Tärkeämpi kysymys on, saako omista vioista voimaa tuomita Jeesuksen verellä Jumalan omiksi lunastettuja helvettiin. Näin toimitaan Esikoislestadiolaiset ry:n vapaakirkossa. Kumma kyllä tällaisesta synnistä ei saisi edes varoittaa netissä sellaisessa synnissä katumattomana eläviä henkilöitä?!
Mikä siinä on, ettei Kristuksen lunastustyötä voida ottaa uskossa vastaan, iloiten ja kiittäen Jumalaa hänen armostaa yhdessä maailmanlaajuisen kristikunnan kanssa? Pitää tuota pellenpeliä jatkaa edelleen. yhä vain korkeammiksi korotettujen muurien takana, kehua itseään, johtajiaan ja muita samojen muurien takana kyyhöttäviä? Panetellaan ja tuomitaan Jeesukseen uskovia estoitta omassa silakansuolatynnyrissä.
0Äänestä
Luepparaamattua
Mikä ihmeen maailmanlaajuinen kristikunta? Olet kyllä aivan sekaisin. Mistä löydät tällaisen käsitteen?
Ei kahdella kristityillä voi olla eri oppia. Ei toiset voi ajatella saavansa uskoa kasteen sakramentin kautta ja toiset taas ei. Ei toiset voi pitää kullan ympäri ripustamista vääränä ja toiset ei. Ei toiset voi väittää ehtoollisleivän substanssin muuttuvan toiset ei, niin että samassa ehtoollispöydässä joku luulee saavansa Kristuksen ruumiin todellisesti, toinen hengellisesti, kolmas saa sekä ruumiin, että leivän. Kyllä seurakunnalla on sama raamatullinen oppi ja sama ajatus asioista tätä samaa ajatusta Luther ja raamattu kutsuvat nimellä yksi mieli ilman eriseuroja.
Ilmeisesti sinun maailmassasi saarnaviralle kuuluva tehtävä: väärien oppien tuomitseminen, on "kristittyjen" tuomitsemista. Perkele osaa kyllä kääntää silmät nurin.
Nyt raamattu käteen ja tutkimaan raamatun valossa eri seurakuntien oppeja. Aloitappa vaikka siitä, mitä raamatussa tarkoitetaan seurakunnalla.
0Äänestä
justjetsulleen
jaa ja aamen
0Äänestä
Höpöjuttuja
Omanvanhurskauden likainen oppi on sellainen maailman laajuinen sekaseurakunta jossa ei ole päätä eikä häntää. Se on näillä hurmahengillä päällimmäisena jossa on mukana pimeä järki jonka rietas on heille opettanut vaikka raamattu ei tuollaista missään ole ilmoittanut.
0Äänestä
Muuanvain
Luepparaamattua kirjoitti:
Mikä ihmeen maailmanlaajuinen kristikunta? Olet kyllä aivan sekaisin. Mistä löydät tällaisen käsitteen?
Ei kahdella kristityillä voi olla eri oppia. Ei toiset voi ajatella saavansa uskoa kasteen sakramentin kautta ja toiset taas ei. Ei toiset voi pitää kullan ympäri ripustamista vääränä ja toiset ei. Ei toiset voi väittää ehtoollisleivän substanssin muuttuvan toiset ei, niin että samassa ehtoollispöydässä joku luulee saavansa Kristuksen ruumiin todellisesti, toinen hengellisesti, kolmas saa sekä ruumiin, että leivän. Kyllä seurakunnalla on sama raamatullinen oppi ja sama ajatus asioista tätä samaa ajatusta Luther ja raamattu kutsuvat nimellä yksi mieli ilman eriseuroja.
Ilmeisesti sinun maailmassasi saarnaviralle kuuluva tehtävä: väärien oppien tuomitseminen, on "kristittyjen" tuomitsemista. Perkele osaa kyllä kääntää silmät nurin.
Nyt raamattu käteen ja tutkimaan raamatun valossa eri seurakuntien oppeja. Aloitappa vaikka siitä, mitä raamatussa tarkoitetaan seurakunnalla.
Pssst! Voisi lukea esim. Biblian rekisterisivulta kohdasta seurakunta, (M Luther):
(Katkelma)
"Vaikka nyt yhteinen seurakunta, johonka myös kaikki erinäiset seurakunnat suljetaan, on yksi ainoa seurakunta. Room.12:5. 1Kor. 12:27. Ef. 4:3-6. 2 Tim. 1:19. Kuitenkin taidetaan sitä, ilman sen yksinäisyyden kieltämistä tutkistella, niin kuin se olisi näkyväinen ja näkymätön. Koska kristillinen seurakunta niin kirjoitetaan, ettei sen kaikkia ominaisuuksia voida näkyväiselle seurakunnalle omistaa, niin on näkyväisen seurakunnan sivussa myös näkymätön seurakunta. (Joukko Raamatun lainauksia).
Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on hänen hengellinen ruumiinsa niin kuin nyt pää on näkymätöin, niin myös sen totiset jäsenet. (Toinen joukko Raamatun lainauksia.)"
Katkelma päättyi.
Siksi ahkeroikaa pitämään rakkaus ja rauha kaikkien kanssa ja arvostakaamme Jumalan työtä toisissamme.
Pyydän tutkimaan myös nuo Raamatunkohdat, joita en jaksanut kirjoittaa.
