Te, kenen työpaikalla ahdistava ilmapiiri, miten jaksatte? Sijaistan paikassa, mikä kohtuullisen tuttu. Nyt vain tuntuu vahvasti siltä, että olisi pitänyt jättää soppari uusimatta. Kaikki ketkä eivät sovi muottiin, haukutaan armottomasti. Omia virheitä peitellään, mutta sijaisten suurennellaan. Mitään kiitosta ei tule pitkänkään sopparin jälkeen ja kun palaat taas töihin, ei kysellä kuulumisia, ei mitään. Olo alkaa olla aika arvoton ja tukahtunut.
Pari työntekijää kättäytyy kuin omistaisivat koko paikan. Pari taas ei puhu sijaisille kuin pakon edessä. Jättävät sijaiset yksinään asukkaiden kanssa ja tulevat paikalle, vasta kun pakko.
Kauhea määrä p:n puhumista ja lietsomista aivan milloin mistäkin ja silmien pyörittelyä ja ilmeilyä ym. Kunhan vaan jostain saadaan puhua. Itse sitten pahoittavat mielensä sijaisen antamasta pienestäkin kritiikistä ja pitävät hirveän palopuheen puolustukseksi. Jotenkin tuntuu, etten tule kestämään tätä sijaisuutta loppuun asti.
Pari työntekijää kättäytyy kuin omistaisivat koko paikan. Pari taas ei puhu sijaisille kuin pakon edessä. Jättävät sijaiset yksinään asukkaiden kanssa ja tulevat paikalle, vasta kun pakko.
Kauhea määrä p:n puhumista ja lietsomista aivan milloin mistäkin ja silmien pyörittelyä ja ilmeilyä ym. Kunhan vaan jostain saadaan puhua. Itse sitten pahoittavat mielensä sijaisen antamasta pienestäkin kritiikistä ja pitävät hirveän palopuheen puolustukseksi. Jotenkin tuntuu, etten tule kestämään tätä sijaisuutta loppuun asti.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Keskityn vain omaan työhöni ja hoidan sen niin hyvin kuin pystyn, jätän p-jauhajat omaan arvoonsa. sinähän "vain" sijaistat, muut jäävät ko. paikkaan kärvistelemään senkin jälkeen, kun sinä nostat kytkintä.
On aika epärealistista odottaa, että jokainen paikka olisi kuin vaaleanpunaisella pilvenhattaralla istuskelisi.
Juuri noin olen yrittänyt tähän asti toimia. Hoitaa vain työni, olla välittämättä ja lähteä kotiin. En odotakaan sinänsä mitään erityistä kohtelua enkä halua kuppikuntiin. Nyt vain tuntuu etten jaksa. Tuo kyttääminen ja väärien oletusten teko henkilöistä kenestä ei pidetä, alkaa saamaan jo sairaat mittasuhteet ja menee jo kiusaamisen puolelle. N.parisen vuotta tätä katsellut, eikä tämä muuksi muutu. Jos ei osallistu juoruihin ym saa olla kylmästi ulkopuolella.
Tämä viikko oli pikkuisen parempi. Sen olen kuitenkin päättänyt, ettei sopparini tämän jälkeen enää jatku. Ihmeellistä kyräilyä, vihjailua ja tarkkailua. Jatkuvaa muiden haukkumista asioista, miten toimivat itse.
Ite olin just samantyylisessä paikassa sijaistamassa. Jo aamulla oli kamala ahdistus lähteä töihin. Ahdistus jatkui potilaiden jaolla, kukaan ei olisi halunnut hoitaa raskaita, ja tietty sijaiselle sysättiin kaikki. Sitten kun vakipoppoo oli hoitanut omat duuninsa, alkoi sijaisten hommia kyttääminen ja kommentointi, mikä meni pieleen jne.
Neuvoksi sulle, koita jaksaa ja keskittyä siihen miksi olet siellä, eli auttamassa potilaita. Itse sain voimaa potilaista jatkaa ja koko ajan muistutin että olen siellä heidän takia. Vietin kaikki taukonikin potilaiden kanssa, koska en halunnut olla kahvilla vakiporukan kanssa koska he haukkuivat kaikkia. He haukkuivat potilaita, heidän omaisia, toisia työkavereita ketkä eivät olleet töissä. Kaikkialla kylvi negatiivisuuden siemen. Siellä huudettiin toisille, ei autettu ja jokaista kiinnosti vain oma napa.
Sitten ihmetellään kun sijaisia ei enää saada. Enkä ollut ainut!
Muista antaa palautetta!
