Lapsettomalla avoparilla hallintaoikeustestamentti molempien puoliksi omistamaan omistusasuntoon. Miten käy jos toinen avopuoliso kuolee ja tällä on rintaperillisiä, jotka eivät ole avopuolison. Toimiiko kuten avioliitossa että hallintaoikeustestamentti oikeuttaa avopuolison asumaan asunnossa elämänsä loppuun ja tämä voi myös vuokrata asuntoa halutessaan, saaden myös vuokratuotot? Jääkö rintaperillisille vain perintöveron maksu vai miten on?
Avoparin hallintaoikeustestamentti asuntoon
AvioliitonTestamentti
472555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Ei toimi kuten avioliitossa. Kun on avoliitosta kysymys, lesken hallintaoikeus asuntoon ei ole siten turvattu kuin avioliitossa. Rintaperillisellä nimittäin on oikeus saada lakiosansa heti hallintaansa ja täyteen määräysvaltaansa. Jos perillinen vaatii lakiosansa ja jos jäämistössä ei ole muita lakiosan suorittamiseen riittäviä varoja (jotka osaltaan nostavat lakiosan määrää), avolesken hallintaoikeus joutuu väistymään.
Täysin totta!
Avopareilla ei ole samanlaisia oikeuksia perintö asioissa, kuin Aviopareilla.
Vaikka avoparin oikeuksia on parannettu.
Toisen osapuolen kuoltua. Toisella ei ole testamentti oikeuksia omaisuuteen, jos vainaja lla on muita perillisiä.
Vaan ne siirtyy lähimmälle sukulaisille, joka on seuraavana perintö järjestyksessä.
Tällaisen tekstin sain lakimieheltäni vastaavassa tapauksessa jossa äitini tehnyt avopuolisonsa kanssa hallintatestamentin puoliksi omistamaansa asuntoon.
Testamentin tiedoksiantaminen ja lakiosa
Tiedoksiantaminen on testamentin saajan tehtävä. Tiedoksiantaminen tapahtuu siten, että testamentin saaja toimittaa jäljennöksen alkuperäisestä testamentista perilliselle. Tiedoksiantaminen tulee toimittaa jokaiselle perillisille erikseen. Testamentin saajan on mahdollista hoitaa tiedoksiantaminen myös perunkirjoituksen yhteydessä, uskottujen miesten välityksellä. Tiedoksiantovelvollisuus on hyvä täyttää mahdollisimman nopeasti, sillä kuolinpesän hoitoon kuuluu paljon muitakin määräaikoja, joita on noudatettava. Kun testamentin saaja hoitaa ajoissa testamentin tiedoksiantamisen, määrätään perintöverokin testamentti huomioon ottaen. Testamentin saajan ei ole mahdollista välttää perintöverovelvollisuuttaan pitkittämällä tiedoksiantamistaan.
Perintö voidaan jakaa kahteen yhtä suureen osaan, joita kutsutaan lakiosaksi ja vapaaosaksi. Vainajalla on oikeus vapaaosastaan testamentata omaisuuttaan kenelle haluaa. Lain mukaan lakiosa kuuluu rintaperillisille eikä vainaja voi testamentillakaan siitä määrätä, lukuun ottamatta erityisiä laissa määriteltyjä perusteluja, joita käsitellään myöhemmin. Jos testamentti on tehty rintaperillisten lakiosaa loukaten, voivat perilliset vaatia lakiosaansa perinnöstä.
Lakiosaan ovat oikeutettuja vainajan lapset aviolapset, ottolapset sekä avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Lakiosan kohdalla pätee myös sijaisperimysoikeus eli kuolleen lapsenlapsella on myös oikeus lakiosaan. Jos testamentti on loukannut rintaperillisen lakiosa oikeutta, tulee rintaperillisen vaatia lakiosaansa virallisesti.