0Äänestä
KaidanTienKuIkija
Muuanvain kirjoitti:
Pssst! Voisi lukea esim. Biblian rekisterisivulta kohdasta seurakunta, (M Luther):
(Katkelma)
"Vaikka nyt yhteinen seurakunta, johonka myös kaikki erinäiset seurakunnat suljetaan, on yksi ainoa seurakunta. Room.12:5. 1Kor. 12:27. Ef. 4:3-6. 2 Tim. 1:19. Kuitenkin taidetaan sitä, ilman sen yksinäisyyden kieltämistä tutkistella, niin kuin se olisi näkyväinen ja näkymätön. Koska kristillinen seurakunta niin kirjoitetaan, ettei sen kaikkia ominaisuuksia voida näkyväiselle seurakunnalle omistaa, niin on näkyväisen seurakunnan sivussa myös näkymätön seurakunta. (Joukko Raamatun lainauksia).
Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on hänen hengellinen ruumiinsa niin kuin nyt pää on näkymätöin, niin myös sen totiset jäsenet. (Toinen joukko Raamatun lainauksia.)"
Katkelma päättyi.
Siksi ahkeroikaa pitämään rakkaus ja rauha kaikkien kanssa ja arvostakaamme Jumalan työtä toisissamme.
Pyydän tutkimaan myös nuo Raamatunkohdat, joita en jaksanut kirjoittaa.
Tämä pitää niin kauan paikkansa, kun eri seurakunnilla on sama usko, sama oppi. Ainoastaan silloin voi olla hengen yhteys, ja samaa suurta seurakuntaa.
Täytyy muistaa myös, ettei Seurakunta ole myöskään sidottu aikaan. Siksi me myös uskomme, että me esikoislestadiolaiset olemme samaa seurakuntaa, kuin alkukristillisyys ja kaikki ne seurakunnat, jotka sieltä tähän päivään asti, on kantanut elävän uskon ja oikean raamatullisen opin.
Ei kaikki hengellisyys, joka sanoo uskovansa Jeesukseen, ole elävää uskoa. Senhän Jeesus itse todistaa raamatussa.
Matt 7: 18-24 18. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa, eikä mädännyt puu hyviä hedelmiä kasvaa. 19. Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois, ja tuleen heitetään. 20. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä. 21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra*! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa§. 22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimelläs ajaneet ulos perkeleitä, ja ole sinun nimes kautta monta väkevää työtä tehneet? 23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.
Kyllä niitä on paljon, jotka huutaa herran nimeä ja pitää hienoja ja iloisia kokouksia, muttei ole koskaan tullut sille paikalle, jossa sydäntä ympärileikataan. Sellaiset eivät ole samaa seurakuntaa.
0Äänestä
Muuanvain
Sanot, että pitää paikkansa niin kauan, kun seurakunnilla on sama usko ja oppi.
Teen tarkentavan kysymyksen:
Pitääkö opin olla Raamatun opetuksen mukainen? Olihan fariseuksilla ja kirjanoppineillakin Jumalan Sana ja Jumalan itsensä opettama jumalanpalvelus. Voimme sanoa, että sekin oli oikea.
Se vain ei riittänyt, vaan sen rinnalle olivat tulleet isäin säännökset, joiden noudattaminen oli tullut tärkeämmäksi, kun Jumalan Sanan hengellinen sisältö. Jumala lähetti heidän keskuuteensa profeettoja, jotka kirkastivat Jumalan Sanan hengellistä puolta. Seurauksena oli, että nämä fariseukset ja kirjanoppineet tappoivat heidät jokaisen.
HUOM! Nyt tänä aikana on ilmennyt keskuudessamme aivan samankaltaista. Jumalan Sanan rinnalle on tullut sääntöjä.
- luottamus Lapin vanhimpiin, ( Ei korosteta luottamusta Jumalan Sanaan, vaan tiettyjen ihmisten puheeseen Jumalan Sanasta). - luottamus uskollisiin työntekijöihin, (Ei uskota Pyhän Hengen johdatukseen ja kehotetaan kuuntelemaan henkilöitä valikoiden). - väärä opetus siitä, jos oma omatunto tuomitsee, jonkin asian synniksi. (Pitää luottaa ihmisopetukseen enemmän kun Jumalan Sanaan). - ei uskota Raamatun opetukseen siitä, että seurakunnassa ei tarvitse olla kaikki asiat samanlaiset eri paikkakunnilla, vaan riittää, että vain se on samankaltaista, mikä tekee uskosta yhden. (Siis yksi usko).
Sitten sanotaan, että joka ei näihin opetuksiin alistu, niin hänellä on erilainen oppi ja hän on eriseurainen. Hänet saa hylätä ja hänestä saa puhua kaikkinaista pahaa. Häntä saa pilkata säälittelyllä ja muulla tavoin.
On mahdotonta uskoa, että esim. HP:llä SS:llä, ja EN:llä ei olisi elävä usko siksi, etteivät he ole voineet omantunnon syistä alistua em. vaatimuksiin. He opettavat varmasti oikeaa, raamatun mukaista oppia.
0Äänestä
KaidanTienKuIkija
Muuanvain kirjoitti:
Sanot, että pitää paikkansa niin kauan, kun seurakunnilla on sama usko ja oppi.
Teen tarkentavan kysymyksen:
Pitääkö opin olla Raamatun opetuksen mukainen? Olihan fariseuksilla ja kirjanoppineillakin Jumalan Sana ja Jumalan itsensä opettama jumalanpalvelus. Voimme sanoa, että sekin oli oikea.
Se vain ei riittänyt, vaan sen rinnalle olivat tulleet isäin säännökset, joiden noudattaminen oli tullut tärkeämmäksi, kun Jumalan Sanan hengellinen sisältö. Jumala lähetti heidän keskuuteensa profeettoja, jotka kirkastivat Jumalan Sanan hengellistä puolta. Seurauksena oli, että nämä fariseukset ja kirjanoppineet tappoivat heidät jokaisen.
HUOM! Nyt tänä aikana on ilmennyt keskuudessamme aivan samankaltaista. Jumalan Sanan rinnalle on tullut sääntöjä.
