OAJs ordförande uppträdde igår i huvudnyheterna och var måttligt salig över Persunas upptåg, precis som alla normalt funtade alltid, då Persu föreslår något. Juppikootteri och huvikuunari var det visst senast?
OAJ är orolig för, att språkförsöket blir ett klassval, där familjer som har en tradition i god utbildning väljer att fortsätta som nu, samt välja tilläggsämnen.
Familjer som saknar tradition beträffande adekvat utbildning kan tänkas tillhandagå på motsatt sätt. D.v.s. outbildade föräldrar sätter käppar i hjulet för sin avkommas framgång redan i tonåren.
SFP måste se till, att bortval av det andra inhemska inte kompenseras senare i livet. Varför skulle t.ex. högskolor satsa på grunder i svenska för folk som frivilligt har satt sig i sticket?
Samma gäller fortsatta studier och yrkesskolor. De har sina program och får inte tvingas ta fram dyra lösningar på skattebetalarnas bekostnad för folk som saknar behövlig startnivå.
I och för sig är detta ingen större sak, för de föräldrarna som väljer bort det andra inhemska för sina barn, säkerställer att det finns manuella dikesgrävare i Finland i fortsättningen också.
Ett klassval säger OAJ
64
434
Vastaukset
- Leipäpappi.kommentoi
AY-Luukkainen puhuu yhtä, mutta tietää hyvin, että reaalimaailman on toista. Leipäpappi-ainesta. AY-pomoa kiinnostaa AY-jäsenmaksutulo, AY-omistukset ja oma palli muhkeat hallituspalkkiot.
- privatlärarekanske
Hur löser de problemet om eleven flyttar till en ort där alla ännu har obligatorisk skolsvenska ?
Precis som man löser problemet då någon från en svenskspråkig skola flyttar till en ort där ingen sådan finns. Man tar seden dit man kommer.
- funkarinte
Peppu-Reino kirjoitti:
Precis som man löser problemet då någon från en svenskspråkig skola flyttar till en ort där ingen sådan finns. Man tar seden dit man kommer.
Sådant är inte fennorna vana vid.
funkarinte kirjoitti:
Sådant är inte fennorna vana vid.
Det kan man lugnt påstå. Se bara då pjäällysmies tar sig en tur på sin livslånga semester till Tallinn, Las Palmas eller Pattaya. Världsspråket finska, kåldolmar och Juhla Mokka skall det vara där också - på Suomi baren.
- madeinFinland77
Peppu-Reino kirjoitti:
Det kan man lugnt påstå. Se bara då pjäällysmies tar sig en tur på sin livslånga semester till Tallinn, Las Palmas eller Pattaya. Världsspråket finska, kåldolmar och Juhla Mokka skall det vara där också - på Suomi baren.
Sedan bli dom besvikna när folk inte ändå förstår finska trots att de höjer rösten
- onnettomattunarit
Persu priorisoi Suomen suurimmat ongelmat, eli keskittyy koulujen opetuksen heikentämiseen.
Huimaa touhua! - mycketenklare
Det är ju utmärkt att gå tillbaka till folkskoletiden, endast de som hade ekonomiska möjligheter att placera sina barn i gymnasieskolor behövde bekymra sig om undervisning i andra språk än modersmålet.
- ooooooiuuuytt
Inte är det meningen att alla skall bli akademiker heller.
- realistisk
ooooooiuuuytt kirjoitti:
Inte är det meningen att alla skall bli akademiker heller.
Billigare att en vanlig arbetare är arbetslös.
- äöldöläjksdjkk
Tällainen kokeilu voi aiheuttaa suurta vahinkoa koko Suomen kieltenopetukselle, sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille.
Kyse ei ole siitä, etteikö voisi kokeilla muuta kieltä ruotsin (suomen) tilalla. Kyllä voi, mutta tällainen kokeilu hajottaa kielten ryhmät yhä pienemmiksi, ja pienillä kouluilla ei ole välttämättä varaa tähän, koska jo nyt taistellaan resurssipulan kanssa. Ei ole millään lailla kielten oppimista tukevaa se, että joutuu matkustamaan pahimmassa tapauksessa toiselle paikkakunnalle kieltä lukemaan.
Tätä ongelmaa ei ole eteläisen Suomen isoissa kaupungeissa, joissa on jo muutenkin ymmärretty järkevän kielten opiskelun idea; moni lukee A1-kielenä englannin sijaan jotakin muuta kieltä ja ehkä vasta 2. kielenä englantia, mikä tuottaa takuulla monipuolisempaa kielten osaamista Suomeen kuin tähän saakka. Näissä isoissa kouluissa ovat ne tulevaisuuden kielten osaajat.
Suomessa kielten opiskelun suurin ongelma on juuri tämä eriarvoisuus eri alueitten välillä; tämän tunnustavat kaikki alan asiantuntijat. Ruotsin kieli on vain yksi yksityiskohta tässä. Nyt kokeilu voi pahimmillaan johtaa siihen, että eriarvoistuminen vain kasvaa, ja kielten omaksuminen vain heikentyy entisestään!
Tätä kuviota ei ole ajateltu loppuun asti, mikä on erittäin huolestuttavaa!- 3113w
Här är nu tid ännu till hösten 2018 att gå igenom det praktiska med språkexperimentet.
- jhewp
Niinpä, sillä suomea ja ruotsia osaavilla kaksikielisillä on valttikortti verrattuna yksikieliseen. Työpaikkaa hakiessa kysytään kotimaisten kielten osaamista selvästi eniten.
"Tällainen kokeilu voi aiheuttaa suurta vahinkoa koko Suomen kieltenopetukselle, sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille."
Kielikokeilu kypsyttää Suomen sille muutokselle, että henkilöstöä koskeva kielitaitolaki kumotaan ja kielitaitovaatimus säädetään vain ja ainoastaan viranomaiselle laitoksena. Nykyisin vaatimus on asetettu sekä henkilöstölle että viranomaiselle. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi riittää, että henkilöstöön palkataan todellisen kysynnän ja tarpeen mukaan kielitaitoisia palvelemaan omakielisiään. Vähemmistökielen tarve ei ole järin suuri suurimmassa osassa maata ja valtion virastoissa.
Tällainen malli on muun muassa Irlannista ja Kanadasta. Mikä sopii Kanadalle, sopii Suomellekin, joten Suomen maine pysyy vähintään yhtä hyvänä kuin Kanadankin. http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli
Näin Suomessa mentiin vikaan 90-luvulla taloudellisista syistä, ei oppilaiden laiskuuden vuoksi: "Vuoden 1994 jälkeen opetuksen järjestäjillä [kunnilla] ei ole enää ollut velvoitetta tarjota 8. luokalta alkavaa valinnaista kieltä, ja valinnaisaineiden kokonaistuntimäärää on muutenkin supistettu.” http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa.pdf
Vähemmistökielen ja vapaaehtoisten kielten (viimeistään 8. luokalla) opettamiseen käytettävät varat on yhdistettävä käytettäväksi tarjolla olevien valinnaisten kielten opettamiseen, niiden joukossa myös vähemmistökieli.- suomfin
Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:
"Tällainen kokeilu voi aiheuttaa suurta vahinkoa koko Suomen kieltenopetukselle, sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille."
