Melua vai rauhaa?

Mitä vanhemmaksi tulen sitä tärkeämmäksi hiljaisuus tulee. Jos joudun olemaan missä tahansa melussa, niin tulen kärttyisäksi.
Hiljaisuus luonnon äärellä on aivan ehdottomuus. Lataan akkuja ja nollaan.

Minun mieleni rakastaa rauhaa. Meluisassa paikassa, meluisten ihmisten keskellä voin huonosti, ja vältän sellaisia paikkoja ja tilanteita. Aina se ei onnistu.

" Kumpaa sinä kaihdat... yksinäisyyttä vai laumaa" Voi sitä välillä olla hälinääkin... mutta rauha on nykyään niin hyvä asia.....hiljaisuus....hiljaisuuskin puhuttelee..

Rauha ja hiljaisuus kattaa suuren osan elämästäni nykyään.
Välillä kun on touhua ja tohinaa, se on mukavaa, mutta nautin taas rauhasta sen jälkeen.
Arvostan sitä, että elämäntilanteeni on tällä hetkellä sellainen, että voin itse valita.
Koskaan ei tiedä milloin kaikki muuttuu.

TAMPEREEN torilla on tänään melua !!!!!Suihkulähteellä tavataan!!!!Tapppara on terästä,muut tulee kaukaa perästä.

On tiilitalo , ei apinoita en asu Suomessa.

Ilman ajoittaista hilaisuutta ja rauhaa en voi hyvin, vaikka laumaan haluan kuuluakkin.

Yksin. Olen hiljaa. Mikä rauha ja äänettömyys.
Kunnes pierun ujellus rikkoo illan / yön idyllin.

Pääosin saan olla päivät yksin viellä pari vuotta, kenties. Rakastan hiljaisuutta. Toki katson telkkarista puuhien lomassa jos jokin kiinnostaa.

Nyt ihmetyttää mihin linnut katosivat. Eilen oli runsaasti (jopa eräs huomiotaherättävä värimuunnos) vaikka ruoka oli vähissä. Vein vanhaa mantelirouhetta maahan. Eivät kai siihen sairastuneet ? Nyt on taas kuorittua Auringonkukansiementä, mutta lintuja vähän. Löysin pikkuhöyheniä ruokintapaikan alta. Ehkä haukka pyydysti ja muut pelkäävät. Haukka on nähty muutama päivä sitten.

Juuri nyt, kuuluu vain kellon raksutus.
No lähden tästä ulos, josko siellä jotain luonnon ääniä kuuluisi.
Aamuyöllä kuulin unen läpi, kun joutsenet kirkuivat.

Keho elää aina nykyhetkeä ja hiljaisuus tarjoaa vaikka lukuhetken - nykymenoa uutispalstoilta,
historiikkeja menneiltä ajoilta tai aiheita pohtia tulevaisuutta - mieli on aikamatkaaja nykymenossakin - ihmisten toimia säätelee milloin eettiset, poliittiset, tms toimet valintojensa mukaan.
- varvas kun taas naksahti - tohtori viime tapaamisessa esitti amputaatiotakin vaihtoehtona
- vedän vain taas unta kaaliin ja toivottelen hyvää vappua teille kaikille!

Kuulkaas te toiset hiljaisuudesta nauttijat, onko teillä sattunut sukuun naituja ym., jotka haluaisivat hyötyä teistä ? Teidän pitäisi passata tai rahallisesti jotain edistää.

Tämä poikkeaa aiheesta. Pidetään puolemme jos siihen oikeutus on.
Nautitaan tästä hiljaisuudesta ja luonnosta.

Jos en saa välillä olla ihan yksin ja hilaisuudessa niin en tykkäisi yhtään. Kaikkea kohtuudella.

Voi ei, taas ilmestyi joku noin vain kyläilemään. Menis johonkin muillekkin välillä.
En kestä tuota tuoksuakin.

Riippuu melusta ja riippuu rauhasta. Kummankin pitää olla oikea-aikaista. Juhlissa ja festareilla on välttämättä ääntä, pauhua, menoa ja meininkiä. Kotona tai mökkirannalla ne eivät olisi niiin kovin kivoja asioita.

Minä en tykkää keinotekoisesta melusta, esimerkiksi joissain liikkeissä musiikki huutaa niin, ettei voi keskittyä ostamiseen. En myöskään tykkää naapurien juoppomelusta. Tavalliset poraamisen ja lehtipuhaltimien äänet eivät haittaa, eihän niitä vempaimia käytetä muuta kuin tarpeeseen.

Ilmeisesti juoppomelua tuottavat ihmiset, jotka eivät ole keksineet mitään luontevaa tapaa tuottaa ääntä ja toimintaa selvin päin. Itselleni esimerkiksi teatteriharrastus on sellainen, joskus me huudetaan Jouko Turkan tapaan niin paljon kuin ääntä lähtee. teatteri on myös hyvin fyysistä. kaikki tämä rentouttaa.

Asuisin mielelläni isossa kaupungissa, jossa olisi luonnollisia liikenteen ym. tuottamia ääniä. Valitettavasti ei ole varaa. Luonto on ok silloin, kun sieltä pääsee pois, on vain käymäseltään.

Mielestäni hiljaisuus on osittain aliarvostettua. Ei tarvittaisi keinotekoisia retriittejä, jos ihmiset eivät pitäisi niin kauheasti melua. Kännykkään huudetaan ja vanhemmat huutavat lapsilleen niin kuin nämä olisivat puolikuuroja. Ei ihme, että lapsetkin oppivat huutamaan.

Eli summa summarum: kaikki ääni ei ole melua, mutta ääntä ei tarvitse tuottaa itsetarkoituksellisesti. Jotkut puhua pölöttävät mitä tahansa vain koska eivät osaa olla toisten seurassa luontevasti hiljaa. Itse osaan, koska saan myös suuni auki, kun on sanottavaa. Tai small talkkaan ihan muuten vain. Suomalaisissa kuulemma harvinaista.

Joskus lepoa ja omaa rauhaa tehdä myös omia töitään
- mukavaa että ihmisillä on myös terveitä ja voimaannuttavia harrastuksiaan - kulttuuriulottuvuuksiaan - vanhusten elo on aina erilaista kuin nuorempien
- suurin osa ihmisten välisestä kanssakäymisest on surun sävyttämää
- ja ihmiselon rajallisuuden ja hauraudenkin tajuaa erittäin hyvin kun itsekin kuuluu vammaisihmisiin - suvussa aina ollut räyhäävä puhetyyli - vihankin tuntee aina ja alati nahoissaan - kun on loppuunajettu mt-lääkitystä käyttävä - eivät ole oppineet että kuuroille ja näkövammaisille tartte huutaa - inhoavat tietyst kaikki terveet vammaisiks luokteltuja
- niin kuin muutkin palstalla käyvät.

Hiljaisuus on se aika, jolloin aivot, mieli ja keho saa levätä. Ei edes kännykän mikään ääni saa katkaista tuota latautumishetkeä, joka mieluiten kestää koko yön klo 22-06.
Katsokaa: http://yle.fi/uutiset/3-9587784