- luottamus Lapin vanhimpiin, ( Ei korosteta luottamusta Jumalan Sanaan, vaan tiettyjen ihmisten puheeseen Jumalan Sanasta). - luottamus uskollisiin työntekijöihin, (Ei uskota Pyhän Hengen johdatukseen ja kehotetaan kuuntelemaan henkilöitä valikoiden). - väärä opetus siitä, jos oma omatunto tuomitsee, jonkin asian synniksi. (Pitää luottaa ihmisopetukseen enemmän kun Jumalan Sanaan). - ei uskota Raamatun opetukseen siitä, että seurakunnassa ei tarvitse olla kaikki asiat samanlaiset eri paikkakunnilla, vaan riittää, että vain se on samankaltaista, mikä tekee uskosta yhden. (Siis yksi usko).
Sitten sanotaan, että joka ei näihin opetuksiin alistu, niin hänellä on erilainen oppi ja hän on eriseurainen. Hänet saa hylätä ja hänestä saa puhua kaikkinaista pahaa. Häntä saa pilkata säälittelyllä ja muulla tavoin.
On mahdotonta uskoa, että esim. HP:llä SS:llä, ja EN:llä ei olisi elävä usko siksi, etteivät he ole voineet omantunnon syistä alistua em. vaatimuksiin. He opettavat varmasti oikeaa, raamatun mukaista oppia.
Jumalan sana on raamatussa. Silloin kun oppi ja usko on kaikessa raamatullinen, niin se on oikea.
Mitä omaan tuntoon tulee, sanoo raamattu näin:
Kirje roomalaisille 14: 22-23 22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee. 23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.
Myös seurakunnan työhön painetuista raamattu kirjoittaa heitä pitämään kaksinkertaisessa kunniassa. Ei se ole ihmisiin luottamista, että uskoo opettajiin jotka raamattuun turvaten työtä tekevät.
Luuk 16 29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja prophetat; kuulkoot niitä.
Lapinluottamus siinä merkityksessä jossa te sitä käytätte, on täyttä valhetta ja rakkaudettomuutta! Vanhimpien ja saarnaajien ohjenuora on raamattu, ja ainoa tie ja pelastus, Herra Jeesus!!!
0Äänestä
kymysyksiä
KaidanTienKuIkija kirjoitti:
Jumalan sana on raamatussa. Silloin kun oppi ja usko on kaikessa raamatullinen, niin se on oikea.
Mitä omaan tuntoon tulee, sanoo raamattu näin:
Kirje roomalaisille 14: 22-23 22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee. 23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.
Myös seurakunnan työhön painetuista raamattu kirjoittaa heitä pitämään kaksinkertaisessa kunniassa. Ei se ole ihmisiin luottamista, että uskoo opettajiin jotka raamattuun turvaten työtä tekevät.
Luuk 16 29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja prophetat; kuulkoot niitä.
Lapinluottamus siinä merkityksessä jossa te sitä käytätte, on täyttä valhetta ja rakkaudettomuutta! Vanhimpien ja saarnaajien ohjenuora on raamattu, ja ainoa tie ja pelastus, Herra Jeesus!!!
"Jumalan sana on raamatussa. Silloin kun oppi ja usko on kaikessa raamatullinen, niin se on oikea."
Miksi sitten kuulen jatkuvasti, että olen "tuhlaajalapsi" ja olen itse asiassa naulitsemassa Kristusta ristille eriseuraisuudellani, jos olen tunnustanut uskoni Jeesukseen Kristukseen ainoana pelastajanani? Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?
Miten voit sanoa, että raamatullinen oppi ja usko on oikea, jos se ei ole mielestänne sitä ilman esikoislestadiolaisten todistusta?
Ei tarvitse sanoa muuta kuin ettei pidä lestadiolaista seurakuntaoppia oikeana, niin on jo hylännyt Jumalan. Siis esikoislestadiolaisuuden jättänyt on hylännyt Jumalan?
Vanhoillisilla on samanlainen seurakuntaoppi - ehkä siinä on tullut murtumia nykyisin, mutta esikoisuus ja vanhoillisuus ovat pitäneet toisiaan perivihollisinaan suorastaan jo yli sata vuotta. Kauhistu ja karta! Mitä he tietävät toisistaan? Muista lestadiolaisista? Ylipäätään kenestäkään?
0Äänestä
KaidanTienKuIkija
kymysyksiä kirjoitti:
"Jumalan sana on raamatussa. Silloin kun oppi ja usko on kaikessa raamatullinen, niin se on oikea."
Miksi sitten kuulen jatkuvasti, että olen "tuhlaajalapsi" ja olen itse asiassa naulitsemassa Kristusta ristille eriseuraisuudellani, jos olen tunnustanut uskoni Jeesukseen Kristukseen ainoana pelastajanani? Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?
Miten voit sanoa, että raamatullinen oppi ja usko on oikea, jos se ei ole mielestänne sitä ilman esikoislestadiolaisten todistusta?
Ei tarvitse sanoa muuta kuin ettei pidä lestadiolaista seurakuntaoppia oikeana, niin on jo hylännyt Jumalan. Siis esikoislestadiolaisuuden jättänyt on hylännyt Jumalan?
Vanhoillisilla on samanlainen seurakuntaoppi - ehkä siinä on tullut murtumia nykyisin, mutta esikoisuus ja vanhoillisuus ovat pitäneet toisiaan perivihollisinaan suorastaan jo yli sata vuotta. Kauhistu ja karta! Mitä he tietävät toisistaan? Muista lestadiolaisista? Ylipäätään kenestäkään?
#Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?#
Olet oikeassa. Mikään näistä ei riitä. Ei edes se että lestadiolais saarnaaja saarnaa synnit anteeksi, tai että teet parannusta esikoislestadiolaisten rukoushuoneella ei riitä.
Ainoastaan se riittää, että Jumala antaa sen armon, että saa syntisenä uskoa itsensä armosta autuaaksi Jeesuksen sovitustyön tähden.
Mutta sen armon saaminen edellyttää, että syntiä todistaa anteeksi kristuksen seurakunnan jäsen, jolla on siihen taivaallinen valta, kuten raamatussa on kirjoitettu, ja kuten myös Luther opettaa!
Ja sellainen elävä usko, näkyy ulospäin rakkautena. Silloin ei ole tarve puhua pahaa saarnaajista, muista kristityistä, eikä myöskään epäuskoisista. Eikä panetella julkisesti tai valehdella.
Kun on sellainen elävä usko, niin tahtoo rukoilla heikkoimman puolesta ja olla vetämässä sisään päin! Mutta silloin tahtoo pysyä totuudessa myös silloin, vaikka se rikkoisi suhteet lähimmäiseen.
0Äänestä
Voitkotarkistaa
Muuanvain kirjoitti:
Pssst! Voisi lukea esim. Biblian rekisterisivulta kohdasta seurakunta, (M Luther):
(Katkelma)
"Vaikka nyt yhteinen seurakunta, johonka myös kaikki erinäiset seurakunnat suljetaan, on yksi ainoa seurakunta. Room.12:5. 1Kor. 12:27. Ef. 4:3-6. 2 Tim. 1:19. Kuitenkin taidetaan sitä, ilman sen yksinäisyyden kieltämistä tutkistella, niin kuin se olisi näkyväinen ja näkymätön. Koska kristillinen seurakunta niin kirjoitetaan, ettei sen kaikkia ominaisuuksia voida näkyväiselle seurakunnalle omistaa, niin on näkyväisen seurakunnan sivussa myös näkymätön seurakunta. (Joukko Raamatun lainauksia).
Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on hänen hengellinen ruumiinsa niin kuin nyt pää on näkymätöin, niin myös sen totiset jäsenet. (Toinen joukko Raamatun lainauksia.)"
Katkelma päättyi.
Siksi ahkeroikaa pitämään rakkaus ja rauha kaikkien kanssa ja arvostakaamme Jumalan työtä toisissamme.
Pyydän tutkimaan myös nuo Raamatunkohdat, joita en jaksanut kirjoittaa.
Timoteuksen kirjeessä ei ole luvussa 1 jaetta 19. Voitko tarkistaa, niin voin lukea senkin lainauksen. Tuossa tekstissä on muuten aika monta seurakuntaa käsittelevää lukua ja jaetta jäänyt lainaamatta. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan.
0Äänestä
kymysyksiä
KaidanTienKuIkija kirjoitti:
#Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?#
Olet oikeassa. Mikään näistä ei riitä. Ei edes se että lestadiolais saarnaaja saarnaa synnit anteeksi, tai että teet parannusta esikoislestadiolaisten rukoushuoneella ei riitä.
Ainoastaan se riittää, että Jumala antaa sen armon, että saa syntisenä uskoa itsensä armosta autuaaksi Jeesuksen sovitustyön tähden.
Mutta sen armon saaminen edellyttää, että syntiä todistaa anteeksi kristuksen seurakunnan jäsen, jolla on siihen taivaallinen valta, kuten raamatussa on kirjoitettu, ja kuten myös Luther opettaa!
Ja sellainen elävä usko, näkyy ulospäin rakkautena. Silloin ei ole tarve puhua pahaa saarnaajista, muista kristityistä, eikä myöskään epäuskoisista. Eikä panetella julkisesti tai valehdella.
Kun on sellainen elävä usko, niin tahtoo rukoilla heikkoimman puolesta ja olla vetämässä sisään päin! Mutta silloin tahtoo pysyä totuudessa myös silloin, vaikka se rikkoisi suhteet lähimmäiseen.
No hyvä sitten! Annan lähimmäiseni olla omassa rauhassaan. Rukoilla voin hänen puolestaan - sen olen hänelle sanonutkin.
"Ainoastaan se riittää, että Jumala antaa sen armon, että saa syntisenä uskoa itsensä armosta autuaaksi Jeesuksen sovitustyön tähden."
Olen sen kokenut! Muuta tietä ei ole. Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä.
0Äänestä
Muuanvain
Voitkotarkistaa kirjoitti:
Timoteuksen kirjeessä ei ole luvussa 1 jaetta 19. Voitko tarkistaa, niin voin lukea senkin lainauksen. Tuossa tekstissä on muuten aika monta seurakuntaa käsittelevää lukua ja jaetta jäänyt lainaamatta. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan.
Siinä Biblian rekisterissä on hyvin pitkä kirjoitus seurakunnasta. Se on kaikkien vapaasti luettavissa kaikkine lähdeviittauksineen. Siis siinä kirjassa, jossa on se vanha Raamattu ja 1938-Raamattu rinnakkain.
Luin sitä Lutherin määrittelyä pitkästi. Katsoin muutamia paikkoja Raamatusta lähdeviittauksien mukaan.
Halusin ottaa tähän esille katkelman, jossa erikoisesti tuli esille se, että Kristuksen seurakunta on hengellinen. Sen rinnalla on myös näkyväinen seurakunta, mutta ihmiselle ei ole annettu kykyä nähdä sen hengellisen seurakunnan rajoja. Näkyväisessä seurakunnassa on teeskentelijöitä, ja muitakin epäkohtia. mm. eriseuraisuutta sekä yksilöissä, että yhteisössä. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi Kristuksen seurakuntaa, joka on näkymätön ja hengellinen.