Kielikokeilu kypsyttää Suomen sille muutokselle, että henkilöstöä koskeva kielitaitolaki kumotaan ja kielitaitovaatimus säädetään vain ja ainoastaan viranomaiselle laitoksena. Nykyisin vaatimus on asetettu sekä henkilöstölle että viranomaiselle. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi riittää, että henkilöstöön palkataan todellisen kysynnän ja tarpeen mukaan kielitaitoisia palvelemaan omakielisiään. Vähemmistökielen tarve ei ole järin suuri suurimmassa osassa maata ja valtion virastoissa.
Tällainen malli on muun muassa Irlannista ja Kanadasta. Mikä sopii Kanadalle, sopii Suomellekin, joten Suomen maine pysyy vähintään yhtä hyvänä kuin Kanadankin. http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli
Näin Suomessa mentiin vikaan 90-luvulla taloudellisista syistä, ei oppilaiden laiskuuden vuoksi: "Vuoden 1994 jälkeen opetuksen järjestäjillä [kunnilla] ei ole enää ollut velvoitetta tarjota 8. luokalta alkavaa valinnaista kieltä, ja valinnaisaineiden kokonaistuntimäärää on muutenkin supistettu.” http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa.pdf
Vähemmistökielen ja vapaaehtoisten kielten (viimeistään 8. luokalla) opettamiseen käytettävät varat on yhdistettävä käytettäväksi tarjolla olevien valinnaisten kielten opettamiseen, niiden joukossa myös vähemmistökieli.Suomi ei ole Irlanti, eikä Kanada.
- voiluupäistätouhua
suomfin kirjoitti:
Suomi ei ole Irlanti, eikä Kanada.
"Mikä sopii Kanadalle, sopii Suomellekin." Näin kirjoittaa nettisuomalainen. Kas kun ei ehdota eduskunnan lopettamista, ja turhaa demokraattista äänestelyä, ja alkamista vain seurata muita maita, vaikkapa Kanadaa.
- 0918765
voiluupäistätouhua kirjoitti:
"Mikä sopii Kanadalle, sopii Suomellekin." Näin kirjoittaa nettisuomalainen. Kas kun ei ehdota eduskunnan lopettamista, ja turhaa demokraattista äänestelyä, ja alkamista vain seurata muita maita, vaikkapa Kanadaa.
Eller NordKorea.
- ReilumpiMeininki
Opettajat elävät 1850- lukua, me muut elämme kohta 2020- lukua...
Jos duunarin lapsi oppii ranskaa ruotsin sijasta, miten se heikentää hänen asemaansa verrattuna ruotsia pänttäävään virkamieheksi pyrkivän akateemisen lapseen? Joskus 200 vuotta sitten ruotsia olisi kannattanut opiskella, mutta ei enää nykyään virkamiesura ole mikään onnentäyttymys saati perusoikeus! Paljon paremmin kielitaitoinen ammattimies pärjää kuin jokin kuiva ruotsia puhuva byrokraatti.
Julkisen sektorin palkkoja tullaan leikkaamaan ja etuja karsimaan!- realismiavähäsen
Ruotsia tarvitaan moninkerroin enemmän Suomessa, kuin ranskaa, hyötyero on selkeä.
- Kieltenpuolesta_
Veikkaan että tämä "duunarin lapsi" joka lukee ranskaa, lukee todennäköisesti myös ruotsia ihan mielellään. Satun tuntemaan tällaisen henkilön, joka on nyt kielten ammattilainen. Mikään kieli ei ole ollut hänelle toista huonompi, hän osaa myös ruotsia.
Kyse on suhtautumisesta vieraiisin kieliin. Jos suhde on positiivinen ja vanhemmat kannustavia (- huom! myös duunarivanhemmat voivat olla täsä suhteessa kannustavia ja ennakkoluulottomia), niin se antaa jo sellaisenan erinomaisen lähtökohdan opiskella mitä tahansa kieltä. - HelläVanhempi
realismiavähäsen kirjoitti:
Ruotsia tarvitaan moninkerroin enemmän Suomessa, kuin ranskaa, hyötyero on selkeä.
Missä sitä ruotsia muka tarvitaan ?
Suurin osa virkamiehistäkään ei ruotsia tarvitse, mutta ranskaa tai venäjää osaava erottuu harmaasta massasta eli omaa erityiskyvyn, jota pakkoruotsitetuilla ei ole.
Muun kuin ruotsin valinnut on siis paremmassa asemassa kuin pakkoruotsiin aikansa tuhlannut, tasapäistetty tusinaihminen. Mutta ilmeisesti Suomessa ei ole hyväksyttävää erottua massasta, vaan opetushallitus haluaa tasapäistää kaikki! - owqpoeioeoi
HelläVanhempi kirjoitti:
Missä sitä ruotsia muka tarvitaan ?
Suurin osa virkamiehistäkään ei ruotsia tarvitse, mutta ranskaa tai venäjää osaava erottuu harmaasta massasta eli omaa erityiskyvyn, jota pakkoruotsitetuilla ei ole.
Muun kuin ruotsin valinnut on siis paremmassa asemassa kuin pakkoruotsiin aikansa tuhlannut, tasapäistetty tusinaihminen. Mutta ilmeisesti Suomessa ei ole hyväksyttävää erottua massasta, vaan opetushallitus haluaa tasapäistää kaikki!Ruotsia tarvitaan virkojen lisäksi erityisesti yksityisellä puolella.
Tietääkseni esim. ranskaa ei tarvita Suomessa viroissa eikä yksityiselläkään puolella ainakaan ruotsiin verrattuna kovin paljon, mutta siltikin ranska on tärkeä kieli osata.
Riippuu aina siitä, mihin vertaa. Kaikki kielet ovat hyödyllisiä, joten tällainen kielten vertailu negatiivisessa mielessä on aivan turhaa!
Uskon, että kielikokeilussa paljastuu myös ruotsin hyödyllisyys, eli se voi olla myös positiivinen asia ruotsin kielen kannalta. - Ihmeellisiä.kommentteja
HelläVanhempi kirjoitti:
Missä sitä ruotsia muka tarvitaan ?
Suurin osa virkamiehistäkään ei ruotsia tarvitse, mutta ranskaa tai venäjää osaava erottuu harmaasta massasta eli omaa erityiskyvyn, jota pakkoruotsitetuilla ei ole.
Muun kuin ruotsin valinnut on siis paremmassa asemassa kuin pakkoruotsiin aikansa tuhlannut, tasapäistetty tusinaihminen. Mutta ilmeisesti Suomessa ei ole hyväksyttävää erottua massasta, vaan opetushallitus haluaa tasapäistää kaikki!"mutta ranskaa tai venäjää osaava erottuu harmaasta massasta eli omaa erityiskyvyn, jota pakkoruotsitetuilla ei ole."
Kuvitteletko todella näin naiivisti, että esim. ranskaa osaava ei olisi itse koskaan opiskelut ruotsia eikä osaisi sitä / tai että ruotsia pakolla opiskellut ei voisi osata ranskaa ??!!
Olen kielten opettaja, ja yliopistolla minä ja kaikki opiskelukaverini suorittivat ruotsin virkakurssin ilman ongelmia. Kaikilla oli lisäksi pääainekieli ja sivuainekielet opiskeltavina. Ei ollut mahdoton tehtävä suoriutua tästä kaikesta, vaikka vaativaa se oli. - selvennys
Ihmeellisiä.kommentteja kirjoitti:
"mutta ranskaa tai venäjää osaava erottuu harmaasta massasta eli omaa erityiskyvyn, jota pakkoruotsitetuilla ei ole."
