Ruotsin kielen asema ja kustannukset.

Suomessa on monia kielellisiä vähemmistöjä, joiden oikeudet porrastuvat niiden maassaoloiän mukaan. Ruotsin kieli on saanut suomen rinnalla kansalliskielen aseman, vaikka sitä puhuu noin 3 % asukkaista. Ruotsinkieliset ovat RKP:n välityksellä päättäneet pakottaa kaikki suomalaiset - myös muunkieliset - opiskelemaan ruotsia.
Vientiteollisuudessa työskentelee arviolta noin 400 000 suomalaista (noin 7,3 % väestöstä). Vientimaistamme Ruotsi on toiseksi suurin Saksan jälkeen; Ruotsin osuus on 11 % Suomen viennistä. Voidaanko todella koko suomenkielinen kansanosa pakkoruotsittaa sillä perusteella, että suunnilleen 0,8 % kansalaisista työskentelee Ruotsiin suuntautuvan viennin parissa?

Eihän Ruotsin kieli häviä kaupallisena kielenä mihinkään, tämä Ruotsin kielen rasitukset ja kustannukset vaan pitäisi saada pois Suomalaisesta yhteiskunnasta, ja byrokratiasta.

Kateelliset persjalkaiset rämehomot taas nillittämässä, hah hah haa.

copy
Kaksikielisyys on rikkaus.
Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä hän kokee rikkaudeksi.

Yleensä rikkaudella tarkoitetaan asiaa, joka on hyödyllinen. Ruotsin kielen taito on hyödyllinen kun puhutaan ruotsin kielisten kanssa. Saksa on hyödyllinen kun puhutaan saksalaisten kanssa. Kaikki kielet ovat tällä perusteella rikkauksia, olkoonkin, että ruotsia puhuu vain hyvin pieni määrä ihmisiä verrattuna esimerkiksi espanjaan. Miksei siis annettaisi koululaisten (tai heidän vanhempiensa) valita mitä kieliä he haluavat opiskella koulussa?

copy ruotsissa ei tarvitse opetella ruotsinkieltä

Suomalaiset ovat huomattavasti jäljessä Ruotsia esimerkiksi Euroopan valtakielien osaamisessa, koska pakollinen ruotsi vie tuntijaosta aikaa pois muiden kielten opiskelulta. Ruotsissa ei ole pakko opiskella kuin yhtä vierasta kieltä. Vapaaehtoinen ruotsi on mahdollisuus suomalaisille kehittää suomalaista koulujärjestelmää. Vapaaehtoinen ruotsi avaa tuntijakoon uuden täytettävän paikan, mitä siihen halutaankin tilalle laittaa.

copy
Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta.
Kielellinen monimuotoisuus vähenee siitä, että kaikki lukevat samoja kieliä. Vapaaehtoinen ruotsi mahdollistaisi laajemman kielivalikoiman, koska koululaisilla on vain äärellinen määrä aikaa ja motivaatiota opiskella kieliä.

EK haluaa eroon pakkoruotsista


Venäjän kielen asema työelämässä on kasvanut, mutta englanti pysyy edelleen tärkeimpänä kielenä. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan ruotsi on menettämässä merkitystään.
Englannin asema työelämän ykköskielenä on ja pysyy. Sen sijaan ruotsin merkitys on vähentynyt. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mielestä toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta voisi luopua ja lisätä opiskelijoiden valintamahdollisuuksia.

EK:n tuoreen henkilöstö- ja koulutusselvityksen mukaan 88 prosenttia vastanneista
painotti englannin taitoa rekrytointitilanteissa. Ruotsia piti tärkeänä joka toinen vastanneista. Vielä viisi vuotta sitten hyvää ruotsin osaamista edellytti 65 prosenttia yrityksistä.

Venäjän merkitys kasvaa. Etenkin rakennusala painottaa venäjän osaamista. Venäjää rekrytointitilanteissa painotti kolmannes vastanneista. Venäjä on jopa ohittanut saksan.

EK:n mielestä toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei ole enää kannatettavaa. Sen sijaan valintamahdollisuuksia pitää lisätä, sillä uhkana EK:n mukaan on yksipuolistuva kielten tarjonta kouluissa ja lukioissa.

Kiinan ja espanjan merkittävyys kasvaa etenkin tulevaisuudessa. Vajaa kolmannes vastanneista uskoi kiinan merkityksen lisääntyvän ja noin neljännes arvioi espanjan merkittävyyden nousevan.

EK:n kyselyyn vastasi yrityksiä, jotka työllistävät yhteensä 370 000 ihmistä.

copy
Kouluopetuksen rajaaminen kahteen kansainvälisesti mitättömään kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
Ruotsin kieli on sivistävää.
Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista voisi lukea ruotsia mieluummin.

copy
Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.
Tässä lähdetään väärästä oletuksesta, että kaikkien suomenkielisten pitäisi lukea ruotsia, jotta he voisivat palvella ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset palvelut kannattaa ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon.

Ainoa keino saada vastapuoli nousemaan pois juoksuhaudoistaan on lievittää heidän pelkojaan, ei me ruotsinkielä ole heiltä viemässä pois. Pakkoruotsi syö omia perustelujaan, kun kaikki ruotsinkieliset osaavat jo suomea, ei tarvetta ruotsinkielisille palveluille kohta ole, ei ole enään tarvetta syytää rahaa tähän kaksoishallintoon/kielilisiin, vaan rahat voidaan suunnata esim. vanhustenhoitoon.

Samalla on otettu askel kohti sulautumista suomenkieliseen enemmistöön, mikä ei varmaankaan ollut pakkoruotsin tarkoitus.

copy
Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa.
Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia.

Omien jäkeläisten perheissä osataan 8 eri kieltä, mutta kenellekkään ei makseta kielisää, palkka maksetaan tehtävän mukaan ei puhumisen perusteella.

Kokkolassa kielisää maksetaan turhaan, suurinosa kielilisän saajista tarvitsee satunaisesti ruotsin kieltä.
Kokkolan työpaikoilla "seisoo" ruotsinkielisiä varalla jos joku suomea ymmärtämätön sattuu joka toinen vuosi paikalle, työ tehtävän voi aina siirtää suomenkieliselle sillä perusteella, että pitää mennä avustamaan ruotsinkielistä joka istuu tuolla odottelemassa, hyym mutta sekin osaa myös suomenkieltä.

Sokojalla yksi ja Öjassa toinen, heitäkin tarvitsee palvella vain sellaisissa tapauksissa kun he ovat eksyneet kokkolan suurkaupungissa ja tietävät, että kaupungintalolle kun menee, niin sieltä voi soittaa taksin joka vie eksyneet kotiin.

Jälkeläiseni 10v opin tiellä.

http://areena.yle.fi/1-3824944?autoplay=true

Katso edellinen 11.04.2017 klo 20.30 uutiset virtuuali kaupungin rakentaminen.

Muutama vuosi sitten väiteltiin tälläkin palstalla ruotsinkielen tarpeellisuudesta, mutta sitten yhtä-äkkia kaikki alkoi vähenemään.

RKP kielsi jäseniään osallistumasta väittelyyn, koska ruotsinkieliset antoivat virheelisiä tietoja, jotka suomenkieliset kumosivat tosiasioilla.

Suomenkielen rikkaus perustuu totuuteen ja ruotsinkielen rikkaus valheeseen.

Jos eläisimme siinä Suomessa, mikä meillä vielä oli 10 tai 15 vuotta sitten, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, niin luulen, että pääministeri olisi puhaltanut pilliin.

Joulukuussa 2016 on aloitettu uusi kappale Suomen historiassa, jossa tulevaisuus on yksikielinen
Suomen Hallitus näyttää kerta kerran jälkeen että kaksikielisyys ei ole heille enään niin tärkeä asia. Saavutettuihin etuihin ei kerta kaikkiaan ole kenelläkään varaa enään suojautua, sen osoitti myös Kiky sopimus.(työ-ehtosopismuskierros) poteroista on kaikkien tultava, myös RKP.n jos velkaantuminen meinataan saada taitettua

Enää on askel kohti Suomen yksikielistä tulevaisuutta. Eduskunta Joulukuussa 2016 päättää ottaa harppauksen tuota kohti. Seinäjoella 97,6% asukkaista ovat suomenkielisiä ja 0,2 ruotsinkielisiä. Suomessa lakkautetaan Vaasan keskussairaalan täyspäivystys, ja ulkoistetaan se Seinäjoelle Nyt ei edes harkittu sitä, ovatko perustuslakivaliokunnan asettamat edellytykset kielellisistä oikeuksista ylipäätään tässä lakiuudistuksessa toteutumassa joka olisi antanut mahdollisuuden laittaa asian pöydälle.

Perustuslain suojaan ei voi enään suojautua, kuten nyt nähtiin. "Pakkosuomi" on tehnyt tehtävänsä Suomi on muuttumassa yksikieliseksi, jossa vähemmistökielet asetetaan siihen asemaan mikä on käytäntö muissakin maissa.

On aloitettu uusi kappale Suomen historiassa, jossa tulevaisuus on yksikielinen

Siinäpähän persu haaveilee.

Suomessa yksikieli eli Suomi on kaikkien etu äidinkieleen katsomatta, yksilön etu on opiskella useita kieliä jotta Suomi menestyy kansainvälisillä areenoilla.

Sille emme voi mitään, että englannista on tullut kansainvälinen yleiskieli, mutta suomessa ei tarvita suomessa syntyneille muuta kieltä kuin suomenkieli.

Hienoa, että sokojalla ja öjassa ihmiset voivat tarvittaessa keskustella keskenään ruotsinkielellä, mutta asioidessaan virastoissa riittää suomenkieli koska kaikki osaavat ja ymmärtävät sitä.

Kokkolassa on tarvitaessa tulkkeja kuten muuallakin suomessa, työllistetään heitä tarvittaessa tulkkaamaan suomenkieltä ymmärtämättömiä, koska se tulee satoja kertoja edullisemmaksi kuin pitää yllä kaksikielistä järjestelmää.

Kyllä nyt ummikkopersua kyrsii, ja sehän on hyvä asia.

Usein vedotaan Ruotsin kauppaan !

Vientiteollisuudessa työskentelee arviolta noin 400 000 suomalaista (noin 7,3 % väestöstä). Vientimaistamme Ruotsi on toiseksi suurin Saksan jälkeen. Ruotsin osuus on 11 % Suomen viennistä. Voidaanko todella koko suomenkielinen kansanosa pakkoruotsittaa sillä perusteella, että suunnilleen 0,8 % kansalaisista työskentelee Ruotsiin suuntautuvan viennin parissa?
Kaupallinen kieli on enimmäkseen jo Eglanti Ruotsin kaupan yhteydessä.

Eli jos lasketaan kaikki haitat mitä kaksikielisyys aiheuttaa Suomen taloudelle, mennään miinukselle monia miljardeja, ja samalla haitataan kilpailukykyä tärkemmillä kaupallisilla kielillä, mitä Suomi välttämättä tarvitsee, mitä EK-elinkeinoelämäkin on painottanut monia vuosia.

