Mitä on juutalaisuus

Vastailen tässä, vaikken olekaan lestadiolainen.
Hehän hylkäsivät Jeesuksen Messiaakseen, kun sanoivat Pilatukselle, että ei meillä ole kuningasta vaan keisari, ja surmauta hänet.
Niinpä he menettivät liittonsa Jumalan kanssa. Oletettavasti he odottavat sellaista Messiasta joka heidät ennallistaisi, mutta muuta ei ole kuin Jeesus jonka he hylkäsivät. Heidän temppelinsä tuhottiin ja papisto ja kaikki sukuluettelot katosivat.
He kai jatkavat esimerkiksi Mooseksen lain alaisten vuosittaisten juhlien viettoa, mutteihän niitä voida lain mukaankaan pitää, koska papistoa ei Mooseksen lain järjestyksen mukaan enää ole.
Heillä on omat perimälait ja Toora, mutta hengellinen tila on kai samalla tasolla kuin meidänkin kirkkomme eli maallistunut ja muotomenoihin kangistunut.
Toisaalta on kaikenlaisia liitelakeja esimerkiksi sapatin viettoon ym.
On jumalisen antaumuksen ulkokuori, mutta ei sen voimaa.
Paavalista tuli Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi ja kansakuntien apostoli, tuo hänen lestadiolaiseksi nimittäminen oli kai jonkinlaista...

Oikean juutalaisen uskon ytimessä oli Messiaan eli Kristuksen odottaminen, ja, – sitten kun hän saapuisi, – vastaanottaminen.

Vain pieni vähemmistö sen aikaisista juutalaisista oli oikeita juutalaisia, eli elävässä uskossa olevia juutalaisia, tai sellaiseksi silloin parannuksen tekeviä, jotka siksi ottivat Kristuksen eli Messiaan, Herran Jeesuksen Kristuksen, vastaan uskolla, silloin kun Herra Jeesus Kristus teki julistustyötään opetuslapsineen, tai kun Johannes Kastaja ilmoitti Jeesuksen olevan Kristus.

Siispä oikeassa uskossa olevat kristityt eli elävässä uskossa olevat vanhoillislestadiolaiset ovat niitä oikeita juutalaisia uskoltaan, joskaan juuri kukaan heistä ei ole lihallisesti juutalainen, kuin ainoastaan joku harva. Paavali on kieltänyt Pyhän Hengen johdattamana kristittyjä pakanoita (ei-lihallisia juutalaisia) noudattamatta niitä Raamatun säädöksiä ja määräyksiä, jotka Jumala on tarkoittanut vain lihallisten juutalaisten (ympärileikattujen ja näiden lasten (keskiajalla tätä muutettiin Raamatun vastaisesti niiden lihallisten juutalaisten keskuudessa, jotka ovat uskoltaan vääriä juutalaisia, koskemaan ainoastaan juutalaisen äidin lapsia lasten osalta)) noudatettaviksi.

Nuo ainoastaan ymrärileikatuille juutalaisille ja vastaaville juutalaisille naisille (naisia ei tosin ympärileikata, kuten kaikki tiedätte) osoitetut säädökset ovat menettäneet varsinaisen merkityksensä silloin, kun Herra Jeesus Kristus ristiinnaulittiin ja kuoli (mutta nousi kolmantena päivänä kuolleista), koska silloin esirippu repesi auki kaikkeinpyhimpään. Niin ei siis tarvitse enää rituaalisesti leikata ulkonaista lihan esirippua esinahassa, joka oli esikuva Jeesuksen Kristuksen, "Veriyljän", koko ruumiin ympärileikkaukselle, kun Kristuksen henki tehtiin eläväksi ja erkani hänen ruumiistaan Golgatan keskimmäisellä ristillä.

2. Moos. 4:
24 Matkan varrella Herra tuli Moosesta vastaan paikassa, johon hän oli perheineen yöpynyt, ja aikoi surmata hänet.
25 Silloin Sippora otti terävän piikiven, leikkasi pois poikansa esinahan ja kosketti sillä Moosesta jalkojen väliin sanoen: "Sinä olet minun veriylkäni."
26 Niin Herra jätti Mooseksen rauhaan. Sippora oli ensimmäinen, joka sanoi "veriylkä" puhuessaan ympärileikkauksesta.