Kuvitteletko todella näin naiivisti, että esim. ranskaa osaava ei olisi itse koskaan opiskelut ruotsia eikä osaisi sitä / tai että ruotsia pakolla opiskellut ei voisi osata ranskaa ??!!
Olen kielten opettaja, ja yliopistolla minä ja kaikki opiskelukaverini suorittivat ruotsin virkakurssin ilman ongelmia. Kaikilla oli lisäksi pääainekieli ja sivuainekielet opiskeltavina. Ei ollut mahdoton tehtävä suoriutua tästä kaikesta, vaikka vaativaa se oli.Tässä ei nyt puhuta kieltenopettajista vaan kaikista eri alojen asiantuntijoista mikrobiologeista fyysikkoihin ja bioanalyytikoista tietojenkäsittelyn ammattilaisiin. Heidän kohdallaan kieliin käytettyä aikaa ei voi kasvattaa. Pakkoruotsi syö muun kielitaidon.
- terveisiäopelle
Ihmeellisiä.kommentteja kirjoitti:
"mutta ranskaa tai venäjää osaava erottuu harmaasta massasta eli omaa erityiskyvyn, jota pakkoruotsitetuilla ei ole."
Kuvitteletko todella näin naiivisti, että esim. ranskaa osaava ei olisi itse koskaan opiskelut ruotsia eikä osaisi sitä / tai että ruotsia pakolla opiskellut ei voisi osata ranskaa ??!!
Olen kielten opettaja, ja yliopistolla minä ja kaikki opiskelukaverini suorittivat ruotsin virkakurssin ilman ongelmia. Kaikilla oli lisäksi pääainekieli ja sivuainekielet opiskeltavina. Ei ollut mahdoton tehtävä suoriutua tästä kaikesta, vaikka vaativaa se oli.Lukiko kieltenopettaja opetusneuvosten avointa kirjettä hesarista?
Tässä kieltenopetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen asiantuntijoiden tekstiä:
--- olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.
Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. --- Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.
Anna-Kaisa Mustaparta
Liisa Jääskeläinen
opetusneuvoksia - fdnboi
terveisiäopelle kirjoitti:
Lukiko kieltenopettaja opetusneuvosten avointa kirjettä hesarista?
Tässä kieltenopetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen asiantuntijoiden tekstiä:
--- olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.
Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. --- Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.
Anna-Kaisa Mustaparta
Liisa Jääskeläinen
opetusneuvoksiaTottakai tarvitaan muidenkin kielten saksan, ranskan jne. osaajia, mikä ihme saa otaksumaan ettei niiden opiskelijoita ole tarpeeksi? Opetusneuvokset pistää samaa mutu-tuntumaa, kuin äärifennotkin. Ei ruotsin opiskelu estä muiden opiskelua.
- Turhaahokemista_
fdnboi kirjoitti:
Tottakai tarvitaan muidenkin kielten saksan, ranskan jne. osaajia, mikä ihme saa otaksumaan ettei niiden opiskelijoita ole tarpeeksi? Opetusneuvokset pistää samaa mutu-tuntumaa, kuin äärifennotkin. Ei ruotsin opiskelu estä muiden opiskelua.
Tämä on kaukaa haettua ja todellisten ongelmien kieltämistä. Meillä ei olut tätä ongelmaa 90-luvulla. Kunnat pystyivät tarjoamaan kieliä runsaasti ja kieliä myös opiskeltiin ja opittiin. Viimeisen 10 vuoden aikana esim. lyhyiden kielten kirjoittajien määrä on romahtanut. Pakkoruotsilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
On ihan turha hokea, että meillä pitäisi voida opiskella myös kiinaa, jos kunta ei järjestä mahdollisuutta kiinan opiskeluun. - samaajankuttaa
Turhaahokemista_ kirjoitti:
Tämä on kaukaa haettua ja todellisten ongelmien kieltämistä. Meillä ei olut tätä ongelmaa 90-luvulla. Kunnat pystyivät tarjoamaan kieliä runsaasti ja kieliä myös opiskeltiin ja opittiin. Viimeisen 10 vuoden aikana esim. lyhyiden kielten kirjoittajien määrä on romahtanut. Pakkoruotsilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
On ihan turha hokea, että meillä pitäisi voida opiskella myös kiinaa, jos kunta ei järjestä mahdollisuutta kiinan opiskeluun.Tuon hokemisen ja jankutuksen palstalla heiluva fenno osaa.
- xxxxcccaaaa
selvennys kirjoitti:
Tässä ei nyt puhuta kieltenopettajista vaan kaikista eri alojen asiantuntijoista mikrobiologeista fyysikkoihin ja bioanalyytikoista tietojenkäsittelyn ammattilaisiin. Heidän kohdallaan kieliin käytettyä aikaa ei voi kasvattaa. Pakkoruotsi syö muun kielitaidon.
Tässä puhutaan kielten osaamisesta / osaamattomuudesta yleensä. En ole nähnyt yhdenkään kirjoittajan puhuvan mikrobiologeista.
- kxjlcvj
Turhaahokemista_ kirjoitti:
Tämä on kaukaa haettua ja todellisten ongelmien kieltämistä. Meillä ei olut tätä ongelmaa 90-luvulla. Kunnat pystyivät tarjoamaan kieliä runsaasti ja kieliä myös opiskeltiin ja opittiin. Viimeisen 10 vuoden aikana esim. lyhyiden kielten kirjoittajien määrä on romahtanut. Pakkoruotsilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
On ihan turha hokea, että meillä pitäisi voida opiskella myös kiinaa, jos kunta ei järjestä mahdollisuutta kiinan opiskeluun.Pakkoruotsi on se kieli, joka estää valitsemasta itselle merkityksellisen kielen. Pakkoruotsia luetaan läpi koulupolun.
Soininvaara sanoi hyvin: ei todellakaan ole yhtä helppoa lukea pelkkää venäjää kuin ruotsia ja venäjää - jos yhden kielen lisääminen ei tekisi opintoja raskaammiksi, kannattaisi kaikki kielet tehdä pakollisiksi...
Kahta vierasta kieltä enempää ei voida vaatia eikä muuallakaan vaadita (paitsi Luxemburgissa, joka ei olekaan valtio vaan pikkukaupunki, jossa ei ole juuri korkeampaa opetusta tarjolla, joten luetaan Keski-Euroopan isoja kieliä.
Lyhyiden kielten opiskelu on vähentynyt lukiossa, koska lukiolaisemme taistelevat verisesti jatko-opintopaikoista. Niitä varten luetaan ainereaaliin, joka on nostanut vaatimustasoa monissa aineissa. Kieltenopettajat itse sanovat, että juuri ainereaali on vienyt kielten kirjoittajia.
Mutta opetusneuvokset puhuvat asiaa: pakkoruotsin aika on ohi, sen sijaan on saatava valita itselle mielekäs kieli - kuten muuallakin tehdään. - laklaskslkslkal
kxjlcvj kirjoitti:
Pakkoruotsi on se kieli, joka estää valitsemasta itselle merkityksellisen kielen. Pakkoruotsia luetaan läpi koulupolun.
Soininvaara sanoi hyvin: ei todellakaan ole yhtä helppoa lukea pelkkää venäjää kuin ruotsia ja venäjää - jos yhden kielen lisääminen ei tekisi opintoja raskaammiksi, kannattaisi kaikki kielet tehdä pakollisiksi...
