kanssa, jos et kerro itsestäsi totuutta, sillä ystävyys perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Kuten kirjoitit: et voi myöskään olla tekemisissä homojenkaan kanssa, koska sinulla on hallitsomaton seksuaalisuus.
Sinun tilanteesi vaikuttaa vaikealta. Mutta ttuha kaappihomojen on valehtelemisen syntiään vähätellä ja kiertää sillä, että tokaisee ettei halua julistaa homouttaan. Ne on eri asioita ja sen kyllä sydämessäsi tiedät.
Olet vihastuneen oloinen kirjoituksissasi, ilmeisesti koska tuon tämän kaappihomona elämisen synnin esiin. Se on syntiä, mutta itse sinä olet syntisi valinnut. Siihen syntiin ei Jumala sinua pakota, sillä Jumala ei syntiin meitä käske mennä.
Velehtelijat eivät peri paikkaa Jumalan valtakunnassa kirjoittaa Paavali monissa kohtaa. Ei sitä vsanaa voi kiertää eikä toiseksi muuttaa. Voit yrittää Jumalalle selitellä valheessa elämisesi sillä, että et halua julistaa homouttasi, mutta tuo ei mene Jumalalle lävitse.
Mutta sinä itse olet tuon tiesi valinnut ja siitä kannat seuraukset niin ihmisten kuin Jumalankin edessä. Minä olen myös oman tieni valinnut ja seuraukset kannan niin ihmisten kuin Jumalankin edessä.elävän uskon hyljänneiden kohdalla, myös sinulla on vääristyneitä käsityksiä uskonasioista. Se, mitä selität "valehtelusta", on itsessään valehtelua ja itsepetosta.
Minä olen sanonut suoraan, etten seurustele, enkä tule seurustelemaankaan. Mikä ihmeen pakko on kertoa kaikki motiivinsa? - Nainen
usk.m kirjoitti:
se, ettei toteuta seksuaalisuuttaan? Mitä syntiä on siinä, ettei julista homoseksuaalisuuttaan - että elää kuuliaisena Jumalan sanalle? Eihän tämä ole helppo asia, mutta jos haluaa pitää elävän uskon, ei voi toisinkaan elää. Jumala on asettanut vain yhden liiton kahden ihmisen välille, ja se on avioliitto. Kahden naisen tai kahden miehen liittoa ei ole. Ne ovat vastoin Raamatun sanaa.
Jokin homoseksuaalisuus ei tee ihmisestä yhtään sen kummempaa kuin muistakaan. Homoja glorifioidaan niin paljon, että minua kuvottaa. Homous SINÄNSÄ ei ole synti, tai ei siitä ainakaan tarvitse aktiivisesti pyrkiä pois - ei se liene mahdollistakaan.
Ja miksi minun pitäisi keskustella toisten homojen kanssa näistä asioista? Minulla on tarpeeksi läheisiä ihmisiä homoudesta puhumiseen, en tarvitse toisen viallisen neuvoja. Herkästi siinä käy niin, että sokea auttaa toista sokeaa. Lukutaito kunniaan - en väittänyt mitään himoja tulevan minulle.Anteeksi, jos tämä tulee kaksi kertaa. Ei tainnut tuo eka kerta lähettää onnistua.
On surullista, että itseäsi, Jumalan luomaa, kutsut vialliseksi. Raamattu sanoo, että se minkä Jumala loi, on hyvää, eikä siinä vikaa ole. Tunnustuskirjoissa lukee selityksenä, että tämä koskee kaikkia ihmisiä Aatamin ja Eevan jälkeen myös. Jos et pysty itseäsi arvostamaan, niin älä kuitenkaan toisia ihmisiä viallisiksi nimittele.
Ei snun tarvi keskustella toisten homojen kanssa. keskustelun aloittaja haluaa keskustella toisten kanssa. Sinä itse vastasit hänelle ja ilmaisit seksualisoineesi hänen tarkoitusperänsä ja kirjoitit, ettet voi keskustella homojen kanssa, koska seksualisoit tilanteet.
Sun ei tosiaan kannata olla tekemisissä homojen kanssa, eikä sun kyllä kannata kirjoitellakaan heidän kans, kun luulet heidät seksualisoivan ihmissuhteensa ja pidät heitä viallisina. Ei sinusta olisi apua toiselle homolle, joka apua tarvitsee.
Rehellisenä eläminen ei ole homouden julistamista, kuten jo kirjoitin. Eihän sinun tarvitse homouttasi julistaa. Sielunrauhasi tähden kyllä on hyvä miettiä sitä kannattaako heterolle näytellä heteroa ja solmia avioliittoa ja sillä tavoin tehdä väärin häntä kohtaan. Mutta luulen tajunneeni kirjoituksistasi sen, että sinä et sellaista tekiskään. Olet tehnyt ratkaisun elämässäsi olla ainakin siinä suhteessa tekemättä syntiä toista ihmistä kohtaan.
Kun minä tulin kaapista ulos, niin perheenijäsenten lisäksi kaksi serkkua on myös kertonut homoudestaan. Se toinen on nyt tullut myös kaapista ulos perheelleen, mutta toisen tilanne on vakavampi, sillä hän on huijannut itsellensä heteropuolison ja heillä on lapsia. Hänen puolisonsa ei tiedä hänen olevan homo, eikä tiedä sitä, ettei hän ole koskaan tuntenut mitään seksuaalisia haluja häntä kohtaan. Se omantunnon tuska tästä valheesta on nyt hirvittävänä tällä homolla ja vielä hänen täytyy kertoa aviopuolisolleen totuus. Hän tietää, ettei hänelle taivaspaikkaa tule, ellei hän kerro tätä näyttelemisen ja valehtelemisen syntiään aviopuolisolleen.
Minä kiitän Herraa, etten koskaan mennyt miehelle, enkä näytellyt sillä tavoin heteroa. En onneksi tehnyt sitä syntiä ketään miestä kohtaan, että olisin sillä tavoin näytellyt ja valehdellut.
Sukulaisten lisäksi on muutama uskonsisar kertonut homoudestaan tai biseksuaalisuudestaan. me jutellaan ja syädämissä rukoillaan. Minä tuen heitä rehllisyyteen. Tuen myös sen totuuden kanssa, mitä Raamatussa sanotaan homoseksistä. En suosittele omaa valintaani toisille, koska en voi omaa uskon varmuuttani ja sisäistä rauhaa Herran edessä heille antaa. Heidän on löydettävä Herran edessä oma tiensä ja rauhansa. keskusteleminen on kyllä meille kaikille ollut hyväksi. Mitä useampi homo tulee kaapista ulos, sitä enemmän Herra voi heidän kauttaan toisia homoja auttaa ja tukea. Kun tarpeeksi puhuu ja rukoilee toisten kanssa, niin sitten ei enää halveksu Jumalan luomistyötä ja pidä itseään ja läheisiään viallisina tai "sokeina". me homot ollaan tavallisia ihmisiä, emmekä viallisia emmekä sokeita. - usk.m
usk.m kirjoitti:
elävän uskon hyljänneiden kohdalla, myös sinulla on vääristyneitä käsityksiä uskonasioista. Se, mitä selität "valehtelusta", on itsessään valehtelua ja itsepetosta.
Minä olen sanonut suoraan, etten seurustele, enkä tule seurustelemaankaan. Mikä ihmeen pakko on kertoa kaikki motiivinsa?Joskus valkoinen valhe on parempi kuin "totuuden" kertominen. Onko syntiä kaunistella mielipidettä kysyttäessä, vaikka ulkonäköön liittyen?
