Elikkä meillä nukkumapaikasta tarkka uros koira. Pian 2v ja menee kastrointiin viikon päästä, jos se nyt mitenkään tähän asiaan liittyy.
Mutta anyway. Koira hyväksyy minut sänkyyn lepäilemään, mutta jos mieheni haluaa sinne mennä, koira alkaa muriseen. No mieheni tietty lähtee tilanteesta kun ei tiedä mitä tehdä.
Elikkä kertokaa te osaavat ihmiset miten tilanteessa tulisi toimia. Onko tuo resurssiaggreilu koulutettavissa oleva asia, vai onko tuo niin korvien välissä oleva juttu?!
Joo nyt varmaan monet sanoo no makkarinovi kii ja koiralta pääsy sinne kielletty. Joo sillähän se olis selvä ja helppo homma. Mutta en oo sellanen ihminen joka menee mistä aita matalin ja olis kiva saada tuo aggreilu kuriin. Eli miten lähteä eteneen asiassa??
Muuten koira ei aggreile, ei ruosta eikä leluista tms. Fiksuja kommentteja jos saisin ni arvostaisin, kiitos.
Mutta anyway. Koira hyväksyy minut sänkyyn lepäilemään, mutta jos mieheni haluaa sinne mennä, koira alkaa muriseen. No mieheni tietty lähtee tilanteesta kun ei tiedä mitä tehdä.
Elikkä kertokaa te osaavat ihmiset miten tilanteessa tulisi toimia. Onko tuo resurssiaggreilu koulutettavissa oleva asia, vai onko tuo niin korvien välissä oleva juttu?!
Joo nyt varmaan monet sanoo no makkarinovi kii ja koiralta pääsy sinne kielletty. Joo sillähän se olis selvä ja helppo homma. Mutta en oo sellanen ihminen joka menee mistä aita matalin ja olis kiva saada tuo aggreilu kuriin. Eli miten lähteä eteneen asiassa??
Muuten koira ei aggreile, ei ruosta eikä leluista tms. Fiksuja kommentteja jos saisin ni arvostaisin, kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Elikkäs kun sun mies koiran sänkyyn, koira tykkää siitä? Sano miehellesi ettei mene koiran sänkyyn. Laita sille miehelle oma punkka jonnekin eteisen nurkkaan.
Niin se menee, että laumassa ylempänä asemassa voi murista alemmassa asemassa olevalle.
Noi resurssiagreilut on vaikeita tapauksia. Voihan siihen koulutuskin auttaa mutta aikaa se voi viedä. Miten olisi namitus oukeasta käytöksestä?! Eli ukkos antaa namia heti ku luovuttaa sängyn hänen käyttöön.. tätä jatkatte niin kauan ja päivittäin ku koiranne hoksaa.
Tuo namitus saattaa hyvinkin toimia, mutta minulle tuli mielikuva että aloittajan avioliitto (tai avo) on koiralle uusi asia, eikä se vielä ymmärrä miestä perheenjäseneksi. Koira ei siis vielä kunnioita miestä, eikä oikeastaan omistajaansakaan.
Varmaan auttaisi jos mies edes silloin tällöin ruokkisi koiran, käskien istumaan ja odottamaan ennen syöntilupaa, ja käyttäisi lenkillä. Muutenkin hän voisi välillä antaa koiralle käskyjä ja sitten vaikka rapsuttaa palkinnoksi kun otus tottelee. Kun tuollaiset asiat alkavat sujua saa mieskin itsevarmuutta ja luottamusta koiraa kohtaan.
Mielipiteeni myös on, että aloittajan olisi vaan kannattanut laittaa koira oven taakse murinan alkaessa, jos sellainen toimintatapa hänen mieleensä kerran tuli. Vähän tylyä olla vaan tumput suorina ja antaa koiran ajaa mies sängystä!
Minä laskisin koiran sänkyyn, ei se niin kauheeta ole.Meillä kaikki koirat ovat nukkuneet vieressäni ongelmitta, no silloin kun oli 5 kk-mäyräkoiraa ja mies. oli hiukan ahdasta.Nyt nukkuu vieressäni ainoastaan chihu ja kissa.
Missään nimessä miehen ei tulisi poistua tuosta tilanteesta, sillä tavalla vaan pönkittää sitä että se koira on ylempänä asteikossa ja sille saa agreilla. Komenna sinä vaikka se koira pois sängystä heti kun murina alkaa niin mies pääsee sinne ja sulje koira ulkopuolelle vähäksi aikaa.
Tai sitten ihan vaan täyskielto sängystä koiralle ihan kokonaan
Myös tuo mitä Jassoosh kirjoitti että mies ruokkisi jne käyttöön.