Kahta vierasta kieltä enempää ei voida vaatia eikä muuallakaan vaadita (paitsi Luxemburgissa, joka ei olekaan valtio vaan pikkukaupunki, jossa ei ole juuri korkeampaa opetusta tarjolla, joten luetaan Keski-Euroopan isoja kieliä.
Lyhyiden kielten opiskelu on vähentynyt lukiossa, koska lukiolaisemme taistelevat verisesti jatko-opintopaikoista. Niitä varten luetaan ainereaaliin, joka on nostanut vaatimustasoa monissa aineissa. Kieltenopettajat itse sanovat, että juuri ainereaali on vienyt kielten kirjoittajia.
Mutta opetusneuvokset puhuvat asiaa: pakkoruotsin aika on ohi, sen sijaan on saatava valita itselle mielekäs kieli - kuten muuallakin tehdään."Kahta vierasta kieltä enempää ei voida vaatia "
EU suosittaa kaikille 2 pakollista vierasta. Tämä suositus on realistinen ja järkevä, ja se kannattaisi viedä niin pitkälle, että palautettaisiin B1-kielen yo-kirjoituspakko. Näin saataisiin varmasti lisää kielitaitoisia.
Missään maassa ei valita pelkästään "itselle mieleisiä kieliä" vaan kielten opiskelu on tarkoin säädetty kaikissa maissa. Kaikissa EU:maissa on yksi tai kaksi pakkokieltä, Luxembourgissa tosiaan vielä enemmän.
Jotta kieliä opitaan, niin oppilailta on myös pystyttävä vaatimaan opiskelua. Kielten oppimisessa ei ole olennaista että valitsee vain itselle mieleisen kielen ja lukee siitä yhden kurssin, ja vaihtaa toiseen mieleiseen kieleen. Kielen opiskeluun on sitouduttava. Eli siihen ruotsin tilalle tulevaan B1-kieleen on sitouduttava - se on valinnainen pakkokieli, joka kestää 6 vuotta. - lsakdjfls
laklaskslkslkal kirjoitti:
"Kahta vierasta kieltä enempää ei voida vaatia "
EU suosittaa kaikille 2 pakollista vierasta. Tämä suositus on realistinen ja järkevä, ja se kannattaisi viedä niin pitkälle, että palautettaisiin B1-kielen yo-kirjoituspakko. Näin saataisiin varmasti lisää kielitaitoisia.
Missään maassa ei valita pelkästään "itselle mieleisiä kieliä" vaan kielten opiskelu on tarkoin säädetty kaikissa maissa. Kaikissa EU:maissa on yksi tai kaksi pakkokieltä, Luxembourgissa tosiaan vielä enemmän.
Jotta kieliä opitaan, niin oppilailta on myös pystyttävä vaatimaan opiskelua. Kielten oppimisessa ei ole olennaista että valitsee vain itselle mieleisen kielen ja lukee siitä yhden kurssin, ja vaihtaa toiseen mieleiseen kieleen. Kielen opiskeluun on sitouduttava. Eli siihen ruotsin tilalle tulevaan B1-kieleen on sitouduttava - se on valinnainen pakkokieli, joka kestää 6 vuotta.Sitoutuminen ja oppiminen vaativat motivaatiota. Tutkijoiden mukaan kieltä oppii vain jos taidolle on tarvetta ja mieluisaa käyttöä.
Yrität kiristää pakkoa vaikka pitäisi ottaa mallia muualta ja tarjota vaihtoehtoja, joista ihmiset löytävät ne kielet, joille on tarvetta ja käyttöä. Ruotsi voi olla sellainen joillekin muttei kaikille - se tiedetään jo vuosikymmenten kokemuksella.
Miksi haluat kieltää valinnat. Englanti ei ole pakollinen ja sitä luetaan ja jatketaan tasolta toiselle, koska tarve ja käyttö löytyvät. - huomautus-
lsakdjfls kirjoitti:
Sitoutuminen ja oppiminen vaativat motivaatiota. Tutkijoiden mukaan kieltä oppii vain jos taidolle on tarvetta ja mieluisaa käyttöä.
Yrität kiristää pakkoa vaikka pitäisi ottaa mallia muualta ja tarjota vaihtoehtoja, joista ihmiset löytävät ne kielet, joille on tarvetta ja käyttöä. Ruotsi voi olla sellainen joillekin muttei kaikille - se tiedetään jo vuosikymmenten kokemuksella.
Miksi haluat kieltää valinnat. Englanti ei ole pakollinen ja sitä luetaan ja jatketaan tasolta toiselle, koska tarve ja käyttö löytyvät.Ei mikään kieli ole kaikille hyödyllinen ja tarpeellinen. Mutta selvästi eniten hyötyä noin yleisesti Suomessa on suomesta ja ruotsista, ja selvästi eniten.
- alskdj
huomautus- kirjoitti:
Ei mikään kieli ole kaikille hyödyllinen ja tarpeellinen. Mutta selvästi eniten hyötyä noin yleisesti Suomessa on suomesta ja ruotsista, ja selvästi eniten.
Ruotsi on tarpeellista vain muutamalle prosentille suomenkielistä ikäluokkaa.
Virkamiehiksi päätyy harva ja heistä todella harva on suomenkielinen, joka joutuisi palvelemaan ruotsiksi - ruotsinkieliset palvelut onneksi hoidetaan ruotsinkielisten voimin.
Ruotsinkauppaa käy myös harva ja heistäkin moni tekee sen englanniksi. Muita kauppakieliä kaivataan, muita turistikieliä kaivataan.
Ruotsinkielisiin perheisiin avioituu harva.
Mitä mahdat tarkoittaa sillä, että ruotsista olisi hyötyä ja keille? realismiavähäsen kirjoitti:
Ruotsia tarvitaan moninkerroin enemmän Suomessa, kuin ranskaa, hyötyero on selkeä.
-Ruotsia tarvitaan moninkerroin enemmän Suomessa, kuin ranskaa, hyötyero on selkeä.
Kumpikin melko hyödyttömiä.
Ruåtsin åpetus ranskan opetusta hyödyttömänpää, sillä ruåtsinkielusiä riittää satåja tuhansia ihan äidinkielelläkin mitattuna.
- smdaf
Tuhlausta oli se, että pakkoruotsi varhaistettiin RKP:n vaatimuksesta alakouluihin, jolloin rikottiin toimiva kahden A-kielen malli, missä alakoulussa kielilahjakkaat saattoivat valita koulussa toisen pitkän kielen, joka oli alueen ja koulun toiveet huomioiden valittu. Nyt jokaisen pienenkin alakoulun on pitänyt ruveta tarjoamaan ruotsia. Tämä on vaatinut resursseja, jotka ovat muusta poissa.
Ruotsin pakollisen yo-kokeen poisto oli kaikkien etu ja sitä puolustivat esimerkiksi kokeilussa mukana olleiden lukioiden rehtorit ja opiskelijat. Kokeilu laajeni, koska sille oli kysyntää. Perusteet ruotsin pakollisen yo-kokeen poistamiselle olivat
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa,
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa,
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.