Ne homoseksuaalit, jotka eivät halua toteuttaa taipumustaan, eivät lausu väärää todistusta lähimmäisestään - mikä onkin Raamatussa kiellettyä valehtelua. - Nainen
usk.m kirjoitti:
Joskus valkoinen valhe on parempi kuin "totuuden" kertominen. Onko syntiä kaunistella mielipidettä kysyttäessä, vaikka ulkonäköön liittyen?
Ne homoseksuaalit, jotka eivät halua toteuttaa taipumustaan, eivät lausu väärää todistusta lähimmäisestään - mikä onkin Raamatussa kiellettyä valehtelua.Hyvä veli,
vielä kerran oikaisen sinua: homous ei ole taipumus, eikä heterouskaan ole taipumus. Et voi koskaan olla mitään muuta kuin homo, jos olet homo. Se ei ole sinussa taipumus :)
Tuosta valkoisesta valheesta...
Minä en enää kyennyt Herran edessä olemaan ajattelemalla, että no tämä valhehan taasw oli tällainen pieni valkoinen valhe. Kun ne Paavalin kirjoitukset tuntui kuin huutavan päälle siitä valehtelemisen synnistä. Ei omatunto enää saanut rauhaa sillä, että sanoin valkoiseksi valheeksi niitä kierteleviä selityksiäni. Valhe on valhe, tässä asiassa.
Sinä olet valinnut tiesi ja tunnet rauhan Jumalan edessä vaikka valehtelet valkoisia valheita. No, se on sinun rauhasi. Se on sinun tiesi ja Jumalan ja sinun välinen sopimus, että saat valehdella pieniä valkoisia valheita koskien homouttasi. Jumala ei tehnyt minun kanssani tuota sopimusta, että saisin valehdella olevani hetero pienillä valkoisilla valheilla. Omatunto huusi niin etten lopuksi enää päälle kuukauteen edes juuri saanut nukuttua. Jumala ei antanut armoa tässä asiassa, eikä tehnyt kanssani sopimusta siitä, että saisin valehdella.
Jos koskaan omatuntosi on syyttänyt sinua mistään aivan kamalasti, niin että tunnet hirvittävää hätää sielustasi, sitten tajuat, millaista se minulla oli.
Kerrottuani totuuden on sydän ja mieli rauhoittunut. Aluksi se oli kamalaa: perheeni tuomitsi minut, jopa ne kaappihomotkin. Kaikki kuitenkin muuttui ajan kanssa. Tärkein muutos perheessä ja suvussa on ollut tämä, että rehellisyydestä on nyt tullut tärkeä asia elämään. Se on arvokas asia meille.
Enempiä en selitä. Turhaa tällainen nettikirjoittelu. Hyvää jatkoa sinulle joka tapauksessa ihan tosissaan. - usk.m
Nainen kirjoitti:
Hyvä veli,
vielä kerran oikaisen sinua: homous ei ole taipumus, eikä heterouskaan ole taipumus. Et voi koskaan olla mitään muuta kuin homo, jos olet homo. Se ei ole sinussa taipumus :)
Tuosta valkoisesta valheesta...
Minä en enää kyennyt Herran edessä olemaan ajattelemalla, että no tämä valhehan taasw oli tällainen pieni valkoinen valhe. Kun ne Paavalin kirjoitukset tuntui kuin huutavan päälle siitä valehtelemisen synnistä. Ei omatunto enää saanut rauhaa sillä, että sanoin valkoiseksi valheeksi niitä kierteleviä selityksiäni. Valhe on valhe, tässä asiassa.
Sinä olet valinnut tiesi ja tunnet rauhan Jumalan edessä vaikka valehtelet valkoisia valheita. No, se on sinun rauhasi. Se on sinun tiesi ja Jumalan ja sinun välinen sopimus, että saat valehdella pieniä valkoisia valheita koskien homouttasi. Jumala ei tehnyt minun kanssani tuota sopimusta, että saisin valehdella olevani hetero pienillä valkoisilla valheilla. Omatunto huusi niin etten lopuksi enää päälle kuukauteen edes juuri saanut nukuttua. Jumala ei antanut armoa tässä asiassa, eikä tehnyt kanssani sopimusta siitä, että saisin valehdella.
Jos koskaan omatuntosi on syyttänyt sinua mistään aivan kamalasti, niin että tunnet hirvittävää hätää sielustasi, sitten tajuat, millaista se minulla oli.
Kerrottuani totuuden on sydän ja mieli rauhoittunut. Aluksi se oli kamalaa: perheeni tuomitsi minut, jopa ne kaappihomotkin. Kaikki kuitenkin muuttui ajan kanssa. Tärkein muutos perheessä ja suvussa on ollut tämä, että rehellisyydestä on nyt tullut tärkeä asia elämään. Se on arvokas asia meille.
Enempiä en selitä. Turhaa tällainen nettikirjoittelu. Hyvää jatkoa sinulle joka tapauksessa ihan tosissaan.siitä, ettei toteuta homoseksuaalisia taipumuksia. Ihan toinen voima on se, joka painostaa. Minulla todella on rauha tästä asiasta, mutta kuten kaikilla muillakin ihmisillä, joskus on vaikeaa. Enkä yritä muuttua heteroksi ("eheytyä"), joten olen hyväksynyt osani.
En jaottele ihmisiä homoihin ja heteroihin. Käytän noita nimityksiä ainoastaan selvyyden vuoksi. Seksuaaliset mieltymykset eivät tee kenestäkään toista kummempaa, eikä niitä tarvitse muille julistaa. - Siiri
mielestäni kirjoitti:
kirjoittajan viestissä ei ollut mitään outoa. Minä olen vanhoillislestadiolainen nainen. Olen ollut aina seksuaalisesti kiinnostunut naisista, mutta en tuo taipumustani esille, sillä Raamatussa se varsin hyvin kielletään. Minuakin ärsyttää, jos ihmiset väittävät sen olevan taipumus, johon kasvatuksella on ollut asiaa. Minulla on kuusi sisarusta eikä kukaan muu heistä ole homoseksuaali. Tiedän, että se on jokin sisäsyntyinen ominaisuus, mutta en silti toteuta sitä. Olen onnellisesti naimisissa. Monet varmasti ajattelevat, että ei voi olla onnellisesti, mutta niin vain olen. Minulla on kolme suloista lasta, joiden kasvattamiseen olen omistanut elämäni. Avioliitossamme on muita osa-alueita, jotka täydentävät seksuaalisuuden puutettamme. Myös mieheni on homoseksuaali, joten olemme tietoisia toisistamme. Olemme päättäneet elää sellasta elämää, joka kunnioittaa Jumalaa ja hänen sanaansa. Tiedän, että moni tuomitsee sen, ettemme toteuta seksuaalisuuttamme ja tyydytä halujamme. Mutta eikö elämä voi olla muutakin? Eikö elämäni ole arvokas ilman, että tyydyttäisin halujani? Itse koen lasten kasvatuksen tärkeimmäksi ja sen rakkauden, joka perheessämme vallitsee. Rakastan miestäni yli kaiken. Ja kaikille tiedoksi, että rakkautta voi olla ilman seksiä! Joka tapauksessa olemme onnellisia valitsemallamme tiellä.
Voihan se elämä noinkin mennä, mutta tulee väkisinkin mieleen elo sammutetuin lyhdyin. En tiedä tilannettasi sen tarkemmin, mutta pahoin pelkään, että vielä joskus suret elämätöntä elämääsi. Uskon, että ihmisellä on oikeus olla onnellinen ja toteuttaa omaa, Luojan antamaa seksuaalisuuttaan. Raamatun kirjaimellinen tulkinta ei ole hyvästä, kannattaisi perehtyä siihen, mitä eksegetiikka kertoo. Monet raamatuntutkijat sanovat, että Raamattu ei tunne sitä, mitä me homoseksuaalisuudella ymmärrämme tänä päivänä. Ja näinollen Raamattua ei pitäisi käyttää ohjenuorana tässä asiassa.
