Asukkaiden ja kaupunginjohtajan rooli?

"Maine ratkaisee
Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö ei lähde yksittäisten kuntien julkista mainetta arvioimaan, mutta ottaa asiaan kantaa yleisellä tasolla.
-Maine on kunnan kannalta yksi tärkeimpiä asioita. Se näkyy kaikessa rekrytoinnissa, investoinneissa ja uusien asukkaiden hankinnassa. Kun ihminen harkitsee johonkin työpaikkaan hakemista, niin kunnan maine ratkaisee hakeeko hän paikkaa. Ei se edesauta tilannetta, jos kunnassa on viime vuosina ollut meneillään riitakierre, jonka päätöksistä on syntynyt oikeusjuttuja, Heidi Rämö arvioi.
Rämö muistuttaa, että kuntajohtajalla on suuri rooli, kun uutta päätöksentekokulttuuria lähdetään rakentamaan. Yksin kukaan ei menneitä pysty hautaamaan, mutta yhdessä se on mahdollista.
-Uudella kunnanjohtajalla on vaikeissakin tilanteissa aito mahdollisuus auttaa kuntaa uuteen alkuun, jos kaikki osapuolet siihen sitoutuvat, Rämö toteaa."

Edellä on Lempäälän kunnanjohtajan arvio kunnan maineen merkityksestä esimerkiksi rekrytoinnissa. Heinolassa on ollut rekrytointiongelmia ja usea virka on julistettu uuteen hakuun. Esimerkiksi Heinolan museojohtajaksi haki vain viisi henkilöä.
Heinola tunnetaan riitaisena, kahtiajaettuna kaupunkina, jossa kaupunginjohtajia on kohdeltu kaltoin, kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottamisen aikana puhuttiin jopa, että pitäisi säätää laki Lex Heinola. Lex Heinolaa ei Suomeen saatu, mutta kaupunginjohtajien johtajasopimuksiin on syytä kirjata irtisanomiskorvaus mahdollisesta epäluottamuserottamisesta.

Itä-Hämeessä 14.4. oli Heinolan elinkeinojohtajan Heikki Mäkilän mielipide: "Kuntalaiset mukaan vaikuttamaan". Ingressinä: "Lisäksi kaupunki ryhtyy aktiiviseen kuntalaispalautteen keruuseen välineillä, joista ennen pitkää tiedotetaan".

Mitkä ovat elinkeinojohtajamme ilmoittamat välineet, joista ennen pitkää tiedotetaan? Heinola on eläköittyvä suurtyöttömyyden kaupunki, jonka asukkaat ovat tottuneet vaikenemaan ja äänestysprosenttikin 58,8 kertoo siitä, että vaikutusmahdollisuuksiin uskotaan entistä vähemmän. Useat iäkkäät eläkeläiset eivät käytä nettiä ollenkaan, eivät siis lue kaupungin kotisivuja. Kun Heinolan kaupungilla ei ole omaa tiedotuslehteä, miten "netittömät" saavat tietoa ja millä välineillä kuntalaispalautetta kerätään?

Onko Heinolan pr- ja tiedotustoiminta siirretty kesäteatterin lisäksi Mäkilän johtamaan elinkeinoyksikköön? Kuka laatii ja hyväksyy Heinolan kaupungin tiedotussuunnitelman ja ne välineet?

Kun elinkeinojohtaja kirjoittaa paikallislehdessä, joka on monen heinolalaisen ainoa tiedonsaantiväline, niin odottaisimme hänen kirjoittavan Heinolan elinkeinopalveluista, hankkeista ja investoinneista. Kuntalaiset ovat huolissaan investointisuman purkamisesta verotulojen vähentyessä, että miten katetaan suuri velanotto, tasu:n mukaan kolmen vuoden päästä yhteensä yli 100 miljoonaa?

Vuoropuhelu ja mielipiteet

"Joka päivä myös vuoropuhelu ja mielipiteiden esille tuominen epävirallisissa kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa lisääntyy", toteaa Mäkilä. Entäpä vuoropuhelu virallisissa kanavissa? Kuka vastaa vuoropuhelusta ja kuntalain mukaisesta asukkaiden tiedonsaannista? Ostetaanko lisää palveluja konsultilta? On ostettu jo "markkinointikello". Mitä hyötyä siitä kellosta oli? On ostettu brändi ja brändikäsikirja. Onko aktiivinen kuntalaispalaute parempi? Mitä mieltä asukkaat ovat suuresta velanotosta.

Nykyaikana markkinointi tai kaupunki-informaatio - valtakunnallinen erottuminen - ei onnistu harrastuspohjalla. Tarvitaan alan koulutusta, kokemusta ja näyttöä onnistuneista projekteista. Heinolan "Iso elämä pieni kaupunki" on epäonnistunut, jos sitä arvioidaan tulosten perusteella: väestökato, uudet yritykset jne.
Entä riittääkö Heinolassa, mitä "kaupunkilaiset kotikaupungistaan ajattelevat"? Heinolalaisten ajattelutapaanko eli vaalimenestykseenkö "vuoropuhelustrategia" tähtää? Ajattelutapa tiedetään viime vuosikymmeniltä ja kuluneelta vaalikaudelta ja se on laajalti asukkaiden muistissa. Kielteisestä "vuoropuhelusta" on näyttöä, kun heinolalaiset yritettiin häätää valtuustotalon info-tilaisuudesta, kaupunginjohtajaa puolustavasta nettiadressista ei välitetty vähääkään, kun yli 1600 heinolalaisen allekirjoittamalla Lambert-adressilla ei ollut mitään vaikutusta. Myös useat valtuutettujen aloitteet ovat juuttuneet jonnekin tai ne on todettu pikavalmistelun jälkeen loppuunkäsitellyiksi. Näin ei synny aloitteellista vuoropuhelua valtuutettujen ja asukkaiden välille. Valtuustoaloitteet olisivat yksi "vuoropuhelun väline", jos valtuustoaloitteet huomioitaisiin talousarvioita tehtäessä.

Heinolassa pelkkä kuuleminen ei riitä. Kun luottamus on mennyt, se ei synny ulkopuolisten konsulttien brändeillä tai raatien perustamisella. Kuulemisen sijaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Luottamusta lisää läpivalaisu. Valmisteluvaiheessa huomioidaan asukkaiden osallistuminen, päätökset tehdään Heinolan kehitys ja tulevaisuus huomioiden ja päätöksistä perusteluineen tiedotetaan.