Näissä on onnistuttu. Valitettavasti ruotsin kurssit jäivät pakollisiksi, mikä edelleen syö muiden kielten opiskelua. Kielten osuuden lisääminen lukiossa on mahdoton ajatus, siksi vaativia ovat niin ainereaalit kuin pyrkiminen jatko-opintoihin, joihin opiskelijat panostavat ja syystä. Ruotsin valinnaisuus tekisi kielipaletin kerralla mielekkääksi ja voitaisiin valita ruotsin sijaan saksaa, espanjaa, venäjää, ranskaa. Näin muuten tehdään Ahvenanmaalla, missä pakkosuomi poistui, koska se kuulemma söi nuorten muun kielitaidon.
Ei ole kauaa siitä, kun hesarissa kielten opetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset perustelivat, että pakkoruotsin aika on ohi. Tarvitaan laajempaa kielivarantoa ja se voidaan saavuttaa vain luopumalla ruotsin pakollisuudesta.- efni
Ahvenanmaa ei ole Suomi, se on aivan erilainen, itsehallintoinen alue. Suomen kielivaranto on kansainvälisesti vertaillen erinomainen.
Suomessa olisi ihan oikeitakin ongelmia, työttömyys, jne. koulujen kielenopetus ei kuulu niihin, emme olisi esim. Pisa-tutkimuksen kärkimaita siinä tapauksessa. - xfsd
efni kirjoitti:
Ahvenanmaa ei ole Suomi, se on aivan erilainen, itsehallintoinen alue. Suomen kielivaranto on kansainvälisesti vertaillen erinomainen.
Suomessa olisi ihan oikeitakin ongelmia, työttömyys, jne. koulujen kielenopetus ei kuulu niihin, emme olisi esim. Pisa-tutkimuksen kärkimaita siinä tapauksessa.Ymmärrät varmaan, että jos Ahvenanmaalla, missä puhutaan valmiiksi indoeurooppalaista kieltä, vielä teidän porttiteorianne äitikieltä ruotsia, siis jos Ahvenanmaalla yksi muutaman tunnin pakollinen pikkukieli syö muun kielitaidon, niin vielä pahempi tianne on meidän mannermaalla, missä pakkoruotsi todella syö muun kielitaidon.
Suomessa on monia ongelmia ja kieltenopetus on yksi niistä. Pahimmin siitä kärsivät ne, joille kielet ovat muutenkin haaste, kuten maahanmuuttajat. Ja ymmärräthän: mitä toivoa on saada päättäjiä tekemään tolkun korjauksia muihin asioihin, jos heiltä ei onnistu edes kieltenopetuksen korjaaminen, vaikka enemmistö kansasta sitä vaatii. - syömisteoria
xfsd kirjoitti:
Ymmärrät varmaan, että jos Ahvenanmaalla, missä puhutaan valmiiksi indoeurooppalaista kieltä, vielä teidän porttiteorianne äitikieltä ruotsia, siis jos Ahvenanmaalla yksi muutaman tunnin pakollinen pikkukieli syö muun kielitaidon, niin vielä pahempi tianne on meidän mannermaalla, missä pakkoruotsi todella syö muun kielitaidon.
Suomessa on monia ongelmia ja kieltenopetus on yksi niistä. Pahimmin siitä kärsivät ne, joille kielet ovat muutenkin haaste, kuten maahanmuuttajat. Ja ymmärräthän: mitä toivoa on saada päättäjiä tekemään tolkun korjauksia muihin asioihin, jos heiltä ei onnistu edes kieltenopetuksen korjaaminen, vaikka enemmistö kansasta sitä vaatii."Ahvenanmaalla yksi muutaman tunnin pakollinen pikkukieli syö muun kielitaidon, niin vielä pahempi tianne on meidän mannermaalla, missä pakkoruotsi todella syö muun kielitaidon."
Laitatko linkin tutkimuksesta joka osoittaa, että suomi söi kaiken muun kielitaidon A-maalla, ja samalla linkin, josta selviää, että ruotsi on syönyt kaiken kielitaidon Suomessa.
Kun minä olin nuori, koulussa opiskeltiin 3-4- kieltä yleisesti, ilman ongelmaa. Tällaista "syömisteoriaa" ei silloin tunnettu. "Kun minä olin nuori, koulussa opiskeltiin 3-4- kieltä yleisesti, ilman ongelmaa. Tällaista "syömisteoriaa" ei silloin tunnettu."
Voin todistaa!
Kielitaito ei kuitenkaan säily ja kehity ellei sitä käytä. Suomessa ranskan oppiminen on haasteellista,kuten saksankin. Neffen kuvitelma että hän oppii sujuvaksi saksan/ranskan puhujaksi ja kansainväliseksi bisnesohjukseksi kunhan ruotsin 2h/ viikossa vaihdetaan jompaan kumpaan em globaaliin kieleen on täysin absurdi.
Kielen oppiminen edellyttää elävää kontaktia kieleen.- zxzv
Ankdam kirjoitti:
"Kun minä olin nuori, koulussa opiskeltiin 3-4- kieltä yleisesti, ilman ongelmaa. Tällaista "syömisteoriaa" ei silloin tunnettu."
Voin todistaa!
Kielitaito ei kuitenkaan säily ja kehity ellei sitä käytä. Suomessa ranskan oppiminen on haasteellista,kuten saksankin. Neffen kuvitelma että hän oppii sujuvaksi saksan/ranskan puhujaksi ja kansainväliseksi bisnesohjukseksi kunhan ruotsin 2h/ viikossa vaihdetaan jompaan kumpaan em globaaliin kieleen on täysin absurdi.
Kielen oppiminen edellyttää elävää kontaktia kieleen.Nykyaikana elävä kontakti kieleen syntyy vain oman motivaation ja kontaktien kautta. Ruotsin kieleen ei suomenkielisillä tai maahanmuuttajilla ole Suomessa mitään kontaktia - kuten ei voikaan olla, koska ruosinkielisiä on alle 5%.
Kauan sitten opiskelleet elivät maailmassa, jossa pelkät kieliopinnot riittivät nostamaan lukion jälkeen jatko--opintoihin. Sellaista ei enää ole eikä voikaan olla. - motivaatiosta_
zxzv kirjoitti:
Nykyaikana elävä kontakti kieleen syntyy vain oman motivaation ja kontaktien kautta. Ruotsin kieleen ei suomenkielisillä tai maahanmuuttajilla ole Suomessa mitään kontaktia - kuten ei voikaan olla, koska ruosinkielisiä on alle 5%.
Kauan sitten opiskelleet elivät maailmassa, jossa pelkät kieliopinnot riittivät nostamaan lukion jälkeen jatko--opintoihin. Sellaista ei enää ole eikä voikaan olla."Nykyaikana elävä kontakti kieleen syntyy vain oman motivaation ja kontaktien kautta. Ruotsin kieleen ei suomenkielisillä tai maahanmuuttajilla ole Suomessa mitään kontaktia "
Tässä mitä kirjoitat, on iso ristiriita: sanot toisaalta, että oma motivaatio on se joka ratkaisee. Sitten sanot että ruotsin kieleen ei voi olla kontaktia Suomessa.
Päinvastoin, Suomi tarjoaa motivoituneelle erinomaiset kontaktit juuri siksi, että meillä on palveluita myös ruotsin kielellä. Tuttuni kävi aikoinaan ruotsinkielisen armeijan suomenkielisenä. Hän sanoi, että kun kerran pitää antaa vuosi valtiolle, niin miksi hän ei hyödyntäisi sitä samalla ja oppisi ruotsin.