Jos jossakin lähdeviittauksessa on virhe, niin pahoittelen sitä. Kehotan lukemaan itse Raamattua.
Tästäkin asiasta on lyhennelmä Lutherin Katekismuksessa.
0Äänestä
pahojapuheita
KaidanTienKuIkija kirjoitti:
#Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?#
Olet oikeassa. Mikään näistä ei riitä. Ei edes se että lestadiolais saarnaaja saarnaa synnit anteeksi, tai että teet parannusta esikoislestadiolaisten rukoushuoneella ei riitä.
Ainoastaan se riittää, että Jumala antaa sen armon, että saa syntisenä uskoa itsensä armosta autuaaksi Jeesuksen sovitustyön tähden.
Mutta sen armon saaminen edellyttää, että syntiä todistaa anteeksi kristuksen seurakunnan jäsen, jolla on siihen taivaallinen valta, kuten raamatussa on kirjoitettu, ja kuten myös Luther opettaa!
Ja sellainen elävä usko, näkyy ulospäin rakkautena. Silloin ei ole tarve puhua pahaa saarnaajista, muista kristityistä, eikä myöskään epäuskoisista. Eikä panetella julkisesti tai valehdella.
Kun on sellainen elävä usko, niin tahtoo rukoilla heikkoimman puolesta ja olla vetämässä sisään päin! Mutta silloin tahtoo pysyä totuudessa myös silloin, vaikka se rikkoisi suhteet lähimmäiseen.
Jos ei saa, eikä pidä, puhua julkisesti pahaa muista uskovista, niin tuntuu pahalta kuulla sellaista, jopa saarnaajan suusta.
Eilen kuuntelin yhtä saarnaa, jossa saarnaaja valitti sitä, että heitä haukutaan lakihenkisiksi ynnä muiksi. Hetken kuluttua hän haukkui joukosta lähteneitä eriseuraisiksi, varotti menemästä heidän seuroihin.
Tuleeko tämänlainen puhe eläväuskoisen sydämestä, onko Hengen hedelmä hänen kauttaan jaettavana?
0Äänestä
Papparainenxyz
pahojapuheita kirjoitti:
Jos ei saa, eikä pidä, puhua julkisesti pahaa muista uskovista, niin tuntuu pahalta kuulla sellaista, jopa saarnaajan suusta.
Eilen kuuntelin yhtä saarnaa, jossa saarnaaja valitti sitä, että heitä haukutaan lakihenkisiksi ynnä muiksi. Hetken kuluttua hän haukkui joukosta lähteneitä eriseuraisiksi, varotti menemästä heidän seuroihin.
Tuleeko tämänlainen puhe eläväuskoisen sydämestä, onko Hengen hedelmä hänen kauttaan jaettavana?
Oletteko tulleet ajatelleeksi ja tutkineet mitä se merkitsee ja miten tuomiohenkistä on, jos kokonaista herätysliikettä nimitellään eriseuraksi?
Galattalaiskirjeessä mainitaan seuraavaa:
Gal. 5: 19-21 19 Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus, 20 Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, ERISEURA, 21 Pahansuomuus, murha, juopumus, ylönsyömyys ja muut senkaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.
Nimittely eriseuraksi tarkoittaa siis sitä, että Esikoisiin kuuluminen on julki Jumalaton lihan työ eli synti ja on verrattavissa edellä mainituissa synneissä elämiseen ja Esikoisiin kuuluvien ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.
Eli tällaisen kategoriaan kuuluvaksi Esikoislestadiolainen saarnaaja on koko Esikoisten herätysliikkeen julistanut.
Vaikea nähdä, että kirkon yhteydessä toimiva herätysliike, jonka oppi perustuu Raamattuun, Lutheriin ja tunnustuskirjoihin, ja jossa ei hyväksytä liberaaliteologien näkemyksiä, ihmisoppeja eikä tekojen oppia, olisi Biblian kirjoitusten mukainen eriseura.
0Äänestä
GudsBarn
pahojapuheita kirjoitti:
Jos ei saa, eikä pidä, puhua julkisesti pahaa muista uskovista, niin tuntuu pahalta kuulla sellaista, jopa saarnaajan suusta.
Eilen kuuntelin yhtä saarnaa, jossa saarnaaja valitti sitä, että heitä haukutaan lakihenkisiksi ynnä muiksi. Hetken kuluttua hän haukkui joukosta lähteneitä eriseuraisiksi, varotti menemästä heidän seuroihin.
Tuleeko tämänlainen puhe eläväuskoisen sydämestä, onko Hengen hedelmä hänen kauttaan jaettavana?
On.
0Äänestä
OnkoTämäRakkautta
Nimenomaan toisten vioista saa voimaa;itsetunto kohoaa,kateuden vaikutukset helpottavat,'vahingonilon' tunne lisääntyy eli ts.kannattaa katsella tarkkaan toisten vikoja,tuntee olevansa ainakin joskus "parempi"!
0Äänestä
Vaihtoehtoontämä
Vai olisiko vain kyse siitä, että saarnavirka toimittaa sille kuuluvaa tehtävää ja saarnaa vääriä oppeja vastaan. Ei siinä tarvitse mennä henkilökohtaisuuksiin ja väittää saarnaajia kateelliseksi ja vahingoniloiseksi.
