Hei! Olen lukenut taalla viesteja lapi ja toden totta on olemassa upeita suomalaisia nimia; vanhoja, uusia ja muunneltuja. Olen etsinyt nimea tyttarelleni, josta tulee kolmikielinen (suomi, englanti, espanja) ja yksi asia jai mietityttamaan: katsommeko me suomalaiset nyt alati tiivistyvan Euroopan aikaan, milta valitsemamme nimet mahdollisesti kuulostavat muilla kielilla. Kaikkiahan ei voi miellyttaa, mutta tuo nimi Fanny esimerkiksi on se kaikista rumin sana (C-sanan jalkeen:) Briteille (tytto nimelta 'pillu' jos suoria ollaan). Marika-niminen ystavani on myos joutunut kayttamaan toista nimeaan tyoskennellessan Espanjassa, silla 'homohuora' ei kuulosta kivalta. Nama ovat tietysti extreme-esimerkkeja, mutta toisilla EU-kielilla epamiellyttavilta kuulostavia nimia on paljon. Itsekin (espanjalaisen)mieheni kanssa tormasin tahan, kun ehdotin tytollemme mielestani kauniita nimia Cara tai Zora -espanjaksi molemmat kuulostavat halvalta naiselta.
Meita suomalaisia on alle puolet esim. yhden ranskalaisen tai englantilaisen kaupungin asukasmaarasta ja veikkaisinkin, etta kun meidan lapsemme paasevat vapaammin liikkumaan kuin me tai meidan vanhempamme aikoinaan, hyvin suuri osa opiskelee, tyoskentelee ja asuu toisessa EU-maassa. Eli mikas on mielipiteenne, koitammeko etsia yleieurooppalaisesti sopivia nimia vai nimeammeko lapsemme suomalaisella sisulla edelleen Marikaksi:)?
Meita suomalaisia on alle puolet esim. yhden ranskalaisen tai englantilaisen kaupungin asukasmaarasta ja veikkaisinkin, etta kun meidan lapsemme paasevat vapaammin liikkumaan kuin me tai meidan vanhempamme aikoinaan, hyvin suuri osa opiskelee, tyoskentelee ja asuu toisessa EU-maassa. Eli mikas on mielipiteenne, koitammeko etsia yleieurooppalaisesti sopivia nimia vai nimeammeko lapsemme suomalaisella sisulla edelleen Marikaksi:)?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen samaa mieltä,että ehkä hyvä tänä aikana miettiä nimeä antaessa lapselleen,sitä mahdollisuutta ,että olemme yhä kansainvälistymässä maassa.Jokainen saakoon silti vapauden valita,antaako vanhan perinne nimen vuosikymmenten takaa vai päätyykö kansainväliseen nimeen.Omilla lapsillani on kansainväliset nimet,jotka mielestäni sopii suomalaiseenkin makuun.Meillä on ollut suunnitelmissa muuttaa ulkomaille,ja kyllä suoraansanottuna mietin jo lapsien syntyessä,että haluan nimet jotka toimii niin täällä,kuin muualla.Ei todellakaan ole huono ajatus harkita nimiä siltäkin kannalta,että yhä useampi suomalainen tämän päivän lapsi ,aikuistuessaan saattaa hyvinkin olla maamme rajojen ulkopuolella.Kauniita kansainvälisiä,toimivia nimiä on paljon,ja sen on huomannut entistä suurempi osa vanhemmistakin.Uskon,että entistä enemmän tulevaisuudessa kotimaassaammekin lisääntyy kansainväliset nimet.Aika menee eteenpäin ja nimet sen mukana! Eikä se ole huono suuntaus lainkaan.
Täältä löytyy vähän joka maasta etunimiä niin tytöille kuin pojille. Nimien perässä on kirjainmerkintä, onko tytön vai pojan nimi vai sekä-että :)
Nimet on aakkosjärjestyksessä, joten haku on helppoa.
Olkaa hyvät:
http://www.behindthename.com/nm/a.html
Jos rupeaa pelkäämään sitä, että nimi tarkoittaa jossakin vieraassa kielessä jotakin ja nimenomaan kielteistä, niin kyllä pelätä saa. Kyseinen kielteinen merkitys saattaa sisältyä johonkin vieraan kielen taivutusmuotoon, jota ei ole vaikkapa sanakirjassa.
Luonnollisesti pitäisi varoa kuitenkin niminä sanoja, joilla on sanoina kielteinen, huvittava tms. merkitys ainakin Euroopan suurissa kielissä tai latinassa ja muinaiskreikassa.
Moni Nea/Neea-nimen antaja tuskin tietää, että nimi tarkoittaa kreikassa uutta!
Satunnaisia kielteisiä merkityksiä tulee ja menee.
Niitä on muuten paljon sukunimissä ja niidenkin kanssa joudutaan elämään.
Petollisimpia ovat tässä mielessä harvinaiset ulkomaisilta kajahtavat etunimet, sillä niiden sävyistä on vaikea tietää eri kielissä.
Ihmisen arvostukseen vaikuttaa niin koti- kuin ulkomailla moni muu seikka kuin etunimen mahdollinen merkitys. Sitä paitsi jos on kaksi etunimeä, voi tarpeen vaatiessa käyttää toista.
Mikäpä estää "kansainvälisiäkin" nimiä lapselle antamasta, jos ne ovat myös suomalaisia.
Merkitystä tällä tietysti on, jos nimellä on kielteinen vivahde toisen vanhemman kielessä.
Otsake "Aika muuttuu ja nimet mukana" tuntuu kieltämättä oudolta. Pitäisikö meidän suomalaisten luopua vanhoista nimistämme, kun pelkäämme, mitä MUUT niistä ajattelevat? Ei nyt sentään noin riippuvia saa olla muunmaalaisista, ainakaan lapsen nimen antamisessa! Eivät ne toisetkaan ole!