Perillisellä on testamentin tiedoksiannon jälkeen kuusi kuukautta aikaa tehdä todisteellinen lakiosavaatimus. Lakiosailmoitus merkitään myös perukirjaan.
..
Lakiosailmoituksen merkitseminen perunkirjaan, jokaisen rintaperillisen osalta "vaadin lakiosaani" on todisteellinen lakiosavaatimus joka riittää.
Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski.
Kannattaa+vaikka+uhrata+se+loppuosa+kunhan+saa+lakiosan.
Höpsis! Kyllä tuollainen määräys on tehoste perittävän viimeisen tahdon (testamentin) noudattamiseksi, ei mikään uhkaus.
Lakiosan vaatija voi mielensä mukaan tehdä laskelmia ja toimia niiden mukaan. Jos hän sitten lakiosansa vaatii, avoleski saa puolet perinnöstä eikä jäisi tyhjän päälle, kuten muussa tapauksessa. Jos nimittäin asunto lakiosan toteuttamiseksi tulisi myytäväksi, testamentti raukeaisi, ja lakiosan vaatija avolesken kustannuksella käytännössä saisi heti haltuunsa koko perintöosan, ei vain lakiosaa. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski.
Niin+no+kirjoitikin+tapauksessa+jossa+leski+uhkasi+tehdä+perinnöttömäksi+(siis+lesken+perinnöstä)+jos+vaatii+lakiosan+nykyisestä+pesästä+(siis+siitä+pesästä+josta+leski+saa+hallintaoikeuden).
"lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski"
Eikös näin ole VAIN jos edesmennyt oli tehnyt testamentin avopuolisolleen, KOSKA avoleski ei todellakaan peri lain mukaan, ainoastaan testamentilla. Ellei siis testamentissa ole määräystä loppuosalle, ketkä perivät toisen puolen???
Tietysti! Luepa ketju alusta asti, jospa pääsisit kärryille, mistä siinä on kysymys!
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14840494/avoparin-hallintaoikeustestamentti-asuntoon#comment-89770666
"Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski."
Tarkennus:
Koska avoleski alun perin omisti puolet asunnosta, hän saa tietysti ainakin tämän osuuden eli puolet kauppahinnasta. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta avoleski saa lisäksi puolet vainajan puolikkaasta (jos perillinen vaatii lakiosansa). Kaikkiaan avoleski tässä tapauksessa siis saa 3/4 kauppahinnasta.
"Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski".
Mutta jos tätä "tehostusta" ei ole hallintatestamentissa määrätty, rintaperillinen on oikeutettu koko perintöön, vaikka vaatisi lakiosaa ja puolikas asunnosta olisi käytännössä ainut vainajan kuolinpesän omaisuus?
Miksi kysymysmerkki?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14840494/avoparin-hallintaoikeustestamentti-asuntoon#comment-89773286
Kuinka+pian+rintaperillisen+lakiosan+vaatimisen+jälkeen+avopuolison+on+maksettava+lakiosa+25%+puoliksi+omistetusta+asunnosta+hallintatestamenttitapauksessa+rintaperillisille+tai+laitettava+asunto+myyntiin?++Kumpi+maksaa+käräjäoikeuden+kulut+lakiosan+vaatimisen+vahvistamiseksi?+Onko+asiassa+muita+perintölainsäädännön+kommenverkkeja?
"Noinhan+se+menee+kuten+EiSama+kertoi.+Testamenttia+voi+kuitenkin+tehostaa+määräyksellä,+että+jos+rintaperillinen+vaatii+lakiosan+(=+½+perintöosastaan),+hän+ei+enempää+perintöä+(eli+toista+puoliskoa)+tule+saamaan,+vaan+sen+saa+(kun+asunto+ilmeisesti+vaatimuksen+takia+joutuu+myytäväksi)+avoleski".+
Väärin!
Avoleskellä ei ole mitään osuutta asuntoon.
Jos hänellä ei ole osuutta siitä...
Taas jos he olisi olleet naimisissa?
