Ihmettelen miksi kunta / kehittämisyhtiö eivät sanallakaan puolustaudu tässä verkkoyhtiösekoilussa. Jokainen tietää miten iso osuus kehittämisyhtiöllä on ollut "takapiruna" hankkeen rahoituskuviossa. Jos keskusteluissa esiin nostetut summat ja vastuut pitävät lähellekään paikkansa, puhutaan miljoonapuhalluksesta meidän veronmaksajien pussista. Näin kuntalaisten näkökulmasta hankkeen valmistelu- ja päätöksenteko on koko ajan ollut hyvin epämääräistä. Sellaista "sisäpiirin" touhua, joka on leimallista karstulalaiselle kähminnälle. Esim. liittymän ostajien lukumärästä on annettu hyvinkin ylimalkaisia lukuja. Sekin on varsin oleellinen luku kun lasketaan yhtiön tulevaisuutta ja mahdollisia lisävastuita kunnalle. Kuka maksaa lainat, mikä tulee olemaan käyttäjämaksun suuruus, milloin ja millä rahalla hanke saatetaan loppuun, miten rahoitetaan tulevaisuudessa ylläpito jne. Siinä muutamia yksinkertaisia kysymyksiä joihin ainakin verkkoyhtiön hallituksen jäsen Ari Piesala varmasti pystyy antamaan vastaukset, jos niitä häneltä kysytään. Toivoisi nyt vaikkapa Viispiikkisen palvelevan kuntalaisia tiedonvälittäjänä ja tekevän luotettavan katsauksen tilanteeseen. Olisihan siinä kunnan edustajana verkkoyhtiön hallituksessa istuvalla Ari Piesalalla hyvä tilaisuus katkaista "huhuilta siivet" ja tukkia "rupusakin" suut.
Totuus esiin verkoyhtiöistä
avoimmuutta
822517
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Suoraan sylttytehtaasta! Ja millä rahoilla dekaani kuituverkkopohjat rakentaisi?
Keskisuomalainen 15.04.2017 03:00
Tietoliikenteen kehitysmaa
Näin totesi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa syksyllä työnsä aloittava professori Jyväskylän seudusta. Hän etsii omakotitaloa seutukunnalta.
Maailmalla työskennellessään hän on tottunut käyttämään nopeita kuituverkkoon pohjautuvia tietoliikenneyhteyksiä. Näitä hän on löytänyt lähinnä vain Jyväskylän kaupunkialueelta. Osa Keski-Suomen kunnista mukaan lukien entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueet ovat jäämässä tietoliikenneyhteyksissä takapajulaksi.
Tietoliikenneyhteydet ovat teihin, sähköverkkoihin sekä vesi- ja viemärijärjestelmiin verrattavia investointeja. Tuotto ei tule lyhyen tähtäimen asiakasmaksuista. Se tulee koko yhteiskunnan palvelujen tehostumisen kautta.
Uudet digitaaliset palvelut ovat saatavissa sataprosenttisina vain kodeissa, joissa on kuituverkkoyhteydet.
Toivottavasti uudet valtuutetut sitoutuvat tietoyhteiskunnan palvelujen saatavuuteen toimimalla niin, että alueen kaikille asukkaille saadaan kuituverkkopohjaiset tietoliikenneyhteydet.
Pekka Neittaanmäki
dekaani
Jyväskylän yliopisto
Liian myöhään ja liian kalliilla tuo koko valokuituhanke tuli sinne.
Kun kaikki käyttävät nykyään mobiileja yhteyksiä, jos se olisi tullut 20 vuotta aiemmin se olisi voinut olla kannattava hanke.
Kaikilla on nykyään dynaamiset IP-osoitteetkin, vaihtuvat 10min välein noin, tai käyttäjä voi päättää milloin haluaa vaihtaa sitä, jos vain osaa hiirtä käyttää.
Valtuutettujen tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei tarvitse esittää kysymystä: Miksi te päättäjät teette lainvastaisia päätöksiä?
"Avoimuutta" kyselee miksi ei reagoida täällä. No ei takuulla kannata tällä palstalla regaoidakaan. Tämä palsta on viihdettä eikä missään nimessä mitään tekemistä totuuksien kanssa. Tämä on meidän itseemme pettyneiden temmellyskenttä. Meillä ei riitä osaaminen eikä taidot mihinkään oikeisiin asioihin ja me viihdymme täällä Suomi24 palstalla koska täällä saa kirjoittaa ihan mitä lystää ilman että tarvitsee kantaa vastuuta. Minäkin kirjoittelen tänne ihan mitä sattuu ja monesti yksinäisyydessäni kommnetoin omia kommenttejani. Aika kuluu ja minulla on hauskaa. Itseasiassa minä olen kirjoittanut tuon "Avoimuutta" jutunkin. Valokuitu on ihan ok, mutta ihan huvikseen provosoin väkeä tänne kirjoittelemaan sitä vastaan. Tähän mennessä olen saanut aika monta kaltaistani yksinäistä tähän verkostoon. Saarijärveltä on erityisen aktiivista väkeä ja siksi pidänkin heistä paljon. Eläköön sananvapaus kunhan ei tarvitse nimeään paljasta saatikka sitten höpökirjoituksistaan vastuuta kantaa.
No, kirjoitan nyt alueelta, jossa on käytössä kaikki nopeimmat yhteydet.
Tosin, minulla on käytössä siitä huolimatta ns. "mokkulayhteys" 4G, koska se on edullisin.
Toimii hyvin, nopeus vaihtelee 15-45megaa, ja se on tähän asti riittänyt.
En ole ihan varma, mitä on ne superhypernopeat ja hypersupertärkeät, joita ei kerkeä 4G:n tai tulevaisuudessa kehittyneemmän verkon kautta lähettää / ottaa vastaan.