Mutta jokainen tekee ratkaisunsa itse ja myös elää sen kanssa. Voimia sinulle! - Hymilevä
usk.m kirjoitti:
siitä, ettei toteuta homoseksuaalisia taipumuksia. Ihan toinen voima on se, joka painostaa. Minulla todella on rauha tästä asiasta, mutta kuten kaikilla muillakin ihmisillä, joskus on vaikeaa. Enkä yritä muuttua heteroksi ("eheytyä"), joten olen hyväksynyt osani.
En jaottele ihmisiä homoihin ja heteroihin. Käytän noita nimityksiä ainoastaan selvyyden vuoksi. Seksuaaliset mieltymykset eivät tee kenestäkään toista kummempaa, eikä niitä tarvitse muille julistaa.hei, sulla ei ole homoseksuaalisia TAIPUMUKSIA, usko jo :) heterollakaan ei ole heterotaipumuksia.
Nämä EI OLE taipumuksia, vaan seksuaalisia suuntautumisia. Älä käytä tuollasta sanaa kuin "taipumus" kun tarkoitat seksiä. Seksi ja taipumus on eri asioita. Homous ei ole taipumus eikä heterouskaan. Ei heteroseksistäkään käytetä sanaa taipumus. Sitä ei käytetä homoseksistäkään. - sinulle
usk.m kirjoitti:
siitä, ettei toteuta homoseksuaalisia taipumuksia. Ihan toinen voima on se, joka painostaa. Minulla todella on rauha tästä asiasta, mutta kuten kaikilla muillakin ihmisillä, joskus on vaikeaa. Enkä yritä muuttua heteroksi ("eheytyä"), joten olen hyväksynyt osani.
En jaottele ihmisiä homoihin ja heteroihin. Käytän noita nimityksiä ainoastaan selvyyden vuoksi. Seksuaaliset mieltymykset eivät tee kenestäkään toista kummempaa, eikä niitä tarvitse muille julistaa.Rohkeutta sinulle, veli ja jaksamista taakkasi kantamisessa. Homous ei ole synti, mutta sen toteuttaminen on. Ei varas ole se, joka tuntee kiusausta varastaa, vaan se joka varastaa. Ja eikä heteronkaan elämä ole niin helppoa seksuaalisuuden alueella, jos haluaa Raamatun mukaan elää. Itsensä joutuu monta kertaa kieltämään. Taistelua se on joka tapauksessa. Mutta kiusaus ei ole synti.
Jumalan siunausta sinulle. - usk.m
sinulle kirjoitti:
Rohkeutta sinulle, veli ja jaksamista taakkasi kantamisessa. Homous ei ole synti, mutta sen toteuttaminen on. Ei varas ole se, joka tuntee kiusausta varastaa, vaan se joka varastaa. Ja eikä heteronkaan elämä ole niin helppoa seksuaalisuuden alueella, jos haluaa Raamatun mukaan elää. Itsensä joutuu monta kertaa kieltämään. Taistelua se on joka tapauksessa. Mutta kiusaus ei ole synti.
Jumalan siunausta sinulle.Noin minä ajattelen, ihan oikeasti - en vain esitä ajattelevani. Se on näemmä monien epäuskoisten vaikea ymmärtää Onneksi minun ei tarvitse kovin pahasti kipuilla tämän asian kanssa, vaan olen saanut sen johonkin järjestykseen. Kenenpä elämä olisi kiusauksia vailla?
- VL myöskin
usk.m kirjoitti:
elävän uskon hyljänneiden kohdalla, myös sinulla on vääristyneitä käsityksiä uskonasioista. Se, mitä selität "valehtelusta", on itsessään valehtelua ja itsepetosta.
Minä olen sanonut suoraan, etten seurustele, enkä tule seurustelemaankaan. Mikä ihmeen pakko on kertoa kaikki motiivinsa?perustella. Jokaisella meillä on omat salaisuutemme ja sille ei voi mitään, kenestä on kiinnostunut.
Jos minä (miespuolinen hetero) vaikka tuntisin kiintymystä vain ja ainoastaan tiettyä jo naimisissa olevaa rouvaa kohtaan, en minä sitä julistaisi, vaikka en osaisi ketään muuta ajatellakaan. Kun kysyttäisiin onko sopivaa löytynyt, sanoisin ei enkä perustelisi että en edes voisi olla kiinnostunut kenestäkään "laillisesta" kun en voi ääneen sanoa olevani kiinnostunut varatusta (suhde olisi syntiä). Pysyisin siis sinkkuna, kuten myös toistaiseksi sinäkin usk.m. Samalla tiedostaisin, että suhde varattuun olisi väärin ja pyrkisin välttämään tuota kiusausta kuten sinäkin teet.
Kukaan ei kerro kaikkia motiivejaan, ja kokemukseni perusteella varsinkaan me miehet emme usein kerro. Ei tarvitse. Ajatukset ja tunteet ovat yksi asia, miten haluamme uskovaisina toimia ovat toinen asia. Joidenkin tunteiden olemassaolon tunnemme, mutta pyrimme ajattelemaan muuta jos ne vievät syntiin.
Ole vapaa sinäkin veljeni. Voimia taisteluun, mutta ei tilitysvelvollisuutta.
P.S. Hullujahan me olisimme jos kaikki fantasiamme kertoisimme. - Johanvaan
VL myöskin kirjoitti:
perustella. Jokaisella meillä on omat salaisuutemme ja sille ei voi mitään, kenestä on kiinnostunut.
Jos minä (miespuolinen hetero) vaikka tuntisin kiintymystä vain ja ainoastaan tiettyä jo naimisissa olevaa rouvaa kohtaan, en minä sitä julistaisi, vaikka en osaisi ketään muuta ajatellakaan. Kun kysyttäisiin onko sopivaa löytynyt, sanoisin ei enkä perustelisi että en edes voisi olla kiinnostunut kenestäkään "laillisesta" kun en voi ääneen sanoa olevani kiinnostunut varatusta (suhde olisi syntiä). Pysyisin siis sinkkuna, kuten myös toistaiseksi sinäkin usk.m. Samalla tiedostaisin, että suhde varattuun olisi väärin ja pyrkisin välttämään tuota kiusausta kuten sinäkin teet.
Kukaan ei kerro kaikkia motiivejaan, ja kokemukseni perusteella varsinkaan me miehet emme usein kerro. Ei tarvitse. Ajatukset ja tunteet ovat yksi asia, miten haluamme uskovaisina toimia ovat toinen asia. Joidenkin tunteiden olemassaolon tunnemme, mutta pyrimme ajattelemaan muuta jos ne vievät syntiin.
Ole vapaa sinäkin veljeni. Voimia taisteluun, mutta ei tilitysvelvollisuutta.
P.S. Hullujahan me olisimme jos kaikki fantasiamme kertoisimme.Hei, homous ei ole fantasia. Homous ei merkitse sitä, että tuntisi halua jotakin ihmistä kohtaan. Siinä on kyse eri asiasta kuin sinä kirjoitat fantasioistasi ja haluistasi naisiin.
Voi että kun minä en tajua voiko kukaan tullaista edes tosissaan kirjoittaa ja sekoittaa kahta noin eri asiaa toisiinsa. Pilailetko sinä homojen kustannuksella, vai etkö todella ymmärrä, että homus on samanlainen juttu kuin heterouskin?
Ei homous tarkoita sitä, että homo tuntisi haluja jotakin kohtaan ja fantasioisi seksifantasioita. Sinä voit heterona sellaista tehdä ja niistä asioista vastaat Jumalalle.