Hämmästyttävää tulonsiirtoa

Nyt 2015 alkaen kielilisää maksetaan ruotsinkielisyyden perusteella ja vain kaksikielisille kunnille. Vuonna 2015 maksetttiin kielilisää noin 94 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksien lisäksi. Valtio jakaa siten kielilisää Suomen 33 kaksikieliselle kunnalle miljardi euroa 10 vuodessa.

Joka tapauksessa valtionosuuksien ruotsin kieleen perustuva lisätuki on nykyisellään ruotsinkielisiä alueita suosiva järjestelmä, joka lankeaa pääosin suomenkielisten maksettavaksi. Kielilisien poisto olisi tärkeä, rakenteellinen säästötoimenpide, ja raha voisi kohdistaa esim vanhuksien hoitoketjuun.

Esim. Kokkolaan maksetaan kielilisää noin 2.5 milj.€, - 200.000 tuhatta euroa siitä maksetaan kielilisinä.
Eli 33 kaksinkielistä kuntaa maksaa kielilisiä noin 3 -4milj€ henkilöstelleen.
Loput noin 90milj.€ - 10 Vvuodessa noin 900 milj€ maksatetaan Suomen - Ruotsalaisten hyvinvointia, jonka valtaväestö maksaa.

Tätä meidän omat Kansanedustajat Urpilainen ja Puumala tukee, kun on äänestetty .

Ihme kitinää, Suomi on kaksikielinen maa joten pulinat pois, vai poistetaanko pakkosuomi !

Koska on todettu, että Suomi on "satakielinen maa", niin Suomi voidaan vahvistaa yksikieliseksi, suomenkieliseksi vapaaksi valtioksi - nimeltään SUOMI. Täten voimme vahvistaa, että ruotsinkieli on lakkautettava. Irti vuosisatoja kestäneestä ikeestä. Suomenkieli vahvistetaan täten ainoaksi ja oikeaksi SUOMENKIELEKSI. Lopputulos on, että ruotsinkieltä ei Suomassa tarvita,
hah hah haaa!!!...

Mistä voi tälläkin palstalla päätellä, että ruotsinkieliset ovat typerämpiä kuin suomenkieliset.

Ruotsinkieliset tulevat tänne möykkäämään, mutta kun kävin ruotsinkielisten sivuilla, niin ei siellä ollut ketään suomenkielistä möykkäämästä

Porkkanaa ei risuja.
Suomalaisuus:
Uusi kielilisälaki sitä pitää vaatia, se on tasa-arvoinen kaikille suomalaisille.
Oikeudenmukaisuus:
Suomenkieltä osaaville kielilisää rahana se on demokratiaa.
Ahneus:
Silloin kaikki jotka eivät osaa suomenkieltä niin varmasti opettelevat.
Tilanne:
Suomessa asuu aika vähän ruotsalaisia ja suomenruotsinkielisetkin ovat suomalaisia, ruotsissa asuu taas on paljon suomalaisia joille ei makseta mitään kielilisää, ruotsissa ei myöskää opeteta pakkosuomea, koska suomalaiset ovat oppineet sen verran ruotsinkieltä että tulevat sillä toimeen.

Huhujen mukaan Keskipohjanmaan kunnat ovat hulppeitten kielilisien toivossa päättäneet muuttua kaksikieliseksi.

Hah, täyttä paskaa. Suomea ei osteta ruotsinmurteisten toimesta, hah. Hukkuva tarttuu jopa oljenkorteen. Uskokaa jo! Ruotsinkieli on Suomen syöpä ja miljardien eurojen nielijä,
hah hah haaa!!!...

KP.12.4 oli hyvä kirjoitus kielilisistä, tunteeko kukaan henkilöä joka sen kirjoitti, muutenkin kirjoittelee hyviä mielipiteitä, omalla nimellään.

PUUMALA HALUAA TUKEA = kustannuksia mitä Ruotsinkieli aiheuttaa.

60 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite kaatui valiokunnassa selvästi äänin 12-3. Kaksi kokoomuslaista äänesti tyhjää.

Tämän jälkeen alkoi kuitenkin vääntö kielenopiskelun mahdollisista valinnanvapauden kokeiluista joko yleisemmin tai paikallisesti.

Tässä asiassa sivistysvaliokunnan keskustalaiset sekä kokoomuksen Sanna Lauslahti ja Pauli Kiuru löysivät yhteisen sävelen.

- Olemme puhuneet jo vuosia, että esimerkiksi itärajalla, missä merkittävä osa bisnesmahdollisuuksista tulee Venäjältä, olisi hyvä jos B-kieleksi voisi valita venäjän, Puumala perusteli keskustan halua kielikokeiluihin.

Perussuomalaiset sen sijaan vaativat edelleen kaikenlaisen pakollisen ruotsin kielen opiskelun pakollisuuden lopettamista.

Pitkässä kokouksessa käytiin useita äänestyksiä ja välillä jouduttiin jopa arpomaan, jos äänestystulos meni tasan.

- Kansalaisaloite sai asiallisen kohtelun, tämä oli todellista demokratiaa, valiokunnan jäsen, kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti kuvaili perusteellista istuntoa.

Sekä Lauslahti että Puumala korostivat, että heidän mielestään Suomen pysyminen kaksikielisenä maana on jatkossakin tärkeää.

Lukekaa Donneri keskipohjanmaalehdessä.
Tänä päivänä Suomessa ei enää osata saksaa eikä Saksaa.
Tämä on lyhytnäköistä ja typerää. jne

Ruotsinkielisten väite "pakkoruotsia "lukemalla oppii muitakin kieliä, ei olekaan totta.
Suomessa pitää opiskella kaikkia ns. suuria keliä, niin sehän olisi Donnerin toive hänhän osaa monia kieliä.

Silti kielilainkin kustannukset ovat vain osa kaksikielisyyden kokonaiskustannuksia. Vastuulliseen taloudenhoitoon kuuluu, ettei veronmaksajien laskuun kirjoiteta avoimia shekkejä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin kustannuksia on mietittävä erityisen tarkasti. Istuvan hallituksen tulisi siksi selvittää kielilain ja koko kaksikielisyyden kustannukset.

Kenenkään suomenkielisen tehtävänä ei ole ylläpitää toisen vähemmistön kulttuuria, vaan suomenruotsalaisten on itse elettävä, ylläpidettävä ja tuotettava omaa kulttuuriaan.
Vielä rikkaampaa on monikielisyys.

Vain 2% Euroopasta ja 0,2% maailmasta puhuu ruotsia tai suomea. Äidinkielen opiskelu on välttämätöntä, mutta sen lisäksi rinnalle kannattaa valita niitä kieliä, joille on käyttöä. Tällainen kieli ei kaikkien suomenkielisten kohdalla ole ruotsi.

Puumalan mielipide on käsittämätön tässä talouden tilanteessa, missä vanhuspalveluista ym. leikataan .

Vähemmistöpolitiikka
Yhteiskunnan toimintaa, jonka tarkoituksena on säännellä enemmistön ja vähemmistöjen suhteita.
Vähemmistöjen torjuva eristäminen pyrkimys sulauttaa vähemmistöt valtakulttuuriin kielellisesti ja kulttuurisesti (assimilaatio- eli sulautimispolitiikka) Tässä Suomi on pahasti epäonnistunut, antaessaan kohtuuttomia kielietuja noin 3% suomen ruotsalaiselle vähemmistölle.

Perustuslakia pitäisikin päivittää Pohjoismaalaisen kielipolitiikan mukaan, jossa on yksi maan valtakieli, ja muut kielet vähemmistökieliä.
Kaksikielinen hallinto kielilisät, vievät kohtuuttoman osan Suomen kansantaloudesta, jonka valtaväestö joutuu "pakosta " maksamaa.

Vähemmistöjen kulttuurin säilyttäminen valinnanvapauden pohjalta (integraatio- eli mosaiikkipolitiikka). on jokaisen kieliryhmän itsensä maksettava.

bättre folk -
Ruotsia äidinkielenään puhuva ylempi keskiluokka ja yläluokka, sana bättre folk on rantautunut suomeen ruotsista.

Ruotsalaiset ovat aina pitäneet itseänsä suomalaisia parempina sen ovat saaneet kokea myöskin ne murre-ruotsinkieliset jotka ovat aikojen kuluessa lähteneet työn perässä rakentamaan ruotsin rikasta kuningaskuntaa.

Suomalaisten ei tarvitse kumartaa ruotsia eikä samalla pyllistää venäjälle, meidän pitää seistä selkä suorana ja arvostaa itseämme, parhaiten se käy kun suomesta tulee virallisesti suomenkielinen maa, silloin voimme myös arvostaa vämhemistökieliin kuuluvia suomalaisiakin kuten suomen ruotsinkielisiä.

Suomen ruotsinkieliset kieli vaatimuksineen ovat vähentäneet suomalaisten monikielisyyttä jota tarvitaan maailmalla joka on ruotsia kauempana.

Sitä en häpeä, että olen länsirannikon esivanhempieni jälkeläinen, mutta ihmettelen niitä jotka haluavat ruotsinkielisille sellaisia etuja jotka kuitenkin kustantaa suomenkielinen enemmistö.

Politiikot ovat pahimpia "perseen" nuolijoita jotka eriarvoistavat suomalaisia ihmisiä.

Vietämme suomen satavuotis synttäreitä, vaikka emme ole vieläkään yli 300 vuoteen kyenneet irroittautumaan ruotsin-kieli-vallasta.

Ei muuta kuin pitäkää vaan ääntä ja asiaa esillä mediassa ihan aiheesta se on, olen täysin samaa mieltä kielimaksuista ne joutaa karsia pois. Poliitikot ovat nuoleskelijoita joka suuntaan äänten toivossa eivät uskalla olla vastaa kielilisästä.... Menkööt ruotsinkieltä vaativat lääkäriin Närpiöön jne... niin kyllä se suomenkieli sitten löytyy.

Ihme kitisemistä, opettele ruotsia niin pääset sinäkin luuseri nauttimaan kielilisästä, vai eikö älli riitä?

Sveitsissä pitää opiskella oman kantonin kielen lisäksi vain yhtä toista virallisista kielistä, mutta ei edes sitäkään koko kouluelämänsä aikaa. Useimmat ottavatkin oman äidinkielensä ja yhden kantonin kielen lisäksi englannin, joka onkin nykyään se yleisin yhteinen kieli niillä, jos viralliset kielet eivät muuten kohtaa.

Saksaa puhuu Sveitsissä noin 60 prosenttia kansasta ja ranska ja italia ovat lähinnä vain eteläosien heiniä:)

"EU-tasolla on tutkittu kielten oppimista ja osaamista. Jokaisen eurooppalaisen pitäisi osata yhtä vierasta kieltä 84% mielestä. Tärkeimmät kielet oppia ovat englanti 68%, ranska 25%, saksa 22%.

Seitsämässä maassa osasi vain 33%-50% jotain vierasta kieltä (Unkari, Irlanti, Italia Portugali, Romania, Espanja, UK). Kahdeksassa maassa osasi yli 90% jotain vierasta kieltä (Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Hollanti, Slovakia, Slovenia, Ruotsi)

Kahta vierasta kieltä osasi 28%.

