Vene lehden testit

Lueppa sieltä alempaa se Joakimin juttu ihan alimmaisena. Vpp-ohjelmia on kaikenlaisia, toiset pätevämpiä kuin toiset, eikä se Vene-lehden ole parhaasta päästä, ei mitään sukua IMS-säännön perusteisiin.

Antsu kirjoitti:

Lueppa sieltä alempaa se Joakimin juttu ihan alimmaisena. Vpp-ohjelmia on kaikenlaisia, toiset pätevämpiä kuin toiset, eikä se Vene-lehden ole parhaasta päästä, ei mitään sukua IMS-säännön perusteisiin.

on että vene lehden testit ovat vertailukelpoisia keskenään.

kappas kirjoitti:

on että vene lehden testit ovat vertailukelpoisia keskenään.

Kyllä sen usko, kun venelehden suorituskykydiagrammeja pähkäilee. Ne ovat todellakin vertailukelpoisia vain keskenään.

Se, miten matemaattinen malli kuvastaa todellisuutta, onkin jo toinen juttu. Ei ihan yksinkertainen mallinnettava tuo purjevene, ja nuo parametrit "purjeala/uppouma", "purjeala/märkäpinta", "uppouma/pituus" ja "jäykkyysluku" ovat niin karkeaa yleistystä että informaatioarvo on kyseenalainen. Ainoat mielenkiintoiset luvut ovat märkäpinta-ala ja jäykkyysluku, muu löytyy esitteistä.

Mistä ihmeen analyysistä nyt puhutaan? Ne joilla lasketaan purjeenkanto ja jäykkyys, vai? Eihän sitä voi kutsua "analyysiksi" jos jaetaan purjepinta-ala uppoumalla? Eihän?

Pitänevät taas meikäläistä niuhona, mutta vierastan kovasti vene-lehden kaavioissaan käyttämää suuretta "paino", veneiden ja yleensä vesialusten kohdalla oikea termi on "uppouma". Jos taas vakavasti analysoidaan, niin suure olisi "massa". Painon SI-yksikkö on Newtonmetri (Nm)

Viki kirjoitti:

Kyllä sen usko, kun venelehden suorituskykydiagrammeja pähkäilee. Ne ovat todellakin vertailukelpoisia vain keskenään.

Se, miten matemaattinen malli kuvastaa todellisuutta, onkin jo toinen juttu. Ei ihan yksinkertainen mallinnettava tuo purjevene, ja nuo parametrit "purjeala/uppouma", "purjeala/märkäpinta", "uppouma/pituus" ja "jäykkyysluku" ovat niin karkeaa yleistystä että informaatioarvo on kyseenalainen. Ainoat mielenkiintoiset luvut ovat märkäpinta-ala ja jäykkyysluku, muu löytyy esitteistä.

Mistä ihmeen analyysistä nyt puhutaan? Ne joilla lasketaan purjeenkanto ja jäykkyys, vai? Eihän sitä voi kutsua "analyysiksi" jos jaetaan purjepinta-ala uppoumalla? Eihän?

Pitänevät taas meikäläistä niuhona, mutta vierastan kovasti vene-lehden kaavioissaan käyttämää suuretta "paino", veneiden ja yleensä vesialusten kohdalla oikea termi on "uppouma". Jos taas vakavasti analysoidaan, niin suure olisi "massa". Painon SI-yksikkö on Newtonmetri (Nm)

lainaus venelehdestä kuuluu:

Ensimmäiset menetelmät suorituskyvyn ennustamiseen suoraan piirustuksista ilman vetokokeita esiteltiin 70 luvun keskivaiheilla. mutta varsinainen läpimurto tapahtui vasta Irving Prattin vetämän projektin seurauksena seuraavan vuosikymmenen alussa, kun MIT:ssa kehitettiin uutta tasoitus järjestelmää purjeveneitä varten silloin luotiin ensimmäinen toimiva vpp ohjelma, jonka kehitelmään perustuu nykyinen IMS säännön tasoituslaskenta.
Että semmosia siellä lukee

itse vene lehden testi tulokset kyllä esitetään aika hepposesti eihän siinä mainita tuulen voimakkuuta muuta kuin yleistäen. Luulen silti että ovat yrittäneet tehdä helppolukuisen kaavion, missä ei ole liikaa elementtejä sekoittamassa kuluttajaa.

kappas kirjoitti:

lainaus venelehdestä kuuluu:

Ensimmäiset menetelmät suorituskyvyn ennustamiseen suoraan piirustuksista ilman vetokokeita esiteltiin 70 luvun keskivaiheilla. mutta varsinainen läpimurto tapahtui vasta Irving Prattin vetämän projektin seurauksena seuraavan vuosikymmenen alussa, kun MIT:ssa kehitettiin uutta tasoitus järjestelmää purjeveneitä varten silloin luotiin ensimmäinen toimiva vpp ohjelma, jonka kehitelmään perustuu nykyinen IMS säännön tasoituslaskenta.
Että semmosia siellä lukee

itse vene lehden testi tulokset kyllä esitetään aika hepposesti eihän siinä mainita tuulen voimakkuuta muuta kuin yleistäen. Luulen silti että ovat yrittäneet tehdä helppolukuisen kaavion, missä ei ole liikaa elementtejä sekoittamassa kuluttajaa.

