..mutta sen lämmittäminen on kallista puuhaa jos ei ole puuta omasta takaa. Se on vähän niinkuin styrokseristeinen asuntovaunu, tarkenee mutta menee pullo päivässä.(kaasua)
Kyllä hirsitalossa tarkenee...
Jylppy
288183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ihme rutisijoita täälläkin pyörii. Persaukiset voi ihan hyvin asustella lähiössä. En kaipaa sellaista väkeä naapuriini, jotka inisevät muutamista satasista vuosikulutuksissa. Tuollaisen itkemisenkin sijaan kun painaa tavallistakin työtä, niin pätikän pitäis piisata laskujen maksamiseen. Keitä kiinnostaa rakentaa Jukka-rukkia ja ä-taloja, niin anti palaa vaan. Säästelkää pennosianne kaikin mokomin. Sopii minulle, että asustetaan lastulevykyökissä upojen kanssa ja pöllytellään kipsilevyjä ja muoveja. Pitäisi sopia kaikille, että joku haluaa elää puun sisällä, vaikka kalliimminkin.
Asun hirsirunkoisessa, 1934 valmistuneessa talossa.Taloon ei ole lisätty MITÄÄN lämpöeristeitä.Ylhäällä on purueriste, kuten lattiassakin.Ulkoseinissä on tervapaperi,ja lautavuoraus.Sisäseinissä lautakoolaus ja noin 10 mm kovalevy.Talo lämpiää öljyllä.Kattilana Arimax Eetta 17.
Talosta on turha hakea kylmiä nurkkia ja lämpö on tasaisen miellyttävä.Mistään ei tunnu vetoa.
Ilmeisesti ennen osattiin rakentaa parempia hirsitaloja kuin nykyisin.
Öljyä menee hiukan alle 2000 litraa vuodessa,mutta suurin syy surehkoon öljynkulutukseen ovat päivittäin lämmintä vettä käyttävä nuoriso.Talo on 130 neliötä.
Aivan käsittämätön kulutus 130 neliön talossa. Kyllä joillakin on varaa.
Niinhän se on että Suomessa kateellinen kilisee kauimmas. Oma taloni on täysin 1904-06 rakentamisen ja laajentamisen jäljiltä kaiken eristämisen osalta. Alapohja kaipaa fyllien tiivistelyä ehkä, samoin yläpohja. Mutta kummasti ja lämpimästi tässä olen asunut pelkästään uuneilla tapahtuvan puulämmityksen varassa. Vain pitkinä poissaoloaikoina (viikonloput, lomat), jätän sähköpatterit päälle.
Minusta vanhassa pilaamattomassa hirsitalossa asuminen on yksinkertaisest luksusta, jota ei saa missään muussa talotyypissä, ei lähiöbunkkerissa eikä kipsi-lastulevy-virityksissä vaikka kuinka vuolukivitakka taitaa nykytaloista löytyä. Mukava laittaa kakluuneihin valkeat ja tehdä ruokaa puulieden lämmössä.
No niin. Vaikka polttelisit verollista dieseliä, ei normaalin ihmisen tuloissa tuollaiset litramäärät näy vielä missään. Tarvitsisiko tuollaisesta vielä jollain nipistää säästöä? Aika ankeaa nihlismiä, jos yhden viikonlopun rälläyslaskun takia aletaan penäämään älyttömiä säästöjä, mitä älyttömimmillä keinoilla. Kiinnostaako jotain oikeasti muuten löpön litrahinnat? Soitteleeko joku tarjouksia tuollaisen 2000 litran perään? Säästöähän saattaa tulla ainakin 40€ vuodessa. Älkää nyt ottako stressiä hiluista.
Mitä maksaa tuo mielestäsi käsittämätön kulutus?Jos öljyn hintana on 50 cnt, niin vuosikulut ovat 1000 € eli 83 €/kk eli alle 3 euroa/päivä. En tiedä, mikä on lämpimän veden osuus, mutta kerrostaloissa 4 hengeltä veloitetaan siitä 40 - 50 euroa. Tuon talon lämmitykseen kuluu siis noin 40 €/kk.
Ja tuoko on kallista? Hankipa metsästä puut, pilko, kanna ja lämmitä niillä ja laske sitten työllesi tuntihinta.
Kyllä voit olla ylpeä asumistavastasi ja pienestä kulutuksesta! Olen jopa hieman kateellinen tuosta talostasi ja varsinkin pienestä kulutuksesta. Itämaantietäjä hypätköön volttia ja asukoon missä lystää.
