Onko näin ?
Mikä on sinun kokemuksesi?
Tunnen ihmisen, joka sinisillä silmillään katsoo värähtämättä silmiin ja valehtelee hengästyttävän pulppuavassa puheessaan samaan aikaan. Hätkähti, kun sanoin hänelle, etten tunne muita kuin hänet, joka silmiin katsoen häikäilemättömästi valehtelee.
Ihastuneena kosketuksesta päätellyt joskus aivan pehmoisia. Henkilö ei ollut ollenkaan niin upea ja ihana kuin ensikosketus antoi ymmärtää.
Mikä on sinun kokemuksesi?
Tunnen ihmisen, joka sinisillä silmillään katsoo värähtämättä silmiin ja valehtelee hengästyttävän pulppuavassa puheessaan samaan aikaan. Hätkähti, kun sanoin hänelle, etten tunne muita kuin hänet, joka silmiin katsoen häikäilemättömästi valehtelee.
Ihastuneena kosketuksesta päätellyt joskus aivan pehmoisia. Henkilö ei ollut ollenkaan niin upea ja ihana kuin ensikosketus antoi ymmärtää.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pystyn katsomaan silmiin ja valehtelemaan silloin kun tiedän valehtelemisen olevan oikein. Esim. joku kysyy jotain ikävää toisesta ihmisestä. Tiedän vastauksen mutta pokkana valehtelen: "ei ole mitään käsitystä asiasta, en ole kuullutkaan". Vähän hassuina pidän ihmisiä, jotka sanovat: tiedän mutten kerro.
Muuten en valehtele lainkaan, On niin helppoa elää, kun puhuu vain totta, ei tarvitse miettiä mitä on sanonut, jos myöhemmin kertoo samaan juttuun liittyvää asiaa. Sitten on joitakin henkilkohtaisia asioita, joita vain en puhu.
Eihän sellaista sanaa tai seikkaa olekaan kuin valhe, valehtelu, valehteleminen.
Maailma on täynnä sanoja, joista maailma täynnä ihmisiä muodostavat lauseita, joilla ymmärtävät oman totuutensa, oli se näkemys mikä vaan.
Eihän kala valeitakaan mielletä epärehellisyydeksi, niille vaan naureskellaan ( yleensä selän takana ja haukutaan kala valheen kertonut).
"Valheella"on myös vastine, asioiden kaunistelu, paisuttelu, muuntunut totuus kun onko se totuuskaan ollut oikea alkujaan?
Nämä ovat näitä asioita joihin ei löydy koskaan rehellistä vastausta, mitä se rehellisyys sitten onkaan?
Hyvin sujuu sinultakin näköjään. Et vaan ole uskottava, vaan vikutat todella typerältä. Väität, ettei kirjoittamiasi sanoja ole olemassakaan. Tosi viksua, vai...
valehtelee moni.
Silmiin voi tosiaan katsoa värähtämättä ja valehdella moni rikollinen ja tavallinen ihminen samoin.
Ainahan koviksella on kova katse kuten Jari Aarniolla.
Rikollinen käyttää raa'asti hyväkseen sitä luuloa, että
"se joka katsoo silmiin on rehellinen".
Kyllä minullakin epäilys herää, jos toinen katsoa napittaa tiukasti silmiin ja vielä vannottaa, että minun on uskottava sen olevan totta. Silloin tulee mieleen, että voisiko siis hänen mielestään olla toinenkin vaihtoehto.
Puhun niin totta kuin osaan...
Minä en valehtele, meillä on takuut...
Hei, me tienataan tällä...
Meillä ei devalvoida, sitä ei tapahdu...
Syökää silakoita...
Luvut meni nurinpäin, sori siitä...
Minä en käännä takkia hillotolpalla, persu ei myy persettään...
en nimittele ketään puolueen mukaan enkä muutenkaan
Rehellinen katse alkaa olla mennyttä aikaa.