Kuulostaa niin tutulta. Haukutaan omaisia asukkaiden kuullen ja jopa asukkaista puhutaan negatiivisesti heidän itsensä kuullen. Sijaisen tekemästä inhimillisestä virheestä puhutaan hänen kuullen jopa 3 päivää. Omista lääkitys ym virheistä ollaan hiljaa. Jätetään tietoja kertomatta ja kaikki pitää aina itse tarkistaa.
Asukkaiden kahvileipiä kuskataan hlökunnan huoneeseen ja vältellään olemasta jopa samassa tilassa sijaisen kanssa. Sitten ollaan ihmeissään, kun sijaiset vaihtuu. Omasta mielestään heillä on hyvä ilmapiiri ja jonkun sijaisen väitteelle työpaikkakiusaamisesta nauretaan.
4-6 hoitajaa saattaa aivan häpeilemättä istua ryhmässä ja vahtia haukkana sijaisen liikkeitä mulkoillen ja vihjaillen. Ihmisistä tehdään selän takana pilaa.
Yksi tunnusti kerran menneensä erään ihmisen työhuoneen nurkille kuuntelemaan hänen puheluaan. Jos asukas tulee pyytämään itselleen päiväkahvia, saatetaan tiuskaista, että ei nyt.
On täällä asiallisiakin hoitajia, joiden kanssa työnteko on oikeasti ihanaa ja antoisaa. Valitettavasti he ovat vähemmistö. Yritän itsekin välttää pitkiä kahvitteluja ikävien ihmisten kanssa ja keskittyä ennemmin asukkaisiin.
Pitää osata huutaa tai tiuskaista naama punaisena takaisin tarpeen vaatiessa, eikä vain alistua. Jos siitä seurauksena tulee kenkää, niin noin huonossa paikassa voi vain todeta, että ei mitään väliä antaa tulla vaan. Mutta ehkä kenkää ei tulekaan ja saakin jatkossa työskennellä rauhassa.
Kyllä välillä korjaan puheita, jos puhutaan väärin. Oon kyllä liian huono sanomaan muuten asioista suoraan, sitä pitäisi opetella. En edes ole ainoa, joka kokee tämän touhun samalla tavalla, onneksi. Odotan sitä päivää, kun lähtöni lähestyy ja saan sanoa touhusta suorat sanat mm.esimiehelle.
Kannattaa harjoitella nopeaa ja napakkaa takaisin sanomista tarvittaessa. Jos tilanne on mennyt ohi, niin sanominen on vaikeampaa, mutta silloinkin voi sanoa jälkeenpäin jotain, jos on tarpeeksi painava syy. Työelämä on raakaa, koska tuollaistakin taitoa joskus tarvitsee, vaikka ei haluaisikaan tarvita. Pahinta itselle on vain niellä kaikki loukkaukset ym. huono kohtelu.
En suosittele huutamista naama punaisena, siitä voi tulla äkkilähtö työterveyshuoltoon tai jopa työsopparin katkaiseminen. Kenenkään ei tarvitse kuunnella työssä huutamista.
Oon samaa mieltä, ettei huono käytös ole koskaan oikein. Ei edes silloin, vaikka toinen toimisi niin. Parasta olisi, kun oppisi napakasti ja rehellisesti sanomaan takaisin itse tilanteessa, niin ettei jäisi vääriä käsityksiä kummallekaan vellomaan. Näin ei se vastapuolikaan saa lisää bensaa alleen, toisen romahtamisesta.
Joo saman suuntaista oli kun kiertelin naisvaltaisia laitoksia nuorena miehenä kyselivät kaikke kerroin että en ole tullut tänne kavereita hommaamaan ja sanoo asiat päin naama suoraan
Niin. Olet ilmeisesti naisvaltaisella alalla. Mitä vähemmän työpaikalla on naisia, sitä mukavampi ilmapiiri. Mietippä huviksesi onko inhottavin esimiehesi ollut mies vai nainen. Niimpä! Varovasti feminismin kanssa. Naisen pahin vihollinen on toinen nainen!
Onko kyseessä Halikon sairaala?
Ei ole ko paikka kyseessä. Nyt kun talossa on taas paljon ulkopuolisia työntekijöitä kesän yli, on työnteko heidän kanssaan mukavaa ja olo siedettävää. Ihanaa kun voi jonkun kanssa puhua normaalisti ja kohdellaan kuin normaalia ihmistä.
Viimeksi kun sopparini loppui ja tuli taukoa, yksi ainoa henkilö toivotti hyvää lomaa ja kiitti jättämistäni herkuista. Kukaan muu ei sanonut mitään. Onneksi ei paljoa tätä sopparia jäljellä, täytyy tosissaan miettiä muita vaihtoehtoja.
Tehdään Suomesta kasvava teollisuus maa.