Homokin voi ihastua johonkin ja fantasioida, jos haluaa, mutta homoudessa ei ole kyse siitä, kuten ei heteroudessakaan.
Miten sinä aikuinen ihminen sekoitat seksin ja seksifantasiat homouteen ja heterouteen? Oletteko te jotkut niin yliseksuaalisia, että ette osaa muuta ajatellakaan kuin seksiä?
Totta kai se on syntiä, jos homo näyttelee heteroa. Jos homo valehtee olevansa hetero, niin valhe on valhe. Ei sitä voi puolustella mitenkään.
Ei tietenkään sellainen homo, joka fantasioi seksiä jonkun kanssa, mene kertomaan sille kohteelle fantasioistaan. Ei niin tee heterotkaan. Yleensä me, jos ei seksuaalisia haluja normaalilla tavalla osata käsitellä vaan ollaan tuolla kuvaamallasi tavoin yliseksuaalisia, pidämme sitten fantasiat omassa päässämme, olimmepa heteroita tai homoja.
Mutta tässä ei ole kysymys seksifantasioista, eikä seksistä.
Kukaan ei seksifantasioistaan puhu. Hyvä niin.
Mutta kun kyse on homoudesta, niin kyse ei ole seksistä eikä seksifantasioista. Älä viitsi tahallasi mustamaalata homoveljiäsi ja homosisariasi kaltaiseksi, joka kuvittelee seksifantasioita.
Jos homo näyttelee heteroa ja seurustelun aikana ei kerro totuutta heterolle, jonka kanssa seurustelee, niin syntiä hän tekee. Jos homo näyttelee ja valehtelee olevansa hetero, niin syntiä se on. Raamatussa selkästi sanotaan, että valehteleminen on syntiä. Jos sinä et puhu muille seksifantasioistasi, niin se ei ole syntiä. Mutta heteron näytteleminen ja valehteleminen ovat syntiä. Sinä kirjoitat ihan eri asiasta kuin mistä tässä on kysymys. En muutenkaan voi ymmärtää tuollaista moraalia kuin sinulla uskovalta ihmiseltä. - VL myöskin
Johanvaan kirjoitti:
Hei, homous ei ole fantasia. Homous ei merkitse sitä, että tuntisi halua jotakin ihmistä kohtaan. Siinä on kyse eri asiasta kuin sinä kirjoitat fantasioistasi ja haluistasi naisiin.
Voi että kun minä en tajua voiko kukaan tullaista edes tosissaan kirjoittaa ja sekoittaa kahta noin eri asiaa toisiinsa. Pilailetko sinä homojen kustannuksella, vai etkö todella ymmärrä, että homus on samanlainen juttu kuin heterouskin?
Ei homous tarkoita sitä, että homo tuntisi haluja jotakin kohtaan ja fantasioisi seksifantasioita. Sinä voit heterona sellaista tehdä ja niistä asioista vastaat Jumalalle.
Homokin voi ihastua johonkin ja fantasioida, jos haluaa, mutta homoudessa ei ole kyse siitä, kuten ei heteroudessakaan.
Miten sinä aikuinen ihminen sekoitat seksin ja seksifantasiat homouteen ja heterouteen? Oletteko te jotkut niin yliseksuaalisia, että ette osaa muuta ajatellakaan kuin seksiä?
Totta kai se on syntiä, jos homo näyttelee heteroa. Jos homo valehtee olevansa hetero, niin valhe on valhe. Ei sitä voi puolustella mitenkään.
Ei tietenkään sellainen homo, joka fantasioi seksiä jonkun kanssa, mene kertomaan sille kohteelle fantasioistaan. Ei niin tee heterotkaan. Yleensä me, jos ei seksuaalisia haluja normaalilla tavalla osata käsitellä vaan ollaan tuolla kuvaamallasi tavoin yliseksuaalisia, pidämme sitten fantasiat omassa päässämme, olimmepa heteroita tai homoja.
Mutta tässä ei ole kysymys seksifantasioista, eikä seksistä.
Kukaan ei seksifantasioistaan puhu. Hyvä niin.
Mutta kun kyse on homoudesta, niin kyse ei ole seksistä eikä seksifantasioista. Älä viitsi tahallasi mustamaalata homoveljiäsi ja homosisariasi kaltaiseksi, joka kuvittelee seksifantasioita.
Jos homo näyttelee heteroa ja seurustelun aikana ei kerro totuutta heterolle, jonka kanssa seurustelee, niin syntiä hän tekee. Jos homo näyttelee ja valehtelee olevansa hetero, niin syntiä se on. Raamatussa selkästi sanotaan, että valehteleminen on syntiä. Jos sinä et puhu muille seksifantasioistasi, niin se ei ole syntiä. Mutta heteron näytteleminen ja valehteleminen ovat syntiä. Sinä kirjoitat ihan eri asiasta kuin mistä tässä on kysymys. En muutenkaan voi ymmärtää tuollaista moraalia kuin sinulla uskovalta ihmiseltä.Pointtini oli että ei minun tarvitse kertoa kenellekään jos minulla on kiusaus (esim. fantasia) jostakin asiasta, ELLEN joudu siinä nimelliseen syntiin kuten aviorikkomus tns. Jos kiusaus pysyy sisälläni eikä tule suuremmaksi, se on silloin vain minun asiani. Samaa suosittelen usk.m.:llekin.
Jos taas tuntee tarvetta keskustella, voi keskustella läheisten kanssa oman valinnan mukaan. Vapaus tässä asiassa on tärkeää ja esim. homous on varmaan sillä tavalla isompi asia ja osa ihmistä, että on tärkeä voida johonkin toiseen ihmiseen luottaa ja puhua siitä, vaikka ei aikoisikaan "julkistaa" suuntautumistaan. Meitä on moneksi. Toinen kärsii kaapissa enemmän ja toinen julkisuudessa enemmän.
En väitä, että ymmärtäisin kaikkea täydellisesti. Kannanottoni oli lähinnä kommenttia siihen, tarvitseeko usk.m.:n "julistaa" asiaa muille kuin kenelle hän haluaa. Poikkeuksena voi tietysti olla avioliitto eli silloin voi tulla ongelma, jos hän haluaakin avioitua perinteisesti vastakkaista sukupuolta olevan kanssa eikä kerro edes tälle. Mutta jos hän valitsee sinkkuuden, ei hänen tarvitse kenellekään avautua, ellei koe siihen tarvetta.
Valehtelu on eri asia. Se on väärin. Mutta missä hänen täytyisi valehdella jos pysyy sinkkuna? Ei hänen tarvitse kertoa MIKSI ei ole avioitunut. Hän voi vain sanoa kiinnostuneille naisille (JA miehille) kohteliaasti ettei halua seurustella (ensimmäisessä tapauksessa syynä homous ja jälkimmäisessä vakaumus) ja muille jotka sinkkuutta ihmettelevät että "ei ole sopivaa puolisoa löytynyt". Jos nimittäin Jumala on hänelle vaimon tarkoittanut, hän tulee avioitumaan oli hänen tilanteensa nyt mikä tahansa. Silloin on hyvä, jos voi olla tulevalle puolisolle avoin ennen avioliittoa, ettei tule ongelmaa myöhemmin. - VL myöskin
Johanvaan kirjoitti:
Hei, homous ei ole fantasia. Homous ei merkitse sitä, että tuntisi halua jotakin ihmistä kohtaan. Siinä on kyse eri asiasta kuin sinä kirjoitat fantasioistasi ja haluistasi naisiin.