Syyt kielten opiskeluun oli lomat ulkomailla 35%, työ 32%, ulkomailla työskentely 27%."

Mitä tästä opimme? Suomikin hyötyisi vaihtamalla pakkoruotsi vapaaehtoiseen ruotsiin, saksaan ranskaan, venäjään. Kahta kieltä ei kuitenkaan pysty opettamaan sata prosenttisesti koko kansalle, vielä vähemmän kolmea vierasta kieltä. Niin ja nyt puhutaan enemmistöstä...poikkeus vahvistaa säännön.

Se on fakta, joka kannattaisi Ruotsinkin mallin mukaan ottaa jo todesta meilläkin. Vai kuinka monta ihmistä lähipiirissään jokainen meistä tuntee, joka hallitsee kolme vierasta kieltä niin, että osaa muutakin kuin lukea ruokalistat ulkomailla?

Näillä nykyisillä eväillä Suomen monikielisyys pysyy vain englantia- ja vähän ruotsia tasolla.
Mihin jäivät muut suositellut kielet ranska ja saksa, puhumattakaan kiinasta?

On se kumma kun tästäkin pitää vuosikausia peistä taittaa ja samoja totuuksia kertoa aina uudestaan ja uudestaan. En tiedä kuka tässä on se tyhmempi osapuoli, mutta toinen puoli pitää ainakin suomalaisia ylivertaisina opiskelijoina muihin eurooppalaisiin verraten.

Totuus vain näyttää olevan toinen, kun kansanedustajistakin vähintään se toinen puoli osaa vain oikeasti vähän englantia ja vähän ruotsia.

Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.

Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.

Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia.Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin. Tämä on meidän kaikkien etu, jos meinaamme tulevaissudeesa mailmalla pärjätä

RKP.n häikäilemätön kielipolitiikka valjastaa koko maan kalliille kielipalveluille, missä ei ole järjen häivää.

Enää ei voida hyväksyä, että ihmiset jotka ovat päteviä, monitaitoisia, osaavia ja ahkeria sivuutetaan sen takia, että eivät puhu ruotsia.

Tietty ruotsinkielen taito ei ole mikään pätevyyden monopoli, se on ainoastaan kiviriippa joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Jos pelastusveneessä on 19 suomenkielistä ja yksi suru, kuuluu puolet juomavedestä surulle.

Surut voisivat nyt asuttaa mamut - Karjalan evakkoja eivät "kielipoliittisista" syistä eli suomeksi sanottuna määrättömän ahneutensa ja ikiaikaisen etuilunsa vuoksi asuttaneet.

"Ja Suomalaiset yli 70% vastustaa nykyistä kielilakia, samoin opiskelija järjestöt, missä Demokratia ?"

Ei sitä meillä tässä asiassa ole ollenkaan. Lueskelin vanhoja Opetushallitukseen tulleita ehdotuksia perusopetuksen tavoitteista, jotka pääasiassa tulivat opettajilta, mutta ne eivät tyydyttäneet "päättäviä päämiehiämme". Ehdotukset joutivat roskiin...paitsi niiltä netin lukijoilta, jotka ajoissa ehtivät ne kopsata talteen.

"Suomi on virallisesti demokratia, mutta todellisuudessa maamme on lumedemokratia, jonka mediaa ja politiikkaa hallitsee konsensuseliitti, aivan kuten Katja Boxberg kuvaa kirjassaan "Lumedemokratia. Suomi on edelleen suomettunut, maamme on rähmällään vuoroin itään ja vuoroin länteen. Nykyään Suomi on rähmällään entisen siirtomaaisäntänsä Ruotsin suuntaan. Lapsillemme halutaan pakkosyöttää ruotsalainen identiteetti, koska suomalainen identiteetti ei eliitillemme kelpaa".

Parhaiten senkin huomaa siitä, että kaikki opetusministerimme, joilla on ollut ennen ministeriksi tuloaan mielipide, että kielivapaus olisi parempi kuin pakkoruotsi, niin muuttavat mielipiteensä eliittien joukkoon päästyään.

Ministerien pakkoehtona on edelleen pakkoruotsin säilyttäminen hinnalla millä hyvänsä, vaikka enemmistö kansasta on toista mieltä. Lumedemokratia toimii hyvin, mutta miksi - siinä hyvä kysymys?

Pohjoismaissa ei opeteta pakolla naapurimaiden lilliputtikieliä. Niissä sen vuoksi muun muassa saksan ja ranskan osaaminen on aivan eri luokkaa kuin Suomessa, jossa pakkoruotsi on tulppana hyötykielten opinnoille. YXEXREX:lle lopuksi: Suomen kaikkien aikojen kuvottavimman rasistin, O.A. Freudenthalin nimeä kantavan mitalin ja suuren rahatukon lahjuksena saanut entinen pääministeri Paavo Lipponen ajaa laillasi edelleen vimmaisesti Suomen kouluihin pakkoruotsia ja kehuu sen autuutta. Lipponen totesi perusteluna, että jos pakkoruotsi Suomessa lopetetaan, niin kuka täyspäinen suomalainen sitä sitten opettelee! Edellä mainittujen perustelujeni mukaan se oli Lipposelta oivallinen kannanotto.

Suomi on entistä yksimielisempi ruotsin kielen asemasta kuin koskaan ennen, sitä vain eivät politikot näe, eivätkä halua ottaa asiaan mitään kantaa missään julkisessa keskustelussa tai mediassa. Miksi? Ketä he pelkäävät, vai pelkäävätkö vain jotain tuntematonta uudistusta ja eteenpäin menoa, joka haittaisi heidän omaa uraansa? Eittämättä Suomen tärkeimmät kielet
ovat suomi ja englanti.

Ruotsin asema on pudonnut jo aikaa sitten saamen tasolle vähemmistökieleksi, mutta edelleen on vain koeteltava demokratian rajoja ja jätettävä kansan toive monikielisyyden toteutumisesta puoluejohtajien varaan. Kukaan tuskin kiistää sitä, että pakkoruotsi on menneisyyden jäänne ajasta, jolloin taloudellinen älymystö puhui vain ruotsia ja se oli myöskin sivistyksen paras mitta. Tänään maailma on jo muuttunut, oletan ainakin?

Tänään kun suomalainen tai ruotsalainen matkustaa ulkomaille, niin paras selviytymiskieli on englanti ja sen jälkeen saksa, ranska, espanja ja venäjä. Ruotsissa se onkin otettu hyvin huomioon, koska heillä pakkoenglannin jälkeen toinen vieras kieli on vapaasti valittavissa näiden muiden eniten puhuttujen kielien joukosta

Kun puhutaan suomenruotsalaisten hyvinvoinnista se on totta.
integraatio eli sulautuminen valtaväestöön on RKP kielipolitillaan estänyt, -60 luvulta lähtien on julkisen sektorin työpaikat kun ovat lisääntyneet, on suomenruotsalaiset ilman että ammattitaitoa tai muuta osaamista olisi tarvinnut nämä saaneet. Työ luo hyvinvointia alueelle
missä on vähemmistö, sukupolvesta toiseen. Myös yhteisöllisyys ja toimeliaisuus kasvaa kun rahaa virtaa eri lähteistä alueen hyvivointiin tukeviin kohteisiin.Ainut epäkohta on että valtaväestö tämän maksavat.

Vähemmistöt valtakulttuuriin kielellisesti ja kulttuurisesti (assimilaatio- eli sulautimispolitiikka) Tässä Suomi on pahasti epäonnistunut, antaessaan kohtuuttomia kielietuja noin 3% vähemmistölle.Vähemmistöjen kulttuurin säilyttäminen valinnanvapauden pohjalta (integraatio- eli mosaiikkipolitiikka) on vastoin kaikkia oikeustajuja väärin.

Suomi itse ajaa kielipolitikalla itsensä umpioon, olemme auttamattomasti jälessä muissa tärkeissä kaupallisissa kielissä.

Kokkolainen kansanedustaja TUOMO PUUMALA tätä myös kannattaa, ja sitten kehtaa kirjoittaa oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, samoin JUTTA URPILAINEN

Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojenkaan jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.

Valtakunnallisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ei siis ole yhtäkään järjellisesti kestävää perustetta. Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi olla paljonkin merkitystä. Muistutan jälleen kerran, että pakkoruotsin lakkauttaminen ei vie tätä opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta. Päinvastoin valinnanvapaus parantaa motivoituneiden oppilaiden oppimismahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta.

Samalla ruotsin kielen imago nousisi oppilaiden parissa kohisten.

Yhteiskunnan toimintaa, jonka tarkoituksena on säännellä enemmistön ja vähemmistöjen suhteita.
Vähemmistöjen torjuva eristäminen pyrkimys sulauttaa vähemmistöt valtakulttuuriin kielellisesti ja kulttuurisesti (assimilaatio- eli sulautimispolitiikka) Tässä Suomi on pahasti epäonnistunut, antaessaan kohtuuttomia kielietuja noin 3% vähemmistölle.
P
erustuslakia pitäisikin päivittää Pohjoismaalaisen kielipolitiikan mukaan, jossa on yksi maan valtakieli, ja muut kielet vähemmistökieliä.
Kaksikielinen hallinto kielilisät, vievät kohtuuttoman osan Suomen kansantaloudesta, jonka valtaväestö joutuu "pakosta " maksamaa.

Vähemmistöjen kulttuurin säilyttäminen valinnanvapauden pohjalta (integraatio- eli mosaiikkipolitiikka). on jokaisen kieliryhmän itsensä maksettava.

Lopuksi jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Ruotsin pakottaminen koko kansalle, alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus, vaan se on rasite, ja iso kuluerä, jonka valtaväestö joutuu maksamaan "pakosta".

Totta oli aikansa Hitler.

Axel Olof (A. O.) Freudenthal (12. joulukuuta 1836 Siuntio – 2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä. Hän oli Helsingin yliopiston muinaispohjoismaisen kielen ja antikviteettien dosentti vuodesta 1866 alkaen sekä ruotsin kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori vuosina 1878–1904 Freudenthal edisti merkittävästi Suomen ja Viron ruotsalaismurteiden tutkimusta. Toisaalta Freudenthal harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen.

ole kenenkään etu tämä kaksi kielisyys rikkoo yhteiskuntaa tekee eripuraa, ja on haitaksi Suomen taloudelle.

Vihapuhe on tuomittavaa. Saako sitten olla lainkaan vihainen? Saako olla vihainen, kun opettelee väkisin ruotsia, jota ei ikinä tarvitse mihinkään? Saako olla vihainen, kun maksaa kaksikielisyyden kustannuksia omista verorahoistaan? Saako olla vihainen, kun valmistuminen korkeakouluista viivästyy tai estyy virkamiesruotsin takia. Harva tietää ryhtyvänsä virkamieheksi, mikä jo laskee motivaatiota.

Entä saako olla vihainen, jos erinäisiin virkoihin vaaditaan ruotsin taitoa?


Ei saa! Muuten meillä on hyvin vihainen kansa, Kaikkein parasta on, että se ei tiedä mitään koko asiasta ja ettei sille kerrotakaan siitä.