Paavali ei hyväksynyt yhdenkään pakanan (ei- lihallinen juutalainen) ympärileikkaamista uudenliiton ajalla. Tietenkään vanhanliiton ajalla (ennen Kristuksen ristinkuolemaa) ei ollut väärin ympärileikata niitä pakanoita, jotka kääntyivät juutalaisiksi, vaan se oli oikein tehty silloin, jos parannus eli kääntymys juutalaiseksi oli aito (tietenkään naisia ei ympärileikattu silloinkaan, kuten kaikki tiedämme).

Kuitenkin Paavali hyväksyi edelleen uudenliiton ajalla lihallisten juutalaisten ympärileikkauksen, jos he olivat kokonaan tai osittain lihallisesti juutalaisia, eli jos heidän vanhemmissaan tai esivanhemmissaan oli juutalaiseksi kääntyneitä lihallisesti pakanoita tai täysverisiä juutalaisia (Jaakobin jälkeläinen), jotka tunnustavat todellista juutalaista uskoa (eli uskoa oikeaan Messiaaseen, Jeesukseen, ja koko kolmiyhteiseen Jahveen). Kuitenkin Paavali tähdentää opetuksissaan, että ympärileikkaus ei ole uudenliiton ajalla enää juutalaisillekaan merkityksellinen toimenpide, puhumattakaan että se olisi enää pakollinen (Kristuksen ristinkuolemasta lähtien asia on näin).

Kuitenkin Paavali piti joskus lihallisten juutalaisten ympärileikkaamista tarpeellisena sellaisissa tilanteissa, joissa hän katsoi sillä voivan olla merkitystä siihen, että juutalaiset ehkä tekisivät sitten helpommin parannuksen, kun näkisivät, etteivät kristityt lihalliset juutalaiset välttele ympärileikkaamista. Näin siksi, koska juutalaiset eivät ymmärtäneet, että esinahan ympärileikkaus oli vain varjo eli esikuva tulevasta todellisesta ympärileikkauksesta, joka tapahtui Golgatan keskimmäisellä ristillä Veriyljän koko ruumiille, eikä ainoastaan esinahalle.

Esikuvaa ei siis enää tarvittu (eikä edelleenkään tarvita) ja Jumala ei pitänyt sitä enää pakollisena, koska se todellinen ympärileikkaus oli jo tapahtunut, jonka esikuva se esinahan ympärileukkaus oli. Esikuvahan on ennen sen osoittaman asian varsinaista toteutumista, joten varsinaisen ympärileikkauksen jälkeen ei siis enää tarvita sen esikuvaa.

Lihan ristiinnaulitseminen tarkoittaa siis samaa asiaa, kuin sydämen ympärileikkaaminen. Tämän välttämätöntä tarpeellisuutta Jumalan sana tähdentää sekä vanhanliiton, että uudenliiton ihmisille. Se tarkoittaa uudestisyntymistä, ottamalla syntejään kokovikaisena katuen ja kokonaan heränneellä tunnolla (ei siis puoliheränneellä tunnolla) vastaan Jumalan valtakunnan evankeliumin synninpäästön joltakin Jumalan lapselta.

5. Moos. 10:16
Ympärileikatkaa siis sydämenne -- taipukaa kuuliaisiksi Herralle älkääkä enää niskoitelko.

Room. 2:29
Oikea juutalainen on se, joka on juutalainen sisimmässään, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jota ei saa aikaan laki, vaan Henki. Tällainen juutalainen saa kiitoksen Jumalalta, ei ihmisiltä.