Voi että kun minä en tajua voiko kukaan tullaista edes tosissaan kirjoittaa ja sekoittaa kahta noin eri asiaa toisiinsa. Pilailetko sinä homojen kustannuksella, vai etkö todella ymmärrä, että homus on samanlainen juttu kuin heterouskin?
Ei homous tarkoita sitä, että homo tuntisi haluja jotakin kohtaan ja fantasioisi seksifantasioita. Sinä voit heterona sellaista tehdä ja niistä asioista vastaat Jumalalle.
Homokin voi ihastua johonkin ja fantasioida, jos haluaa, mutta homoudessa ei ole kyse siitä, kuten ei heteroudessakaan.
Miten sinä aikuinen ihminen sekoitat seksin ja seksifantasiat homouteen ja heterouteen? Oletteko te jotkut niin yliseksuaalisia, että ette osaa muuta ajatellakaan kuin seksiä?
Totta kai se on syntiä, jos homo näyttelee heteroa. Jos homo valehtee olevansa hetero, niin valhe on valhe. Ei sitä voi puolustella mitenkään.
Ei tietenkään sellainen homo, joka fantasioi seksiä jonkun kanssa, mene kertomaan sille kohteelle fantasioistaan. Ei niin tee heterotkaan. Yleensä me, jos ei seksuaalisia haluja normaalilla tavalla osata käsitellä vaan ollaan tuolla kuvaamallasi tavoin yliseksuaalisia, pidämme sitten fantasiat omassa päässämme, olimmepa heteroita tai homoja.
Mutta tässä ei ole kysymys seksifantasioista, eikä seksistä.
Kukaan ei seksifantasioistaan puhu. Hyvä niin.
Mutta kun kyse on homoudesta, niin kyse ei ole seksistä eikä seksifantasioista. Älä viitsi tahallasi mustamaalata homoveljiäsi ja homosisariasi kaltaiseksi, joka kuvittelee seksifantasioita.
Jos homo näyttelee heteroa ja seurustelun aikana ei kerro totuutta heterolle, jonka kanssa seurustelee, niin syntiä hän tekee. Jos homo näyttelee ja valehtelee olevansa hetero, niin syntiä se on. Raamatussa selkästi sanotaan, että valehteleminen on syntiä. Jos sinä et puhu muille seksifantasioistasi, niin se ei ole syntiä. Mutta heteron näytteleminen ja valehteleminen ovat syntiä. Sinä kirjoitat ihan eri asiasta kuin mistä tässä on kysymys. En muutenkaan voi ymmärtää tuollaista moraalia kuin sinulla uskovalta ihmiseltä.seksuaalisella suuntautumisella ja fantasioilla. Ymmärrän tuon ja sen, miten paljon syvempi asia ensinmainittu on. Muotoilisin sanomani uusiksi näin:
Kummastakaan ei tarvitse kertoa kenelle tahansa, eikä fantasioista kenellekään. Suuntautumisesta on tärkeä puhua mahdolliselle elämänkumppanille, vaikkei muille haluaisikaan puhua.
P.S. Kaikki ovat tervetulleita tulemaan ulos kaapista, JOS haluavat. Ei ole pakko. - vl2003
usk.m kirjoitti:
Noin minä ajattelen, ihan oikeasti - en vain esitä ajattelevani. Se on näemmä monien epäuskoisten vaikea ymmärtää Onneksi minun ei tarvitse kovin pahasti kipuilla tämän asian kanssa, vaan olen saanut sen johonkin järjestykseen. Kenenpä elämä olisi kiusauksia vailla?
Hauska nähdä sinua palstalla!
- usk.m
vl2003 kirjoitti:
Hauska nähdä sinua palstalla!
Teen välillä tällaisia ristiretkiä oikean asian puolesta. :D
En jaksa muuten oleskella tällä(kään) palstalla. - usk.m
VL myöskin kirjoitti:
Pointtini oli että ei minun tarvitse kertoa kenellekään jos minulla on kiusaus (esim. fantasia) jostakin asiasta, ELLEN joudu siinä nimelliseen syntiin kuten aviorikkomus tns. Jos kiusaus pysyy sisälläni eikä tule suuremmaksi, se on silloin vain minun asiani. Samaa suosittelen usk.m.:llekin.
Jos taas tuntee tarvetta keskustella, voi keskustella läheisten kanssa oman valinnan mukaan. Vapaus tässä asiassa on tärkeää ja esim. homous on varmaan sillä tavalla isompi asia ja osa ihmistä, että on tärkeä voida johonkin toiseen ihmiseen luottaa ja puhua siitä, vaikka ei aikoisikaan "julkistaa" suuntautumistaan. Meitä on moneksi. Toinen kärsii kaapissa enemmän ja toinen julkisuudessa enemmän.
En väitä, että ymmärtäisin kaikkea täydellisesti. Kannanottoni oli lähinnä kommenttia siihen, tarvitseeko usk.m.:n "julistaa" asiaa muille kuin kenelle hän haluaa. Poikkeuksena voi tietysti olla avioliitto eli silloin voi tulla ongelma, jos hän haluaakin avioitua perinteisesti vastakkaista sukupuolta olevan kanssa eikä kerro edes tälle. Mutta jos hän valitsee sinkkuuden, ei hänen tarvitse kenellekään avautua, ellei koe siihen tarvetta.
Valehtelu on eri asia. Se on väärin. Mutta missä hänen täytyisi valehdella jos pysyy sinkkuna? Ei hänen tarvitse kertoa MIKSI ei ole avioitunut. Hän voi vain sanoa kiinnostuneille naisille (JA miehille) kohteliaasti ettei halua seurustella (ensimmäisessä tapauksessa syynä homous ja jälkimmäisessä vakaumus) ja muille jotka sinkkuutta ihmettelevät että "ei ole sopivaa puolisoa löytynyt". Jos nimittäin Jumala on hänelle vaimon tarkoittanut, hän tulee avioitumaan oli hänen tilanteensa nyt mikä tahansa. Silloin on hyvä, jos voi olla tulevalle puolisolle avoin ennen avioliittoa, ettei tule ongelmaa myöhemmin.Eipä minulla ole tuohon lisättävää. Hyvä huomata, että muutkin ajattelevat laillani (tietenkin, uskovaisia kun olemme). Ei minua pelota sukulaisten kyselyt. Minua itse asiassa pidetään hieman itsekkäänä, joten yksin asuminen ei näyttäne kummalta. Enkä edes kaipaa parisuhdetta. Saan olla yksinäni juuri niin kuin haluan, eikä tarvitse tehdä kompromisseja. Menen mihin tahdon, kukaan ei estä. Yksinäisyydessä on ehdottomasti hyvät puolensa. Ainoastaan toisen ihmisen läheisyys puuttuu - eikä se tunnu hirmuiselta puutteelta.
- Johanvaan
VL myöskin kirjoitti:
Pointtini oli että ei minun tarvitse kertoa kenellekään jos minulla on kiusaus (esim. fantasia) jostakin asiasta, ELLEN joudu siinä nimelliseen syntiin kuten aviorikkomus tns. Jos kiusaus pysyy sisälläni eikä tule suuremmaksi, se on silloin vain minun asiani. Samaa suosittelen usk.m.:llekin.
Jos taas tuntee tarvetta keskustella, voi keskustella läheisten kanssa oman valinnan mukaan. Vapaus tässä asiassa on tärkeää ja esim. homous on varmaan sillä tavalla isompi asia ja osa ihmistä, että on tärkeä voida johonkin toiseen ihmiseen luottaa ja puhua siitä, vaikka ei aikoisikaan "julkistaa" suuntautumistaan. Meitä on moneksi. Toinen kärsii kaapissa enemmän ja toinen julkisuudessa enemmän.
