yrittää tutustua henkilöön, jonka tietää olevan todella ihastunut minuun (tarkoitan enemmän ulkonäköihastumista kuin itse henkilöön ihastumista) tai siis tapaus on sitä menoa, että, aina kun ollaan samassa huoneessa(en siis tunne tyyppiä, emmekä ole jutelleet) hän kääntää päätään mun suuntaan, useaan kertaan, ja aina jos satumme olemaan samassa ringissä muiden tyyppien kanssa hän välttelee mun katsetta, on hetken siinä "ringissä" sit lähtee meneen tai saattaa tulla suht lähelle seisomaan (itse olen samanlainen kun ihastun, joten veikkaan näiden olevan ihastumisen merkkejä hänen puoleltaan) Mietin vaan, että onko ihan turha edes yrittää aloittaa tutustumaan tyypppiin joka ei pysty olemaan normaalisti mun lähellä yms., varmaan kannattaa odottaa et pöly laskeutuu. et se pystyy olemaan ensin itsensä kanssa ...jne? Ehkä. Ton asteen ihastus kuitenkin ainakin mun kokemuksesta menee usein puihin, kun ei pysty kommunikoimaan oman mentaalisen aivotoiminnan takia.
Itse tosiaan edellinen ihastumiseni oli samaa luokkaa, kylläkin tutustuin enemmän tyyppiin facessa ja silleen, mut sit siinä mentaalisessa tilassa olin ihan pakkomielleihastunut enkä sitten oikeessa elämässä tunteitteni rehoittaessa päässyt minkäänlaisen kommunikaation alkuun. Tietty siinä oli kylläkin osaksi kyse myös henkilökemiasta. Meillä ei mennyt niin kuin pitäisi mennä, eli ei synkannut. Keskustelut fell flat, mut mä olin niin ihastunut etten nähnyt asioiden oikeaa laitaa halusin tunteeni takia uskoa että siitä tulisi vielä jotain hyvää. :D ihmiset on kyl joskus ihan torvia kun ne ihastuu, no it's life. By the way se tyyppi on nykyään naimisissa (ei siis todellakaan mun kanssa x):D no joo i'm over it.
Mut juu, tää nyt on vaan spekulaatiota. Tosin en tiedä aikooko tää muhun mahdollisesti ihastunut tyyppi ollenkaan pyytää mua facessa kaveriksi tai mitään, joten mun on kyl sinäänsä vähä waste of time miettii tätä asiaa ja murehtia siitä ku ei se oo kertaakaan ottanu yhteyttä tai jutellu mun kanssa. tms. Mutta mietinpähän vaan, itse en ole kovin kiinnostunut tästä tyypistä, mutta vähän ehkä on perhosia vatsassa, uskon sen johtuvan keväästä suurimmaksi osaksi ja siitä, että haluaisin kokea toisen ihmisen läheisyyttä, ja tuntuu hyvältä se, että joku tosiaan ihailee (ilmeisesti?), tiedän sen, että ne eivät ole kovin hyviä motiiveja alkaa tutustumaan ihmiseen, jos ei oo mukana jutussa tosissaan, ja vääristä motiiveista, juttu voi kaatua päälle aikas pahasti. Mut jos spekulaatio kiinnostaa tästä aiheesta niin pistäkää kommenttia tulemaan, jos ei kiinnosta niin sit ei kiinnosta ja voidaan yhdessä unohtaa koko juttu kertaheitolla. Hyvää pääsiäistä te kummalliset, tavikset, blondit, creepperit, rautaanostavat, äijät, teinit,50 vuotiaat creepperit, emot, hipit, nörtit, kotiäidit, räävisuiset naiset, himoliikkujat, riippuvaiset ja muotihipsterit... voisin jatkaa listaa loputtomiin, en tarkoita yleistyksiä loukkauksena, itsekin olen100% nörtti, himoliikkuja, kummallinen ja tavis, lisäksi mulla on monta riippuvuutta, tietokoneen käyttö, karkki, suklaa sekä mämmi ja yleisesti ruoka :D Chao!
Itse tosiaan edellinen ihastumiseni oli samaa luokkaa, kylläkin tutustuin enemmän tyyppiin facessa ja silleen, mut sit siinä mentaalisessa tilassa olin ihan pakkomielleihastunut enkä sitten oikeessa elämässä tunteitteni rehoittaessa päässyt minkäänlaisen kommunikaation alkuun. Tietty siinä oli kylläkin osaksi kyse myös henkilökemiasta. Meillä ei mennyt niin kuin pitäisi mennä, eli ei synkannut. Keskustelut fell flat, mut mä olin niin ihastunut etten nähnyt asioiden oikeaa laitaa halusin tunteeni takia uskoa että siitä tulisi vielä jotain hyvää. :D ihmiset on kyl joskus ihan torvia kun ne ihastuu, no it's life. By the way se tyyppi on nykyään naimisissa (ei siis todellakaan mun kanssa x):D no joo i'm over it.
Mut juu, tää nyt on vaan spekulaatiota. Tosin en tiedä aikooko tää muhun mahdollisesti ihastunut tyyppi ollenkaan pyytää mua facessa kaveriksi tai mitään, joten mun on kyl sinäänsä vähä waste of time miettii tätä asiaa ja murehtia siitä ku ei se oo kertaakaan ottanu yhteyttä tai jutellu mun kanssa. tms. Mutta mietinpähän vaan, itse en ole kovin kiinnostunut tästä tyypistä, mutta vähän ehkä on perhosia vatsassa, uskon sen johtuvan keväästä suurimmaksi osaksi ja siitä, että haluaisin kokea toisen ihmisen läheisyyttä, ja tuntuu hyvältä se, että joku tosiaan ihailee (ilmeisesti?), tiedän sen, että ne eivät ole kovin hyviä motiiveja alkaa tutustumaan ihmiseen, jos ei oo mukana jutussa tosissaan, ja vääristä motiiveista, juttu voi kaatua päälle aikas pahasti. Mut jos spekulaatio kiinnostaa tästä aiheesta niin pistäkää kommenttia tulemaan, jos ei kiinnosta niin sit ei kiinnosta ja voidaan yhdessä unohtaa koko juttu kertaheitolla. Hyvää pääsiäistä te kummalliset, tavikset, blondit, creepperit, rautaanostavat, äijät, teinit,50 vuotiaat creepperit, emot, hipit, nörtit, kotiäidit, räävisuiset naiset, himoliikkujat, riippuvaiset ja muotihipsterit... voisin jatkaa listaa loputtomiin, en tarkoita yleistyksiä loukkauksena, itsekin olen100% nörtti, himoliikkuja, kummallinen ja tavis, lisäksi mulla on monta riippuvuutta, tietokoneen käyttö, karkki, suklaa sekä mämmi ja yleisesti ruoka :D Chao!
Vastaukset 1
Vanhimmat
...Ei kyllä muuta.