Jumalan sana on sekä lakia että evankeliumia. Jumala on ilmoittanut pyhän tahtonsa kymmenen käskyn laissa. Laki vaatii ihmiseltä totuutta ja puhtautta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Jokainen ihminen on synnin turmelema eikä kykene täyttämään Jumalan lakia (Room. 3:11–12). Sen vuoksi yksikään ihminen ei pelastu ja pääse taivaaseen lain käskyjä noudattamalla.
Raamatun mukaan Jumalan lain tehtävänä on herättää epäuskoon joutuneessa ihmisessä synnintunto ja ohjata hänet etsimään syntien anteeksiantamusta Jeesuksen sovintotyöstä (Room. 3:20–25). Laki osoittaa ihmiselle, että hän on rikkonut Jumalaa ja lähimmäistään vastaan. Hän ei ole rakastanut Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään.
Ainoastaan Jeesus kykeni elämään maan päällä synnittömän elämän, sillä hän oli sekä tosi Jumala että tosi ihminen. Heprealaiskirje toteaa: ”Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa” (Hepr. 9:14).
Raamatun mukaan syntien anteeksiantamuksen voi löytää ainoastaan Jumalan seurakunnan kautta. Jeesus lähetti seurakuntansa julistamaan syntien anteeksiantamusta kaikille luoduille hänen nimessään (Luuk. 24:47). Kun ihminen kuulee ja uskoo Jumalan seurakunnasta julistetun evankeliumin saarnan, hän saa armosta kaikki syntinsä anteeksi ja syntyy Jumalan lapseksi.
Jumalan laki on pyhä ja hyvä, mutta se ei ole Jumalan lapsen opettajana (Gal. 3:24–25). Sen sijaan uskovaista opettaa Jumalan armo hylkäämään kaiken jumalattoman menon ja maailmalliset himot ja elämään tässä maailmassa siveästi, hurskaasti ja jumalisesti (Tit. 2:12).
Uskovainen elää Jumalan valtakunnassa, joka on armon ja anteeksiantamuksen valtakunta. Jumalan armo ohjaa häntä kohtelemaan lähimmäisiä armollisesti ja anteeksiantavaisesti. Se opettaa suhtautumaan armollisesti myös itseensä: olemme kaikki erehtyväisiä ja tarvitsemme Jumalan valmistamaa anteeksiantamusta. Syntien anteeksiantamuksen kokemisesta syntyy halu palvella Jumalaa ja lähimmäistä.
Raamatun mukaan Jumalan lain tehtävänä on herättää epäuskoon joutuneessa ihmisessä synnintunto ja ohjata hänet etsimään syntien anteeksiantamusta Jeesuksen sovintotyöstä (Room. 3:20–25). Laki osoittaa ihmiselle, että hän on rikkonut Jumalaa ja lähimmäistään vastaan. Hän ei ole rakastanut Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään.
Ainoastaan Jeesus kykeni elämään maan päällä synnittömän elämän, sillä hän oli sekä tosi Jumala että tosi ihminen. Heprealaiskirje toteaa: ”Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa” (Hepr. 9:14).
Raamatun mukaan syntien anteeksiantamuksen voi löytää ainoastaan Jumalan seurakunnan kautta. Jeesus lähetti seurakuntansa julistamaan syntien anteeksiantamusta kaikille luoduille hänen nimessään (Luuk. 24:47). Kun ihminen kuulee ja uskoo Jumalan seurakunnasta julistetun evankeliumin saarnan, hän saa armosta kaikki syntinsä anteeksi ja syntyy Jumalan lapseksi.
Jumalan laki on pyhä ja hyvä, mutta se ei ole Jumalan lapsen opettajana (Gal. 3:24–25). Sen sijaan uskovaista opettaa Jumalan armo hylkäämään kaiken jumalattoman menon ja maailmalliset himot ja elämään tässä maailmassa siveästi, hurskaasti ja jumalisesti (Tit. 2:12).
Uskovainen elää Jumalan valtakunnassa, joka on armon ja anteeksiantamuksen valtakunta. Jumalan armo ohjaa häntä kohtelemaan lähimmäisiä armollisesti ja anteeksiantavaisesti. Se opettaa suhtautumaan armollisesti myös itseensä: olemme kaikki erehtyväisiä ja tarvitsemme Jumalan valmistamaa anteeksiantamusta. Syntien anteeksiantamuksen kokemisesta syntyy halu palvella Jumalaa ja lähimmäistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.