Leskellä on silloin oikeus jäähä asumaan siihen vaikkei omistaisikaan asuntoa
Jos+rintaperilliset+vaativat+lakiosaa+avopuolisolle+tehdystä+hallintatestamentista+kun+muuta+omaisuutta+asunnon+lisäksi+ei+ole,+niin+heillä+on+oikeus+50%:iin+vainajan+osuudesta+asuntoon.+
Mitenkä muuten on, jos saa hallintaoikeustestamentin kautta hallintaoikeuden, eikä ole testamenttaajalle sukua ei syntyä (kuten avopari). Joutuuko hallintaoikeuden saaja maksamaan veroa oikeudestaan?
Esim. jos teen hallintaoikeustestamentin avokilleni kesämökistä jälkeeni vaikkapa kymmeneksi vuodeksi.Sen jälkeen lapseni saisi sen myös hallintaansa.
Ei hallintaoikeutta veroteta, mutta perillinen saa perintöveroonsa alennusta rasitteesta. Lakiosan voi maksaa rahallakin.
Miten+jos+hallintaoikeuden+alla+olevaan+asuntoon+tehdään+suuri+remppa+esim.+putkiremontti,+joutuuko+rintaperillinen+maksumieheksi?+Jos+meinaan+asuntoa+ei+korkeammalla+hinnalla+saa+myytyä+niin+voi+halvemmassa+asunnossa+mennä+jopa+persneton+puolelle+rintaperillisen+perintö.+Kannattaisiko+esim.+70+000+euron+asunnon+puolikkaasta+vaatia+25%:n+lakiosa+ja+tyytyä+siihen?+Mahdollisen+jopa15-30+vuoden+hallintaoikeusjakson+jälkeen+rintaperillinen+voi+meinaan+olla+sitonut+asuntoon+rahaa+huonossa+tapauksessa+saman+tai+enemmänkin.
Hallintaoikeuden saanut, tässä (avo)leski, maksaa niin hoito- kuin pääomavastikkeita käypään vuokratasoon asti. Täytyy siis ottaa selvää kuinka paljon asunnosta voisi pyytää vuokraa, saman verran hallintaoikeuden saanut sitten maksaa kuukausittain vastikkeita, mahdollisen ylimenevän osan maksavat omistajat omistussuhteissaan. Tässähän avoleski omistaa puolet asunnosta, joten siitä loppuosastakin hän maksaa puolet, vainajan perilliset sitten toisen puolen (siis siitä laskennallisen vuokran ylittävästä osasta). Tämä tarkoittaa käytännössä, että leski paremminkin joutuu harkitsemaan, kannattaako maksaa paljon toisten puoleksi omistaman asunnon vastikkeita, varsinkin jos asunnon sisälläkin pitäisi tehdä remonttia (jotka eivät kuulu taloyhtiölle eli ei makseta vastikkeissa).
Eli lakiosa voisi olla järkevämpi?
Onko sillä mitään merkitystä jos avoleski on mies?
Oletetaan+että+äiti+on+kuollut+ja+hän+jättänyt+hallintatestamentilla+puoliksi+omistamansa+asunnon+avomiehelleen,+joka+ei+ole+rintaperillisten+isä.+Ilmeisesti+perunkirjoitukseen+voi+vaatia+lakiosaa,+jolloin+asunto+joudutaan+myymään,+mikäli+muuta+perintöä+ei+ole+ja+aviomiehellä+ei+ole+varaa+maksaa+lakiosaa+muuten?+
"ja aviomiehellä ei ole varaa maksaa lakiosaa muuten?"
Siis avomiehellä, eivät naimisissa.
Tapaus 1 OLIKO LESKELLÄ OIKEUS JÄÄDÄ YHTEISEEN KOTIIN?