Minä olen opiskellut vieraita kieliä arbiksessa suomenkielisenä. Se on erittäin hyödyllistä, koska opin vieraan kielen ohessa myös ruotsia.
Kaikki tällainen liittyy ihmisen henkilökohtaiseen motivaatioon. Ja kaikkien kielten kohdalla kyse on aina tällaisesta motivaatiota. - mnlnkn
motivaatiosta_ kirjoitti:
"Nykyaikana elävä kontakti kieleen syntyy vain oman motivaation ja kontaktien kautta. Ruotsin kieleen ei suomenkielisillä tai maahanmuuttajilla ole Suomessa mitään kontaktia "
Tässä mitä kirjoitat, on iso ristiriita: sanot toisaalta, että oma motivaatio on se joka ratkaisee. Sitten sanot että ruotsin kieleen ei voi olla kontaktia Suomessa.
Päinvastoin, Suomi tarjoaa motivoituneelle erinomaiset kontaktit juuri siksi, että meillä on palveluita myös ruotsin kielellä. Tuttuni kävi aikoinaan ruotsinkielisen armeijan suomenkielisenä. Hän sanoi, että kun kerran pitää antaa vuosi valtiolle, niin miksi hän ei hyödyntäisi sitä samalla ja oppisi ruotsin.
Minä olen opiskellut vieraita kieliä arbiksessa suomenkielisenä. Se on erittäin hyödyllistä, koska opin vieraan kielen ohessa myös ruotsia.
Kaikki tällainen liittyy ihmisen henkilökohtaiseen motivaatioon. Ja kaikkien kielten kohdalla kyse on aina tällaisesta motivaatiota.Motivoituneet A-ruotsin lukijat voivat toki lähteä opiskelemaan ruotsiksi ja luoda verkostot ruotsinkieliseen Suomeen (siihen alle 5%:n Suomeen), mutta tilastojen mukaan niin tekee vain alle prosentti ikäluokasta. Hyvä heille muttei merkitse mitään muille.
Miksette ole tyytyväisiä, että noinkin moni haluaa oppia ruotsia. Auttakaa te heitä oppimaan niin hyvää ruotsia kuin mahdollista - ja jättäkää muut rauhaan. Muilla on toiset askareet ja toiset kiinnostuksen kohteet ja toiset kontaktit.
Maailma on kylä . Nykyaikana Berliini tai Välimeri on lähempänä useimpia suomalaisia kuin Vaasa, koska kontakteja ei määritä rajat ja välimatka vaan kiinnostus.
- skxljd
Sanot, että Suomen kielivaranto olisi erinomainen.
Se on erinomainen vain jos katsotaan pelkästään kieltenopetukseen käytettyä aikaa: meillä lueteaan vieraita kieliä enemmän kuin muualla keskimäärin. Mutta kun kaikki lukevat kaksi samaa vierasta kieltä (äläkä nyt taas väitä, että englannin voisi vaihtaa pois), itse kielivaranto on uskomattoman kapea.- EIpakkoenglantia
Ei kai kukaan ole englantia vaihtamassa pois, englannin saa valita kuka tahansa, missä tahansa!
Se, että meillä ei ole "pakkoenglantia" taas on erinomainen asia, koska se tarjoaa suuren kielivapauden, jota nyt toteutetaan jo eteläisen Suomen isoissa kouluissa. Siellä oppilaat lukevat jo runsaasti A1- kielenä muuta kuin englantia, jolloin englanti tulee luontevasti "helpompana" ja tuttuna kielenä vasta tämän vaikeamman kielen jälkeen. Nämä oppilaat oppivat siis kaksi kieltä hyvin, mikä lisää kielten osaamistamme erittäin paljon. - sdsgf
EIpakkoenglantia kirjoitti:
Ei kai kukaan ole englantia vaihtamassa pois, englannin saa valita kuka tahansa, missä tahansa!
Se, että meillä ei ole "pakkoenglantia" taas on erinomainen asia, koska se tarjoaa suuren kielivapauden, jota nyt toteutetaan jo eteläisen Suomen isoissa kouluissa. Siellä oppilaat lukevat jo runsaasti A1- kielenä muuta kuin englantia, jolloin englanti tulee luontevasti "helpompana" ja tuttuna kielenä vasta tämän vaikeamman kielen jälkeen. Nämä oppilaat oppivat siis kaksi kieltä hyvin, mikä lisää kielten osaamistamme erittäin paljon.Pakkoruotsin alkaminen saa monet lopettamaan toisen A-kielen ja tietoisuus pakkoruotsin alkamisesta saa monet jättämään toisen A-kielen valitsematta. Tästä puhuivat myös kieltenopettajat kritisoidessaan ruotsin varhaistusta.
Oletko hyvä matikassa? Mietipä kuinka paljon enemmän maksaa takuta kaikkia kahden A-kielen ja yhden pakkoruotsin läpi verrattuna tilanteeseen, jossa laaja kielivarranto saadaan lukemalla kahta itse valittua kieltä. Aivan, se maksaa noin puolet enemmän kuin kaksi kieltä maksaisi. Ja nyt ei puhuta oppilaiden muiden resurssien tuhlaamisesta mitään. - demokratiaääni
Outoa, kun aikuiset jankuttavat pakkoruotsista jatkuvasti. Jospa energiaa riittäisikin Suomen oikeiden ongelmien pohtimiseen, yrittäjyyttä, innovaatioita, vientiä pitäisi saada lisää, eli kauppatasetta paremmaksi, sitä kautta hyvinvointia. Mitään oleellista ei saavuteta koulujen oppiaineiden muuttamisesta vapaaehtoisiksi aina, kun jotkut eivät tykkää kys. aineesta.
- hkjhkj
demokratiaääni kirjoitti:
Outoa, kun aikuiset jankuttavat pakkoruotsista jatkuvasti. Jospa energiaa riittäisikin Suomen oikeiden ongelmien pohtimiseen, yrittäjyyttä, innovaatioita, vientiä pitäisi saada lisää, eli kauppatasetta paremmaksi, sitä kautta hyvinvointia. Mitään oleellista ei saavuteta koulujen oppiaineiden muuttamisesta vapaaehtoisiksi aina, kun jotkut eivät tykkää kys. aineesta.
Huomasit siis, ettei sinulla ole minkäänlaisia perusteita pakolle etkä pysty kieltämään pakon ilmeisiä ongelmia, niin sitten rupeat puhumaan vain siitä, ettei pitäisi puhua koko kieltenopetuksesta.
Ymmärrätkö miten noloa tuollainen on! Kieltenopetus on korjattavissa pakkoruotsin poistolla ja saadaan kaikille huomattavasti mielekkäämpi ja yksilöitä paremmin kunnioittava ja osaamista tukeva koulu. - huomautus-
hkjhkj kirjoitti:
Huomasit siis, ettei sinulla ole minkäänlaisia perusteita pakolle etkä pysty kieltämään pakon ilmeisiä ongelmia, niin sitten rupeat puhumaan vain siitä, ettei pitäisi puhua koko kieltenopetuksesta.