EK haluaa eroon pakkoruotsista


Venäjän kielen asema työelämässä on kasvanut, mutta englanti pysyy edelleen tärkeimpänä kielenä. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan ruotsi on menettämässä merkitystään.
Englannin asema työelämän ykköskielenä on ja pysyy. Sen sijaan ruotsin merkitys on vähentynyt. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mielestä toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta voisi luopua ja lisätä opiskelijoiden valintamahdollisuuksia.

EK:n tuoreen henkilöstö- ja koulutusselvityksen mukaan 88 prosenttia vastanneista painotti englannin taitoa rekrytointitilanteissa. Ruotsia piti tärkeänä joka toinen vastanneista. Vielä viisi vuotta sitten hyvää ruotsin osaamista edellytti 65 prosenttia yrityksistä.

Venäjän merkitys kasvaa. Etenkin rakennusala painottaa venäjän osaamista. Venäjää rekrytointitilanteissa painotti kolmannes vastanneista. Venäjä on jopa ohittanut saksan.

EK:n mielestä toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei ole enää kannatettavaa. Sen sijaan valintamahdollisuuksia pitää lisätä, sillä uhkana EK:n mukaan on yksipuolistuva kielten tarjonta kouluissa ja lukioissa.

Kiinan ja espanjan merkittävyys kasvaa etenkin tulevaisuudessa. Vajaa kolmannes vastanneista uskoi kiinan merkityksen lisääntyvän ja noin neljännes arvioi espanjan merkittävyyden nousevan.

EK:n kyselyyn vastasi yrityksiä, jotka työllistävät yhteensä 370 000 ihmistä.

Pakkoruotsi saa ihmiset vihaamaan/kammoksumaan sekä kieltä, että kulttuuria.
Olisi parempi että vain ne opiskelisivat ruotsia, jota asia aidosti kiinnostaa, silloin tämä nettiviha ja katkeruus loppuisi. Kun tieto lisääntyy, niin tuska sen mukana, epäoikeudenmukainen yhteiskunta, ei ole suomenruotsalaisilekkaan hyvä, se syö pääomaa kokonaispäomasta, ja luo eriarvoista yhteiskuntaa.

Pakollinen ruotsinkieli on Suomen syöpä, hah!...

Käsittämättömintä "Suomi on ruotsalainen" -sarjassa on se käsitys, että Ruotsi olisi ollut johdonmukainen ja esimerkillinen kulttuurikehityksessään ja sivistyksessään demokratiaksi ja hyvinvointivaltioksi.

Ruotsihan oli vielä 1970-luvulla äärimmäisen avoimen rasistinen maa siirtotyöläisiä kohtaan, kuten suomalaisiakin kohtaan.

Ruotsalaiset tiesivät avoimesti että b-luokan kansalaiset oli hankittu -b-luokan paskatöihin.

Suomalaisille lapsille järjestettiin koulu usein vain haisevissa kellareissa eikä heitä päästetty oikean koulun luokkiin tai edes aitoruotsalaisten urheilukentälle monilla paikkakunnilla.

Yhä vieläkin ruotsalaiset valehtelevat itselleen historiakeskusteluissa ja kouluopetuksessa kiinteästä yhteistyöstään natsi-Saksan kanssa.

Mistään julkisesta historiankirjasta ei löydy, paljonko Ruotsi rikastui sodasta ja natsien teknologisen kehityksen tukemisesta.

Ja kuinka paljon tuhoamisleireiltä ihmisten suusta kiskottua kultaa ja varallisuutta Ruotsissa vielä on puolalaisten, mustalaisten , humanistien, venäläisten ja juutalaisten tuhoamisesta - ja kuinka ruotsalaiset tiesivät tämän Saksan maksukyvykkyyden taustat. Myös Puolan valtion ryöstetystä kultavarannosta suurin osa vietiin Ruotsiin.

Ja Ruotsi tiesi tämän.

Suomenruotsalaiset eivät ole koskaan vaatineet suomalaisille äidinkielen mukaista opetusta
Ruotsissa - mutta täällä siitä ollaan itsekkään hysteerisesti vaatimassa koko Suomea opettelemaan suomenruotsia.

Vähemmistöpolitiikka
Yhteiskunnan toimintaa, jonka tarkoituksena on säännellä enemmistön ja vähemmistöjen suhteita.
Vähemmistöjen torjuva eristäminen pyrkimys sulauttaa vähemmistöt valtakulttuuriin kielellisesti ja kulttuurisesti (assimilaatio- eli sulautimispolitiikka) Tässä Suomi on pahasti epäonnistunut, antaessaan kohtuuttomia kielietuja noin 3% vähemmistölle.
Perustuslakia pitäisikin päivittää Pohjoismaalaisen kielipolitiikan mukaan, jossa on yksi maan valtakieli, ja muut kielet vähemmistökieliä.
Kaksikielinen hallinto kielilisät, vievät kohtuuttoman osan Suomen kansantaloudesta, jonka valtaväestö joutuu "pakosta " maksamaa.
Vähemmistöjen kulttuurin säilyttäminen valinnanvapauden pohjalta (integraatio- eli mosaiikkipolitiikka). on jokaisen kieliryhmän itsensä maksettava.

On tuo katkeruus ja kateus jotain aivan uskomatonta, melkein käy sääliksi teitä yksinkertaisia persuja.

Hah, ruotsin kielen asemasta voitaisiin kouluissa opettaa arabiaa. Se on mailman viidenneksi puhutuin kieli n. 300 miljoonaa ihmistä . Maahanmuuton lisääntyessä tulkkeja tarvitaan lisää ja viranomaisten etenkin kelalla sekä virastoissa on syytä hallita ainakin arabiankieli, hah hah haaa!!!...

Lopeta Kivelä tähän ketjuun vastailu. Täällä kirjoitellaan sellaisista asioista mitä sinä et ymmärrä. Tekojärvi kirjoituksille on omat lukijat pysy omalla hiekkalaatikollasi.

Hyviä asiallisia mielipiteitä suurin osa, tuo "PerhonTOLLO" sais kyllä viedä hoitoon.
Miksi Suomenruotsalaiset ymmärtävän asian väärin. Eihän tässä olla mitään kieltä olla heiltä viemässä pois.

Vaan kiinnitetään huomiota niihin kustannuksiin mitä "pakkoruotsi" tulee maksamaan.
Suomi pääkieleksi ja muut kielet vähemmistökielen asemaan, mikä on käytäntö muissakin maissa.

Ei meillä ole varaa pienen vähemmistön takia tätä kaksoishallintoa pitää näin pienessä maassa.

Valinnanvapaus ei tarvitse perusteita, vaan on lähtökohta demokratiassa. Pakottaminen tarvitsee vankat perustelut. Ei voida ajatella, että yhteiskunnassa on loputon määrä mielivaltaisia pakkoja, joiden poistaminen tulee erikseen perustella. Näin ollen pakkoruotsin vastustajien ei tarvitse esittää perusteluja kannalleen.
Ruotsin kielen pakottamisen vaatijoiden tulee esittää vaatimukselleen vankat ja pätevät perustelut.

Kieltenopetuksella on kolme tehtävää: kielen kulttuurin ja vuorovaikutustaitojen opettaminen. Kaikki koulutus Suomessa perustuu ennakointiin, eli tällä hetkellä opetetaan asioita, joita tarvitaan Suomessa tulevaisuudessa. ja siinä muut kielet kuin Ruotsi, on tulevaisuutta, joka on pieni marginaalikieli noin 8 milj käyttää sitä.

Kieliä opiskellaan tulevaisuutta varten, ei historiaan varten. Historia oli ja meni. Sen sijaan, että kouluissa pakotetaan ruotsin kieltä, tulisi pakottaa enemmän Ruotsin vallan ajan historiaa historianopettajien toimesta eli historian tunneilla, ei kieltenopetuksessa.

Joka vuosi Suomalaisilla yrityksiltä mailmalta jää hyviä sopimuksia tekemättä ja mahdollisuuksia käyttämättä kielitaidon ja monikulttuurisen pätevyyden puuttumisen vuoksi. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten on mahdollisimman hyviin tuloksiin päästäkseen pystyttävä muodostamaan erilaisista kieli- organisaatiokulttuureista, verkostoja toimiva kokonaisuus ja viestimään tehokkaasti, tähän toimintaympäristöön ei Ruotsin kieli ole pystynyt vastaamaan.

Huomioitavaa on että Ruotsi ja muut pohjoismaat, ovat kielellisesti osaavampia,ja monikielisempiä, ja ovat jo osana kaupallista kieliorganisaatiota. Tässä Suomi on auttamattomasti jäljessä.

Melko laajalle levinneen käsityksen mukaan ruotsinkieliset säätiöt esimerkiksi ostavat rahalla poliittista vaikutusvaltaa ja vääristävät sillä tavalla demokratiaa. Konkreettista näyttöä on saatu muun muassa Rkp:n yhteyksistä Svenska Kulturfondenin, Konstsamfundetin ja Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön kaltaisiin tahoihin.

O.A. Freudenthalin nimeä kantavan mitalin ja suuren rahatukon lahjuksena saanut entinen pääministeri Paavo Lipponen ajoi vimmaisesti Suomen kouluihin pakkoruotsia ja kehuu sen autuutta.

On puhutta että koko Lipposen poliittisen uran rahoitti mainittu säätiö

Pakkoruotsia kannattaa ihminen, joka ei kykene suhtautumaan kriittisesti omaan ajatteluunsa tai ei ajattele ollenkaan, vaan ajattelun tilalla on tarve tuoda esille omia asenteitaan ja antaa niille suhteettoman suuri arvo, vaikka lainsäädäntö ei saisi perustua asenteille ollenkaan. Jos pakkoruotsin kannattajat luopuisivat asenteellisuudestaan ja lähestyisivät asiaa järjellä, he huomaisivat, että ruotsin osaamisen ja ruotsikielisen kulttuurin ylläpitämiseen riittää se, että viranomaisille on asetettu ruotsiin liittyviä vaatimuksia sekä se, että ruotsia tuetaan Suomessa eri tavoin. Yksilöitä vaatimusten ei tarvitse koskea eivätkä ne voi koskea, jos haluamme, että Suomi on demokratia. Pakkoruotsin kannattajat saavat toki pitää oman asenteensa ruotsiin, ruotsinkieliseen kulttuurin ja Ruotsiin, mutta sitä ei voida pakottaa muille eikä sille lait voi perustua.

Kun Ahvenanmaan asemasta neuvoteltiin Kansainliitossa, Ison-Britannian delegaatti sanoi, että Suomi on siitä eriskummallinen valtakunta, että siellä vähemmistöllä on enemmistön oikeudet ja enemmistö sietää kohtelua, jota kaikki muut sivistyskansat pitäisivät kansallisena häpeänä.