* Ongelma: Leena ja Kari olivat olleet avoliitossa 25 vuotta. Kummallakin oli omat aikuiset lapset aikaisemmista suhteistaan. Leena ja Kari olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan Leenalla oli oikeus jäädä asumaan eliniäksi avopuolisoiden yhdessä omistamaan asuntoon. Kaikki lapset olivat tietoisia tästä testamentista, ja Kari oletti lasten kunnioittavan hänen tahtoaan.
Kari kuoli. Hänen varoihinsa kuului lähinnä puoliosuus asunnosta ja jonkin verran säästöjä, jotka kuluivat hautajaiskulujen ja muiden pienten laskujen maksamiseen. Lapset vaativat lakiosiaan isänsä jälkeen. Oliko Leenan asuminen vanhassa kodissa turvattu?
* Ratkaisu: Lapsilla on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä ilman hallintaoikeusrajoituksia. Leenan testamentilla saama hallintaoikeus rajoittaa lasten oikeuksia saada lakiosat vapaasti hallintaansa.
Tämän vuoksi lakiosia ei ollut mahdollista maksaa ilman kuolinpesän asunto-osuuden myyntiä. Kun Leenalla ei ollut mahdollisuutta lakiosien maksamista varten. Leena ei siten voinut jäädä asumaan asuntoon avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
Olisiko asian voinut järjestää toisin?
Jos Leena ja Kari olisivat olleet avioliitossa, leskellä olisi ollut oikeus vedota perintökaaren säännökseen, jonka mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden viimeisen yhteisen asunnon ja siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lesken asumissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus saada lakiosa rajoittamana hallintaansa.
Avoliitossa Kari olisi voinut tehdä testamenttiin lisäyksen siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaa Leenan eläessä: esimerkiksi jos joku lapsista tekee niin, hän saa perintöosanaan vain lakiosan määrän muun osuuden mennessä jollekin aivan muulle. Säännös olisi saattanut vähentää lasten halukkuutta lakiosan saamiseen Leenan eläessä. Myös Leena olisi voinut kirjoittaa vastaavan määräyksen omaan testamenttiinsa turvatakseen Karin asemaa.
Lähde: http://www.idealista.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/
Tuo kaikki oli aikaisemmin esitety toistoa.
Mutta+kertoo+tarkkaan+miten+avopuolisolle+tehdyn+hallintatestamentin+kanssa+käy+jos+rintaperilliset+vaativat+lakiosaa,+tapauksessa+jossa+puolikas+asunto+on+käytännössä+ainut+perintö.+
Ongelmina tämänkinlaisissa tapauksissa on ahneus, itsekkyys ja avioero. On se kumma, että kaksi aikuista ihmistä ei voi turvallisin mielin ostaa yhteistä asuntoa ja olla varma, että saavat asua kodissaan loppuun asti, vaikka toinen kuolisi. Toisen avopuolison ahneet lapset ovat heti rahan perässä silmät kiiluen, ja kodin omistajan asemaa ei osata ajatella lainkaan. On vain kaunaa, vihaa, itsekkyyttä, kostonhalua.
Kannattaa muistaa, että isännöitsijöiden remonttifirmojen kanssa sopimien kohtuuttomien remonttihankkeiden takia moni vanha osakeasunto menettää arvonsa ostajien silmissä. Jos asunto on arvoltaan jonkun arvion mukaan 70 000e, ja siihen tehdään viidenkymmenen tonnin remontti, sen arvo ei pomppaa 120 000 euroon, vaan jo muutama vuosi ennen remonttia siitä tulee suurinpiirtein mahdoton myydä ja remontin jälkeenkin siitä tarjotaan ehkä vain se sama, tai ehkä 80 000e. Remonttivelan kun maksaa myyntihinnasta, käteen jää kovin pieni summa. Jos edes myydyksi saa. Ja silti jotkut ahneet jälkeläiset vaativat myymään, vaikka kaikki osapuolet kärsivät. No, tietysti tällaisten ahneiden takia joku nappaa tosi halvalla asunnon, ehkä perillinen itse. Rumaa se kuitenkin on. Eikö sitä voisi yrittää elää kuin ihmiset.