Juutalaisuus, israelilaisuus on etninen uskonto.
Erona moniin muihin uskontoihin, Heidän Jumala elää vielä. Muilla se on kivipaasi, tai tähti.
Se on ensimmäinen monoteistisista (yksijumalainen) uskonnoista ja yksi vanhimmista nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Monoteistinen tarkoittaa yksijumalainen näkemys.
Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö.
Heillä oli ohjeena Jumalan antama Laki, jota ei ole pakanoilla. He ovat myös ainut Jumalan omaisuuskansa, Jumalan silmäterä, joka lopulta pelastuu kokonaisuudessaan.
(Room. 11:26
Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: -- Siionista on tuleva Pelastaja, hän poistaa jumalattomuuden Jaakobin jälkeläisistä.)
Israelin alkutaipaleelta on paljon myös Raamatun ulkopuolista tekstiä, joka kertoo alun olleen Irakin Ur (ent Kaldea). Pelkkä Raamatun luku ei tee oikutta Israelin uskolle, siihen liittyy niin paljon enemmän.
Ilman tätä, ilman Jumalan valintaa ko. kansan siihen rooliin, mikä heillä on, ei Jeesus olisi tullut ollenkaan maan päälle, mutta Hän tuli ja tuli juuri ja vain Israeliin.
Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt ( proselyytti kasteella)ja seurakuntaan liittynyt henkilö. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.
Jerusalemin toisen temppelin kaudella oli kolme teologista suuntausta, saddukeukset, farisealaiset ja essealaiset.

Nykyään tunnettu juutalaisuuden muoto eli niin kutsuttu rabbiinijuutalaisuus on kehittynyt farisealaisesta tulkinnasta.
Se perustuu lähes yksinomaan Tooran lakiin ja sen noudattamiseen sekä selitykseen rabbiinisen kirjallisuuden, niin kutsutun suullisen Tooran pohjalta
(Talmud ja Mišna). Karaiittijuutalaiset eivät hyväksy rabbiinijuutalaisuuden Talmud-kirjallisuutta laillisena auktoriteettina, vaan pitäytyvät pelkkään Tanakiin, juutalaiseen Raamattuun (kristillisen Raamatun Vanha Testamentti) ja tämä suuntaus onkin lähempänä saddukealaista tulkintaa.
Juutalaisen uskon pääkohtiin kuuluu oppi messiaasta, joka tulee aikojen lopulla päättämään Israelin kansan diasporan ja tuomaan ikuisen maailmanrauhan sekä oikeuden. Länsimaisen ajanlaskun alun aikoihin messiasodotus oli hyvin voimakasta ja messiasehdokkaita oli useita.
Tämä sai sen aikaan, että juutalaisuudesta erosi lahko, joka uskoi Jeesus Nasaretilaisen olevan messias. Myöhemmin tästä lahkosta muodostui kristinusko. Ilman Israelia se ei olisi ollut mahdollista, sillä Messiaan tuli syntyä Daavidin sukuun ja huoneeseen.
Kristillisen messiastulkinnan tunnustavat myös niin kutsutut messiaaniset juutalaiset, jotka perinteisen juutalaisuuden mukaan muodostavat oman Israelin kansaan kuulumattoman ryhmänsä. Suurin osa heistä on diasporassa, kautta maailman.
Kristinusko ja islam ovat kehittyneet juutalaisuudesta, ja ne luokitellaan abrahamilaisiksi uskonnoiksi.

Kes.

Kristinuskon elementit kehittyivät muinaisessa Egyptissä Niilin varrella 10 000- 20 000 vuotta sitten. Viljelyn seurauksena yhteisöt kasvoivat, tietoisuus lisääntyi, tarvittiin lakia, alkoi muodostua kulttuuria. Yhteisön ylimmästä tuli Faarao, valon poika. Niilin varrelle kehittyi oman aikansa Rooma tai nykyajan Amerikka. Faarao, Valon poika oli Jumalallinen messias joka piti yllä kaikkea hyvää ja johon ajallinen Jumalallisuus kulminoitui.

Muut kansat kadehtivat Egyptiä, mm. Hebrealaiset>Juutalaiset. He kadehtivat Egyptin vaurasta ja toimivaa yhteiskuntaa ja silloin Hebrealaiset saivat keskuuteensa lupauksen tulevasta Messiaasta joka myötäili Faaraon olemusta, Valon poikaa, joka veisi Hebrealaisen kansan Jumalallisella voimallaan kukoistukseen.

Jotkut argeologit ajoittavat Kristinuskon syntysanat omaa aikaansa vasten eriseuraisen Faarao Ekhanatonin suuhun, joka julisti jo kehittyneen luokkayhteiskunnan ja lain noudattamisen keskelle, että "Ihmisellä ja ihmisellä ei ole eroa Jumalan edessä".