Nämä sanat ovat mitä ajankohtaisimmat myös tänään, 90 vuotta myöhemmin. Kun maassamme puhutaan kahden kansalliskielen vaalimisesta, se tarkoittaa käytännössä aina ruotsin kielen vaalimista, usein suomen kielen ja suomenkielisten kustannuksella

Ruotsi ei enää ole porttimme länteen, vaan Suomi on itsekin aivan yhtä kiinteä osa kansainvälistynyttä maailmaa. Tarvitsemme tänä päivänä ja tulevaisuudessa laajaa maailmankielten osaamista, jolloin yhden pienen pohjoismaisen kielen asettaminen suurempien kielten edelle on vain haittatekijä kansainvälisyydellemme. Suomella ei ole kaksista tulevaisuutta ruotsinkielisenä Impivaarana – tarvitaan sekä kykyä että asennetta kohdata laajempi maailma.

Se 69 % suomalaisista, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta, ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan. He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia. He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista.

Osaako kukaan kertoa, miksi heiltä tämä perusoikeus yhteiskunnassamme riistetään?

Näin Suomenruotsalaiset saa tehdä esimerkkejä löytyy


Kristiinan perusturvakeskuksen tiimi tarjoaa potilaille kotihoitoa ympäri vuorokauden. Akuuttitiimin esimies on närpiöläinen sairaanhoitaja Jeanette Åbonde, jonka suomen kielen taidot ovat hyvin puutteelliset.

Hänen auttamiskykynsä hädässä olevalle suomenkieliselle vanhukselle voidaan perustellusti kyseenalaistaa.

Suomen valtio ottaa joka vuosi miljardeja euroja uutta velkaa. On järjetöntä tuhlausta rakentaa ruotsinkielinen palvelurakenne alueille, joilla ruotsinkielisiä asuu mitättömän vähän - etenkin, kun pakkoruotsitettujen suomenkielisten ruotsintaito ei riitä ruotsinkielisille

Karu totuus onkin, että joka ikäluokan suomenkielisistä alle prosentti saavuttaa ylioppilaskirjoituksiin mennessä ruotsin kielessä sellaisen taitotason, jota viranomaisilta edellytetään alueilla, missä ruotsi on vähemmistökieli. Ruotsinkielisistä palveluista joutuvat siis todellisuudessa vastaamaan ruotsinkieliset itse.

Myös hallituksen sote-esityksessä todetaan se selvitystulos, että ruotsinkieliset palvelut ovat edes kohtuullisella tasolla vain sellaisilla alueilla, missä asukkaista riittävän suuri osuus on ruotsinkielisiä. Ei ole mitään järkeä laajentaa kielitaitovaatimusta alueille, joilla käytännössä ei tulla koskaan saavuttamaan riittävää ruotsinkielistä palvelutasoa, koska siellä ei asu ruotsinkielisiä. Eikä ruotsinkielisissä palveluissa mitään järkeä olisikaan, jos kerran siellä ei asu ruotsinkielisiä.

Sote-alueiden tulisi seurata mahdollisimman tarkasti olemassaolevia kielirajoja. On suunnattoman epätaloudellista laajentaa kielitaitovaatimus alle 5 % suuruisen vähemmistön vuoksi koko sille alueelle, jolla asuu 50 % kaikista suomalaisista.

RKP tulee epäilemättä vaatimaan sote-uudistuksen varjolla pakkoruotsin koventamista. Pakkoruotsi ei kuitenkaan ole tähänkään mennessä parantanut ruotsinkielisiä palveluja, niinpä sen poistaminenkaan ei niitä heikentäisi. Ruotsinkieliset palvelut ovat oikeasti ruotsinkielisten omalla vastuulla, ja ne toteutuvat sitä tehokkaammin, mitä tiiviimmin ruotsintaidon vaatimus rajoittuu alueille, joilla oikeasti asuu ruotsinkielisiä

Soite soppaa, terveysmaksut nousee.

Suomen valtio ottaa joka vuosi miljardeja euroja uutta velkaa. On järjetöntä tuhlausta rakentaa ruotsinkielinen palvelurakenne alueille, joilla ruotsinkielisiä asuu mitättömän vähän - etenkin, kun pakkoruotsitettujen suomenkielisten ruotsintaito ei riitä ruotsinkielisille

Karu totuus onkin, että joka ikäluokan suomenkielisistä alle prosentti saavuttaa ylioppilaskirjoituksiin mennessä ruotsin kielessä sellaisen taitotason, jota viranomaisilta edellytetään alueilla, missä ruotsi on vähemmistökieli. Ruotsinkielisistä palveluista joutuvat siis todellisuudessa vastaamaan ruotsinkieliset itse.

Myös hallituksen sote-esityksessä todetaan se selvitystulos, että ruotsinkieliset palvelut ovat edes kohtuullisella tasolla vain sellaisilla alueilla, missä asukkaista riittävän suuri osuus on ruotsinkielisiä. Ei ole mitään järkeä laajentaa kielitaitovaatimusta alueille, joilla käytännössä ei tulla koskaan saavuttamaan riittävää ruotsinkielistä palvelutasoa, koska siellä ei asu ruotsinkielisiä. Eikä ruotsinkielisissä palveluissa mitään järkeä olisikaan, jos kerran siellä ei asu ruotsinkielisiä.

Rantahurrien jälkeläisenä olen saanut hyvää suomenkielistä palvelua, suomalaisena arvostan maailman harvinaisempiin kieliin kuuluva suomenkieltä, suomenkieltä on tunnetusti vaikea oppia suomen ruotsinkieliset voivat kiittää suomekielistä ympäristöään jossa he saavat ilmaista suomenopetusta.

Ruotsin ruotsalainen, joka osaa suomea on harvinaisuus, he eivät arvosta edes suomen ruotsinkielistä vaikka he osaavat ihan "ymmärettävää" ruotsia.

Hallituksessa riita, Perussuomalaiset haluavat vauhtia Pakkoruotsin poistamiseksi

http://yle.fi/uutiset/3-9573680

Hallituksessa riita: Perussuomalaiset jumitti koulu-uudistuksen, vaatii vapautuksia pakollisesta ruotsin opiskelusta

Perussuomalaiset löi jarrut pohjaan, koska se haluaa Suomeen enemmän kielikokeiluja.

Hyvä ja heti perään kielilisät pois palkoista,
Kaupungin palveluksessa olevat puhuvat jos osaavat tarpeen mukaan sitä kieltä mistä on tarve ei heille tarvitse maksaa minkään kielen puhumisesta.

Kuntalaisena olen sitä mieltä, että kielilisän maksamisella ei saada mitään lisäarvoa, vaan päinvastoin se on turha menoerä joka kasvattaa kokkolan kestävyysvajetta.

Yksi keskeisin elementti suomalaisessa identiteetissä on suomen kieli. Suomalaisuutta tai suomalaista identiteettiä ei voisi olla olemassa ilman suomen kieltä. Olisko se sama suomenruotsalaisilla ettei he kielen takia ole/tai halunneet sulautua valtaväestöön.Myös kieli etu antaa heille tiettyjä etuoikeuksia esim. virkoihin/ammatteihin joihin tarvitaan Ruotsin kieltä.

Suomen perustuslaki antaa kohtuuttomia oikeuksia, valtaväestöön nähden. Eristäytyminen Suomalaisesta valtaväestöstä koulut päiväkodit saadaan jatkuvuutta RKP:n valtapolitiikalle,
sekä kaksoishallinolle kielipalveluineen. Tämäkö tuo yhteisöllisyyttä yhteiskuntaan, jossa maksajana on valtaväestö, enempi tämä tuo eripuraisuutta, jos seuraa nettikeskusteluja "pakkoruotsista."

Minä näkisin kieli-identiteetin olevan lähinnä me ja he tuntemusta jossa samaistutaan samaa kieltä puhuvaan ryhmään. Somali tai venäläinenkin voi samaistua "meihin" ja toimia täysivaltaisena suomalaisena ryhmän jäsenenä niin halutessaan vaikka äidinkielensä olisi eri.

Ruotsinkieliset Suomessa haluavat eristäytyä vain etuoikeuksiensa vuoksi, joten heille kyse ei ole vain asenteesta vaan RKP:n valtapolitiikasta.

Kaupungin työtekijät joille maksetaan kililisää, pitää laittaa talkoisiin aina kun suomea ymmärtämätön tulee asioimaan siihen ei tarvita kielilisää.

Avoin tutkimus kertoo, että ruotsinkielen tarve on satunnaista, joten pitääkö sattumista saada lisäkorvasta koska se kuuluu toimenkuvaan.

Kaikissa ammateissa tulee joskus vastaan sellainen asia jota ei täysin ymmärrä, kuitenkin asia yleensä hoidetaan käyttämällä suomalaista järkeä.

Kovaa kielikiistaa käydään hallituksessa. Pakkoruotsi tarkoittaa käytännössä tulonsiirtoja. Kielilisiä maksetaan 94 milj euroa vuodessa noin 1 miljardi 10 vuodessa 33 kaksikielisille kunnille.Summa on huomattava tälllä summalla saisi esim. palkattua noin 1500 hoitajaa vanhuspuolelle, jossa on huutava pula työvoimasta. RKP:n kova kielipolitiikka täyttää jo kielirasismin piirteet. Vuosia jatkuva kielikiista tuo vihanpitoa syyttömiin Ruotsikielisiin vähemmistöön. Netti mailma on täynnä vihapuhetta Ruotsinkieliseen vähemmistöä kohtaan . Tuoko kielikiista yhteisöllisyyttä Suomalaiseen yhteiskuntaan. Viha purkautuu kaikkia maahanmuutta vähemmistöjä kohtaan.

Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintojärjestelmää 5 %:n kielivähemmistön vuoksi.Pakkoruotsi ja kaksikielisyys maksavat Suomelle JOKA VUOSI 6-10 miljardia euroa (riippuen laskentatavasta). Voimassa oloaikanaan n. 35 vuotta on vahinkoa tullut jo 175-350 miljardia euroa.
Sen hyödyn saamme takaisin alkaen per tänään, kun lakkautamme kaksikielisyyden.

Axel Olof (A. O.) Freudenthal (12. joulukuuta 1836 Siuntio – 2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä. Hän oli Helsingin yliopiston muinaispohjoismaisen kielen ja antikviteettien dosentti vuodesta 1866 alkaen sekä ruotsin kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori vuosina 1878–1904 Freudenthal edisti merkittävästi Suomen ja Viron ruotsalaismurteiden tutkimusta. Toisaalta Freudenthal harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen.

Suomalaiset sekä kansanedustajat mukaanlukien samaistuvat Ruotsinkieliseen identtiteettiin, kun oppivat Ruotsin kielen, Suomalainen identtiteetti ei enään kelpaa. Näin samaistutaan ruotsinkieliseen identtiteettiin, ja osoitetaan kuuluvansa ylempään sosiaaliluokkaan. Surkuhupaista että RKP:llä on 10 kansanedustajaa. Suurin osa Suomalaisita kansanedustajista, alistuvat vähemmistön tahtoon. (poikkeus perussuomalaiset )

Kun Ahvenanmaan asemasta neuvoteltiin Kansainliitossa, Ison-Britannian delegaatti sanoi, että Suomi on siitä eriskummallinen valtakunta, että siellä vähemmistöllä on enemmistön oikeudet ja enemmistö sietää kohtelua, jota kaikki muut sivistyskansat pitäisivät kansallisena häpeänä.
Nämä sanat ovat mitä ajankohtaisimmat myös tänään. Kun maassamme puhutaan kahden kansalliskielen vaalimisesta, se tarkoittaa käytännössä aina ruotsin kielen vaalimista,sekä aina suomen kielen ja suomenkielisten kustannuksella

Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Ruotsin pakottaminen koko kansalle, alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus, vaan se on rasite, ja iso kuluerä, jonka valtaväestö joutuu maksamaan "pakosta".