Koira kunnioittaa mua täysin. Minähän sen olen kouluttanut syöttänyt lenkittäny ym. Meillä on koiran kanssa suhde kunnossa. Siitähän se kiikastaa kun mieheni ei ole juurikaan osallistunut mihkään, siksi koira ei kunnioita, ja tästä saa mieheni syyttää ihan itseään. Siksi en siihen ole puuttunut kun on murisdut miehelleni.
Koira tuli meille yhteisellä päätöksellä. Se vain jäi minun tehtäväksi ilmeisesti. Ja mikään uusi suhde ei ole mieheni kanssa. 12v yhdessä ja koira tuli 8 viikkoisena meille.
Ja mitään en ns mieheni hyväksi tee esim toru koiraa pois sängystä, siinähän se oppii mua totteleen, ei miestäni jos sen pu o lesta teen kaiken. Mieheni saa opetella kouluttamaan. Ja ei enää poistu alistuen makkarista, vaan se on koira joka niin tekee. Ja kiitos vinkistä, otamme namituksen käyttöön. Mieheni tulee myös tästlähtuen taluttaan ja ruokkimaan koiran.
Laiskuri hommiin vaan. Muistathan kuitenkin näyttää hänelle vaikka kädestä pitäen maltilla miten kaikki rutiinit hoidetaan koiran kanssa.
Jos kuule miehesi oikein innostuu touhuamaan koiran kanssa niin vaarana on, että jäätkin nopeasti kakkoseksi suhteessanne mikäli miehesi kohoaa koiran silmissä johtajaksi. Tällöin yhteiselossa miehen sana onkin koiralle laki eikä se välttämättä sinun käskyjä enää tottele kun on samassa tilassa vaan hakee aina ensin katseellaan hyväksynnän mieheltäsi ennen toimintaa.
Näin, jos käy niin ei auta sitten kiukuttelut sillä tätähän olet mieheltäsi vaatinut. Tietenkin voit vaihtoehtoisesti itse olla koiran ehdoton johtaja ja pyrkiä luomaan säyseän suhteen miehesi ja koiran välille niin, että koira tottelee myös miestäsi sänkyhommissa.
Meillähän noin kävi ja tavallaan olen tyytyväinen vaikka vähän haikea olo jotenkin. Tämä jotenkin laski omaa innostustani koiraa kohti ja mukavahan se on kun ei tarvitse riidellä siitä ketä koiran nyt pitäisi totella. Kyllä se minuakin siis kuuntelee, mutta eri tavalla kuin ennen. Vähän jotenkin silleen, että sen päähän olisi iskostettu ajatus totella ja kunnioittaa myös minun päätöksiäni. Vaikea selittää...Onnekseni mieheni joka on toki jämäkkä on luonteeltaan myös lempeä luonne eikä isottele koiran kanssa vaikka se onkin ns. vaativa rotu. Nyt on kyllä sillain kiva tunne, että koira ikään kuin vain on läsnä enkä koko ajan ajattele sitä. Vaikea jotenkin on ollut tottua tähän, mutta vastapainoksi olen puuhastellut omia harrastusjuttuja jotka olivat olleet jäissä aina koiran tulosta asti.
Ei ole namituksen paikka ollenkaan vaan auktoriteetin. Koira käyttää sinua resurssinaan alistaessaan miestäsi ja sinä hyväksyt tämän? Miehen pitää pitää puolensa ja sinun pitää tukea häntä siinä. Tilanne: lepäilet koiran kanssa sängyllä ja mies tulossa porukkaan. Koira murisee. Oikea toiminta: sinä komennat koiran topakasti sängystä pois ja otat miehen kainaloosi. Koira pysyköön lattialla. Koira saa tulla sängylle vain sillä ehdolla että mukisematta luovuttaa paikkansa ihmisen sitä vaatiessa. Murisematta ja heti. Sinä olet koiran silmissä se laumanjohtaja, sinun velvollisuutesi on määrätä hierarkiasta, koiralle ei pidä antaa sitä oikeutta.
Minä en käsitä sitä, että koira väkisin alistetaan. Minustaa on aivan sama meneekö koirani maahan tai istumaan. Tärkeämpää on kasvattaa luotettava ja kunnon koirakansalainen.Liiallisella komentamisella saat aikaan vain aggressiivisen koiran, johon et voi itsekään luottaa.
On siis järkevää antaa pennunkin kasvaa ja käyttäytyä niin kuin sitä itseensä huvittaa? Jos kyseessä on joku dogo argentino tai vastaava ja kun se kasvaa niin suurella todennäköisyydellä se koira alkaa päättämään miten sinä käyttäydyt ja jostain syystä et sitten käyttäydy koiran haluamalla tavalla voi jälki olla aika pahaa. Itse olen sitä mieltä, että kaikki nämä aikuisiällä puremiset, näykkimiset, kipoista ja leluista murisemiset,yms johtuvat lähes pelkästään hierarkia-ongelmasta. On sinänsä ihan sama kouluttaako koiraa, mutta rajat ja sen asema pitää olla selvä.