Ymmärrän toki, jos lähetysnopeudet on kiloja kun pitäisi olla megoja tai gigoja tms.
Mutta, onko ihan pakko tulla lanka joka paikkaan, jos aikuisten oikeasti voisi saada tarvittavan nopeuden ja vielä paljon halvemmalla ilmoja pitkin?
Mutta, jos ratkaisut ja investonnit on jo tehty, niin sitten olkoon niin.
Jatkakaa...
Olen samaa mieltä,minullakin on mokkula joka toimii nopeaan ja moitteettomasti sekä halvalla ,en ymmärrä että kuka tavallinen ihminen tarvitsee tätä nopeampaa tiedon välitystä,kaikki virastot ja toimistot on eri juttu siellä tarvitaan nopeutta ja tietenkin nämä " pelimiehet ja naiset" mutta eikä pikkuisen hitaampi vauhtikin riittäisi peleihin joihin on jääty kiinni ja vietetään kaikki vapaa-aika niitä peläten.
"Mutta, onko ihan pakko tulla lanka joka paikkaan, jos aikuisten oikeasti voisi saada tarvittavan nopeuden ja vielä paljon halvemmalla ilmoja pitkin? Mutta, jos ratkaisut ja investonnit on jo tehty, niin sitten olkoon niin. Jatkakaa..."
Jos otat valokuituyhteyden taloosi ja liikahdat vaikka piha-kiikkuun istumaan, niin hankalapa on valokuitua käyttää johto älypuhelimeen tai tablettiin yhdistettynä.
Eiköhän ne vastuunkantajat selviä jo kevään kuluessa.
Vaikka olisi millainen hyväveliverkosto, talouden lait laittavat senkin polvilleen.
Velat ja vastuut on vaan hoidettava, jos on tullut tehtyä sitoumuksia.
Edes kepulit eivät kykene aivan kaikesta selviytymään.
Siksipä viimeisenä perälautana on joulun alla valtuudet saanut Sipilän hallituksen roskapankki, jonne pieleen menneet laajakaistabisnekset kipattaneen.
Sipilän hallituksellahan on perstaskussaan 2,4 miljardia euroa ja sen ei tarvitse eduskunnalta kysellä ollenkaan, jos markkinoilla on "hyviä yrityksiä" ostettavana.
Laajakaistalaiin muutos taisi tyssätä valiokunnan käsittelyyn, joten sieltäkään ei taida nopeaa apua olla odotettavissa.
ps.
voisiko edellinen kirjoittaja yksilöidä, mitä hän tarkoittaa höpökirjoituksillaan ja samalla näyttää omin faktoin, mitkä väitteet eivät pidä paikkaansa.
Eipä taida vastafaktoja löytyä.
Veronmaksaja 112 huutelee oikean asian perään. KSVV:n ja sen houldinyhtiön tilinpäätökset kuntalaisten tietoon! Kunnilla on oikeus tietää mihin niiden rahat on käytetty.
Karstulalla on velkaa hyvän matkaa yli € 3000,- / asukas.
Onko kehitysyhtiöllä vielä erikseen velkaa ja sisältyykö sen velat tuohon lukuun?
Yhtiön velat ovat erikseen, ei ne kuulu tähän 3000 euroon. Lisäksi yhtiöllä on takuita lähes 10 milj. euron edestä.
Kehitysyhtiö voi sponssata uutta yritystoimintaa, vaikkapa riisinjalostusta.
Riisiyhtiö kun on jo olemassa...
Hyvät uudet valtuutetut. Älkää lähtekö puoliväkisin tarjoamaan sellaisia palveluja, mitä asukas ei tarvitse tai ei osaa edes käyttää vaikka itse Dekaani olisikin yllyttäjänä. Talokohtaista valokuitu tietoliikennekaapelia ei tarvitse yksikään mobiiliverkon kuuluvuusalueella asuva kotihoidontuen tarpeessa elävä asiakas. Kotisairaanhoitajan palvelut eivät ole riippuvaisia siitä, että onko asiakkaan kiinteistössä valokuituverkkoa, sähköverkkoa, vesijohtoverkkoa tai viemäriverkkoa.
Mutta jos arvoisat valtuutetut haluavat, niin edellä mainittujen "verkkojen" rakentamista tietenkin voi avustaa, mutta täysin toisen laisessa järjestyksessä mitä kunnanhallituksen puheenjohtaja esiin toi vaalikirjoituksessaan Viispiikkisessä 16.3.2017. Kaikkein akuutein puute kotisairaanhoidossa ei ole missään tapauksessa puuttuva talokohtainen valokuituyhteys ensimmäisenä korjattava asiana. Väkisin tuputtamalla tapahtuvat isot investoinnit haiskahtavat aivan samalta, kuin mitä nämä kiertävät hormintarkastajat tekevät vanhusten kiinteistöissä. Pitääkää huolta vanhuksistanne, ettei nämä "hormintarkastajat" pääse omaistenne kiinteistöihinne isänniksi.
Liittyminen valokuituun lisää kiinteistökohtaisia maksuja hamaan tulevaaisuuteen, joita vielä ainakin posti kantaa jos kerkievät. Postipojilla kun on muutakin touhua tehtävinään kuten bensan hintojen seuraaminen ja ruohon leikkuut......
Valokuitua VAIN sitä todella tarvitseville. Sinnekin vain kohtuullisilla kustannuksilla.
Nyt on vaihdettava mies ja naiset kehittämisyhtiön johtoon,tuollanen toiminta on täysin vastuutonta.
Keskisuomalaisessa oli juttua kaapeliyhtiöiden tilanteesta.
Taitaa olla loppuitkuja vailla, toki yrittävät saada valtion maksamaan koko kuprun, mutta sittenkin.