0Äänestä
negro
Jos kysyt enolaiselta majoitusmieheltä, lahtelaiselta parkkipaikavalvojalta, lappeerantalaiselta emäntäryhmän kokoonkutsujalta, tamperelaiselta paikkakunnasaarnaajalta tai jämsäläiseltä lukkarilta, että ketä pitää rakastaa, niin he vastaavat että 1) Kristusta (heidän lunastanut) ja 2) puolisoa. lapsia ja matkaystäviä., sun muita Karhu ja Parviainen vastaavat, että lapimiestä plus ihmisiä, joita he sitten tuntevatkin, asettavat tuntemansa ihmiset arvokkuusjärjestykseen. Aika-ajoin Jumalan poika, Kristus (ihmisten lunastanut) , esiintyy Parviasen ja Karhun puheissa, lapinmiehen (jonkin sortin sateentekijä) ja esikoislestadiolaisuuden lisäksi.
0Äänestä
RakastaVihamiestäsi
"Negro",jos sinulta kysyttäisiin,ketä pitää rakastaa,mitä vastaat?
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tärkeämpi kysymys on, saako omista vioista voimaa tuomita Jeesuksen verellä Jumalan omiksi lunastettuja helvettiin. Näin toimitaan Esikoislestadiolaiset ry:n vapaakirkossa. Kumma kyllä tällaisesta synnistä ei saisi edes varoittaa netissä sellaisessa synnissä katumattomana eläviä henkilöitä?!
Mikä siinä on, ettei Kristuksen lunastustyötä voida ottaa uskossa vastaan, iloiten ja kiittäen Jumalaa hänen armostaa yhdessä maailmanlaajuisen kristikunnan kanssa? Pitää tuota pellenpeliä jatkaa edelleen. yhä vain korkeammiksi korotettujen muurien takana, kehua itseään, johtajiaan ja muita samojen muurien takana kyyhöttäviä? Panetellaan ja tuomitaan Jeesukseen uskovia estoitta omassa silakansuolatynnyrissä.
Mikä ihmeen maailmanlaajuinen kristikunta? Olet kyllä aivan sekaisin. Mistä löydät tällaisen käsitteen?
Ei kahdella kristityillä voi olla eri oppia. Ei toiset voi ajatella saavansa uskoa kasteen sakramentin kautta ja toiset taas ei. Ei toiset voi pitää kullan ympäri ripustamista vääränä ja toiset ei. Ei toiset voi väittää ehtoollisleivän substanssin muuttuvan toiset ei, niin että samassa ehtoollispöydässä joku luulee saavansa Kristuksen ruumiin todellisesti, toinen hengellisesti, kolmas saa sekä ruumiin, että leivän. Kyllä seurakunnalla on sama raamatullinen oppi ja sama ajatus asioista tätä samaa ajatusta Luther ja raamattu kutsuvat nimellä yksi mieli ilman eriseuroja.
Ilmeisesti sinun maailmassasi saarnaviralle kuuluva tehtävä: väärien oppien tuomitseminen, on "kristittyjen" tuomitsemista. Perkele osaa kyllä kääntää silmät nurin.
Nyt raamattu käteen ja tutkimaan raamatun valossa eri seurakuntien oppeja. Aloitappa vaikka siitä, mitä raamatussa tarkoitetaan seurakunnalla.
jaa ja aamen
Omanvanhurskauden likainen oppi on sellainen maailman laajuinen sekaseurakunta jossa ei ole päätä eikä häntää. Se on näillä hurmahengillä päällimmäisena jossa on mukana pimeä järki jonka rietas on heille opettanut vaikka raamattu ei tuollaista missään ole ilmoittanut.
Pssst! Voisi lukea esim. Biblian rekisterisivulta kohdasta seurakunta, (M Luther):
(Katkelma)
"Vaikka nyt yhteinen seurakunta, johonka myös kaikki erinäiset seurakunnat suljetaan, on yksi ainoa seurakunta. Room.12:5. 1Kor. 12:27. Ef. 4:3-6. 2 Tim. 1:19. Kuitenkin taidetaan sitä, ilman sen yksinäisyyden kieltämistä tutkistella, niin kuin se olisi näkyväinen ja näkymätön. Koska kristillinen seurakunta niin kirjoitetaan, ettei sen kaikkia ominaisuuksia voida näkyväiselle seurakunnalle omistaa, niin on näkyväisen seurakunnan sivussa myös näkymätön seurakunta. (Joukko Raamatun lainauksia).
Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on hänen hengellinen ruumiinsa niin kuin nyt pää on näkymätöin, niin myös sen totiset jäsenet. (Toinen joukko Raamatun lainauksia.)"
Katkelma päättyi.
Siksi ahkeroikaa pitämään rakkaus ja rauha kaikkien kanssa ja arvostakaamme Jumalan työtä toisissamme.
Pyydän tutkimaan myös nuo Raamatunkohdat, joita en jaksanut kirjoittaa.
Tämä pitää niin kauan paikkansa, kun eri seurakunnilla on sama usko, sama oppi.
Ainoastaan silloin voi olla hengen yhteys, ja samaa suurta seurakuntaa.
Täytyy muistaa myös, ettei Seurakunta ole myöskään sidottu aikaan. Siksi me myös uskomme, että me esikoislestadiolaiset olemme samaa seurakuntaa, kuin alkukristillisyys ja kaikki ne seurakunnat, jotka sieltä tähän päivään asti, on kantanut elävän uskon ja oikean raamatullisen opin.
Ei kaikki hengellisyys, joka sanoo uskovansa Jeesukseen, ole elävää uskoa. Senhän Jeesus itse todistaa raamatussa.
Matt 7: 18-24
18. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa, eikä mädännyt puu hyviä hedelmiä kasvaa.
19. Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois, ja tuleen heitetään.
20. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä.
21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra*! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa§.
22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimelläs ajaneet ulos perkeleitä, ja ole sinun nimes kautta monta väkevää työtä tehneet?
23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.
Kyllä niitä on paljon, jotka huutaa herran nimeä ja pitää hienoja ja iloisia kokouksia, muttei ole koskaan tullut sille paikalle, jossa sydäntä ympärileikataan.