En väitä, että ymmärtäisin kaikkea täydellisesti. Kannanottoni oli lähinnä kommenttia siihen, tarvitseeko usk.m.:n "julistaa" asiaa muille kuin kenelle hän haluaa. Poikkeuksena voi tietysti olla avioliitto eli silloin voi tulla ongelma, jos hän haluaakin avioitua perinteisesti vastakkaista sukupuolta olevan kanssa eikä kerro edes tälle. Mutta jos hän valitsee sinkkuuden, ei hänen tarvitse kenellekään avautua, ellei koe siihen tarvetta.
Valehtelu on eri asia. Se on väärin. Mutta missä hänen täytyisi valehdella jos pysyy sinkkuna? Ei hänen tarvitse kertoa MIKSI ei ole avioitunut. Hän voi vain sanoa kiinnostuneille naisille (JA miehille) kohteliaasti ettei halua seurustella (ensimmäisessä tapauksessa syynä homous ja jälkimmäisessä vakaumus) ja muille jotka sinkkuutta ihmettelevät että "ei ole sopivaa puolisoa löytynyt". Jos nimittäin Jumala on hänelle vaimon tarkoittanut, hän tulee avioitumaan oli hänen tilanteensa nyt mikä tahansa. Silloin on hyvä, jos voi olla tulevalle puolisolle avoin ennen avioliittoa, ettei tule ongelmaa myöhemmin."Ei ole sopivaa puolisoa löytynyt" on sellainen valkoinen valhe. Ei valehtelussa ole aste eroja, vaan valhe on valhe ja valehtelijalla ei ole asiaa Taivasten valtakuntaan.
Kun sinä katsot lähimmäisesi vaimoa himoiten, sinä olet silloin tehnyt huorin hänen kanssaan, eikä tuollaisella huorintekijällä ole osuutta Taivasten valtakuntaan.
Jos sinä annat itsellesi luvan tehdä huorin ajatuksissa (himoitset veljesi vaimoa) silloin homokin voi harrastaa seksiä toisen homon kanssa, sillä te molemmat olette yhtä syntisiä. Se homon seksin harrastaminen ei ole pienempi synti kuin se, että sinä himoitset lähimmäisesi vaimoa.
Jos sinä annat itsellesi luvan valehdella, niin joudut joka tapauksessa varmasti helvettiin, Paavalin mukaan. Homo joka valehtelee olevansa hetero, on joutumassa helvettiin.
Miksi sinä hyväksyt valehtelemisen synnin ja sen synnin että himoitset lähimmäisesi vaimoa, mutta et hyväksy sitä että kaksi samaa sukupuolta olevaa rakastaa toisiaan myös seksuaalisesti?
Et voi lukea Raamatusta vain sellaista mikä itseäsi miellyttää, vaan sinun on otettava koko Raamattu Jumalan sanana, jota tulee noudattaa. Et voi valita sieltä itsellesi syntejä, joiden perusteella et joutuisi helvettiin ja toisia syntejä jouiden perusteella joutuu. Raamattua ei voi lukea oman mielen mukaan uskoen sieltä sitä vain mikä itseä miellyttää ja sillä tavoin oikeuttaa itsensä siihen harhaan, että luulee olevansa Taivastiellä.
Valehtelija joutuu helvettiin. Se on Uudessa Testamentissa niin monta kertaa ilmaistu. Lähimmäisen vaimoa himoitseva joutuu helvetiin, sekin on ilmaistu.
Jos tuollaisia syntejä hyväksyt ja kuvittelet ettet ole menossa helvettiin, niin silloin sinun on hyväksyttävä myös homoseksi synniksi, josta ei joudu helvettiin.
Ei tuolla tavoin voi Raamattua ottaa, että valitsee sieltä mihin uskoo ja hylkää loput.
Ymmärrät kai sen, että nimimerkki Nainen synti rakastaa myös seksuaalisesti elämänkumppaniaan ei ole yhtään sen suurempi synti kuin sinun syntisi himoita toisen vaimoa ja hyväksyä toisen valehtelmisen synnin? Nimimerkki Nainen ei ole yhtään sen syntisempi kuin nimimerkki usk.m, joka tekee valehtelemisen syntiä, joka johtaa helvettiin Paavalin mukaan.
Joko te kaikki kolme olette menossa helvettiin, mikäli Raamattua uskotaan, tai sitten te kaikki menette Taivaaseen.
Sinulla ja usk.m nimimerkillä ei ole mitään hengellistä resurssia millään tavoin tuomita tai nuhdella nimimerkkiä Nainen, sillä te kaksi olette Jumalan sanan edessä hänen kanssaan yhtä syntisiä tai yhtä synnittömiä. Ette kyllä olekaan hänelle kirjoittaneet, etteikö hän olisi Taivastiellä, mutta halusin tämän asian kuitenkin tuoda esille. Te kaikki olette valinneet aktiivisen synnintekemisen ja jokainen teistä uskoo, ettei omasta synnistä joutuisi helvettiin, vaikka Raamatun mukaan teidän jokaisen synti on sellainen, mistä helvettiin joutuu.
Kukaan ei ole synnitön. Nimimerkki Nainen on rauhassa Jumalan kanssa ja oletan hänen olevan Taivastiellä ja pääsevän Taivaaseen. Sinäkin tunnut synteinesi olevan ihan rauhassa Jumalan kanssa, joten kai sitten sinäkin vielä Taivaaseen pääset. Nimimerkki usk.m tuntuu myös olevan rauhassa Jumalan kanssa, joten kai hänkin on menossa Taivaaseen.
- vl-jäbä23v
Kyllä homoseksuaaleja lestadiolaisia on useampiakin... Minä tiedän noin parikymmentä tyyppiä, jotka on homoseksuaaleja ja myös lestadiolaisia... Tää on oikeasti aika vaikea asia niille, jotka joutuvat tämän tosissaan kohtaamaan. Tämä on häpeä sekä homoseksuaalille itselleen että hänen perheelleen ja siksi monet salaavat taipumuksensa. Ja miksi tämä asia on häpeä? Siksi, että ympäristön ihmiset halveksuvat homoja ja siksi homot alkavat tuntea häpeää ominaisuudestaan. Samalla tavalla esim. lihava ihminen voi tuntea häpeää siitä, että on läski, koska muut ihmiset halveksuvat ja ivailevat.
Jos homoseksuaaliset teot ovat syntiä, niin eivät ne ole synneistä ainakaan niitä suurimpia... Raamatussa on monia muitakin asioita sanottu synniksi, eikä niitä pidetä synteinä... Ei Raamattuakaan voi aina tulkita niin kirjaimellisesti, vaikka äkkiä näyttäisikin siltä, et asian on pakko olla niin tai näin...- Ville
Missä päin oot muuten? Mä HKI:ssä. Totta on, että ei varmaan niitä pahimpia asioita jos pitää pojista/miehistä intohimoisestikkin.
- usk.m
Ville kirjoitti:
Missä päin oot muuten? Mä HKI:ssä. Totta on, että ei varmaan niitä pahimpia asioita jos pitää pojista/miehistä intohimoisestikkin.
On vain yhdenlaista syntiä (poikkeuksena kuolemansynti, Pyhän Hengen pilkka).
Eniten kavahdan juuri sitä, että vl-homot perustavat jonkin erityissalaseuran ja vinoutuvat uskonkäsityksissä. Näemmä sitä jo tapahtuu, ja minä pysyn sellaisesta poissa kaikin keinoin. Ei ole ahdasmielisyyttä opettaa niin kuin Raamattu sanoo - paitsi en minä epäuskoisia nuhtele näin. Johan meitä kehotetaan Raamatussakin pitämään oikea opetus keskuudessamme. - Johanvaan
usk.m kirjoitti:
On vain yhdenlaista syntiä (poikkeuksena kuolemansynti, Pyhän Hengen pilkka).