Voisiko asian kääntää toisinpäin?
Aika ahne "täysin vieras ihminen" joka haluaa pitää kuin omanaan toisten (isän/äidin) omaisuutta vastoin lakiin kirjattua oikeutta.
Yleensä ihmiset elävät lakien ja asetusten mukaisesti, vai oletko eri mieltä?
Peräänkuulutat omistajan oikeutta, perilliset astuvat poismenneen tilalle omistajiksi, mikä on heidän oikeus?
Sitten kysymys, jos halutaan turvata toisen asumisoikeus niin miksi ei käytetä lain suomaa oikeutta (avioliitto)?
Kun kerran toisen asumisoikeus on helppo turvata ja se jätetään tekemättä, eikö se kerro sen ettei turvaa haluta silloin antaa?
Valitettavasti olen joutunut taistelemaan tuollaisten (kaikki mulle) henkilöiden kanssa.
Omaisuus kelpaa muttei maksut.
Onneksi suomessa on kuitenkin lait olemassa minkä mukaan eletään, ahneet yrittävät ohittaa lait vetoamalla vaikka mihinkä.
Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'.
Yksi kysymys.
Jos kumppanisi haluaa turvata sinun asumisen ja sinä haluat turvata kumppanisi asumisen niin miksette tee sitä?
Mikä teitä estää?
Puhun tietysti avioliitosta, avioliittoa ei tarvitse solmia kirkollisena toimenpiteenä jos ei halua.
Avioliitossa teillä olisi lain suoma oikeus asua yhteisessä asunnossa niin kauan kuin jäljelle jäänyt elää.
Tosin silloinkin on vastuita omistajia kohtaan.
Lakiosa+on+rintaperillisen+oikeus,+ja+se+menee+ohi+avopuolison+hallintatestamentin.+Rintaperillinen+voi+jäädä+jopa+useiden+kymmenien+vuosien,+jopa+20-30v+ajaksi+"naimisiin"+hallintatestamentin+edunsaajan+isän/äidin+avopuolison+kanssa.+Pitää+muistaa+että+ajan+kanssa+kuolleen+avopuolison+muisto+haalistuu+ja+mahdollisesti+side+tämän+jälkeläiseen.+Hallintaoikeuden+saaja+voi+mennä+uudelleen+naimisiin,+hän+voi+joutua+esim.+muistisairauden+takia+oman+biologisen+jälkikasvunsa+holhoukseen+jne.+jolloin+hallintatestamentin+hyväksynyt+rintaperillinen+voi+joutua+vaikeuksiin.+Päälle+tietenkin+ne+suuret+rempat,+joista+lakiosaan+oikeutettu+on+myös+maksumiehenä+asunnon+puolikkaallaan.+Tästä+syystä+ei+todellakaan+ole+ahneutta+vaatia+lakiosaansa,+jotta+ainakin+25%+omistuksesta+vähenee+ja+myös+mahdolliset+kulujen+maksuvelvollisuudet+samassa+suhteessa.+Parasta+tietenkin+on+jos+lakiosan+takia+koko+asunto+myydään+ja+rinraperillinen+saa+koko+50%:n+osuuden+pois+asunnon+puolikkaastaan.
"Kannattaa muistaa, että isännöitsijöiden remonttifirmojen kanssa sopimien kohtuuttomien remonttihankkeiden takia moni vanha osakeasunto menettää arvonsa ostajien silmissä. Jos asunto on arvoltaan jonkun arvion mukaan 70 000e, ja siihen tehdään viidenkymmenen tonnin remontti, sen arvo ei pomppaa 120 000 euroon, vaan jo muutama vuosi ennen remonttia siitä tulee suurinpiirtein mahdoton myydä ja remontin jälkeenkin siitä tarjotaan ehkä vain se sama, tai ehkä 80 000e. Remonttivelan kun maksaa myyntihinnasta, käteen jää kovin pieni summa. Jos edes myydyksi saa. Ja silti jotkut ahneet jälkeläiset vaativat myymään, vaikka kaikki osapuolet kärsivät. No, tietysti tällaisten ahneiden takia joku nappaa tosi halvalla asunnon, ehkä perillinen itse. Rumaa se kuitenkin on. Eikö sitä voisi yrittää elää kuin ihmiset".