Sellaiset eivät ole samaa seurakuntaa.
Sanot, että pitää paikkansa niin kauan, kun seurakunnilla on sama usko ja oppi.
Teen tarkentavan kysymyksen:
Pitääkö opin olla Raamatun opetuksen mukainen? Olihan fariseuksilla ja kirjanoppineillakin Jumalan Sana ja Jumalan itsensä opettama jumalanpalvelus. Voimme sanoa, että sekin oli oikea.
Se vain ei riittänyt, vaan sen rinnalle olivat tulleet isäin säännökset, joiden noudattaminen oli tullut tärkeämmäksi, kun Jumalan Sanan hengellinen sisältö. Jumala lähetti heidän keskuuteensa profeettoja, jotka kirkastivat Jumalan Sanan hengellistä puolta. Seurauksena oli, että nämä fariseukset ja kirjanoppineet tappoivat heidät jokaisen.
HUOM! Nyt tänä aikana on ilmennyt keskuudessamme aivan samankaltaista.
Jumalan Sanan rinnalle on tullut sääntöjä.
- luottamus Lapin vanhimpiin, ( Ei korosteta luottamusta Jumalan Sanaan, vaan tiettyjen ihmisten puheeseen Jumalan Sanasta).
- luottamus uskollisiin työntekijöihin, (Ei uskota Pyhän Hengen johdatukseen ja kehotetaan kuuntelemaan henkilöitä valikoiden).
- väärä opetus siitä, jos oma omatunto tuomitsee, jonkin asian synniksi. (Pitää luottaa ihmisopetukseen enemmän kun Jumalan Sanaan).
- ei uskota Raamatun opetukseen siitä, että seurakunnassa ei tarvitse olla kaikki asiat samanlaiset eri paikkakunnilla, vaan riittää, että vain se on samankaltaista, mikä tekee uskosta yhden. (Siis yksi usko).
Sitten sanotaan, että joka ei näihin opetuksiin alistu, niin hänellä on erilainen oppi ja hän on eriseurainen. Hänet saa hylätä ja hänestä saa puhua kaikkinaista pahaa. Häntä saa pilkata säälittelyllä ja muulla tavoin.
On mahdotonta uskoa, että esim. HP:llä SS:llä, ja EN:llä ei olisi elävä usko siksi, etteivät he ole voineet omantunnon syistä alistua em. vaatimuksiin. He opettavat varmasti oikeaa, raamatun mukaista oppia.
Jumalan sana on raamatussa. Silloin kun oppi ja usko on kaikessa raamatullinen, niin se on oikea.
Mitä omaan tuntoon tulee, sanoo raamattu näin:
Kirje roomalaisille 14: 22-23
22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee.
23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.
Myös seurakunnan työhön painetuista raamattu kirjoittaa heitä pitämään kaksinkertaisessa kunniassa.
Ei se ole ihmisiin luottamista, että uskoo opettajiin jotka raamattuun turvaten työtä tekevät.
Luuk 16
29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja prophetat; kuulkoot niitä.
Lapinluottamus siinä merkityksessä jossa te sitä käytätte, on täyttä valhetta ja rakkaudettomuutta!
Vanhimpien ja saarnaajien ohjenuora on raamattu, ja ainoa tie ja pelastus, Herra Jeesus!!!
"Jumalan sana on raamatussa. Silloin kun oppi ja usko on kaikessa raamatullinen, niin se on oikea."
Miksi sitten kuulen jatkuvasti, että olen "tuhlaajalapsi" ja olen itse asiassa naulitsemassa Kristusta ristille eriseuraisuudellani, jos olen tunnustanut uskoni Jeesukseen Kristukseen ainoana pelastajanani? Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?
Miten voit sanoa, että raamatullinen oppi ja usko on oikea, jos se ei ole mielestänne sitä ilman esikoislestadiolaisten todistusta?
Ei tarvitse sanoa muuta kuin ettei pidä lestadiolaista seurakuntaoppia oikeana, niin on jo hylännyt Jumalan. Siis esikoislestadiolaisuuden jättänyt on hylännyt Jumalan?
Vanhoillisilla on samanlainen seurakuntaoppi - ehkä siinä on tullut murtumia nykyisin, mutta esikoisuus ja vanhoillisuus ovat pitäneet toisiaan perivihollisinaan suorastaan jo yli sata vuotta. Kauhistu ja karta! Mitä he tietävät toisistaan? Muista lestadiolaisista? Ylipäätään kenestäkään?
#Minkäänlainen uskontunnustus ei riitä, ei apostolinen, ei omin sanoin sanottu, ei mikään , ei kertakaikkiaan yhtään mikään, jos en tule esikoislestadiolaisten seuroihin tekemään parannusta?
Mikään katumus, mikään synnintunto ei riitä, ei synninpäästö, ei evankeliumilla lohduttaminen, jos sitä ei sano esikoislestadiolainen henkilö ja mieluiten saarnaaja tietenkin, jonka sanat ovat enemmän kuin tavallisen seurakuntalaisen?#
Olet oikeassa. Mikään näistä ei riitä. Ei edes se että lestadiolais saarnaaja saarnaa synnit anteeksi, tai että teet parannusta esikoislestadiolaisten rukoushuoneella ei riitä.
Ainoastaan se riittää, että Jumala antaa sen armon, että saa syntisenä uskoa itsensä armosta autuaaksi Jeesuksen sovitustyön tähden.
Mutta sen armon saaminen edellyttää, että syntiä todistaa anteeksi kristuksen seurakunnan jäsen, jolla on siihen taivaallinen valta, kuten raamatussa on kirjoitettu, ja kuten myös Luther opettaa!