Eniten kavahdan juuri sitä, että vl-homot perustavat jonkin erityissalaseuran ja vinoutuvat uskonkäsityksissä. Näemmä sitä jo tapahtuu, ja minä pysyn sellaisesta poissa kaikin keinoin. Ei ole ahdasmielisyyttä opettaa niin kuin Raamattu sanoo - paitsi en minä epäuskoisia nuhtele näin. Johan meitä kehotetaan Raamatussakin pitämään oikea opetus keskuudessamme.Niin, sinä teet valehtelmisen aktiivista syntiä ja olet joutumassa helvettiin Raamatun mukaan.
Kuvittelet olevasi muita homoja parempi ja synnittömämpi, etkä huomaa, että oma syntisi on yhtä suuri kuin muidenkin synnit.
Täällä on jo kirjoitettu siitä, että homot tarvitsevat keskustelu apua toisiltaan. Sinä seksualisoit homot, etkä kykene keskustelemaan koska se aiheuttaa sinulle kiusauksia. Muut homot eivät sellaisia ole. Sinä elät kaksinaamaisuuden ja valheen synnissä aktiivisesti. Sinulla ei kyllä ole minkaanlaista resurssia kritisoida niitä homoja, jotka ovat rehellisiä eivätkä sorru sellaiseen helvettiin vievään syntiin, missä itse päivittäin elät.
Hyvähän se on, että keskustelevat ja saavat toisiltaan tukea. Sillä tavoin vain voi pysyä oikealla tiellä. Sinä tunnut menneen väärälle tielle, kun et näe omaa valehtelijan syntisyyttäsi. Jos et olisi liian yliseksuaalinen ja voisit keskustella muiden homojen kanssa, voisit sinäkin saada apua ja päästä oikealle tielle.
Vain sinä itse olet perustanut oman yksityisen salaseurasi, koska näyttelet heteroa ja valehtelet olevasi hetero. Kun homot kekustelevat ja tapaavat ja elävät kaapista ulkona, niin mitä salaseuraa se on? Ainoa salailija tässä nyt olet sinä. Miten sinä ihmispolo et sitä huomaa? Nythän sinun oma uskonkäsityksesi on vinoutunut. Sinä tarvitset keskusteluapua ja rehellisyyttä elämääsi. Älä enää salaile ja ole omassa yksityisessä salaseurassasi, vaan ole Herran ja ihmisten edessä rohkea ja oikeamielinen ja lopeta tuollainen valheellinen kaksinaamaisuus ja tee oikein kuten muutkin homot, jotka kaapeistaan ulostulevat.
Totta kai tuollaisessa asiassa kuin homous tarvitsee keskusteluapua toisilta uskonveljiltä ja sisarilta joilla on homous. Ei Jumala halua meidän yksin taakkojamme kantavan. Oikein he tekevät kun ovat kaapeistaan ulos tulleet ja tapaavat toisiaan ja puhuvat. Sinä sen sijaan elät kaapissa, näyttelet ja valehtelet heteroa ja olet itse salaseurassasi. Minä kyllä arvostan Herran sanan edessä näitä toisia homoja, mutta sinua pidän salaseuralaisena ja kaksinaamaisena valehtelijana. - Johanvaan
usk.m kirjoitti:
On vain yhdenlaista syntiä (poikkeuksena kuolemansynti, Pyhän Hengen pilkka).
Eniten kavahdan juuri sitä, että vl-homot perustavat jonkin erityissalaseuran ja vinoutuvat uskonkäsityksissä. Näemmä sitä jo tapahtuu, ja minä pysyn sellaisesta poissa kaikin keinoin. Ei ole ahdasmielisyyttä opettaa niin kuin Raamattu sanoo - paitsi en minä epäuskoisia nuhtele näin. Johan meitä kehotetaan Raamatussakin pitämään oikea opetus keskuudessamme.Kun on paaduttanut itsensä sillä tavoin, että hyväksyy oman aktiivisen synnin tekemisen joillakin selityksillään, niin sieltä on vaikea herätä huomaamaan totuutta ja tuollainen itsensä hengellinen paaduttaminen leviää ihmisessä: pikkusormen kun antaa niin huomaamatta menee koko käsi.
Sinun kirjoituksestasi huomaa sen. Itse salailet homouttasi, mutta sen sijaan kutsut salaseuralaisiksi niitä homoja, jotka eivät salaile homouttaan.
Kutsut vinoutuneeksi uskonkäsityksesi heitä, jotka ovat rehellisesti ja avoimesti lähteneet etsimään apua ja tukea asiaansa. Sen sijaan sinä itse salailet, etkä hae apua, vaan olet "vinoutunut" hengellisyydessäsi ajattelemaan, että avoimuus, rehellisyys, avun hakeminen, keskusteleminen olisivat jotakin kielteistä. Sinun seksuaalisuutesikin vaikuttaa menneen vinoon, kun kirjoitat ettet voi keskustella muiden homojen kanssa ilmeisesti siksi, kun sinulla tulee seksuaalisia haluja.
Tuossa kaikessa olet eksyksissä, etkä ymmärrä, etteivät muut homot ole kaltaisiasi, vaan seksuaalisuuden voimakkuudeltaan he ovat kuin heterotkin, eivätkä ole yliseksuaalisia.
Ikään kuin kirjoituksissasi on sisään rakennettuna se, että siirrät oman yliseksuaalisuutesi ominaisuuden toisia homoja koskevaksi, vaikka he eivät sellaisia olekaan.
Samalla tavalla siirrät oman salailijan ominaisuutesi heitä koskemaan, vaikka juuri he eivät salaile (eivät ole salaseurassa), vaan se ainoa salailija näissä kirjoittajissa olet sinä itse.
Olet sillä tavoin mennyt yksinäisyydessäsi sokeaksi, että osoittelet muita sellaisista, mihin he eivät ole vikapäitä, mutta ne viat löytyvät sinusta itsestäsi.
En minä tätä ilkeällä mielellä kirjoita. Toivon sinun ymmärtävän sen. Koen vaan sisimmässäni tärkeäksi kirjoittaa tästä sinulle, kuten nuo pari muutakin kirjoitustani. Tämä ei ole ilkeyden mielessä kirjoitettu.
Olen jotenkin järkyttynyt siitä mitä kirjoitat. Tuntuu kuin Herran sana olisi kadonnut sinulta.
Samassa hengessä kirjoitin nuo aiemmatkin. Synti on syntiä. Kun annat ihmisten luulla valkoisilla valheillasi, että olet hetero, se on oikeasti kaksinaamaisuutta, salailua ja velehtelemista. Ei sellainen sovi Jumalan lapselle. Se ei vain sovi.
Tiedät sen itsekkin, mitä Paavali valehtelemisesta on kirjoittanut ja ettei Raamatun henkeen sovi kaksinaamaisuus. Sinä vaan olet antanut siihen itsellesi luvan ja kuvittelet olevasi oikealla tiellä. En minä siitä sinua kritisoi, mutta sinun on ymmärrettävä, ettet syytä toisia sellaisesta mihin itse olet vikapää ja ettet mene kritisoimaan toisia homoja heidän ratkaisuistaan, sillä sinun oma ratkaisusi elää valheessa ja salaisuudessa on Raamatun vastaista.
Vaatii hirvittävästi rohkeutta, että homo kertoo perheelleen ja ystävilleen homoudestaan. Kyllä minä arvostan sitä tuhat kertaa enemmän kuin kaksinaamaista ihmistä (kaappihomo) joka ei olekaan sitä, mitä antaa toisten olettaa hänen olevan.