Lähes joka kolmannella julkista tukea saaneella laajakaistayhtiöllä talousongelmia
22.04.2017
Yritykset odottavat helpotusta tilanteeseensa vireillä olevasta lakimuutoksesta.
– Vanhan lain aikaan käynnistetyt hankkeet ovat tosi hankalassa tilanteessa. Lakihan parani jo, ja nyt odotamme uutta lakimuutosta, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen Keski-Suomen Valokuituverkoista.
Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanne on toimijoista haasteellisin, sanoo ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
– Käsittääkseni muilla yhtiöillä ei ole akuuttia kriisiä.
Aikaisemmin ongelmia oli eniten Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, mutta Pullisen mukaan velkasaneeraukseen pääsy on vakauttanut sen tilannetta.
Selvityksen mukaan tukea saaneista 21 yhtiöstä tai osuuskunnasta kahdeksalla on joko haastava tai epävarma taloustilanne. Nämä toimijat ovat vastanneet yhteensä 35:stä valtion tai EU:n tukemasta laajakaistahankkeesta. Tilanne ei Pullisen mukaan ole merkittävästi muuttunut.
Tilanne on haasteellinen Keski-Suomen Valokuituverkoilla, Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulla, Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalla, Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnalla ja Ranuan Kuituverkot Oy:llä. Epävarmaksi kuvaillaan Andelstaget Optowestin ja Kairan Kuitu Oy:n tilaa.
Pullisen mukaan ei ole mahdotonta, että jokin yhtiöistä kaatuisi. Silloin liittymän omistajien tilanteen ratkaisisi konkurssipesä.
Jopa sadan prosentin takaus
Lakimuutoksessa tilannetta helpottaisi muun muassa tuki-intensiteetin nousu, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkkojen Janne Paunonen.
– Tuki-intensiteetti nousisi 66 prosentista 90 prosenttiin ja tuesta 50 prosenttia voisi saada etukäteen, kun tukipäätös on tehty.
Nämä muutokset tehtiin jo edellisessä lakimuutoksessa, mutta ne eivät koske sitä ennen kilpailutettuja hankkeita.
Yksi lain uudistuksen syistä ovat Pullisen mukaan juuri laajakaistayritysten talousvaikeudet.
– Toinen syy on se, että hankkeet eivät ole kauhean hyvin edistyneet ja olemme saaneet palautetta, että tukiehdot ovat aika haastavat.
Osa kunnista on ottanut riskejä
Osa laajakaistahankkeisiin osallistuneista kunnista on ottanut merkittäviä riskejä, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan viime vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan tähän vaikuttivat osaltaan kuntien maksuosuusluokitus ja sen muuttumattomuus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset.
– Alun perin kuntien piti osallistua laajakaistahankkeiden rahoitukseen vain tietyllä rahoitusosuudella, joka vaihteli kahdeksasta prosentista 33:een, mutta tämä ei aina riittänyt hankkeiden rahoittamiseksi. Tällöin kunnat tukivat hankkeita lainoituksella ja takuilla. Laajakaistahankkeet oli kuitenkin tarkoitettu toteutettavaksi ja toimimaan terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta. Jos hankkeeseen on pistetty paljon kunnan rahaa, mutta kannattavaa liiketoimintaa ei synny, tämä vaikuttaa kunnan talouteen, sanoo tilintarkastusneuvos Matti Mattila Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Moni laajakaistayritys on joko kokonaan tai osittain alueensa kuntien omistama.
– Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi mukaan otettu, pohtii Mattila.
Myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajia ovat alueen kunnat holding-yhtiön kautta.
– Jos tilanne pahenisi, niin se voisi vaikuttaa sielläkin. Keskusteluja omistajakuntien kanssa käydään koko ajan, jotta ne tietävät, missä mennään, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Kaikki kunnat eivät ole lähteneet
3,7 euroa per metri
Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena oli saada nopea laajakaista jokaiseen kotiin Suomessa. Hanke alkoi vuonna 2008.
Alun perin kaikkien tukien piti olla myönnetty vuoden 2015 loppuun mennessä, nyt vuoden 2019.
Tukea on myönnetty vain haja-asutusalueille, joilla asuu vähemmän kuin 5,4 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.
Valtion tai EU:n tukia saaneista laajakaistahankkeista oli vuoden 2016 loppuun mennessä valmistunut 136. Tukea oli silloin myönnetty yhteensä 74,2 miljoonaa euroa.
Laajakaistaverkkoa oli vuoden 2016 lopussa rakennettu 20 000 kilometriä. Valtion tai EU:n tukea oli myönnetty noin 3,7 euroa per rakennettu verkkometri.
Minna Harmaala / Uutissuomalainen
http://www.ksml.fi/kotimaa/Lähes-joka-kolmannella-julkista-tukea-saaneella-laajakaistayhtiöllä-talousongelmia/971234#cxrecs_s
Poliittinen päätöksentekokerros yhtiön hallituksessa aiheuttaa hankaluuksia osakkaille, koska osakkailta saa aina lisää lypsettyä rahaa, kun yhtiö ajautuu vaikeuksiin. Ei tarvii hieroa älynystyröitä rahan hankkimisessa.
Joo, eikä niitä nystyröitä kuntien päättäjillä ole. Rahhaa öysätään ties minne kaistoille.
Ja mikä pahinta se on velkarahaa jonka me veronmaksajat lopulta kuittaamme
Kyllä ihmiset pitää vaihtaa ohjaimiin,tuollanen vastuuton rahankäyttö on saatava loppumaan.
Valonrahat on hupuloitu lähes kaikki ei tuottavaan.Lehmänkaupat on loputtava,jotka veronmaksaja joutuu maksamaan.
Ammatitaitoinen jämäkkä puolueeton ihminen puikkiohin ja vanjoille vahingontekijöille kenkää.
Nykyiset päättäjät ovat teheet kunnalle valtavat vahingot joita ei enää millään korjata.