Kaiken-lainen tietämys on netistä niin helposti saatavissa, niin sairaana kuin terveenäkin.
Joten vanhan-kansan uskoja/uskomuksia ei enää ole järkevää noudattaa.
Etenkään nuorten ei kannata alkaa enää romantisoimaan mitään.
Musiikkiakaan.
Äitiensä ikäinen, lonmkkansa rikki lihonut Kaija Koo:kin laulaa lapsilleen rumia, rietas ja onnellinen....
Lasten tulevaisuus on enää raakaa lihaa.
"Jos mies ei saa sitä kotonaan, hän etsii sen muualta"
H.
...lonkkansa...
H.
Voi hunkzsi riepu,
täysin toistamieltä
oikean hyvä elämän VOI PERUSTAA VAIN REHELLISYYTEEN
vilpittömään totuuden pohjalle,
PUHU AINA TOTTA, VAIN TOTTA,
tämä on tosi,
jos ihminen haluaa hyvän elämän ,
on oltava sydänjuuria myöten rehellinen ihminen
ensinnäki ITSELLEEN
ja sitten VOI olla kaikille muillekki,
täässä on onnen avaimet
koko ihmiskunnalla,
ja yksittäisille ihmisille,
Ihmiset nykyään tietävät elekielisistä ja se tuppaaminen iholle ja tuijottelu silmiin voikin olla tietoinen yritys huijata. Käyttäytymisen ammattilainen kyllä aina huomaa senkin jos eleillä yritetään fuksata.
reppuriika
heh, jos ihminen on vilpitön, rehellinen sen kyllä varmasti huomaa,
ai niin,
tuohon pitää lisätä,
jos kaikestahuolimatta ei luota ja epäilee toisen vilpittömyyttä,
silloin onki ihminen itse epärehellinen vilpillinen
koska se kumpuaa aina hänen omasta sielustaan,
sitä ei koskaan voi peittää,
ei koskaan, se näkyy aina vastapuolelle,
Onko kuitenkin niin, että elämä on helpompaa rehellisellä. Ei sotkeudu omiin nauhoihin. Luottamushan sillä saavutetaan. Mulle valehtelu ei ole hobby tai huvittelumuoto. Mitä mä siitä saisin? Inhotus? Silmiin tapittamisesta tulee heti mieleen Payton Place ja Elliot Carlsson: ika pistävä tuojotus.
Mutta jos teitä tapitetaan silmästä silmään, eikö tule tunne, että on tuijotettava takaisin niin, että silmät väsyvät ja melkein pullahtavat päästä.
Rikolliset ovat rikollisia, marginaalissa. Tällaista tyyppiä kuin minä pystyy uunottamaan, kun on luettavissa kuin avoin kirja. Kaunisteluun syyllistyn toisen hyväksi, koska pahempi synti on olla tökerö. Söpöstely on kivempaa kuin tökeröstely.
Koskettelu on ihmistä myöten ja etäisyyttä haluava ei tahdo lääppiviä halirunttauksia. Eikä se välttämättä tarkoita, ettei pidä ihmisestä.Syyt löytyvät luultavasti taustalta mm. lapsuudesta jne.
Vammainen eukonrohjo oon
- elo ja armoton kova elämä sairastelun siivittämänä teki vaan semmoiseks
- mitäs vielä vanhuksenakin pitäis luulla itsestään ja toisista ihmisistä?
- ja mitä asioita rehellisyysvaatimus koskee?
Ainakin politiikassa valehtelu on yleinen tapa, ei sitä edes vaivauduta peittelemään.
Jos jää kiinni valheesta se paikataan uudella valheella.
Taviksilta vaaditaan rehellisyyttä, vaikka muutaman kympin hyötyisi jostain eikä ilmoita verottajalle on rikollinen. Miljoonien kupruja ja laitonta hyötyä saaneet saavat ainakin kultaisen kädenpuristuksen ja menneet painetaan villaisella.