Totta Puumalakin on Ruotsinkielisten "ottopoika"

Suomessakin virallinen yksikielisyys olisi lähinnä olemassa olevan todellisuuden tunnustamista myös laissa, sillä se on puhdas väestötilastollinen tosiasia, että suurin osa Suomesta tai suomalaisista ei ole kaksikielisiä. Lisäksi maapalloistuminen sekä maahanmuutto on muuttanut Suomenkin kieliolot muutamassa vuosikymmenessä aivan toisenlaiseksi.

Perinteisten kieltemme lisäksi meillä on nykyään huolehdittavana jo lähes 200 muuta kieltä, joita puhutaan täällä äidinkielinä.

Maamme nimittäminen kaksikieliseksi on siis tästäkin näkökulmasta käynyt vanhentuneeksi.

Itse asiassa mikä tahansa muu nimitys olisi järkevämpi. Suurin osa suomalaisista on yksikielisiä. Kokonaisuutena taas olemme nykyään rikas, monikielinen kansa

Suomessa myös "eliitti" äidinkieleltään suomalaiset pyrkivät siihen joukkoon joille annetaan enemmän kuin muille, hyvä esimerkki on esim kielilisä.

Eliitti vie rahat vaikka lasten ja vanhusten suusta.
Kokkola maksattaa suomenkielisillä sitä kestävyysvajeen osaa jota maksetaan kielilisän saajille.
Hävetkää te kielilisän ottajat oletteko ansainneet kielilisät oikealla työnteolla, joko olette samaistuneet siihen joukkoon jota kutsutaan betre folk.

Vatuttaa, ette osanneet esim kaupungitalolla edes hoitaa tehtäviänne, kahvipöydässä juorusitte ruotsiksi asioita yrititte hoitaa suomeksi ja nekin olivat hukassa siellä kaapistossa jossa kaikki kerrottiin selkokielellä eli suomeksi.

Självklart ska en som kan betjäna på annat språk än finska ha bättre betalt.Sug på den"umpitollo"

Onko Ruotsi kaksikielinen maa, vaikka maahan muutti noin 700 000 Suomalaista 1950-1960- luvulla. Kolminkertainen määrä kuin on nykyinen ruotsinkielisten määrä Suomeen 1800- luvulla Ruotsista karkotettujen kriminaalien jälkipolvien määrä. Pirullisia maamme takiaisia, ohdakkeita joita on vielä elossa (!?) noin 270 000, joista jokainen osaa suomenkielen,
hah hah haaa!!!...

Kielestä pitää keskustella, se ei ole tabu, pyhä ja koskematon eikä puhuminen ole vainoa. On sydämetöntä ja järjetöntä vaatia pakkoruotsia niille, jotka sitä eivät tarvitse muuten kuin täyttääkseen ylimitoitetut virkamiesten kielitaitovaatimukset. Opetettakoon sitä, mitä me eniten tarvitaan työssä ja elämässä. On oltava vapaus päättää itse, mikä kieli on hyödyllisin.

Ruotsista on kovin vähän hyötyä nykyisin, vaikka pohjoismaisuus oli tärkeä viiteryhmä sodan jälkeen. Nyt kuulumme laajempaan, alkuperäiseen eurooppalaiseen yhteisöömme, joka syntyi Rooman kirkon helmassa."

Ja toisekseen, eivät enää vain persut aja pakkoruotsin poistoa, vaan niitä on kaikissa puolueissa. Kokoomuslaisista ehkä eniten, koska he liikkuvat maailmalla myöskin enemmän kuin muut ja tietävät monikielisyyden edut parhaiten. Bisnestä ei tehdä enää ruotsilla ja heikolla englannilla kuten silloin, kun tulkit olivat lähes aina neuvotteluissa aina mukana.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin avasi mahdollisuuden käydä keskustelua jälleen tasavertaisesti ja rakentaa demokraattisin keinoin järkiperäistä kielipolitiikkaa tähän maailman ainoaan suomenkieliseen maahan.
Silti muutos on edennyt hitaasti. Vasta nyt Suomen kielikeskustelussa on tapahtunut erittäin merkittävä käänne noin runsaan vuoden aikana. Perinteinen media — televisio, radio, sekä sanoma- ja aikakauslehdistö — on sallinut kriittisenkin keskustelun pakkoruotsista ja virallisesta kaksikielisyydestä. Osa poliittista eliittiä haraa edelleen vastaan, mutta muutos
kohti pohjoismaista kielilainsäädäntöä näyttää ajan oloon vääjäämättömältä. Tähän kuuluu virallinen yksikielisyys, jossa muun muassa ruotsin kieli saa kansallisen vähemmistökielen aseman, kuten suomen kielellä ja muilla vähemmistökielillä on Ruotsissa, ja muilla pohjoismaissa

EK (elinkeinoelämä haluaa eroon pakkoruotsista)

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001674721.html

Otanpa kantaa tähän hallituksessa olevaan kielikiistaan. Uskon kyllä sen puolesta, että suomalaisten monikielisyys tuottaisi Suomelle suurimman hyödyn, kun suuri osa kansasta osaisi muitakin kieliä kuin ruotsia ja englantia, kuten monet asiantuntijat ovat lausunnoissaan sanoneet.

Toiseksi tässä on isommasta kokonaisuudesta kysymys, "laajentuvasta kielikokeilusta". Matti Ahtisaari yhdessä lausunnossaan totesi. Suomi on käytännössä jo yksikielinen, (muut lukuisat eri kieliryhmät maahanmuuttajat kuuluvat vähemmistö kieleen, johon ruotsin kielikin pitäisi jo kuulua ) aika on tehnyt tehtävänsä, nuoret ovat kanssakäymisessä yli kielirajojen oppineet harrastuksissa suomen kielen, ja suuremmalta osin kommunikoivat suomen kielellä. Eli on hyvin pieni % joka käytännössä tarvii kielipalveluja, joita löytyy vanhemmassa ikäpolvessa.

Eli onko järkevää pitää keinotekoista kaksikielistä hallintoa kielipalveluja koko maassa joka maksaa muutamia miljardeja.. Tästä on kysymys. Itse olen opiskellut vanhemmalla iällä ruotsin, englannin, saksan alkeiskurssin ja nyt espanja on menossa.

Vaasasta lähtee ruotsinlaiva, kaikki ruotsinkieliset voivat lähteä ruotsinkielen kokeisiin ruotsiin, heidän olisi aika opetella ruotsia, koska osaavat paremmin suomea.

Siskoni joka muutti nuorena skooneen, alkoi keskustelemaan kokkolan ruotsinkielisen kanssa ruotsiksi, mutta ruotsinkielinen alkoi puhumaan suomea kun ei ymmärtänyt eteläruotsia.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu on ollut pakollista vasta 1970-luvun peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Ajatus pakollisuudesta ei alun perin sisältynyt peruskoululain valmistelutyöhön, mutta Ruotsalainen kansanpuolue asetti sen ehdoksi osallistumiselleen vuonna 1968 nimitettyyn hallitukseen Maalaisliiton (nykyinen Keskusta) tukipuolueena.

Pakollinen ruotsin opiskelu ei siis perustu pitkään historialliseen perinteeseen vaan poliittisiin lehmänkauppoihin. Joka on synnyttänyt Suomeen kaksikielisen hallintojärjestelmän, joka on vuosien aikana maksanut miljardeja, noin 3% vähemmistön takia.


Vaikka kansanedustajien enemmistö ei vielä tällä vaalikaudella halunnutkaan muuttaa toista kotimaista kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi, ensimmäinen askel kohti tätä tavoitetta otettiin eduskunnan hyväksyessä ponnen alueellisista kielikokeiluista.

Nythän tämä liikahti eteenpäin 2200 oppilasta vapaan kielikokeilun piiriin, on askel eteenpäin.

Kyseinen ponsi on pantava täytäntöön aidon valinnaisuuden hengessä, ei esimerkiksi korvaamalla ruotsin kieltä pakkovenäjällä Kaakkois-Suomen kouluissa.

Suomi tarvitsee kansainvälisessä kilpailussa menestyäkseen suurten maailmankielten osaajia.

Suomi Finland Perkele (tunnus: SFP).

Puoluerekisteriin ei ole rekisteröity "Ruotsalainen kansanpuolue" nimistä puoluetta josta käytetään lyhennettä "rkp". Sfp häpeää oikeaa suomalaisuutta.

Ruotsissa asui viime vuonna lähes 712 000 Suomessa syntynyttä, heidän lastaan tai lastenlastaan.
Ei ole kielipalveluja saaneet, ovat yrittäneet kohta 20-vuotta.

Ministeri ihmetteli minkä takia, hehän osaavat jo ruotsin kielen.

Johan Nyberg sanoi Miten me suurin osa ruotsinkielisistä opimme suomea ihan tosta vaan, ja muutamia muitakin kieliä, mutta suuri osa suomenkielisistä ei osaa mitään vierasta kieltä.......ummikkona maailmalla useimmiten? Olisko asennevamma?


Näin fb keskustelussa kun väiteltiin pakkoruotsista.

Näin FB- sivulla kun keskusteltiin pakkoruotsista, eli he sanovat että osaavat suomea, mutta vaativat ruotsinkielisiä palveluja. Ja tästä typeryydestä maksetaan 94 milj€ 10 - vuodessa noin 1- miljardi..............................Mihin me pakkoruotsia tarvitaan ?

Suomi yksikieliseksi niin tämä pelleily loppuu

Tämä politikointi ja vaalirahalahjusten ottaminen jo saisi loppua, vääristää demokratiaa, kun äänestetään pakkoruotsin poistaminen puolesta. Tämä rikkoo vaan valtaväestön ja vähemmistön välejä. Jokainen meistä tietää että suomenruotsalaiset ovat fiksua väkeä, mutta vuosikausia vellonut kielikiista käy yli ymmärryksen . Minkä takia ?

SDP on suurin puolue jolle vaaliraha lahjuksia annetaan, sekä kokoomus seuraavana

Suomen ruotsinkieliset ja muutkin suomalaiset katsokaa peiliin, miksi tarvitsette avustuksia siitä että osaatte kahta kotimaista kieltä?
Kaksikieliset kunnat ovat pahimpia diktatuurisyöppöjä, jotka lisääsvät kestävyysvajetta.

Monessa maassa vähemmistökieliset olisi laitettu jo riviin ja opetettu valtakieleen sopeuttamis toimenpiteet.