Suurimmat kuprut on syytä tutkia perinpohjin.
Hei haloo Karstula! Lisää uutta miljoonaa euroa, huutaa Keskisuomen valokuituyhtiö Karstulan päättäjiltäkin. Siis taas menee miljoona valokuituun Karstulassa. Dekaani huutaa taustalla: Lisää rahaa karstuset!
Näin jo Multialla. Viitasaaren miehen blogilla uutta tietoa.
http://ilpomanninen.blogspot.fi/2017/
Perjantai 28. huhtikuuta 2017
Verkkoyhtiö hamuaa kunnilta lisää sijoituksia rahapulaansa.
Verkkoyhtiö vaatii kunnilta lisää sijoituksia!
Alla oleva Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön lisäsijoitusesitys on ensi viikolla Multian kunnanhallituksessa. Samat esitykset tulevat aivan varmasti myös jokaiseen Verkkoholding kuntaan. Kuntien osake-osuus määrittyy omistusoikeuden/ asukasluvun mukaan. Multian osuus tulisi olemaan 500 tuhatta euroa. Tästä on helppo laskea, että Pihtiputaan ja Karstulan summat ovat lähes miljoona euroa mieheen ja niin edelleen. Muistutuksena, että esimerkiksi Pihtipudas on jo sijoittanut ja lainoittanut hanketta 6 miljoonalla eurolla. Yhteensä kunnilta odotetaan saavan lisää noin 5 miljoonaa euroa. Ei todellakaan hyvältä näytä kannattamattoman verkkoyhtiön jatkuva pönkittäminen, koska näillä liittyjämäärillä ja kustannuksilla tästä hankkeesta ei tule omillaan toimivaa milloinkaan. Lisärahoitusta tullaan pyytämään taas muutaman vuoden päästä. Yksinkertaisesti Verkkoholdingyhtiön kanssa naimisissa olevien kuntien kantokyky ei kestä millään näitä lisämiljoona sijoituksia kannattamattomiin osakekauppoihin. Mistähän löytyisi sellainen taho joka katkaisisi tämän kuntia kyykyttävän ja pohjattoman kaivon velkasammon?
Multian kunnanhallitus:
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi
osakkeenomistajat ovat 26.4.2017 yksimielisesti päättäneet
maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen
osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään
esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin
osallistumisesta toukokuun 2017 aikana.
Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 191.227 yhtiön
uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien
kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa
siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä
esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy
yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla
tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa (5.000.000) euroa,
mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy
omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan.
Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa
enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden
suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki
omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti
omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen
suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet
kokonaisuudessaan muuttuvat.
Multian kunnalla on 21.147 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään
enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä
merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta
kokonaisuudessaan 552.994,05 euroa (26,15 euroa/osake
Milloinkas Karstulan päättäjät taas pääsee jakamaan miljooniaan Valokuitu-Laajakaista yhtiöön?
Rupukunta Konnevesi jätti KSVV:n uuden monien satojen tuhansien raha-anomuksen PÖYDÄLLE. NYT KYSYTÄÄN HERMOJEN HALLINTAA KARSTULASSA.
http://www.konnevesi.fi/uploads/Kunnanhallitus03.05.2017.pdf
Näin Aamulehti kirjoitti jo 2015 valokuituyhtiön rahoituksesta. Alla oleva linkki on jo vanhentunut.
Inspira on neuvonantajana erilaisissa rahoitus- ja omaisuusjärjestelyissä. Sen asiakkaina on esimerkiksi kuntia ja valtion yksikköjä.
Yhtiö on osa Kuntarahoitus-konsernia ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö.
Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja Suomen valtion omistama rahoituslaitos.
"Kyse sitouttamisesta, ei palkitsemisesta"
Taneli Koponen, Aamulehti
Inspiran hallituksen puheenjohtajan Pekka Averion mielestä holding-järjestelyssä ei ole kyse palkitsemisesta.
– Henkilöiden osakkuudessa ei ole kyse palkitsemisjärjestelmästä, vaan avainhenkilöiden sitouttamisesta. Henkilöosakkailla ei ole erikseen palkitsemisjärjestelmää, Averio vastaa sähköpostitse.
Hän toimii myös Kuntarahoituksen toimitusjohtajana. Averion mukaan osakejärjestelyillä Kuntarahoitus on turvannut sen, että se saa "kohtuullisen tuoton" sijoitukselleen Inspirasta. Hänen mukaansa Kuntarahoituksella on ensisijainen oikeus 20 prosentin osinkoon pääomalleen. Loput osingot määräytyvät omistusten suhteessa.
"Sisäisiä asioita"
Inspiran toimitusjohtaja Kimmo Lehto puolestaan sanoo Inspiran kannustinjärjestelmien olevan "yrityksen sisäisiä asioita".
– Ne ovat henkilökohtaisia asioita myös. Me olemme osakeyhtiö, ei meillä ole sellaista velvoitetta niitä avata.
Miksi Inspiran osinkoja maksetaan johdon holding-yhtiöihin?
– Miksi niitä ei voitaisi maksaa. On normaali järjestely koota omistetut osakkeet holding-yhtiöön. Niin tekevät monet muutkin, jotka omistavat useampien yhtiöiden osakkeita.
Kommentti: Jättipotti kuntien konsulteille
Taneli Koponen
Talousvaikeuksien kanssa kamppailevien kuntien konsultoiminen on tuottoisaa liiketoimintaa.
Inspira on kyennyt jakamaan vuodesta toiseen muhkeita osinkoja.
Pääosa niistä on kuitenkin päätynyt muualle kuin yhtiön pääomistajan, eli muun muassa Kevan, kuntien ja valtion omistaman Kuntarahoituksen kassaan.
