Mistä kiusaaminen johtuu?

Olen usein pohtinut, mistä kiusaaminen johtuu. Miksi joku kiusaa toista? Koulut ja työpaikat ovat otollisia paikkoja kiusaajalle. Puhutaan koulukiusaamisesta ja työpaikkakiusaamisesta. Mutta paikka voi löytyä myös taloyhtiöstä, harrastusten parista, mistä vain.

Kevään ylioppilaskirjoituksissa, äidinkielen esseekokeessa, oli mahdollisuus pohtia kiusaamisen syitä ja seurauksia psykologi Vesa Nevalaisen blogitekstin pohjalta. ”Kiusaaja iskee siihen, missä sattuu kipeimmin", Nevalainen kirjoittaa kiusaamista käsittelevässä tekstissään.

Ajattelisin, että kiusaajan täytyy aina olla jollain tapaa onneton ihminen. Kiusaaminen on ehkä hänen viimeinen yrityksensä täyttää omaa sisäistä tyhjyyttään, paikata jotain omaa traumaansa, ikään kuin hakea apua toisen kustannuksella, loukkaamalla tätä. Ehkä hän toimii käsittelemättömien ongelmiensa pohjalta ja projisoi niitä toisiin ihmisiin. Onnettomimmaksi asian tekee se, että kiusaaja tekee yleensä kaiken tämän tiedostamattaan.

Omanarvontuntoinen ihminen kohtelee muita ja vaatii itseään kohdeltavan tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Jos ihmisellä on tarpeeksi hyvä itsetunto ja hän on tasapainossa itsensä kanssa, hän haluaa etsiä toisesta hyvää. Silloin ei ole mitään tarvetta loukata toista. Ja jos kritiikkiin on aihetta, hän pyrkii antamaan sen rakentavassa ja kannustavassa hengessä.

Ehkä kiusaamisen taustalla on aina alemmuuden ja kateuden tunteita? Usein kiusaamiseen liittyy myös narsismi. Narsistinen ihminen haluaa olla kaiken keskipiste ja hänen pahin pelkonsa on, että joku toinen on häntä parempi.

Nevalainen kirjoittaa, että kiusaamisesta ei selviä ilman vammoja. Surullista on lukea, millaisia nämä vammat voivat olla: "Hän masentuu todennäköisemmin kuin ilman kiusatuksi joutumista. Hän pitää kauneimmat ja herkimmät puolensa piilossa.” Näin voi käydä, jos ei uskalla kertoa asiasta muille, jolloin joutuu kantamaan yksin raskasta taakkaansa. Kannattaa etsiä luotettavia ihmisiä, joille voi puhua ja jotka voivat olla tukena.

Ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet lukiolaiset eivät olleet aina Nevalaisen kanssa samaa mieltä. Eräs opiskelija kirjoitti olleensa kiusattu, mutta selvinneensä elämässään silti erittäin hyvin.

Mitä vaikutusta some-kulttuurilla voi olla kiusaamiseen? Ehkä netissä on helppo unohtaa, että lukijoina ja kokijoina on aitoja ihmisiä? Ikäviä kommentteja on liian helppo sanoa, kun vaikuttaa siltä, että edessä on pelkkä ruutu.

Joskus kiusaaminen puetaan huumorin asuun. ”Se oli huumoria”, voi olla toisinaan myös vaarallinen lause. Hyvän huumorin tunnistaa, mutta jos se loukkaa toista, se ei ole asiallista eikä arvokasta. Loukkaavan toiminnan perusteluksi ei myöskään käy lause: ”Minä nyt kerta kaikkiaan vain olen tällainen.”

Kiusattu voi kertoa kokemuksistaan läheisille, koulussa terveydenhoitajalle tai kuraattorille, mutta myös on tärkeää auttaa myös kiusaajaa. ”Kiusaajan auttaminen on vaikeampaa, mutta ei tietenkään mahdotonta", Nevalainen toteaa.

Raamatussa on paljon esimerkkejä kiusaamisesta. Lain- ja kirjanoppineet sekä fariseukset kiusasivat Jeesusta, koettivat saada hänet monimerkityksellisillä kysymyksillään ansaan. Eräässä seurapuheessa puhuja totesi kerran, että he olivat yksinkertaisesti kateellisia Jeesukselle, kun tämä teki ihmetekoja, joihin he eivät pystyneet.

Jeesus osasi kuitenkin aina vastata kiusaajilleen viisaasti ja oikein. Näin tapahtui esimerkiksi kohdassa, jossa lainoppinut tuli kysymään Jeesukselta, onko oikein maksaa veroa keisarille: "Jeesus tiesi heidän teeskentelevän ja sanoi: "Miksi te yritätte saada minut ansaan? Näyttäkää minulle denaarin raha." He ottivat esiin rahan, ja hän kysyi: "Kenen kuva ja nimi siinä on?" "Keisarin", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu." Tämä vastaus jätti heidät ymmälle."

Kiusaaminen on aina väärin ja aiheuttaa kiusatulle kärsimystä. Kiusaamiskokemusten käsittely ja sen kautta tullut ymmärrys voivat kuitenkin tuoda ihmisen persoonallisuuteen jotakin uutta. Kiusaamista kokeneilla saattaa olla poikkeuksellisen vahva kyky asettua toisen ihmisen asemaan, ymmärtää toisten kärsimystä ja ottaa toisen tunteet ja tarpeet huomioon. Se voi kehittää myös ongelmanratkaisukykyä, joka auttaa selviämään vaikeista tilanteista myöhemmin.