Ymmärrätkö miten noloa tuollainen on! Kieltenopetus on korjattavissa pakkoruotsin poistolla ja saadaan kaikille huomattavasti mielekkäämpi ja yksilöitä paremmin kunnioittava ja osaamista tukeva koulu.Perusteita on pilvin pimein, tälläkin palstalla niitä on moneen kertaan kerrottu, ja aina tulee joku kyselemään niitä uudestaan. Luetun ymmärrys ei toimi? Oppivelvollisuuden pakosta on vaikeuksia joillekin, ei sitä silti voi alkaa vapaaehtoistamaan yleisesti.
- valittavat.aikuiset
sdsgf kirjoitti:
Pakkoruotsin alkaminen saa monet lopettamaan toisen A-kielen ja tietoisuus pakkoruotsin alkamisesta saa monet jättämään toisen A-kielen valitsematta. Tästä puhuivat myös kieltenopettajat kritisoidessaan ruotsin varhaistusta.
Oletko hyvä matikassa? Mietipä kuinka paljon enemmän maksaa takuta kaikkia kahden A-kielen ja yhden pakkoruotsin läpi verrattuna tilanteeseen, jossa laaja kielivarranto saadaan lukemalla kahta itse valittua kieltä. Aivan, se maksaa noin puolet enemmän kuin kaksi kieltä maksaisi. Ja nyt ei puhuta oppilaiden muiden resurssien tuhlaamisesta mitään.Luin aikoinaan pitkän matikan ja opiskelin 3 vierasta kieltä. En ollut ainoa.
Jos joku on hyvä matikassa tänä päivänä ja haluaa satsata siihen, niin hän ei valitse kahta A-kieltä. Miksi hänen pitäisikään valita näin paljon kieliä? Sehän tarkottaisi lopulta, että hän lukisi jopa 5 vierasta kieltä pitkän matikan ohessa.
On tosi kaukaa haettua kytkeä mitä ihmeellisimmillä tavoilla aasinsilta pakkoruotsiin valittamalla olemattomista: "en voi tehdä tätä kun on pakkoruotsi". Yksinkertainen ratkaisu on OLLA TEKEMÄTTÄ. Elämä on valintoja.
(oudointa tällä palstalla on se, että valittajat ovat keski-ikäisiä ja vanhempia) - Opittiin_Osattiin
hkjhkj kirjoitti:
Huomasit siis, ettei sinulla ole minkäänlaisia perusteita pakolle etkä pysty kieltämään pakon ilmeisiä ongelmia, niin sitten rupeat puhumaan vain siitä, ettei pitäisi puhua koko kieltenopetuksesta.
Ymmärrätkö miten noloa tuollainen on! Kieltenopetus on korjattavissa pakkoruotsin poistolla ja saadaan kaikille huomattavasti mielekkäämpi ja yksilöitä paremmin kunnioittava ja osaamista tukeva koulu.90-luvulla luettiin vielä riittävästi kieli ja niitä myös opittiin, ja silloinkin oli pakkoruotsi.
Eli ei pakkoruotsin poisto voi silloin olla ainoa "lääke" kielten osaamattomuuteen ja motivaation puutteeseen. - HBLkommentarBra
Opittiin_Osattiin kirjoitti:
90-luvulla luettiin vielä riittävästi kieli ja niitä myös opittiin, ja silloinkin oli pakkoruotsi.
Eli ei pakkoruotsin poisto voi silloin olla ainoa "lääke" kielten osaamattomuuteen ja motivaation puutteeseen.Finlandssvenskar och SFP borde nu hastigt ta initiativet och börja driva på en lösning som garanterar _god_ svensk service i kommuner där det finns svenskspråkiga, i stället för principiell (men i praktiken obefintlig i de flesta fall) svensk service i alla kommuner.
Tex. genom att man lagstiftar att andelen av personalen på olika statliga och kommunala verk som talar GOD svenska skall vara på samma nivå som det finns finlandssvenskar i kommunen. Och det förutsätter inte att alla läser svenska. - ehdotavaan
HBLkommentarBra kirjoitti:
Finlandssvenskar och SFP borde nu hastigt ta initiativet och börja driva på en lösning som garanterar _god_ svensk service i kommuner där det finns svenskspråkiga, i stället för principiell (men i praktiken obefintlig i de flesta fall) svensk service i alla kommuner.
Tex. genom att man lagstiftar att andelen av personalen på olika statliga och kommunala verk som talar GOD svenska skall vara på samma nivå som det finns finlandssvenskar i kommunen. Och det förutsätter inte att alla läser svenska.Jos haluat, että ruotsia taitavaa palvelijajoukkoa löytyy, täytyy työpaikoilla ymmärtää, että kun hoitaja/lääkäri tapaa yhden tai kaksi ruotsinkielistä potilasta vuodessa, ei kielitaito voi säilyä. Heille pitää siis työaikana vetää viikottain ruotsintunteja. Ehdottakaapa tätä :D
- kkjhj
Minäkin kirjoitin pitkän matikan ja luin kolmea kieltä - mutta nyt näen tämän päivän kouun ja nuorten realiteetit. Monella on juuret Suomen ulkopuolella ja jokin muu kotikieli kuin nämä meidän. Nuorilla on ylipäätään kova kilpailu ja isot vaatimukset, paljon isommat kuin aikaisemmilla sukupolvilla.
Pakkoruotsi on koulun nollasummapelissä valtava satsaus - ja poissa kaikesta tärkeämmästä. On oikein ja kohtuullista, että kunnioitamme perheiden valintaa kielten suhteen - niin tehdään muuallakin ja erityisesti pientä suomea puhuvien kohdalla se on tärkeää, oli kyse kotosuomalaisista tai maahanmuuttajista.- ehdotavaan2
Siinähän ehdotat. Jos haluat, että ruotsia taitavaa palvelijajoukkoa löytyy, täytyy työpaikoilla ymmärtää, että kun hoitaja/lääkäri tapaa yhden tai kaksi ruotsinkielistä potilasta vuodessa, ei kielitaito voi säilyä. Heille pitää siis työaikana vetää viikottain ruotsintunteja. Ehdottakaapa tätä :D
- oeworpwoi
Valtaosa maahanmuuttajalapsista käy ihan nomaalisti peruskoulua muiden mukana ja oppii tai on oppimatta vaaditut kielet. Näin tapahtuu kaikissa muissakin maissa, joissa maahanmuuttajia on. Heitä varten ei järjestetä erillisiä, poikkeavia kieliopintoja, muuten kuin oman äidinkielen osalta. Ja joissakin kouluissa voi maahanmuuttaja aloittaa ruotsin vasta lukiossa, jolloin hänen ei tarvitse kiriä muita kiinni.
1. polven maahanmuuttajilla ja heidän lapsillaan on usein ongelmia sopeutumisessa, mutta 3. sukupolvi on jo hyvin sopeutunutta. - jhgbkbhb
oeworpwoi kirjoitti:
Valtaosa maahanmuuttajalapsista käy ihan nomaalisti peruskoulua muiden mukana ja oppii tai on oppimatta vaaditut kielet. Näin tapahtuu kaikissa muissakin maissa, joissa maahanmuuttajia on. Heitä varten ei järjestetä erillisiä, poikkeavia kieliopintoja, muuten kuin oman äidinkielen osalta. Ja joissakin kouluissa voi maahanmuuttaja aloittaa ruotsin vasta lukiossa, jolloin hänen ei tarvitse kiriä muita kiinni.