Osingoista hyötyy eniten Inspiran johtajakolmikko, jolla on mahdollisuus kotiuttaa omista holding-yhtiöistään osinkoja osittain verottomana.
Esimerkiksi toimitusjohtaja Kimmo Lehto on saanut omaan holding-yhtiöönsä yli 370 000 euron osingot. Hän on saanut osingot 14 000 euron kuukausipalkan lisäksi.
Liiketoiminnan luonteen ja yhtiön omistajapohjan huomioon ottaen Inspiran johdolle on luotu palkitsemisjärjestelmä, jossa ei ole tolkkua.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194882586630/artikkeli/kuntarahoituksen tytaryhtiossa johtajille paaosa voitoista.
Mite mahto käyvä Multialla? Ei oo näkyny pöytäkirjoo netissä.
Kiinnostaisi jakolasku. Lopputulos selviäisi kun joku tietäisi paljonko kunta on tähän mennessä laittanut rahaa näihin verkkoihin ja paljonko sinne on vielä menossa. Jakoluvuksi tarvitaan liittyjäasiakkaiden määrä. Onko jollakin luvut tiedossa ?
Multian kunnanhallitus 2.5.2017:
Tarja Riihimäki ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta klo 16.39.
Kunnanhallituksen jäsenille esiteltiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n
hallituksen puheenjohtajan Heikki Oittisen 2.5.2017 lähettämä aineisto.
Kunnanhallitus päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn seuraavaan
kunnanhallituksen kokoukseen lisäselvityksiä varten.
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Vastuutonta-toimintaa-laajakaistahankkeessa/982837
Ihanan kallista! Elämä on.
Katsoppas kummaa virkkoi Miiri, siinäpä vasta lystikäs hiiri... Luhankan ja Kyyjärven kuntien johtajat tuli mieleen aamulla kun kuin Syöpäläistä. Laajakaistoihin haluavat lisää rahaa. Kukapa ei haluais.
Puttaalla ollaan työntämässä rahaa 15.5 reikään mikä hinkuu koko ajan lisää.
http://80.246.162.69/Karsjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2017154-4
Mitäs tästä nyt kokonaisuudessa tulee kun tämäkin potti annetaan eteenpäin?
Osakkeenomistajat vastaavat sijoittamallaan pääomalla.
Jos pääoma loppuu, sitä pyydetään osakkailta lisää, jos ei saada niin sitten...
... huuvetaan valtiota appuun. Jos ei lait taivu niin tehhään uusia ommaatuntova venyttämällä.
Sipilä tulloo appuun jos saa törmäillä ministerinä.
Tämä on törkeää ja härskiä toimintaa. Eikö tähän saada millään rotia? Tulee hintaa kaapelikanavien katsomiselle.
Mitä tiedetään Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tilinpäätöksistä? Vieläkö niitä salataan? Jos salataan, niin miksi? Eikö noiden yhtiöiden rahat ja velat ole kuntien niihen panemia?
Karstulahan lienee sijoittanut tähän verkkoon noin 6 milj. euroa. Jos oletetaan, että kuntaan tulee näitä kuitukaapelitalouksia vaikkapa 500 kpl. Niin taloutta kohti tulee hinnaksi 12000 euroa. Hoito ja käyttökustanukset tulee päälle, joista kunta maksaa noin 500 000 euroa vuodessa.
Vieläkö karstusilla on plakkarissa Valon rahoja?
Valokuituverkosta tulee vielä meille karstusille menestystarina. Saarijärviset kirjottelevat tänne perättömiä juttuja koska heitä harmittaa se, että heillä oli niin kyvytön kuntajohto ettei älynnyt lähteä mukaan. Siellä vaan mokkuloilla surfailevat ja yhteys pätkii. Johan sen näkee tälläkin palstalla noista vastustuskirjoituksista, että yhteys on katkennut kesken kirjoittamisen monta kertaa. Nyt vaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuuttaa myös meidän päättäjille. Tulevaisuuden 5 G edellyttää valokuidun oltiinpa Saarijärvellä mitä mieltä tahansa.
Höpön-höpön..
Toimiihan ne 4G-yhteydet Karstulassakin. Liikun työasioissa siellä useinkin, eikä ongelmia ole ollut. Toimii jopa niin hyvin, etteivät ihmiset tilaa kallista valokuitua. Siinä se ongelma Karstulan kohdalla onkin, langattomat paranee koko ajan. Ei haluta maksaa kalliista liittymästä.
Lopputulos tulee olemaan se, että valokuitua vedetään vain mastoille asti, joista signaali sitten jaetaan lähiympäristön tarvitsijoille.
Kaupunkipaikoissa 4G toimii monesti huonommin kuin maaseudulla ruuhkien takia.
Kukahan se vetää Karstulassa sitten sen kuidun mastolle asti. Varmaan NättiJussi tai Joulupukki. Taas on saarijärvinen käynyt kirjoittamassa paskaa meidän karstusten päänmenoksi. Sillä mitään työtä ole eikä se osaa mitään
Mastoillehan kuitukaapelit jo tuleekin. Jos ja kun 4G:n toimivuutta parannetaan edelleen tulee niitä mastoja heikompien kuuluvuusalueiden avuksi. Näitä rakentavat operaattorit ympäri Suomen. Sitä ei tarvitse konkurssikypsien kaistafirmojen tehdä, eikä kuntien maksaa niistä kymmeniä vuosia.
Aika harvassa on ns. tavallisen pulliaisen valokuitutarpeet aivan ihan aikuisten oikeasti.
Tuntuuhan ne ihmiset noilla langattomilla yhteyksilläkin pärjäävän.
Operaattorit ainakin muualla päin Suomea vetävät kaapelit mastoille. Nätti-Jussi ja Joulupukki eivät ole operaattoreita, vaikka ensin mainittu tuosta toisesta poiketen ihan oikea henkilö on ollutkin.
