Jeesus vai seurakunta?

Seurakunta on ruumis ja me olemme ruumiin jäsenet. Kyllä siitä koko ruumis kärsii, jos joku jäsen irtoaa.

Kristus on pää ja päällä ei ole montaa ruumista. Ilmestyskirjan pedolla on seitsemän päätä.

Eihän se tarkoita että joku jäsen irtoaisi Kristus-ruumiista, vaikka alkaiskin käymään toisissa kokouksissa. Eikö elävä, päivittäinen suhde Jeesukseen ole se kaikkein tärkein asia?

"lutherus"
-
juttiisa niin . Justiinsa niin ,.
-

"Luther sanoo että Sana sitoo ihmisen seurakuntaan."

Ok! Kristuksen seurakunta on hengellinen. Ei ihmiselle ole annettu kykyä nähdä, kuka on kristitty ja kuka ei.

Ihmisille on annettu yksi tuntomerkki. Kristityillä on keskinäinen rakkaus.

Hengellisistä opettajista on annettu myös tuntomerkki. Heidät voidaan tunnistaa hedelmistään. Siis siitä, mitä heidän työnsä on saanut aikaan.

Voimme tarkastella, millainen kristillisyys oli 1960-luvulla. Millaiset vanhimmat olivat ja millainen opetus.

Voimme tarkastella myös Gunnar Jönssonin aikaa. Voimme muistaa, miten ihanaa oli, kun vanhalle opettajalle Kalle Nurmiselle oli kirkastunut uskon vapaus. Hänen rinnallaan vaikutti myös Kalle Luoma, jolla oli lahja kirkastaa uskon vanhurskautta. Se oli ihanaa aikaa.

Nyt sitten 1990-luvulta lähtien olemme saaneet nauttia seuraavan laisesta opetuksesta:

"...Ja onhan se suuri kysymys, että se, (puhdas ja kallis kristillisyys), meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarin mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita on kristittyjen kotiin laittaa. Tämä kaikki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään, vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Nilivaarassa 29.5.1992

Siis tässä nyt näkyy, millä tavoin meidän sallitaan käydä Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. Siis elämällämme töillämme ja puheillamme... Tässä siis puhdistetaan astiaa päältä päin.

Asianhan pitäisi olla toisin päin. Olemme saaneet suuret syntimme anteeksi, nuoruuden synnit, monet lankeemukset, jatkuva toistuvat rikkomukset lähimmäisiä vastaan, kateuden, ahneuden, rakastamattomuuden, anteeksiantamattomat hetket, jne.

Siitä ilosta, että olemme päässeet synnin kahleista uskon kautta kiitollisia pyrimme täyttämään Jumalan tahtoa. Ja välttämään juuri noitakin lueteltuja asioita, mutta monet ulospäin näkymättömiä sisäisiä syntejä.

Mutta ei missään tapauksessa noin päin.

Lapin vanhimmat ovat kuitenkin sanoneet, että Nilivaaran kirje on kokonaisuudessaan voimassa. Tämä huolestuttaa monia kristittyjä.

Dabadabaduuma kirjoitti:

"Luther sanoo että Sana sitoo ihmisen seurakuntaan."

Ok! Kristuksen seurakunta on hengellinen. Ei ihmiselle ole annettu kykyä nähdä, kuka on kristitty ja kuka ei.

Ihmisille on annettu yksi tuntomerkki. Kristityillä on keskinäinen rakkaus.

Hengellisistä opettajista on annettu myös tuntomerkki. Heidät voidaan tunnistaa hedelmistään. Siis siitä, mitä heidän työnsä on saanut aikaan.

Voimme tarkastella, millainen kristillisyys oli 1960-luvulla. Millaiset vanhimmat olivat ja millainen opetus.

Voimme tarkastella myös Gunnar Jönssonin aikaa. Voimme muistaa, miten ihanaa oli, kun vanhalle opettajalle Kalle Nurmiselle oli kirkastunut uskon vapaus. Hänen rinnallaan vaikutti myös Kalle Luoma, jolla oli lahja kirkastaa uskon vanhurskautta. Se oli ihanaa aikaa.

Nyt sitten 1990-luvulta lähtien olemme saaneet nauttia seuraavan laisesta opetuksesta:

"...Ja onhan se suuri kysymys, että se, (puhdas ja kallis kristillisyys), meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarin mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita on kristittyjen kotiin laittaa. Tämä kaikki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään, vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Nilivaarassa 29.5.1992

Siis tässä nyt näkyy, millä tavoin meidän sallitaan käydä Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. Siis elämällämme töillämme ja puheillamme... Tässä siis puhdistetaan astiaa päältä päin.