1. polven maahanmuuttajilla ja heidän lapsillaan on usein ongelmia sopeutumisessa, mutta 3. sukupolvi on jo hyvin sopeutunutta.Maahanmuuttajat huomioidaan kyllä. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajien kohdalla on aivan selvää, että toisen vieraan kielen sijaan he voivat valita:
- lisää omaa kotikieltä
- lisää koulukieltä ruotsia
- lisää englantia.
Kyse on siitä, että kun nuorella on haasteena opiskella vieraalla kielellä ja vaara menettää oma ajattelun ensisijainen kieli, eli äidinkieli sekä mahdollisesti tausta, jossa ei ole lainkaan englantia, häntä tuetaan saamaan juuri hänelle mahdollisimman hyvä ja myöhempää elämää (opintoja tai työelämää) tukeva kielitaito.
Meillä on maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka puhuvat puutteellista suomea ja joilla on vaikeuksia niin kotikielessä kuin englannissa - meillä heitä ei saa vapauttaa ruotsista vaan heidän kohdallaan tuhlataan kallista erityisopetusresurssia, jotta he saavat alkeet myös ruotsista, mutta loppujen lopuksi heidän kielitaitonsa ei riitä jatko-opintoihin tai jatko-opinnot tulevat olemaan kovin takkuisia.
Täällä pakkoruotsin puollustajat korskeasti toteavat, että maahanmuuttajat menköön hiiteen ja jääköön vaille koulutusta, jos eivät opi kieliä - mutta ainoa kestävä maahanmuuttopolitiikka on se, että annamme maahanmuuttajanuorille sellaista koulutusta, joka nostaa heidät keskeisissä aineissa muiden tasolle - tämä tarkoittaa erityisesti suomen ja englannin osaamista ja muiden opintojen karsimista, erityisesti pakkoruotsin karsimista.
Muilla ryhmillä on taas muita alueita, joita pakkoruotsi syö. Pakkoruotsin aika on ohi. On aika antaa nuorille hyvät eväät heille tärkeissä aineissa. - evjp
jhgbkbhb kirjoitti:
Maahanmuuttajat huomioidaan kyllä. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajien kohdalla on aivan selvää, että toisen vieraan kielen sijaan he voivat valita:
- lisää omaa kotikieltä
- lisää koulukieltä ruotsia
- lisää englantia.
Kyse on siitä, että kun nuorella on haasteena opiskella vieraalla kielellä ja vaara menettää oma ajattelun ensisijainen kieli, eli äidinkieli sekä mahdollisesti tausta, jossa ei ole lainkaan englantia, häntä tuetaan saamaan juuri hänelle mahdollisimman hyvä ja myöhempää elämää (opintoja tai työelämää) tukeva kielitaito.
Meillä on maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka puhuvat puutteellista suomea ja joilla on vaikeuksia niin kotikielessä kuin englannissa - meillä heitä ei saa vapauttaa ruotsista vaan heidän kohdallaan tuhlataan kallista erityisopetusresurssia, jotta he saavat alkeet myös ruotsista, mutta loppujen lopuksi heidän kielitaitonsa ei riitä jatko-opintoihin tai jatko-opinnot tulevat olemaan kovin takkuisia.
Täällä pakkoruotsin puollustajat korskeasti toteavat, että maahanmuuttajat menköön hiiteen ja jääköön vaille koulutusta, jos eivät opi kieliä - mutta ainoa kestävä maahanmuuttopolitiikka on se, että annamme maahanmuuttajanuorille sellaista koulutusta, joka nostaa heidät keskeisissä aineissa muiden tasolle - tämä tarkoittaa erityisesti suomen ja englannin osaamista ja muiden opintojen karsimista, erityisesti pakkoruotsin karsimista.
Muilla ryhmillä on taas muita alueita, joita pakkoruotsi syö. Pakkoruotsin aika on ohi. On aika antaa nuorille hyvät eväät heille tärkeissä aineissa.Ruotsiin vertaaminen on ontuvaa, se on yksikielinen maa. Suomi tekee tänne parhaiten soveltuvaa politiikkaa, ei matki muita huonommin soveltuvia käytäntöjä, se olisi typerää.
- jkjbkjbk
evjp kirjoitti:
Ruotsiin vertaaminen on ontuvaa, se on yksikielinen maa. Suomi tekee tänne parhaiten soveltuvaa politiikkaa, ei matki muita huonommin soveltuvia käytäntöjä, se olisi typerää.
Jos siis Ruotsissa, yksikielisessä maassa, jossa maan pääkieli on indoeurooppalainen, maahanmuuttajien kielitaakka on kohtuuton, niin sitä kohtuuttomampi se on meillä - ja pakkoruotsi on ehdottomasti liikaa.
Maahanmuuttajilla on oikeus kotoutua ja saada paras mahdollinen koulutus riippumatta siitä, onko tullut Ruotsiin vai Suomeen. Jos meillä maahanmuuttajat syrjäytetään kaksikielisyysnäytelmän ylläpitämiseksi pois korkeammista opinnoista, niin se on paitsi inhimillisesti väärin myös hitonmoinen riesa koko yhteisölle, koska vain kotoutuneet ja kouluttautuvat maahanmuuttajat eivät muutu taakaksi ja uhaksi. - gfnl
jkjbkjbk kirjoitti:
Jos siis Ruotsissa, yksikielisessä maassa, jossa maan pääkieli on indoeurooppalainen, maahanmuuttajien kielitaakka on kohtuuton, niin sitä kohtuuttomampi se on meillä - ja pakkoruotsi on ehdottomasti liikaa.
Maahanmuuttajilla on oikeus kotoutua ja saada paras mahdollinen koulutus riippumatta siitä, onko tullut Ruotsiin vai Suomeen. Jos meillä maahanmuuttajat syrjäytetään kaksikielisyysnäytelmän ylläpitämiseksi pois korkeammista opinnoista, niin se on paitsi inhimillisesti väärin myös hitonmoinen riesa koko yhteisölle, koska vain kotoutuneet ja kouluttautuvat maahanmuuttajat eivät muutu taakaksi ja uhaksi.Jos osaa suomea JA ruotsia saa töitä paremmin, kuin jos osaa vain toista kotimaista kieltä. Kotoutumista ajatellen.
gfnl kirjoitti:
Jos osaa suomea JA ruotsia saa töitä paremmin, kuin jos osaa vain toista kotimaista kieltä. Kotoutumista ajatellen.
Mitä hyötyä jossitella ruotsintaidolla (josta ei näytä olevan iloa edes meille valmiiksi suomenkielisille), kun maahanmuuttajanuoren koulutus takkuaa jo heikon äidinkielen, suomen ja englannin takia?
- 2010degrönä
!Finlandssvenskar och SFP borde nu hastigt ta initiativet och börja driva på en lösning som garanterar _god_ svensk service i kommuner där det finns svenskspråkiga, i stället för principiell (men i praktiken obefintlig i de flesta fall) svensk service i alla kommuner.!
andelen av personalen på olika statliga och kommunala verk som talar GOD svenska skall vara på samma nivå som det finns finlandssvenskar i kommunen. Och det förutsätter inte att alla läser svenska.
Vihreät De grönat ehdotti asiaa jo 2010. Astrid Thors, sfp, sai raivokohtauksen ja syytti vihreitä perustuslain rikkomisesta, Siis jo 2010!! !
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1323029Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html2712688Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j641708Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html2091675- 591572
Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa831239- 451228
Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä781202Purra esiintyi epäasiallisesti
Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M3051063Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi391022