Niinhän siellä varmaan lukee... Mutta mistä kohtaa testiä voi lukea noita monimutkaisilla matemaattisilla malleilla laskettuja vpp-analyysejä? Vai onko tuo ainoastaan käytössä kun on laskennalisesti arvioitu 10 ja 20 asteen kallistuksen tuottava tuulennopeus?

IMS tasoitusjärjestelmällä ja venelehden kaavioilla ei minun käsitykseni mukaan ole yhtymäkohtia, tai sikäli että varmaan nuo vene-lehden triviaalit parametrit ovat mukana IMS laskentakaavoissa, mutta siellä on paljon muutakin, rungon mittoihin perustuvia parametretrejä...

Vene-lehtihän tekisi jotain hyödyllistä jos mittauttaisi veneen IMSin mittamiehillä. Tuskin olisi edes paljon kalliimpaa kuin omien toimittajien tuhertelu ja veneen seuraava omistaja sekä maahantuojakin hyötyisivät. Näin saisi ihan konkreettista nopeustietoa ja tulosten perusteella vene-lehden graafikko saisi piirreltyä hienoja ympyrädiagrammeja :-)

Tosin on muistettava että IMS on myös matemaattinen malli, joka varsin luotettavasti ennustaa veneen suorituskykyä, mutta täydellinen sekään ei tietysti ole. Eikös joka vuosi kehitetä sen sen salaista laskukaavaa, jotta teoria lähestyisi käytäntöä ja paikkaisi venesuunnittelijoiden mahd. keksimiä porsaanreikiä?

Viki kirjoitti:

Kyllä sen usko, kun venelehden suorituskykydiagrammeja pähkäilee. Ne ovat todellakin vertailukelpoisia vain keskenään.

Se, miten matemaattinen malli kuvastaa todellisuutta, onkin jo toinen juttu. Ei ihan yksinkertainen mallinnettava tuo purjevene, ja nuo parametrit "purjeala/uppouma", "purjeala/märkäpinta", "uppouma/pituus" ja "jäykkyysluku" ovat niin karkeaa yleistystä että informaatioarvo on kyseenalainen. Ainoat mielenkiintoiset luvut ovat märkäpinta-ala ja jäykkyysluku, muu löytyy esitteistä.

Mistä ihmeen analyysistä nyt puhutaan? Ne joilla lasketaan purjeenkanto ja jäykkyys, vai? Eihän sitä voi kutsua "analyysiksi" jos jaetaan purjepinta-ala uppoumalla? Eihän?

Pitänevät taas meikäläistä niuhona, mutta vierastan kovasti vene-lehden kaavioissaan käyttämää suuretta "paino", veneiden ja yleensä vesialusten kohdalla oikea termi on "uppouma". Jos taas vakavasti analysoidaan, niin suure olisi "massa". Painon SI-yksikkö on Newtonmetri (Nm)

Venelehden käyttämät parametrit sinänsä ovat ihan käyttökelpoisia ja kyllä niiden laskemista voi analyysiksikin kutsua. Suurin ongelma näissä kuvaajissa on se, ettei lukijalle korosteta vesilinjapituuden merkitystä. Jos graafeissa sanottaisiin, että ylös oikealle sijoittuva vene on nopea suhteessa vesilinjapituuteensa, niin asia olisi kunnossa.

Milloinhan se oli, kun vertailussa oli täysin eri kokoisia klassikoita ja tuloksia selitettiin ihan vakavalla naamalla. Lyhyin vene muka olisi nopein. No, se olisi nopein, jos sen ja muiden vertailtavien veneiden vesilinjapituudet olisivat samat.

tepu kirjoitti:

Venelehden käyttämät parametrit sinänsä ovat ihan käyttökelpoisia ja kyllä niiden laskemista voi analyysiksikin kutsua. Suurin ongelma näissä kuvaajissa on se, ettei lukijalle korosteta vesilinjapituuden merkitystä. Jos graafeissa sanottaisiin, että ylös oikealle sijoittuva vene on nopea suhteessa vesilinjapituuteensa, niin asia olisi kunnossa.

Milloinhan se oli, kun vertailussa oli täysin eri kokoisia klassikoita ja tuloksia selitettiin ihan vakavalla naamalla. Lyhyin vene muka olisi nopein. No, se olisi nopein, jos sen ja muiden vertailtavien veneiden vesilinjapituudet olisivat samat.

Voisivat nämä "testit" olla pariluokkaa tasokkaammat:
AO veneen laminaattikartta
Katsoisivat mitä löytyy sisämoduulin alta
Miten laipiot on kiinnitetty
Mitä väliainetta on käytetty kerrosrakenteessa
Kuinka paksu on tiikkikansi
jne jne