Puolet liikaa.
Terve
En pidä pahana hirsitaloni lämmönkulutusta, koska puut on kulunut lämmitykseen tasan 1 heittokuutio per kuukausi kuluvan talven aikana. Talo on kolmikerroksinen rinne talo ja ulkomitat 11,6*7,4. Tällä hetkellä lämmitetään kahta ensimmäistä kerrosta ja yläpohjassa on eristettä vasta 10 senttiä. Lämpötilana on sisällä pidetty 15 jossa on mukava vielä työskennellä, ettei tule liian kuuma. Joten en pidä lämmönkulutusta pahana.
No, meillä wanha iso hirsitalo, rakennettu kuulopuheiden mukaan 1902 (kukaan ei oikein tiedä),yhteensä 170 neliöö. Pikku remppaa tehty 70-luvulla jolloin tehtiin vesijohto, wc:t ja viemärit. Mutta alkuperäiset eristyssammalet ja vastaavat ovatten yhä palveluksessa. Lämmitysklapeja menee paljon, mutta eihän ne rahana paljoa maksa, muutaman tankillisen moottorisahabensaa vuodessa, klapikoneen ja viitseliäisyyttä. Tuossa sitä metsää kasvaa takatontilla ihan riittämiin.
Laskeskelin kerran, että hehtaari metsää
riittää pitämään omakotitalon lämpimänä jos kasvustoa vähänkin järkevästi hoidetaan.
Nyt kun talossa on asuttu noin 1½ vuotta ja eka tasauslaskukin sähkölaskusta saatu, niin ei se minua ainakaan järkyttänyt. Tiedän monia, jotka saa ihan tavallisessakin talossa kulumaan saman verran sähköä. Vuosikulutus oli siis 25 000 KWh. Talvisin lämmitetään takkaa ehkä joka toinen päiviä.
Eikä tarvi sisällä edes perse huurussa istua (lämpö tasainen 21 astetta). Toki hirsitalon tekijän kannattaa varautua siihen, että sähköä (öljyä) lämmitykseen menee vähän enemmän kuin jossain elementti-pakettitalossa, mutta ei siis mitään hirveitä.
Me ollaan otettu se asenne, että emme hirveesti tuijottele sähkön kulutusta. Sitten sitä menee liikaa, jos rahat loppuvat. Toistaiseksi se on riittänyt. Hirsitalon muut edut ovat kuitenkin niin paljon paremmat kuin muovielementtitaloissa.
Asut sitten hengittävässä talossa. Jos ilma vaihtuisi normaalisti, sähköä kuluisi 40.000 kWh.
Onkohan älväri tms. palkannu tänne provoilijoita. Mitä v...ua se sulle köyhä kuuluu, miten toiset asuu.
Ai että mitä kuuluu miten köyhät asuu. Onko netiketissä tai jossain kielletty tänne kirjoitteleminen mitä? Vahingonilosta huomauttelen, että pitää säästää ilman vaihtamisesta kun muuten tulee elämä kalliiksi.
Tosin hirsitaloja voisikin kutsua mainosta mukaillen "Elämä on-taloiksi".
Tuota tuota... Voitko ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa, millainen kokemus sinulla on hirsitaloista ja niissä asumisesta. Itselläni on kokemusta useamman vuoden ajalta nykyaikaisesta hirsipytingistä. Asunnon koko hiukka vaille 200 neliötä, koneellinen ilmanvaihto, laiskana miehenä paljon sähkövempeleitä ja tottakai myös takka/leivinuunijuttu. Sähkön kulutus vuositasolla on alle 25 000 KWh, jota en pidä pahana. ITÄmaa tiedon lähteenä ei kuulosta kovin vakuuttavalta, ehkä kuitenkin osuvalta. Elämä(ni) on -ainakin asumisen osalta- aika laadukasta, ei kallista.
Asut siis kahdessa kerroksessa. Alempi harkkoa tai ylempi tavallista rankorakennetta. En mene noin halpaan.
