Voiko puolesta puoleentoista metriin kasvaneesta kuusen taimesta katkoa ylimääräiset latvat, vai tuleeko taimeen lahovikaa?
Männyn taimi kyllä selviää kilpailevien latvojen katkonnasta.
Voikos ylitiheää kuusitaimikkoa tai alikasvosta harventaa kesäaikaan ilman sienitautien vaaraa, kun ainakin kuusitukkien kannot käsitellään kesäaikana suoja-aineilla?
Männyn taimi kyllä selviää kilpailevien latvojen katkonnasta.
Voikos ylitiheää kuusitaimikkoa tai alikasvosta harventaa kesäaikaan ilman sienitautien vaaraa, kun ainakin kuusitukkien kannot käsitellään kesäaikana suoja-aineilla?
Vastaukset 8
Vanhimmat
kyllä voi ja pitää ehdottomasti katkoa muuten ei tule kunnon tukkia puhumattakaan kuitua
pihka pinnoittaa pinnan ei mitään vaaraa
Kuten edellä, kyllä voi. Jos ne kasvaa vanhassa pellossa tai ikiaikaisella kaskenpolttoalueella voisi harkita boorin lisäämistä. Se on helppo tehdä itse ja halpa toimenpide kun ottaa sitä nestemmäistä versiota. Estää kaksilatvaisuutta ja muuta latvan kasvuhäiriötä.
Raivatakin voi ihan huoletta, tai ainakin pienellä huolella... Olikohan se 5-10 cm kannon max-rajana että tyvialho ei iske. Tällä riskillähän mennään koko ajan, muuten kuusikoiden raivauksia ei tehtäis käytännössä lainkaan sulan maan aikana.
halla pakkanen tekee kaks haaroja,,,,boorista ei niinkään ole puutetta...
2012---2013 vuonna oli pakkaset väärään aikaan
Kiitoksia vastauksista. Kaksihaaraisuus johtuu kyseisellä metsäalueella enimmäkseen siitä, ettei sitä ole hoidettu kunnolla ja vatukot, pihlajat, koivut ja pajut, raidat on piiskkanneet ja varjostaneet taimia pitkään. Pakkasvaurioita on myös runsaasti. Aukeammilla paikoilla taimet ovat hyvän mallisia, joten booria on varmaan tarpeeksi, mutta voihan sitä aina lisätä kai....
Mitenkäs jos aiempi metsä on ollut laadukasta tukkikuusikkoa vailla runkovikoja niin voiko seuraava puusukupolvi kärsiä boorin puutteesta?
Tässä on nyt epätoivoista oikeassa olemisen makua. Ei varjostus kyllä kilpalatvoja aiheuta. Halla kesän alussa kuusen hentojen kerkkien vasta alkaessa muodostua niitä "polttaa" ja kuivattaa. Ei noin lyhyet kuusen alut piiskaannu oikeastaan lainkaan, jos uusi lehtipuukasvu hoitamattomuuttaan on päällä. Kyllä ne kasvavat alkuun edellä niin nopeasti, ettei kuusi ehdi mukaan.
Miksi alueella on myös aukeita paikkoja? Onko erilaista pohjaa, vai onko aukeita paikkoja joku raivannut?
"Miksi alueella on myös aukeita paikkoja?"
Harjanne jonka päällä on kuusentaimien seassa vain vähän kilpailevaa lehtipuustoa, ei siis täysin aukeaa. Loivalta harjanteelta kumpaankin suuntaan laskee pahoi pusikoituneet rinteet päätyen suopeltojen reunoihin. Juuri näissä rinteissä on monihaaraisia ja pakkasvaurioita, mikäli pakkasvaurio on sellainen ruskeaksi kuivahtanut ja alaspäin kääntynyt kuusen kasvaimen pää, joka tipahtaa pienestäkin kosketuksesta?
Hirvet aiheuttavat kaksihaaraisuutta, kun ne ovat viime vuosina alkaneet (havupuista kyseen ollen) männynversojen syömisen lisäksi napsia kuusentaimien latvanuppuja.
Milloin hirvi on ollut asialla, huomaa usein siitä, että kuusen aiemmat vuosikasvaimet ovat säännöllisen näköisiä ja ne kaksi ylintä haaraa ovat molemmat lähes yhtä vahvoja.
Hirvet ovat syöneet kaikki männyn alut piloille samoin pihlajista popsittu latvat, koivun oksia on taiteltu alaspäin ja haapojen runkoja on jyrsitty. Myyrätkin on mäntyjen juuria napostelleet.
Kuusiin ei ainakaan omasta mielestäni ole kajottu.