Kannattaa muistaa että jos remontti on tehty ja maksettu, niin todennäköisesti myös lakiosaa vaativien rintaperillisten kuollut vanhempi on rempasta maksanut puolet ehkä jopa enemmän.
Kyse ei siis todellakaan ole yleensä ahneudesta vaan siitä että pääsee vuosikymmenien osakkuuden epävarmuudesta pois.
"Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'."
Oletko miettinyt mitä sinun lapsesi tekisivät samassa tilanteessa?
"Parasta+tietenkin+on+jos+lakiosan+takia+koko+asunto+myydään+ja+rinraperillinen+saa+koko+50%:n+osuuden+pois+asunnon+puolikkaastaan.+"
Tämä vain siinä tapauksessa ettei avoleski ole tehnyt rintaperillisiä kohtaan mitään perittävän tahdon vastaista;) Jos on niin lakiosan vaatiminen on täysin oikeutettu toimi.
Minun lapseni olisivat luultavasti vähintään yhtä ahneita. Onnekseni en koskaan saanut lapsia. Sisarukset saattavat olla riesa kuoltuani, vaikkei heillä ole perimisoikeutta, koska minulla on voimassa oleva testamentti - jossa perillisinä avopuolisoni lapset. Joku kysyi edellä, miksi emme mene naimisiin. On tarkoitus, mutta se vaan jää. Aina on jotain muuta.
"Joku kysyi edellä, miksi emme mene naimisiin."
Ei kysynyt. Sen sijaan kertoi, että ongelman ratkaisu on naimisiin meno. Mutta sinullahan tuota (lakiosa-)ongelmaa ei lainkaan ole, kun lapsia ei ole; testamentti riittää ratkaisuksi.
Lyhyesti sanottuna ei.
Eikä ole siinä oikeutetulla asukkaalla ole oikeutta vuokrata sitä asuntoa.
Jos on muita siinä perikunnassa osakkaana siihen kiinteistöön.
Onpa.+Hallintatestamentin+saaja+esim.+avopuoliso+voi+vuokrata+hallinnoimansa+asunnon+ja+saada+sen+vuokratuotot+yksin,+muuttaen+itse+muualle,+vaikka+rintaperillinen/perilliset+omistaisivat+asunnosta+esim.+50-99%.+
Jos avopuolison lapset vaativat lakiosansa, ja heille jäänyt muu perintö ei riitä lakiosan kattamiseksi, joudut maksamaan heille lakiosasta vajaaksi jäävän summan.
Et voi antaa lakiosuutena asuntoa, jota rasittaa hallintaoikeus. Eli jos rahat eivät riitä lakiosuuksiin, asunto on myytävä.
Joudut siis maksamaan lakiosansa vaatineille tuon puuttuvan osuuden. Omistussuhteet lasketaan niin, että lapset saavat perintönä koko omaisuuden verran. Suosittelen, että laitatte testamentiin lauseen "lakiosaansa vativa rintaperillinen saa vain sen". Muista että jos avopuolisosi kanssa laaditte hallintatestamentit puoliksi omistamastanne asunnosta, myös omat rintaperillisesi menettävät puolet perintöosastaan jos he haluavat lakiosan kuolemasi jälkeen, ja tuo lause on testamentissa. Jälkeläisilläsi on ehkä pätevä syy vaatia lakiosaa, joten kannattaako puolet heidän perintöosastaan poistaa hallintatestamentin takia?