Ja sellainen elävä usko, näkyy ulospäin rakkautena. Silloin ei ole tarve puhua pahaa saarnaajista, muista kristityistä, eikä myöskään epäuskoisista. Eikä panetella julkisesti tai valehdella.
Kun on sellainen elävä usko, niin tahtoo rukoilla heikkoimman puolesta ja olla vetämässä sisään päin!
Mutta silloin tahtoo pysyä totuudessa myös silloin, vaikka se rikkoisi suhteet lähimmäiseen.
Timoteuksen kirjeessä ei ole luvussa 1 jaetta 19. Voitko tarkistaa, niin voin lukea senkin lainauksen. Tuossa tekstissä on muuten aika monta seurakuntaa käsittelevää lukua ja jaetta jäänyt lainaamatta. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan.
No hyvä sitten! Annan lähimmäiseni olla omassa rauhassaan. Rukoilla voin hänen puolestaan - sen olen hänelle sanonutkin.
"Ainoastaan se riittää, että Jumala antaa sen armon, että saa syntisenä uskoa itsensä armosta autuaaksi Jeesuksen sovitustyön tähden."
Olen sen kokenut! Muuta tietä ei ole. Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä.
Siinä Biblian rekisterissä on hyvin pitkä kirjoitus seurakunnasta. Se on kaikkien vapaasti luettavissa kaikkine lähdeviittauksineen. Siis siinä kirjassa, jossa on se vanha Raamattu ja 1938-Raamattu rinnakkain.
Luin sitä Lutherin määrittelyä pitkästi. Katsoin muutamia paikkoja Raamatusta lähdeviittauksien mukaan.
Halusin ottaa tähän esille katkelman, jossa erikoisesti tuli esille se, että Kristuksen seurakunta on hengellinen. Sen rinnalla on myös näkyväinen seurakunta, mutta ihmiselle ei ole annettu kykyä nähdä sen hengellisen seurakunnan rajoja. Näkyväisessä seurakunnassa on teeskentelijöitä, ja muitakin epäkohtia. mm. eriseuraisuutta sekä yksilöissä, että yhteisössä. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi Kristuksen seurakuntaa, joka on näkymätön ja hengellinen.
Jos jossakin lähdeviittauksessa on virhe, niin pahoittelen sitä. Kehotan lukemaan itse Raamattua.
Tästäkin asiasta on lyhennelmä Lutherin Katekismuksessa.
Jos ei saa, eikä pidä, puhua julkisesti pahaa muista uskovista, niin tuntuu pahalta kuulla sellaista, jopa saarnaajan suusta.
Eilen kuuntelin yhtä saarnaa, jossa saarnaaja valitti sitä, että heitä haukutaan lakihenkisiksi ynnä muiksi. Hetken kuluttua hän haukkui joukosta lähteneitä eriseuraisiksi, varotti menemästä heidän seuroihin.
Tuleeko tämänlainen puhe eläväuskoisen sydämestä, onko Hengen hedelmä hänen kauttaan jaettavana?
Oletteko tulleet ajatelleeksi ja tutkineet mitä se merkitsee ja miten tuomiohenkistä on, jos kokonaista herätysliikettä nimitellään eriseuraksi?
Galattalaiskirjeessä mainitaan seuraavaa:
Gal. 5: 19-21
19 Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus,
20 Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, ERISEURA,
21 Pahansuomuus, murha, juopumus, ylönsyömyys ja muut senkaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.
Nimittely eriseuraksi tarkoittaa siis sitä, että Esikoisiin kuuluminen on julki Jumalaton lihan työ eli synti ja on verrattavissa edellä mainituissa synneissä elämiseen ja Esikoisiin kuuluvien ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän.
Eli tällaisen kategoriaan kuuluvaksi Esikoislestadiolainen saarnaaja on koko Esikoisten herätysliikkeen julistanut.
Vaikea nähdä, että kirkon yhteydessä toimiva herätysliike, jonka oppi perustuu Raamattuun, Lutheriin ja tunnustuskirjoihin, ja jossa ei hyväksytä liberaaliteologien näkemyksiä, ihmisoppeja eikä tekojen oppia, olisi Biblian kirjoitusten mukainen eriseura.
On.
Nimenomaan toisten vioista saa voimaa;itsetunto kohoaa,kateuden vaikutukset helpottavat,'vahingonilon' tunne lisääntyy eli ts.kannattaa katsella tarkkaan toisten vikoja,tuntee olevansa ainakin joskus "parempi"!
Vai olisiko vain kyse siitä, että saarnavirka toimittaa sille kuuluvaa tehtävää ja saarnaa vääriä oppeja vastaan. Ei siinä tarvitse mennä henkilökohtaisuuksiin ja väittää saarnaajia kateelliseksi ja vahingoniloiseksi.
Jos kysyt enolaiselta majoitusmieheltä, lahtelaiselta parkkipaikavalvojalta, lappeerantalaiselta emäntäryhmän kokoonkutsujalta, tamperelaiselta paikkakunnasaarnaajalta tai jämsäläiseltä lukkarilta, että ketä pitää rakastaa, niin he vastaavat että 1) Kristusta (heidän lunastanut) ja 2) puolisoa. lapsia ja matkaystäviä., sun muita Karhu ja Parviainen vastaavat, että lapimiestä plus ihmisiä, joita he sitten tuntevatkin, asettavat tuntemansa ihmiset arvokkuusjärjestykseen. Aika-ajoin Jumalan poika, Kristus (ihmisten lunastanut) , esiintyy Parviasen ja Karhun puheissa, lapinmiehen (jonkin sortin sateentekijä) ja esikoislestadiolaisuuden lisäksi.
"Negro",jos sinulta kysyttäisiin,ketä pitää rakastaa,mitä vastaat?