Asianhan pitäisi olla toisin päin. Olemme saaneet suuret syntimme anteeksi, nuoruuden synnit, monet lankeemukset, jatkuva toistuvat rikkomukset lähimmäisiä vastaan, kateuden, ahneuden, rakastamattomuuden, anteeksiantamattomat hetket, jne.

Siitä ilosta, että olemme päässeet synnin kahleista uskon kautta kiitollisia pyrimme täyttämään Jumalan tahtoa. Ja välttämään juuri noitakin lueteltuja asioita, mutta monet ulospäin näkymättömiä sisäisiä syntejä.

Mutta ei missään tapauksessa noin päin.

Lapin vanhimmat ovat kuitenkin sanoneet, että Nilivaaran kirje on kokonaisuudessaan voimassa. Tämä huolestuttaa monia kristittyjä.

Parasta oli toi kirje muut olikin vihissaa varmaan kirjoitettua sellainen henki jäi ilmaan. Jos käännät asiat päinvastoin kun kaikki nämä teet mistä varoituksensana oli varmasti menettäisit uskosi jos sitä sinulla on ylipäätään koskaan ollut

Dabadabaduuma kirjoitti:

"Luther sanoo että Sana sitoo ihmisen seurakuntaan."

Ok! Kristuksen seurakunta on hengellinen. Ei ihmiselle ole annettu kykyä nähdä, kuka on kristitty ja kuka ei.

Ihmisille on annettu yksi tuntomerkki. Kristityillä on keskinäinen rakkaus.

Hengellisistä opettajista on annettu myös tuntomerkki. Heidät voidaan tunnistaa hedelmistään. Siis siitä, mitä heidän työnsä on saanut aikaan.

Voimme tarkastella, millainen kristillisyys oli 1960-luvulla. Millaiset vanhimmat olivat ja millainen opetus.

Voimme tarkastella myös Gunnar Jönssonin aikaa. Voimme muistaa, miten ihanaa oli, kun vanhalle opettajalle Kalle Nurmiselle oli kirkastunut uskon vapaus. Hänen rinnallaan vaikutti myös Kalle Luoma, jolla oli lahja kirkastaa uskon vanhurskautta. Se oli ihanaa aikaa.

Nyt sitten 1990-luvulta lähtien olemme saaneet nauttia seuraavan laisesta opetuksesta:

"...Ja onhan se suuri kysymys, että se, (puhdas ja kallis kristillisyys), meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarin mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita on kristittyjen kotiin laittaa. Tämä kaikki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään, vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Nilivaarassa 29.5.1992

Siis tässä nyt näkyy, millä tavoin meidän sallitaan käydä Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. Siis elämällämme töillämme ja puheillamme... Tässä siis puhdistetaan astiaa päältä päin.

Asianhan pitäisi olla toisin päin. Olemme saaneet suuret syntimme anteeksi, nuoruuden synnit, monet lankeemukset, jatkuva toistuvat rikkomukset lähimmäisiä vastaan, kateuden, ahneuden, rakastamattomuuden, anteeksiantamattomat hetket, jne.

Siitä ilosta, että olemme päässeet synnin kahleista uskon kautta kiitollisia pyrimme täyttämään Jumalan tahtoa. Ja välttämään juuri noitakin lueteltuja asioita, mutta monet ulospäin näkymättömiä sisäisiä syntejä.

Mutta ei missään tapauksessa noin päin.

Lapin vanhimmat ovat kuitenkin sanoneet, että Nilivaaran kirje on kokonaisuudessaan voimassa. Tämä huolestuttaa monia kristittyjä.

Nilivaaran kirjeessä on 2 Pietarin kirje lukua 1 nykyaikaan sovellettuna, tämä:

Simon Pietari, Jesuksen Kristuksen palvelia ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet meidän kanssamme yhdenkaltaisen kalliin uskon vanhurskaudessa, jonka meidän Jumalamme ja Vapahtajamme Jesus Kristus antaa:
Armo ja rauha lisääntyköön teille, Jumalan ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisen kautta!
Että hänen jumalallinen voimansa meille kaikkinaiset (jotka elämään ja jumaliseen menoon sopivat) on lahjoittanut hänen tuntemisensa kautta, joka meitä kunniaan ja avuun kutsunut on,
Joidenka kautta meille ne suurimmat ja kalliit lupaukset lahjoitetut ovat, että te niiden kautta Jumalan luonnosta osalliseksi tulisitte, jos te katoovaisen maailman himon vältätte.