Tuotankohan minä nyt kauhean pettymysen nimim. Graaaviolle kun olen ihan syntyperäinen karstunen. Toki jo kauan sitten muuttanut kaupunkiin, joista toisen nimi on nimimerkissäni.
Karstulassa käyn aina silloin tällöin kun perikunnalla on siellä talo vieläkin. Lisäksi työn puolesta liikun seudulla aina tarvittaessa. Tuota 4G-yhteyttä on siis tullut Karstulassakin käytettyä.
Työtä on piisannut ja osaamista olen ehkä jäävi itse arvioimaan.
Mielenkiintoista on se, että esim. metsäkoneet ja puutavaran kuljetus käyttävät mobiiliyhteyksiä kuten monet muutkin työkoneet vastaisuudessa. Lankaverkosta niillekään ei ole paljon hyötyä eikä myöskään rekkaliikenteelle. Mobiilit ja satelliittitekniikka valtaavat alaa.
Nimimerkin "kateus" tekstissä lienee kirjoitusvirhe sanassa menestystarina-- sanan pitäisi olla pikemminkin muodossa menetystarina.
No, aika näyttää ja viimeistään talouden lait sanovat viimeisen sanan.
Keskisuomalaisen LYHYET 21.5.2017:
Laajakaista on kepulien puhallus veronmaksajien kustannuksella. Vihtori 2
Eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen kepulien puhallus.
Joko verkkoholdingin tilinpäätös on tiedossa viime vuodelta? Sitä tadetaan salata jostain syystä?
Viime viikolla kh taisi tehdä päätöksen yhtiön lisärahoittamiseksi. Homma menee aivan kiville. Miksei esim Viispiikkinen käsittele asiaa kriittisesti? Hurmoshenkistä pumppausta ilman mitään kyseenalaistamista. Samoin jäähallin kohdalla. Sen verran pitää osata lukea tilinpäätöstä, että voi miettiä toteutuuko puheet ja teot.
Saarijärviset siellä taas kateuksissaan kirjoittelevat mitä sattuu.Huolehtikaa vaan omista asioista
Lue ajatuksella nuo viestit ja lopeta joutava hörinä, unohda edes hetkeksi henkilökohtaiset traumasi.
Ei auta yhtään asiaa, jos yrittää kohdistaa huomion muualle.
Karstulassa toimii mokkula valtaosassa kuntaa ihan ok ja vielä kohtuuhinnalla.
Laajakaista olisi toki kiva, mutta se hinta...
Meilläkin on Saarijärvellä myynnissä mokkuloita. Käykäähän sippimikkokarstuset niitä meiltä hakemassa. Osta kaksi maksa kolme.
Ei toi verkkoyhtiön talous vahvalta näytä. Pelkkää velkaa ja joku kilometri kuitua maassa. Pitäisi kellot soida kunnissa.
Älkää lisää rahaa tuupatko pohjattomaan kaivoon. Ei sillä yhtiöllä ole tuloja. Millä sitte toimitaan?
Olkaahan vaan siellä naapurikunnassa ihan rauhassa ja ottakaa mokkulayhteyksillä tekstiviestejä lankapuhelimiinne.
Totanoin. Minä kun olen liikkuva sorttia ja en kuntarajoja pidä esteinä muutoinkaan, enkä myös todellakaan tule olemaan kytköksissä roikan jatkoksi Valokuituun kotiini . Välillä sitä ollaan laiturilla tai metsästämässä tai mökillä. Mutta jos liikutarajoitteet estävät liikkumisen, niin tottahan silloin valokuidun päässä passaa postata päivät pääksytysten.
Mistähän se yhteys sinne laiturin päähän tai mökille mokkulaan lentelee. Kyllä pitäis liikkua vielä enemmän mutta välillä pysähtyä sen verran että ehtisi lukemaan jotakin ja saamaan tietoa.
Pihtiputaallakin äänestettiin kahteen kertaan, mutta niin vaan halusivat heittää yli puoli miljoonaa euroa kankkulan kaivoon. Joku niitä siellä Puttaalla ...settaa.
Ei muuten lopu Karstulassa rahan hupulointi Valokuituyhtiöön vielä näihin miljooniin. Ennen joulua tulee varmasti seuraava rahan pyyntö Rupukuntien Kunnanhallituksille. Ja Karstulassa taas kunnanhallitus äänestää ja kepu jyrää tyyliin...Makso mitä makso me kyllä ollaan mukana.....!!!
Karstulan kunnan varojenkäyttö on viimevuosina täysin holtitonta.Ei ole mikää ihme ettei rahat riitä tuollaisella toimiminnalla,valonrahat on hupuloitu jo ajat sitten lähes joutavaan.
Päättäjät vain ei ole missään vastuussa tyrimisistään.Kuntalaisten kannattaisi kerätä kolehti ja ostaa päättäjille vanhanajan helmitaulu,se saattaisi olla tuottoisa sijoitus,jos päättäjät osaisi käyttää sitä.
Mistä löytyis Isontalon Antti ja Rannanjärvi jotka laittais Karstulan asiat järjestykseen?
Eikä hyvältä näytä Kannonkoskella, Multialla ja Pihtiputaalla!
Onko ruvanna rahhaa ja yhteyksijä tulemaa karstusille?
Eipä ole yhteyksiä ja rahaa kyllä on mennyt aivan kiitettävästi ,tulopuolesta en ole kuullutkaan.
Milloinka sitä rahaa pitäisi alkaa tulemaan ja mistä.Tarkoitatko kuntalaisten maksamia veroja jotka muuten tulevat nouseemaan ensivuonna.
KSML 05.07.2017 13:42
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa
Jyväskylässä parannuksia on tehty tänä vuonna yli 80 kohteessa.