Kun nämä homot tapaavat toisiaan, saavat toisiltaan tukea ja apua näissä asioissa ja ulostulemisissa, niin sitä pitäisi tukea kaikin sydämin ja rukouksin. Tullessaan kaapeista ulos he ovat tulemassa Taivastielle pois kaksinaamaisesta näyttelyn ja valehtelun tiestä.
Jos sinä et kykene siihen rehellisyyteen ja oikeamieliseen elämään, niin älä hyvä ihminen kritisoi heitä, jotka siihen kykenevät, sillä varmasti ei ole heillä ollut helppoa kertoa totuutta itsestään. Valheteleminen, kaksinaamaisuus ja heteron näytteleminen on varmasti helpompi tie (sinähän sen tiedät) kuin Jumalan lapsen rehellisyyden tie. Sellaista ulos tulemista minä kunnioitan ja arvostan ja haluan antaa kaikki tukeni homoille, jotka uskaltaa sen tehdä. Haluan tukea myös siihen, että keskustelkaa ja tukekaa toisianne.
Anteeksi, kun olen niin kovin sanoin näissä kirjoituksissani sinulle kirjoittanut. Näkemykseni sinusta perustuu vain sinun omiin kirjoituksiisi. Olen vilpittömästi järkyttynyt niiden sisällöistä, enkä ilkeydessä mitään ole tähän viestiketjuun kirjoittanut. - usk.m
Johanvaan kirjoitti:
Kun on paaduttanut itsensä sillä tavoin, että hyväksyy oman aktiivisen synnin tekemisen joillakin selityksillään, niin sieltä on vaikea herätä huomaamaan totuutta ja tuollainen itsensä hengellinen paaduttaminen leviää ihmisessä: pikkusormen kun antaa niin huomaamatta menee koko käsi.
Sinun kirjoituksestasi huomaa sen. Itse salailet homouttasi, mutta sen sijaan kutsut salaseuralaisiksi niitä homoja, jotka eivät salaile homouttaan.
Kutsut vinoutuneeksi uskonkäsityksesi heitä, jotka ovat rehellisesti ja avoimesti lähteneet etsimään apua ja tukea asiaansa. Sen sijaan sinä itse salailet, etkä hae apua, vaan olet "vinoutunut" hengellisyydessäsi ajattelemaan, että avoimuus, rehellisyys, avun hakeminen, keskusteleminen olisivat jotakin kielteistä. Sinun seksuaalisuutesikin vaikuttaa menneen vinoon, kun kirjoitat ettet voi keskustella muiden homojen kanssa ilmeisesti siksi, kun sinulla tulee seksuaalisia haluja.
Tuossa kaikessa olet eksyksissä, etkä ymmärrä, etteivät muut homot ole kaltaisiasi, vaan seksuaalisuuden voimakkuudeltaan he ovat kuin heterotkin, eivätkä ole yliseksuaalisia.
Ikään kuin kirjoituksissasi on sisään rakennettuna se, että siirrät oman yliseksuaalisuutesi ominaisuuden toisia homoja koskevaksi, vaikka he eivät sellaisia olekaan.
Samalla tavalla siirrät oman salailijan ominaisuutesi heitä koskemaan, vaikka juuri he eivät salaile (eivät ole salaseurassa), vaan se ainoa salailija näissä kirjoittajissa olet sinä itse.
Olet sillä tavoin mennyt yksinäisyydessäsi sokeaksi, että osoittelet muita sellaisista, mihin he eivät ole vikapäitä, mutta ne viat löytyvät sinusta itsestäsi.
En minä tätä ilkeällä mielellä kirjoita. Toivon sinun ymmärtävän sen. Koen vaan sisimmässäni tärkeäksi kirjoittaa tästä sinulle, kuten nuo pari muutakin kirjoitustani. Tämä ei ole ilkeyden mielessä kirjoitettu.
Olen jotenkin järkyttynyt siitä mitä kirjoitat. Tuntuu kuin Herran sana olisi kadonnut sinulta.
Samassa hengessä kirjoitin nuo aiemmatkin. Synti on syntiä. Kun annat ihmisten luulla valkoisilla valheillasi, että olet hetero, se on oikeasti kaksinaamaisuutta, salailua ja velehtelemista. Ei sellainen sovi Jumalan lapselle. Se ei vain sovi.
Tiedät sen itsekkin, mitä Paavali valehtelemisesta on kirjoittanut ja ettei Raamatun henkeen sovi kaksinaamaisuus. Sinä vaan olet antanut siihen itsellesi luvan ja kuvittelet olevasi oikealla tiellä. En minä siitä sinua kritisoi, mutta sinun on ymmärrettävä, ettet syytä toisia sellaisesta mihin itse olet vikapää ja ettet mene kritisoimaan toisia homoja heidän ratkaisuistaan, sillä sinun oma ratkaisusi elää valheessa ja salaisuudessa on Raamatun vastaista.
Vaatii hirvittävästi rohkeutta, että homo kertoo perheelleen ja ystävilleen homoudestaan. Kyllä minä arvostan sitä tuhat kertaa enemmän kuin kaksinaamaista ihmistä (kaappihomo) joka ei olekaan sitä, mitä antaa toisten olettaa hänen olevan.
Kun nämä homot tapaavat toisiaan, saavat toisiltaan tukea ja apua näissä asioissa ja ulostulemisissa, niin sitä pitäisi tukea kaikin sydämin ja rukouksin. Tullessaan kaapeista ulos he ovat tulemassa Taivastielle pois kaksinaamaisesta näyttelyn ja valehtelun tiestä.
Jos sinä et kykene siihen rehellisyyteen ja oikeamieliseen elämään, niin älä hyvä ihminen kritisoi heitä, jotka siihen kykenevät, sillä varmasti ei ole heillä ollut helppoa kertoa totuutta itsestään. Valheteleminen, kaksinaamaisuus ja heteron näytteleminen on varmasti helpompi tie (sinähän sen tiedät) kuin Jumalan lapsen rehellisyyden tie. Sellaista ulos tulemista minä kunnioitan ja arvostan ja haluan antaa kaikki tukeni homoille, jotka uskaltaa sen tehdä. Haluan tukea myös siihen, että keskustelkaa ja tukekaa toisianne.
Anteeksi, kun olen niin kovin sanoin näissä kirjoituksissani sinulle kirjoittanut. Näkemykseni sinusta perustuu vain sinun omiin kirjoituksiisi. Olen vilpittömästi järkyttynyt niiden sisällöistä, enkä ilkeydessä mitään ole tähän viestiketjuun kirjoittanut.Tuon analyyttisempaa vastausta en irrota itsestäni. Turha minun on väitellä epäuskoisten kanssa näistä asioista, kun emme jaa samoja uskonkäsityksiä.
- vl-jäbä23v
Ville kirjoitti:
Missä päin oot muuten? Mä HKI:ssä. Totta on, että ei varmaan niitä pahimpia asioita jos pitää pojista/miehistä intohimoisestikkin.
mun sähköpostiosoite on [email protected]
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 937748
- 403722
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1021876- 241160
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html321013Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,28973Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk53827Olisinko mä voinut käsittää sut väärin
Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt31772Tähän vaivaan ei auta kuin kaksi asiaa
1. Tapaaminen uudestaan tai 2. Dementia Anteeksi kun olen olemassa🙄60739TÄSTÄ TAITAA TULLA SUOMEN HISTORIAN SUURIN USKONNONVAPAUDEN OIKEUDENKÄYNTI.
Sinun täytyy hyväksyä se että jos sinä vetoat uskonnonvapauteen, silloin sinun tulee antaa myös muille vastaava vapaus o268703