Niin ahkeroitkaat kaikella vireydellä teidän uskonne avua osoittamaan, ja avussa tointa,
Ja toimessa kohtuullisuutta, ja kohtuullisuudessa kärsivällisyyttä, ja kärsivällisyydessä jumalisuutta,
Ja jumalisuudessa veljellistä rakkautta, ja veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
Sillä koska nämät täydellisesti teissä ovat, niin ei he teitä salli löydettää joutilaina eli hedelmättöminä meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisessa.
Mutta jolla ei näitä ole, hän on sokia, ja ei näe mitään kaukaa, ja on unohtanut itsensä olleen puhdistetun entisistä synneistänsä.

Sentähden, rakkaat veljet, ahkeroitkaat paremmin sitä, että te teidän kutsumisenne ja valitsemisenne vahvistaisitte; sillä jos te sen teette, niin ette suinkaan koskaan kompastu.
Sillä teidän sallitaan alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen ijankaikkiseen valtakuntaan.

vahvistaisitte kirjoitti:

Nilivaaran kirjeessä on 2 Pietarin kirje lukua 1 nykyaikaan sovellettuna, tämä:

Simon Pietari, Jesuksen Kristuksen palvelia ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet meidän kanssamme yhdenkaltaisen kalliin uskon vanhurskaudessa, jonka meidän Jumalamme ja Vapahtajamme Jesus Kristus antaa:
Armo ja rauha lisääntyköön teille, Jumalan ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisen kautta!
Että hänen jumalallinen voimansa meille kaikkinaiset (jotka elämään ja jumaliseen menoon sopivat) on lahjoittanut hänen tuntemisensa kautta, joka meitä kunniaan ja avuun kutsunut on,
Joidenka kautta meille ne suurimmat ja kalliit lupaukset lahjoitetut ovat, että te niiden kautta Jumalan luonnosta osalliseksi tulisitte, jos te katoovaisen maailman himon vältätte.


Niin ahkeroitkaat kaikella vireydellä teidän uskonne avua osoittamaan, ja avussa tointa,
Ja toimessa kohtuullisuutta, ja kohtuullisuudessa kärsivällisyyttä, ja kärsivällisyydessä jumalisuutta,
Ja jumalisuudessa veljellistä rakkautta, ja veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
Sillä koska nämät täydellisesti teissä ovat, niin ei he teitä salli löydettää joutilaina eli hedelmättöminä meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisessa.
Mutta jolla ei näitä ole, hän on sokia, ja ei näe mitään kaukaa, ja on unohtanut itsensä olleen puhdistetun entisistä synneistänsä.

Sentähden, rakkaat veljet, ahkeroitkaat paremmin sitä, että te teidän kutsumisenne ja valitsemisenne vahvistaisitte; sillä jos te sen teette, niin ette suinkaan koskaan kompastu.
Sillä teidän sallitaan alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen ijankaikkiseen valtakuntaan.

Nilivaaran kirjeestä:

" Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään, vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Raamatusta:

"Niin ahkeroitkaat kaikella vireydellä teidän uskonne avua osoittamaan, ja avussa tointa,
Ja toimessa kohtuullisuutta, ja kohtuullisuudessa kärsivällisyyttä, ja kärsivällisyydessä jumalisuutta,
Ja jumalisuudessa veljellistä rakkautta, ja veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
Sillä koska nämät täydellisesti teissä ovat, niin ei he teitä salli löydettää joutilaina eli hedelmättöminä meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisessa.
Mutta jolla ei näitä ole, hän on sokia, ja ei näe mitään kaukaa, ja on unohtanut itsensä olleen puhdistetun entisistä synneistänsä.

Sentähden, rakkaat veljet, ahkeroitkaat paremmin sitä, että te teidän kutsumisenne ja valitsemisenne vahvistaisitte; sillä jos te sen teette, niin ette suinkaan koskaan kompastu.
Sillä teidän sallitaan alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen ijankaikkiseen valtakuntaan.

Kun vertaa näitä kahta, niin kirje antaa kokonaan toisen merkityksen tuolle lopulle, joka on sanatarkka pätkä Raamattua. Paavali kehottaa: "Ahkerikaa..."

Kirje vaatii:"Kun sen teette, teidän sallitaan...." Sisältää ikään kuin pelottelua.