Jyväskylässä Elisa on tehnyt 4G-verkon parannuksia yli 80 kohteessa tänä vuonna. Kuva: Sami Saarenpää
Teleoperaattori Elisa on tänä vuonna laajentanut 4G-verkkoaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa.
Yhtiö on laajentanut 4G-verkon kapasiteettia ja saatavuutta Jyväskylässä sekä Hankasalmella, Joutsassa, Jämsässä, Keuruulla, Kuhmoisissa, Konnevedellä, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella.
Talven ja kevään aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu etenkin Jyväskylässä, jossa parannuksia on tehty kaikkiaan jo yli 80 kohteessa, muun muassa keskustassa, Nisulassa, Kekkolassa, Kuokkalassa, Mannilassa, Pupuhuhdassa ja Kangaslammella sekä Keljossa, Kaunisharjussa ja Kanavuoressa.
Aluejohtaja Juha Peltomäen mukaan verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistä sujuvammat ja varmemmat palvelut
– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat ahkeria surffaajia, ja verkossa liikkuvat datamäärät huimia, Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Yhtiön 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen
Lukekaapa+alla+olevasta+linkistä+koko+keski-Suomen+valokuituverkkojen+vuodatus+rahapulasta+Viestintävaliokunnalle+7.3.2017.
Onnittelut karstulaan talous örvellyksestä
Se on sitten Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja keski-Suomen Rupukuntien osakemerkintä skemplot finito Hämeenlinnan Hallinto Oikeuden määräyksestä.
torstai 6. heinäkuuta 2017
Hallinto-oikeudelta toimeenpanokielto osallistumisesta Verkkoyhtiön osakeantiin.
Hallinto-oikeudelta pikainen toimeenpanokielto Multian, Karstulan ja Pihtiputaan osallistumisesta Verkkoyhtiön osakeantiin.
Multian ja Karstulan kunnista tehtiin viimeviikolla kunnallisvalitukset Verkkoyhtiön osakeantiin osallistumisesta. Samantapainen valitus tehtiin myös Pihtiputaalta.
Valituksissa esitetään, että päätöksissä on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä, sekä toimenpiteen markkinaehtoisuuden selvittäminen on toimitettu puutteellisesti.
Hallinto-oikeuden ratkaisu tuli muutamassa päivässä. Hallinto-oikeus kieltää Multian, Karstulan ja Pihtiputaan valtuustojen päätöksien täytäntöönpanot, kunnes valitukset on Hallinto-oikeudessa ratkaistu tai Hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.
Hallinto-oikeuden perusteluina olivat mm. Kuntalain(365/1995)98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa säädetään niistä edellytyksistä, joiden vallitessa tiettyä toimenpidettä on pidettävä valtiontukena. Kyseisen sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan tällaisesta toimenpiteestä on ilmoitettava komissiolle niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Saman kohdan viimeisen virkkeen mukaan toimenpidettä ei saa toteuttaa ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.
Valituksissa mainitaan myös muun ohella että päätös on Euroopan Unionin valtiontukisäännösten vastainen. Asiakirjoista ilmenee, että osakeannin järjestänyt yhtiö on rahoittanut tytäryhtiötään, joka tarjoaa laajakaistapalveluita markkinoilla.
Osakkeiden merkinnän peruuttaminen ei ole mahdollista pelkästään kunnan omin toimenpitein, minkä vuoksi kunnanvaltuuston päätöksestä seuraavan oikeustoimen peruuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.
http://ilpomanninen.blogspot.fi/2017/
Kunnille tulisi halvemmaksi maksaa omasta pussista takaisin asiakkaiden liittymät, kuin jatkuvasti pääomittaa konkurssikypsää yritystä.
Mutta kun nämä Kepun kansanedustajat ja välvouhkat (kuva alla linkissä) käskivät kuntien antaa rahaa ja omavelkaisia lainatakauksia ensin Kuuskaistalle ja sitten Keski-Suomen Verkkoholdingille ja Keski-Suomen Valokuituverkoille, sekä tekemään johdannaissopimuksia, SVOPia ja ostamaan noiden yhtiöiden osakkeita.
No tehty on kuten käsketty, mutta lissää pitää antaa, uhkaillaan takausten lunastamisella eikä mikään riitä . Ja vielä oikeusistuimetkin syyttelevät!
Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa piirikokouksen kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.
Piirihallituksen esitys kymmenestä ehdokkaasta jäi voimaan ja ehdokkaiksi nimettiin Tuulia Ikkelä-Koski (Jyväskylä), Anne Kalmari (Kivijärvi), Satu Koskinen (Karstula), Joonas Könttä (Jyväskylä), Pertti Lehtomäki (Multia), Samuli Mattila (Uurainen), Petri Neittaanmäki (Jyväskylä), Lauri Oinonen (Keuruu), Aila Paloniemi (Jyväskylä) ja Mauri Pekkarinen (Jyväskylä).
Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää myöhemmin.
Saara Koskinen Suomenmaa
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b
http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640
Karstula Kunnalle jarruja hölmöilyyn.
Kunnanhallitus § 211 06.07.2017
Mahdolliset muut asiat
Kunnanhallitus 06.07.2017 § 211
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden välipäätös 4.7.2017 Karstulan
kunnanvaltuuston kokouksen 29.5.2017 päätökseen § 20
osallistuminen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin.
Hallinto-oikeus kieltää kunnanvaltuuston päätöksen toimeenpanon, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää. Hallinto-oikeus ratkaisee valitusasian myöhemmin erikseen.
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tulee toimittaa lausunto 23.8.2017
mennessä.
Lisätietoja: kunnanjohtaja Hilkka Hakala, puh. 044 459 6602.
Päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee hallinto-oikeuden välipäätöksen tiedoksi sekä lausuntoa koskevan määräajan.