Kaikkia kieliryhmiä pitää kunnioittaa, mutta mitään kieltä ei pidä yliarvostaa siten, että sen ylläpitämistä avustetaan rahalla.
Kouluissa pitää olla vapaus opiskella sitä kieltä mitä kukin haluaa, parhaiten se tapahtuu lisäämällä eri kielten opettajien koulutusta.

2200 perSua vapautetaan nyt ruotsin kielen opetusta häiriköimästä. Se on iso säästö jo alkuun. Kun koulutuksen puhdistus etenee sitten sille tasolle, että kaikki matematiikan ja luonnontieteiden vihaajatkin voidaan vapauttaa oppivelvollisuudesta hyvin varhaisessa vaiheessa, on homma säästönäkökulmasta vielä paljon paremmalla tolalla. Tuon porukan voi ohjata työharjoitteluun, vaikka heti ala-asteen jälkeen. WIN-WIN!

Edelliseen lisäyksenä, että esivanhempani ovat ruotsinkielisiä rantahurreja ja aina toinen etunimi on ollut "ruotsinkielinen".

Miksi "ruotsinkieliset" eivät sopeudu ja integroidu suomenkieleen joka on harvinainen ja yksi kymmenestä maailman alkuperäiskielistä.

Suomenkieli on vaikee selaiselle joka ei saa lähiopetusta suomenkielisestä ympäristöstään ja sitä antavat vapaaehtoiseti kaikki suomenkieliset.

Usein kun kirjoittan totta niin juttuja poistetaan, viimeksi tänään kun kirjoitin juhlarahasta, jossa ilman oikeudenkäyntiä teloitettiin syyttömiä, juhlarahan kuva oli törkeä, kirjoitin myös ettei siihen olisi sopinut myöskää leninin kuva vaikka edistin suomen itsenäisyyttä.

Esitin tätä kuvaa en tiedä onnistuuko.

https://www.google.fi/imgres?imgurl=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Suomineito.jpg/300px-Suomineito.jpg&imgrefurl=https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäistyminen&docid=-rcwEiB-ZI6PVM&tbnid=tDW1KsrX6-ohIM:&vet=10ahUKEwjW8N7s8sTTAhXkDpoKHZdTD2IQMwgrKAEwAQ..i&w=300&h=410&bih=541&biw=1093&q=suomen itsenäisyys&ved=0ahUKEwjW8N7s8sTTAhXkDpoKHZdTD2IQMwgrKAEwAQ&iact=mrc&uact=8

27.4 KP oli hyvä kirjoitus Sari Erkkilältä joka on asiantuntija Suomen lähi-ja perushoitajaliitossa.
Hän kirjoitti mm. "vanhuspalvelun myötä laitospaikkoja vähennettiin oleellisesti,seuraukset on kaadettu kotihoitoon"
Suomen 33-kaksikielistä kuntaa saa kielilisää vuodessa 94 milj€ 10-vuodessa noin 1-miljardi. Summat on niin ylimitoitetut, esim. Kokkola saa kielilisää,noin 2.5milj.€ käyttää noin 200.000€ vuodessa.Koko maata ajatellen kaksikieliset kunnat tosiasiassa maksavat kielilisinä noin 3-4 milj€ vuodessa. Mielestäni tämä tulonsiirto, voisi palvella järkevämmin avohoidon kotipalvelun hoitoketjua, tällä summalla saisi 1500 käsi paria vuodessa palkattua vanhuspalvelun hoitoketjuun
Politiikka on arvovalintoja, kuten näkyy kun on tulonsiiroista kysymys.

27.4 KP oli hyvä kirjoitus Sari Erkkilältä joka on asiantuntija Suomen lähi-ja perushoitajaliitossa.
Hän kirjoitti mm. "vanhuspalvelun myötä laitospaikkoja vähennettiin oleellisesti,seuraukset on kaadettu kotihoitoon"
Suomen 33-kaksikielistä kuntaa saa kielilisää vuodessa 94 milj€ 10-vuodessa noin 1-miljardi. Summat on niin ylimitoitetut, esim. Kokkola saa kielilisää,noin 2.5milj.€ käyttää noin 200.000€ vuodessa.Koko maata ajatellen kaksikieliset kunnat tosiasiassa maksavat kielilisinä noin 3-4 milj€ vuodessa. Mielestäni tämä tulonsiirto, voisi palvella järkevämmin avohoidon kotipalvelun hoitoketjua, tällä summalla saisi 1500 käsi paria vuodessa palkattua vanhuspalvelun hoitoketjuun
Politiikka on arvovalintoja, kuten näkyy kun on tulonsiiroista kysymys.

xxx

Köyhäin rahoja siirretään "rikkaille", se on maan tapa, kaikista eduista ja tuista hyötyvät eniten ne joilla on suuret tulot.

Esimerkki joka tosin on huono mutta totta, lapsilisistä ei mene veroa, eli ne ovat verotonta tuloa suurituloisille.
Lapsilisät tarkoitettiin aikoinaan (1948 Hertta Kuusinen) tueksi köyhille suurperheille.

Kielilisät eriarvoistavat ihmisiä, viralliset kielet voisi jakaa tulevien maakuntien mukaan, siellä missä on suomenkielisiä 80% virallinen kieli olisi suomi ja päinvastoin ruotsinkielen kanssa.
Mikäli jossakin on ruotsinkielisiä yli 20% voitaisiin käyttää molempia kieliä virallisina ja myös toisinpäin suomenielen kanssa.
(malli kanadasta jossa on kaksi virallista kieltä)
Joka tätä vastustaa hän vastustaa demokratiaa.
RKP:n kielidiktatuuri on suuri vääryys jolla sorretaan enemmistöä.

Ruotsinkieli ei ole maailmankieli se on pojoismainenkieli johon suomenkieltä ei kuitenkaan lueta.
(voitte lukea siitä monesta lähteestä vaikka RKP sivuilta, "ruotsinkieltä pitää osata koska se on pohjoismanen kieli" )


xxx

Totta, Sekä tietämättömyydestä siitä että varakkaat suomenruotsalaiset säätiöt jakavat vaaliralahjuksia kansanedustajille vuodesta toiseen lahjonnasta johtuen, suomalainen demokratia ei toimi, vaikka yli 70% suomalaisista vastustaa sitä, sekä lukuisia kansalais adresseiseilla on vedottu sekä arvostettujen asiantuntijoiden lausuntoja on julki tuotu.

Meillä on varaa vuodesta toiseen maksaa noin 3 miljardia tähän kaksoishallintoon, joka on pois muusta tärkeimmästä kohteesta. Herää kysymys minkä takia ? Onneksi perussuomalaiset tämän tajuavat, muut elää "ruususen" unta.

Ei kai kukaan muu kuin RKP ja YLE ole oikeasti sitä mieltä, että ruotsalaiset tulivat hyvää hyvyyttään huolehtimaan Suomen eduista? Tarkoituksena oli saada suojavyöhyke Venäjää vastaan, luonnonvaroja, työvoimaa ja tykinruokaa, sekä tietysti hyviä suojatyöpaikkoja aatelisille ,nykyisille ruotsinkielisille virkamiehille

Toiminta ei liene sen härskimpää tai hellempää kuin siirtomaissa yleensäkään. se oli "Sivistys" valtioiden tapa rikastua, ja toimia

Ruotsin vallan aikan Suomalaisuus tukahdetettiin, väkivalloin se ei annettu nousta koko sen ajan mitä "orjia" oltiin. Kokkolan ruotsalainen porvaristo, samoja menetelmiä käytti vielä 1900-luvulla Kokkolassa

Erikoista on se, että osa luulee Suomen edelleen olevan osa Ruotsia, ja osa Suomalaisista tähän samaistuu, ja alistuu

Erikoista on se, että näistä SDP:n johtavista politiikoista Paaavo Lipposesta lähtien, luulee Suomen edelleen olevan osa Ruotsia. Tästä "luulosta" ja kielipolitiikasta, Suomi maksaa kovan hinnan,lukuja en lähde arvioimaan.

Voi vain sanoa että nykyisen tilanne on kansallinen häpiä, ei voi kehua kun Suomi juhlii 100-vuotta, eikä vieläkään ole napanuoraa saanut iroittettua Ruotsista

Ikävintä tässä "pakkoruotsissa" jota RKP/kielipuolue yrittää väkisin pakkoruotsittaa suomalaisia, selitykset/perustelut alkavat kuulosta niin naurettavilta, että se alkaa lyömään suomenruotsalaisia vastaan, jotka ovat fiksua ja ahkeraa porukkaa.RKP on kuitenkin omilla toimillaan osoittanut, ettei pakkoruotsilla ole todellisuudessa edes sen mielestä järkevää asemaa perustuslaillisten palveluiden turvaamisessa koko maata ajatellen, jota kieltä käyttää noin 3% väestöstä

Ehkä olisi viimein aika miettiä parempia ja luonnollisempia ratkaisuja ja luopua kalliista pakkoruotsista . Kansakunnan kielellisiä valmiuksia palvelisi varmasti paremmin vapaavalintainen kieli, kuten EK-elinkeinoelämä on lausunnoissaan antanut, vaikka Ruotsi ja ruotsin kieli on osa meidän historiaa, pitäisi katse suunnata tulevaisuuteen.

Demokratiaa jossa vähemmistön kielitarpeet otetaan huomioon, ruotsinkielelle on annettava vähemistökielen asema sitä ei tarvitse lopettaa siellä missä siitä katsotaan olevan tarvetta.

Kielilakia pitää muuttaa, koska vähemmistö pomputtaa ja sortaa enmmistöä ja kaikesta maksavat suhteellisesti eniten pienituloiset.

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Kielilakia pitää muutta siten, että kunta on yksikielinen silloin kun enemmistöstä 80 % puhuu jotakin kieltä ja kaksikielinen kun vämmistöstä 20 % puhuu jotakin kieltä.

Onko meillä diktatuuri, demokratia vai mielivalta?

Kieliasiassa meillä on diktatuurinen mielivalta!

Tätä kummajaista on poistettu jo 5 kertaa ja myös avaus-asiasta poistui.

Kuningattaren on aika luopua kruunustaan ja tulla alas valtaistuimeltaan palvelemaan 
köyhää kansaa joka häntä elättää.
Anna-Maija joka kerää ruotsinkieliset rikkaudet suomalaisilta on lähetettävä maan pakoon tai  jos kukaan ei huoli niin upotettava maan rakoon.

Miksi ruotsin kuningas ei maksa suomalaisille kielilisää, vaan sen joutuvat maksamaan 
suomalaiset?
Lipponen, lipponen, lipponen seuraava taitaa olla Ahtisaari, eliitti kansan osan elintaso 
otetaan suomen köyhällistöltä vaikka kielilain perusteella.

Yksi- ja kaksikieliset kunnat

Kokkola

(31.12.2016 ) Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,5 prosenttia puhuu ruotsia . Muun kielisiä on 2,3 prosenttia, joidenka kielipalvelut pelaa moitteettomasti nykyjärjestelmin. .