Kirjeessä on toinenkin sanamuoto, joka muistuttaa Raamatun tekstiä, mutta antaa sille oikeastaan päinvastaisen merkityksen.

Paavali nimittäin kehottaa kristittyjä kilvoittelemaan heidän mielensä uudistuksen mukaan kuten urheilijat. Mielen uudistus muistuttaa tilannetta, kun saimme uskon.

Kirjeessä asia käännetään toisinpäin: Jos urheilette, niin se tarkoittaa katoavaisen palkan tavoittelua, joka tuhoaa hengellisen elämän.

Asia on todella niin, että urheilu voi tulla epäjumalaksi a niin voi käydä.

Asialle ei kuitenkaan ole hvväksi se, että Paavalin oikea tarkoitus hämärtyy.

Duodaduoda2 kirjoitti:

Nilivaaran kirjeestä:

" Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään, vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."

Raamatusta:

"Niin ahkeroitkaat kaikella vireydellä teidän uskonne avua osoittamaan, ja avussa tointa,
Ja toimessa kohtuullisuutta, ja kohtuullisuudessa kärsivällisyyttä, ja kärsivällisyydessä jumalisuutta,
Ja jumalisuudessa veljellistä rakkautta, ja veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
Sillä koska nämät täydellisesti teissä ovat, niin ei he teitä salli löydettää joutilaina eli hedelmättöminä meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisessa.
Mutta jolla ei näitä ole, hän on sokia, ja ei näe mitään kaukaa, ja on unohtanut itsensä olleen puhdistetun entisistä synneistänsä.

Sentähden, rakkaat veljet, ahkeroitkaat paremmin sitä, että te teidän kutsumisenne ja valitsemisenne vahvistaisitte; sillä jos te sen teette, niin ette suinkaan koskaan kompastu.
Sillä teidän sallitaan alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen ijankaikkiseen valtakuntaan.

Kun vertaa näitä kahta, niin kirje antaa kokonaan toisen merkityksen tuolle lopulle, joka on sanatarkka pätkä Raamattua. Paavali kehottaa: "Ahkerikaa..."

Kirje vaatii:"Kun sen teette, teidän sallitaan...." Sisältää ikään kuin pelottelua.

Kirjeessä on toinenkin sanamuoto, joka muistuttaa Raamatun tekstiä, mutta antaa sille oikeastaan päinvastaisen merkityksen.

Paavali nimittäin kehottaa kristittyjä kilvoittelemaan heidän mielensä uudistuksen mukaan kuten urheilijat. Mielen uudistus muistuttaa tilannetta, kun saimme uskon.

Kirjeessä asia käännetään toisinpäin: Jos urheilette, niin se tarkoittaa katoavaisen palkan tavoittelua, joka tuhoaa hengellisen elämän.

Asia on todella niin, että urheilu voi tulla epäjumalaksi a niin voi käydä.

Asialle ei kuitenkaan ole hvväksi se, että Paavalin oikea tarkoitus hämärtyy.

Niin Paavalin kuin Nilivaarankin kirjeessä sama ajatus, elämäntavalla ratifioidaan Jumalan kanssa tehty sopimus eli kutsumus.
Jos eletään kuin siat pellossa, sillä osoitetaan että taivaspaikka on merkityksetön.
Pyhä elämä on uskon ilmiasu, rietas elämä on epäuskon ilmiasu.

Ihmettelin tuota kompastumattomuutta, ainahan me kompastellaan ja lankeillaan?

sottapyttypuhdistettu kirjoitti:

Niin Paavalin kuin Nilivaarankin kirjeessä sama ajatus, elämäntavalla ratifioidaan Jumalan kanssa tehty sopimus eli kutsumus.
Jos eletään kuin siat pellossa, sillä osoitetaan että taivaspaikka on merkityksetön.
Pyhä elämä on uskon ilmiasu, rietas elämä on epäuskon ilmiasu.

Ihmettelin tuota kompastumattomuutta, ainahan me kompastellaan ja lankeillaan?

Kuka nyt elää siis kuin" sika pellossa"?

Sekoava autuus
"Ole turvallisella mielellä, lapseni!" Uskon, että näin Isä haluaa sanoa jokaiselle murheelliselle, ahdistuneelle Taivaan tien matkalaiselle. Luota siihen, että vaikka on ahdistava aika, Hyvä paimen ei jätä, vaan armosta kuljettaa sinutkin kotiin.