Aivan mieletön kulutus 2-kerroksiseen taloon, jossa alakerta tai yläkerta on nykyaikaisen energiataloudellinen. Kyllä hirsirakenteinen kerros on melkoinen tuhlari. Elämä on.
asun Puolitoistakerroksisessa hirsitalossa, joka on tehty 200 mm lamellihirrestä ja talo on hirttä ylös asti.alakerran huonekor.n.2600 ja yläkerrassa on sivuseinän korkeus n.1200mm ja huonek.keskellä 2500mm. talon pohjan koko on 8600*13600. katto jyrkkyys 1:1,5 eli siitä laskemaan kuutiota joita lämmitän sähköllä (yö/päiväsähkö). sähkön kulutus vuositasollo n.24 000 kwh. perhe koko 2 3 lapset kaikki alle 10v joten pyykikoneet yms. ahkerassa käytössä. En vaihtaisi pois hirsitalosta vaikka sähkön kulutus olisi tuplat muihin verratuna. Elämä on ihanaa
Vastaa, älä jankkaa.
Puolitoistakerroksinen. Niinpä niin. Kattoa suurin osa. Ei voi verrata mihinkään. Aivan mieletön kulutus puolitoistakerroksiseksi taloksi. Vedä itsesi jostain alas. Vaikka viherpiipertäjän puuceestä.
Korkeintaan on tainnut lapsena hirsi pudota kipeesti varpaille ja jättänyt ikuiset traumat tyypin päähän.
Kerro nyt Itämaantietäjä ihan omakohtaisia kokemuksia hirsitalon sähkönkulutuksesta ja vetoisuudesta.
Uteliaana odotan sellaista tietoa. Jotenkin hassua, että joku tyyppi vetää noin kovasti hernettä nenään siitä, että toiset on tyytyväisiä hirsitaloasukkeja.
Mulle itselleni on ihan sama vaikka joku asuisi esim. Älvsbytalossa ja on siihen tyytyväinen. Hyvä juttu, on tehnyt onnistuneen valinnan. Siis itse päättänyt niin ja jos homma toimii hänen mielestään, niin mikäs sen mukavampaa. Itse en ole ko. talossa koskaan asunut, enkä niitä tehnyt, joten minä en mene sitä silloin myöskään haukkumaan. Kuten en muitakaan talovalmistajia, tai rakennustapoja, kun en ole niitä kokeillut.
Olen valinnut hirsitalon ja viihdyn siinä. Ja minä kuten moni, moni muukin hirsitalon asukki muuten, olen myös rakennusalalla töissä.... Kertookohan se mitään?
Sun aikaleimoista päätellen ei ihme, että tarvitsee laskea joka penni mitä menee lämmitykseen.
Jos työmoraali on tuota luokkaa, että voi kaikki päivät surffat netissä ja käyttää ylimääräisen energian kuittaluun täällä, niin ei ihme, että tilikin on sitten sen mukainen.
Pieni kerrostalokaksio on aika taloudellinen ratkaisu.
Miksi tuota pitää todistella aivan uupumukseen asti. Asiassa on jotain pahasti vialla.
Kateuden käärme on itämaan tietäjään iskenyt. Ei ole muuta selitystä. Hirsitalohan ei sovi kaikille, se on vähän kuin nainen, sitä pitää ymmärtää - myös oikkuineen - ja pitää hyvänä. Jos ei ymmärrä niiden päälle niin paras olla ilman.
Mulla muuten meni koko viime vuonna 3kWh sähköä, kaiken lämmitin puulla paitsi joululoman ajan. Silloin hulahti 1000 kWh kun oli 3 viikkoa sähköpattereilla perinteinen lisäeristämätön hirsitalo. Puita kului 15-25 mottia, en tiedä tarkkaan. Lämmön pidin 17-20 asteessa, riippuen vuorokauden ajasta. Erittäin tyytyväinen 100-v hirsitalon asukas olen, historialliset arvot kaiken muun mukavan lisäksi kaupan päälle.
Niin miksi. Jatka vain todistelujasi sieltä 17,5 neliön itähelsinkiläisestä yksiöstäsi käsin. Tuijottele aamuaurinkoa ainoasta, itäänpäin avautuvasta ikkunastasi käsin, sillä katso: valo ja viisaus tulee idästä.
Meillä 30-luvulla tehty hirsitalo n.100neliötä, öljylämmitys. Öljyä menee noin 1300 litraa/vuosi. Lämpöä on pidetty noin 20-22 asteisena. Ei paha kulutus ollenkaan omasta mielestä.
Entäs sähköä ja halkoja? Pieneen taloon. Onko ilmanvaihto kunnossa?
Sähköllä ei lämmitetä ollenkaan, keittiössä on pieni puuhella mitä muutaman kerran viikossa tulee lämmitettyä. Ilmanvaihto on huolellisesti suunniteltu. Pieni talohan tämä kyllä on, 100 neliötä on kokonais lattiapinta-ala kolmessa kerroksessa.