Aika on tehnyt tehtävänsä, nykypolvi osaa jo suomen kielen. Olisi aika astua tällä vuosituhannelle, ja lopettaa tämä keinotekoinen "palvelu"

Olisko syytä Kokkolankin kohdalla syytä tarkistaa "todellisia" kielilain palveluja, vaikka kyselyn kautta ruotsinkieliselle vähemmistölle, ketkä tarvii "tulkki" palveluja 2017

Myös kun tänä päivänä muoti sana on yksityistäminen ja ulkoistaminen, voisi hyvin tämänkin kielipalvelun ulkoistaa yksityisen alan toimijoille, joita jo riittää suomessa, jotka tarvittaessa auttavat asiakasta . Myös tulevaan Soiteen tämä olisi apu kaksikielisiä palveluja järjestettäessä, ja toisi säästöjä. Muuten kielilisät leviää myös tulevaan yksityisten palvelujen toimijiin.

Kaksikieliset palvelut voidaan järjestää lakien mukaan, ilman että rikottaisi perustuslakia, perustuslaissa ei ole "pakkoruotsi ", vaan suomi on kaksikielinen maa, jossa on pieni vähemmistö noin 3% joiden palvelut pitää turvata ja molemmilla kielillä, nyt on kohtuutonta ja kallista koko maa valjastaa kaksikielisille hallinnolle , palveluille, sekä kielilisille, joka eriarvoistaa työyhteisöä.

Mistä apu ? (tästä apu )

"Kun kielimuuri ja kulttuurierot ovat toistuvasti läsnä kunnissa asiakaspalvelutilanteissa tai työyhteisössä, Túlka Premium (tulkkipalvelu) on ratkaisunne.Tulkkimme ovat joustavasti tavoitettavissa älypuhelimen sovelluksen kautta minuuttiveloituksella, ilman ennakkovarausta."

Ruotsinkieli ei saa olla kohtuuton etu vähemmistölle , nykyisillään se on epäoikeuden mukainen ja kallis menoerä suomenkielisiä kohtaan. Tämä toisi myös säästöjä, sekä turhaa keinotekoista ruotsinkielen "palvelujen" jatkumoa vuodesta toiseen. (kaksikieliset koulut ja päiväkodit )

"Säästöjä kun haetaan on kaikki kivet käännettävä"

Onko Kokkolassa persuja kun niitten ääni ei kuulunut kielipolitiikassa, kukaan ehdokas ei uskaltanut ottaa kantaa tähän Persujen kielipoliittiseen ohjelmaan paikallistasolla.
Onko taustalla Boris Nygårt , ja Marlen Timonen jotka vaimentavat kaiken julkisuuden kun puhutaan kielieduista.

Kaksi nuijaa toinen RKP ja toinen taitaa olla persu.

Hyvä mielipide 8.5.Pakkoruotsista Reijo Siipolalta Kalajoelta KP.ssä
Hyviä rohkeita mielipiteitä, ja perusteltuja "pakkoruotsista". Olisko jo aika tulla tälle vuosituhannelle ja antaa demokratian päättää, eikä antaa valtaa "vallan takapiruille" jota tätä "pakkoruotsia" meille syöttävät ilman vastuuta.

Kokkolassa on ollut aina kielikiistoja, kiistat vaan jatkuu vaikka eletään 2000 lukua

://yle.fi/uutiset/3-5444296

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei tänä päivänä tarvita Suomessa ruotsin kieltä, vaan yhteiskunnallinen keskustelu käydään suomeksi.Suomenkielinen ei tänä päivänä tarvitse jatko-opintoihinsa ruotsia, vaan kaikki tarvittava tieto ja taito on Suomessa hankittavissa suomeksi ja englanniksi.

Yleissivistykseen kuuluvat maakohtaiset tiedot ja taidot kuten yhteiskuntatiedot, historia, yhteiskuntaoppi, uskontotieto jne. sekä kielistä äidinkieli, joka on ajattelun väline. Suomenkieliset tarvitsevat tietoa ruotsinkielisestä kulttuurista, ruotsin kielen olemassaolosta ja ruotsin merkityksestä historiassa, mutta tätä ei pidä sekoittaa ruotsin kielen osaamiseen. Asiassa sotketaan siis tieto ruotsinkielisestä kulttuurista ja ruotsin kielen osaaminen.

Ruotsin kielen yleissivistyttävyyttä voidaan arvioida myös vertaamalla sitä muihin kouluaineisiin. Muut aineet, kuten esim. matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto sekä taito- ja taideaineet ovat aineita, jotka ovat suoraan sovellettavissa universaalisti. Ruotsin kielellä käyttöä on vain Pohjoismaissa. Äidinkielenä sitä puhuu vain noin 10 miljoonaa ihmistä. Ruotsin kieltä ei voi verrata muihin kouluaineisiin, kun puhutaan yleissivistyksestä. Vieraat kielet sivistävät, mutta ainoa vieras kieli, joka voitaisiin ehkä katsoa yleissivistäväksi tämän päivän Suomessa, on englanti.

Edellä esitetyn asian voi kääntää myös toisinpäin. Mitä vaikutusta suomenkielisten yleissivistykseen olisi sillä, jos ruotsin tilalla osattaisiin jotain muuta kieltä? Ei käytännössä

mitään. Päinvastoin sivistystaso nousisi, jos tilalla osattaisiin jotain laajemmin käytettyä kieltä, kuten saksaa , ranskaa. tai Venäjää

Kieli kiistat loppuvat kun annetaan kansan äänestää on vain yksi virallinen kieli eli suomenkieli, muitten kielten opetusta voidaan lisätä siitä hyötyvät kaikki myös ruotsinkieliset suomalaiset.

1900-luvun alussa Euroopassa nousi aate, jossa ennen modernin luonnontieteen nousua (joka todisti sittemmin väitteen järjettömyyden) vallitsi uskomus siitä, että kieli määrittää biologisen rodun. Samalla rakenneltiin uskomus myyttisestä "arjalaisesta" rodusta joka oli muiden rotujen yläpuolella. Euroopassa tätä aatetta edusti kaikkein tunnetuimmin Hitlerin natsipuolue, tunnetusti kammottavin seurauksin. Suomessa tämä aate synnytti RKP:n Freudenthalin johdolla, joka väitti ruotsia puhuvien Suomen kansalaisten muodostavan oman biologisen rotunsa, joka kuului ylempivertaisiin arjalaisiin rotuihin. Tästä Freudenthal ja RKP johtivat politiikkansa, jonka mukaan tätä "arjalaista" rotua piti "suojella" suomea puhuvilta Suomen kansalaisilta, jotka kuuluivat alempiarvoisiin "mongolirotuihin". Kuten tälläkin forumilla jatkuvasti näkyy, tämä RKP:n rotuhygienistinen aate, eli sama jolla Natsi-Saksa perusteli holokaustia, on yhä elävä ja voimissaan RKP:laisten ja sen kannattajien parissa, vaikka Natsi-Saksan kaatumisesta on yli 70 vuotta!!

Tämän RKP:n fasistisen rotuhygieniaideologian perusteella on Suomessa harjoitettu vuosikymmeniä rotusyrjintäpolitiikkaa, joka on ottanut muotonsa selkeimmin kielilaeissa. Vaikka koko maailmanyhteisö, tiedeyhteisön johdolla, on lukemattomia kertoja todennut, että on järjetön ja todenvastainen ajatus määritellä "rotuja" kielen perusteella, ei tämä tunnu paljon tiettyjä piirejä Suomessa haittaavan.

Kannatan ruotsin kieltä!!
Sen aiheuttamat pikku kustannukset voidaan korvata YLE_verolla, jota hallitus nyt korottaakin!
Upeaa!!

Monien on nykyisin vaikeaa ymmärtää, että varsinkin 30-luvulla Suomessa käyty kielitaistelu oli suomalaisten puolelta tasa-arvoisen aseman saavuttamista ja kielivähemmistön törkeän ylimielisyyden alaslyömistä. Tämä näkökohta pyritään salaamaan erityisesti nuoremmilta polvilta, jotka lähihistoriaa koskevien tietojen osalta ovat täysin nyt asemissaan sinnittelevän 70-lukulaisen joukkion armoilla.

Eräät svekomaaniset vaikuttajat, mm. Axel Olof Freudenthal jonka rotu-oppien rinnalla natsienkin ajatukset vaikuttavat lälläämiseltä, olivat nähneet suuren vaivan levittääkseen ennakkoluulojaan ja rasistista asennettaan ruotsinkielisen rahvaan keskuuteen. Freudenthalin oppilaat levittivät 1800-luvulla keksittyjä viikinki-tarinoita rannikon ruotsinkielisille vahvistaakseen näiden etnosentrisyyttä ja nostattaakseen vihamielisyyttä pääväestöä kohtaan.

Freudenthalilais-rkp:läisen vihankylvön seurauksena osa ruotsinkielisistä piti Talvi- ja jatkosotia ”suomalaisten ja venäläisten sotana”. Tämä ei voi olla vaikuttamatta karkurien poikkeuksellisen suureen määrään, ja havaittuun motivaation-puutteeseen ja karkaamisherkkyyteen rintamilla.

Monet ruotsinkieliset rivimiehet ja upseerit, kuten myös sodissamme taistelleet riikin-ruotsalaiset vapaaehtoiset, tekivät kiitettävästi sen mitä piti. Heille eräiden kieliryhmä-veljien täysin päinvastaisen asenteen on täytynyt olla hämmentävää ja tuskallista.

Ruotsista Talvisotaan tulleet vapaaehtoiset joutuivat kotimaassaan kuulemaan sodanjälkeisinä vuosina mm. vasemmiston taholta sättimistä ”natseiksi”, mikä on sitäkin irvokkaampaa kun Talvisodan ajan Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen, eli he olivat taistelleet vastapuolella!

Suomen-ruotsalaisuuden synkkä puoli paljastui myös sodan jälkeen sotasyyllisyys-oikeudenkäynteihin liittyneissä lehmäkaupoissa kommunistien kanssa, ja kieltäytymisenä evakkojen asuttamisesta ”pyhälle ruotsalaiselle maalle” mm. Uudellamaalla.

Kokkolan Ruotsinkieliset porvarit ! (Risto Pohjanpalo )
Kokkolan ruotsinkieliset porvarit eivät seuranneet hyvällä suomenmielisten tehtailijoiden touhuja 1900-luvun alkupuolella. Friisin konepajan työväestä pidettiin huolta, ja kulttuurielämä, työväenliike ja teatteri-innostus virisi Ykspihlajassa. Kieliryhmien väliset kiistat aiheuttivat kuitenkin huolta, ja Friisin tehtaan työntekijät pitivät jopa yövahtia työpaikallaan mahdollisten hyökkäysten varalta, tehtaan johdon tietämättä asiasta.

Kokkolan ruotsinkieliset porvarit katsoivat hyvin pahalla silmällä sitä Ykspihlajan suomalaisuuspesäkettä, jonka he jollakin lailla kokivat uhkaksi. Kiistoja käytiin, ja paikallisia yhteenottoja pelättiin, puolin ja toisin. Kokkolan kielisuhteet muuttuivat kuitenkin tasaisen varmasti, ja 1930-luvun loppupuolella kaupungissa asui enemmän suomen- kuin ruotsinkielisiä.