Päätös:
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
http://80.246.162.69/Karsjulk/kokous/2017206-4.PDF
Keski-Suomen+Valokuituverkot+Oyn+edustajan+kertomaa+Helsingissä
Karstulan kunnanhallitus pöytäkirja 6.7.2017.
Hallinto-oikeus kieltää kunnanvaltuuston päätöksen 29.5.2017 § 20 toimeenpanon kunnes VALITUS on ratkaistu tai sitä ennen toisin määrää. Hallinto-oikeus ratkaisee valitusasian myöhemmin erikseen.
http://80.246.162.69/Karsjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2017206-4
Taas taisi karvalakkimies olla oikeassa niin kuin yrittäjävetoisessa Areenassakin.
Kannattaiskohan alkaa näitä juttuja miettimään oikein järjen kanssa eikä tehdä niin kuin Karstulassa viimeiset isot päätökset on tehty.
Veronmaksajat ei ennätä maksaa veroja niin paljoa mitä meidän päättäjät hupuloi turhaan maailamlle.
Onko nähty Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tilinpäätöksiä? Niiden olisi pitänyt olla aikaa sitten patentti- ja rekisterihallituksessa.
Mutta kun ei ole.
Kysytty on
Toiset ne näemmä voi rikkoa sääntöjä ja lakeja miten tykkäävät...
Että oikein 1,69 asiakasliittymää rakennettua kaapelikilometriä kohden?
ASIAKASTIEDOTE
18.7.2017
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy | Y-tunnus 2556709-7 | Kotipaikka Konnevesi |
Käyntiosoite Puistokatu 2, 40100 Jyväskylä
[email protected]
puhelin 0400 212 211
www.ksvv.fi
Hyvä asiakkaamme,
haluamme kertoa teille hieman kuulumisia valokuiturintamalta.
Yhtiön alkuaika on ollut hyvin kiireistä yhtiön toiminnan käynnistämistä
ja kehittämistä. Olemme saaneet paljon aikaiseksi, mutta matkan varrella on ollut myös monenlaisia haasteita. Kiitos kärsivällisyydestä!
Valtiontuen 4,6 M€ saaminen on viivästynyt, jonka takia tämän kesän
rakentamisen aloitus viivästyi.
Käynnistimme keväällä omistajakunnille suunnatun 5 M€ suuruisen osakeannin paikkaamaan valtiontuen puuttumista. Kaikki 10
omistajakuntaamme ovat päättäneet osallistua osakeantiin. Seitsemän kunnan osakeantipäätös on saanut lainvoiman, mutta kolmen kunnan päätöksen osalta on tehty valitukset hallinto-oikeuteen.
Seitsemän omistajakunnan lainvoimaisen päätöksen avulla omistajakunnat rahoittavat yhtiön toimintaa 3,1 M€:lla, jolla voidaan varmistaa yhtiön liiketoiminnan normaali jatkuminen. Menestyäkseen yhtiö tarvitsee lisää valokuituverkon käyttäjiä.
Osakeannissa kerätty pääoma käytetäänkin uusien asiakkaiden hankintaan sekä Kuntarahoituksen lainojen hoitamiseen ja laajakaista-
hankkeiden viimeistelyyn.
• Rakennuskauden 2016 aikana rakennettiin valokuituverkkoa yhteensä 533 km ja noin 900 valokuitu liittymää
http://www.ksvv.fi/filebank/7578-20170718_Asiakastiedote.pdf
Joko Karstulassa luettiin tilintarkastajien kertomukset Valokuituverkkojen ja Verkkoholdingin osalta?
Ei tainnu tilintarkastaja suositella vastuuvapautta!
Ostake ostakee nyt etullisesti ilman takuita vakuuksia.
Nythän tuon voinee ottaa, jos kampanja sattuu Karstulaan tulemaan. Alennusta rapiat 1350€, tosin korottivat liittymien kuukausihintoja. Mitähän ajattelevat ne jotka täyden hinnan maksoivat?
Nyt kaistayhtiölle on tuomittu miljoonien korvaukset maksettaviksi kunnille, jotka irtautuivat kuituhankkeesta. Konta yhtiön osakkailta kerätään taas miljoonia osakeannilla, jotta korvaukset voidaan maksaa. Alkaakohan valtuutettujen päitä tippumaan. Voi olla vastuuvapaus tiukoilla joillakin vaktuutetuilla.
Veroäyriä ei nostettukaan, Milläs nyt maksetaan kuituyhtiöön sijoitetut miljoona lainatakaukset jotka on muutettu nykyjään sijoituksiksi. Vai saadaanko jo suuria voittoja sijoituksista? Karstula on Kittilän tiellä, Kuituverkko on konkurssikypsä ja viimeisiä lahjakuituja jaellaan ympäri Keski-Keski-Suomea. Karstuset valmistautukaa lisää pääomittamaan maajussien verkkoja.
Mielenkiintoista. Kukahan maksaa kuidun käyttö-ja kunnossapitokustannukset, kun yhtiö kaatuu. Kunnat???
Asiakkaat ja omistajat sopimuksen mukaisesti pääomittavat. Tästä lankeaa vielä Karstulallekin niin suuri lasku, että monella kalsarit tummuvat (väli alukalsarit)
DNA:ta löytyy siis pätkä myös kalsareista ei yksin puhelinliittymästä...
Ne henkilöt jotka päättivät kuidun hankkimisen Karstulaan saava maksaa omasta kukkarostaan tekemänsa vahingoit.
Kova lasku on tulossa, ei riitä karstulan osuudeksi miljoona euroa. Järveläiset nauraa, kun karstuset maksaa heille korvauksia. Liittymän hinnaksi taitaa tulla karstulassa lähemmäksi 10 000 euroa. Suurimmaksi osaksi sen maksaa kunta, jos ylipäänsä se saadaan aikaiseksi. Kuidun käyttökustannukseksi tulee noin 600 euroa per vuosi.