Auran seurakunnassa järjestetään ylimääräinen

Ei tietoa. Veikkaan että on mörköilty ja ylempää koettaa saada paketin kasaan. Ei taida onnistuu. Sen verran asioita seurannu..

Kyllä ikävältä tuntuu. Seurakunnan pitäisi olla ehdottomasti esimerkillinen ja rakkaudellinen.
Pitäiskö sittenkin seurakunnassa tehdä jonkinlainen sisäinen remontti ja yksinkertaisesti vaihtaa henkilökuntaa?

Olen ymmärtänyt, että aikaisemmin ilmenneiden ongelmien vuoksi on tehty todella paljon työtä ja sitkeästi, jotta työilmapiiri on saatu paremmaksi.

Nyt kun asioiden uudesta käänteestä sai lukea lehdestä, niin valtasi ajatus, että onko kaikki tehty työ ilmapiirin parantamiseksi mennyt hukkaan?

Ihmettelen myös tällaisia ennalta sovittuja piispantarkastuksia, mitä nämä tarkastukset oikeasti käytännössä ajaa? Olisikohan sittenkin aiheellista tehdä tarkastuskäyntejä useammin ja ennalta ilmoittamatta?

Tämä näkemys unohtui kertoa äskeisestä viestistä.

Olen muutaman viimevuoden aikana tullut siihen tulokseen, että kirkon olisi hyvä alkaa miettiä vakavasti keinoja, millä pappien arvostusta saataisiin yleisön silmissä paranemaan.

Minusta papin virkaan pääsemiseksi, pitäisi edellyttää, että pappi ei ole minkään poliittisen puolueen jäsen, eikä varsinkaan vaaleissa ehdokkaana.

Tiedustelisin onko jollain tietoa, miten edellä mainitsemaani asiaa voisi viedä kirkon sisällä eteenpäin?

Seurakunnan työntekijöillä on kirkollisten rutiinitoimitusten lisäksi vahva sielunhoidollinen tehtävä. Mikäli työntekijät jatkuvasti nahistelevat keskenään, ei kukaan jaksa enää välittää seurakuntalaisista. Kuten täällä jo olikin, on myös runsas poliittinen osallistuminen aikaa vievää ja osittain myös seurakuntalaisia jakavaa. Voi kun joskus vielä tulisia aika, jolloin opettajat, papit, kanttorit ym asuivat paikkakunnalla ja osallistuivat moneen yhteiseen asiaan.

Tässä on mennyt jo niin monta vuotta, että kyllä tämä ainainen riitely pitää saada täydellisesti loppumaan, ei siinä mikään piispantarkastus auta, suuntaan jos toiseen.
Pelkkää ajan ja varojen haaskausta.

Koko henkilökunta tai ainakin vähintään riiteleville osapuolille uudet työpaikat alueen muista seurakunnista tai vaikka kilometritehtaalle.

Seurakunta on olemassa jäseniään varten ja palkattu henkilöstö on seurakunnan jäsenien palvelijoita, ei toisin päin. Kukaan näistä palkatuista ei omista kirkkoa tai seurakuntaa.

Tässä on oleellisesti kysymys seurakunnan jäsenien oikeudesta saada palveluja ja olla mukana hyvämaineisessa seurakunnassa jäsenenä.

Tällainen jatkuva huonohenkisyys seurakunnassa heittää häpeän varjon myös seurakuntalaisten niskaan, jotka kiusaantuvat asiasta ja maineesta, ilman, että välttämättä tietävät, mitä pitäisi tehdä ja voiko yksittäinen seurakunnan jäsen vaikuttaa asiaan?

Yksittäinen seurakunnan jäsen voi vaikuttaa asiaan, vaatimalla tuomiokapitulin puuttumista ongelmaan. Syyksi riittä se, että kun lehdistä on vuosia saanut lukea tästä, niin se latistaa luottamusta seurakuntaan ja asiaan on puututtava tulosvastuullisesti, koska ongelma on jatkunut jo vuosia.

Taitaapi olla lähtölaskenta alkanut? Oli kyllä korkea aikakin! Bye bye, ei todellakaan tule ikävä.

Hei Auran seurakuntalaiset! Osui tämä keskustelu silmiini. Hajallaan asuvan perheeni takia käyn vuoden aikana useissa Suomen kirkoissa. Mieluisimmaksi on viime vuosien aikana tullut tämä Teidän kirkkonne! Teillä on hieno kirkko. Kirkkoherranne julistaa Jumalan sanaa rohkeasti. Aina hän muistaa puhua armosta, rakkaudesta ja anteeksiannosta. Kanttorinne laulattaa pienenkin kirkkoväen laulamalla aivan upeasti itse! Käykääpä kirkossa! Kuuulette mitä siellä sanotaan.
Työviihtyvyysongelmat ovat valitettavan yleisiä tänä päivänä. Monilla työpaikoilla niitä ratkotaan ulkopuolista apua käyttäen. Teillä seurakuntalaisilla on eräs keino, jota voisi oitis käyttää: rukous!
Rukoilkaa pappinne ja kanttorinne ja seurakunnan muiden työntekijöiden puolesta. Voisi olla parempi vaihtoehto kuin miettiä kirkosta eroamista tai henkilökunnan vaihtamista.
Se, että pappien pitäisi ansaita arvostuksensa tuntuu jotenkin hankalalta. Jos papit lähtee arvostusta ansaitsemaan, hämärtyy ehkä se alkuperäinen, oikea Jumalan sana.
Politiikasta sen verran, että tuskin pappeja voi karsinoida politiikan ulkopuolelle? Minusta on tärkeätä, että monet yhteiskunnalliset päättäjät ovat kristittyjä. Jos papeilla on aikaa, halua ja osaamista, sinne vaan mukaan toimimaan ja päättämään. Puolueella ei ole väliä, kunhan kirkossa julistetaan Jumalan sanaa.
Tulen Auran kirkkoon taas heti kun mahdollista. Toivottavasti näen siellä paljon paikkakuntalaisiakin!