Kuinka nopeasti lakiosan vaatimisen jälkeen se on maksettava tai laitettava hallintatestamenissa mainittu avopuolisoiden puoliksi omistama asunto myyntiin, mikäli se on ainoa perintö eikä lakiosaa pysty muuten maksamaan perillisille?
PK 7.luku, 5§, 2.mom. määrää, että lakiosa on suoritettava
”…kohtuullisen ajan kuluessa…”.
Sen lisäksi että lakiosaa vaaditaan (jokainen rintaperillinen erikseen todistettavasti kirjallisena esim. perunkirjan yhteydessä), sitä pitää vaatia myös maksettavaksi. Maksuvaatimus on siis esitettävä testamentin saajalle ja vaatia lakiosaa maksettavaksi tämän epämääräisen "kohtuullisen ajan puitteissa". Järkevä testamentin saaja maksaa lakiosan toki automaattisestikin, sillä maksamaton lakiosa tarkoittaa, ettei hän voi täysimääräisesti vedota testamenttiin. Kohtuulliseksi ajaksi on katsottu esim. 3kk sisään. Tässä ajassa voidaan realisoida omaisuutta, ottaa lainaa tai laittaa asunto myyntiin.
Ketjun luettuani vahvistui käsitykseni, että ongelmana on perintövero. Se rikkoo perheitä, aiheuttaa häikäilemättömyyttä ja romuttaa talouksia. Se kai sen tarkoituskin on. Yritetään pikku hiljaa lakkauttaa yksityinen omaisuus ja oikeus siirtää kaikessa rauhassa omaisuuttaan lapsilleen tai muille perijöilleen. Tässä voittaa valtio, verojen muodossa. Pankit, kun asunnon omistaja joutuu ottamaan lainaa maksaakseen lakiosia pois. Lakimiehet, kun asioista ei pystytä sopimaan. Keinottelijat, jotka saattavat napsia näitä riidanalaisia koteja pilkkahinnalla. Ihmisellä on Raamattuun perustuva oikeus omistaa kotinsa ja määrätä siitä. Nyt ollaan viemässä asioita siihen suuntaan, että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla ja muut ovat orjina, jotka eivät omista edes työpanostaan, vaan sitäkin hallinnoi valtio tai nuo ökyrikkaat.
"Nyt ollaan viemässä asioita siihen suuntaan, että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla . . ."
Olet ymmärtänyt perintöveron yhteiskunnallisen merkityksen täysin päälaelleen. Ilman progressiivista perintöveroa kehitys nimenomaan johtaisi siihen, "että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla". Etkö ole kuullut, että "raha tulee rahan luo", joten pääomat kiihtyvällä tahdilla keskittyvät ennestään rikkaille - ja köyhät entisestään köyhtyvät tai ainakin pysyvät köyhinä.
Mitä Raamattuun tulee, niin onneksi (vrt. Koraani ja monet muslimimaat) emme elä pappisdiktatuurissa, vaan demokratiassa.
Olet aivan oikeassa, on käsittämätöntä että lasten tai muiden perillisten pitäisi saada edellisen sukupolven työllä ansaittu omaisuus ilman perintöveroa, joka on vieläpä Suomessa matala. 20 000 saa rintaperillinen täysin ilman perintöveroa ja muustakin osasta perintövero on pieni, itse ansaitsemattomasta tulosta josta henkilökohtaisena työtulona maksaisi veroja paljon, vaikka työtulot on sentään omalla työllä ansaittu. Muut kuin rintaperilliset on hyvä laittaa maksamaan enemmän, saavathan he varallisuutta täysin ilman ansioita. Kaikki varallisuus valuu pienen piirin haltuun jos perintövero poistetaan tai sitä madalletaan entisestään. Tämän hetken malli on hyvä, ei ainakaan alemmas perintöveroa.
Tämän liettuani ole tullut siihen lopputulokseen että lakiosa kannattaa ehdottomasti vaatia.