Lapsettomalla avoparilla hallintaoikeustestamentti molempien puoliksi omistamaan omistusasuntoon. Miten käy jos toinen avopuoliso kuolee ja tällä on rintaperillisiä, jotka eivät ole avopuolison. Toimiiko kuten avioliitossa että hallintaoikeustestamentti oikeuttaa avopuolison asumaan asunnossa elämänsä loppuun ja tämä voi myös vuokrata asuntoa halutessaan, saaden myös vuokratuotot? Jääkö rintaperillisille vain perintöveron maksu vai miten on?
Avoparin hallintaoikeustestamentti asuntoon
AvioliitonTestamentti
47
1924
Vastaukset
- EiSama
Ei toimi kuten avioliitossa. Kun on avoliitosta kysymys, lesken hallintaoikeus asuntoon ei ole siten turvattu kuin avioliitossa. Rintaperillisellä nimittäin on oikeus saada lakiosansa heti hallintaansa ja täyteen määräysvaltaansa. Jos perillinen vaatii lakiosansa ja jos jäämistössä ei ole muita lakiosan suorittamiseen riittäviä varoja (jotka osaltaan nostavat lakiosan määrää), avolesken hallintaoikeus joutuu väistymään.
- Fghklll
Täysin totta!
Avopareilla ei ole samanlaisia oikeuksia perintö asioissa, kuin Aviopareilla.
Vaikka avoparin oikeuksia on parannettu.
Toisen osapuolen kuoltua. Toisella ei ole testamentti oikeuksia omaisuuteen, jos vainaja lla on muita perillisiä.
Vaan ne siirtyy lähimmälle sukulaisille, joka on seuraavana perintö järjestyksessä. - Perunkirjaan_merkittynä
Tällaisen tekstin sain lakimieheltäni vastaavassa tapauksessa jossa äitini tehnyt avopuolisonsa kanssa hallintatestamentin puoliksi omistamaansa asuntoon.
Testamentin tiedoksiantaminen ja lakiosa
Tiedoksiantaminen on testamentin saajan tehtävä. Tiedoksiantaminen tapahtuu siten, että testamentin saaja toimittaa jäljennöksen alkuperäisestä testamentista perilliselle. Tiedoksiantaminen tulee toimittaa jokaiselle perillisille erikseen. Testamentin saajan on mahdollista hoitaa tiedoksiantaminen myös perunkirjoituksen yhteydessä, uskottujen miesten välityksellä. Tiedoksiantovelvollisuus on hyvä täyttää mahdollisimman nopeasti, sillä kuolinpesän hoitoon kuuluu paljon muitakin määräaikoja, joita on noudatettava. Kun testamentin saaja hoitaa ajoissa testamentin tiedoksiantamisen, määrätään perintöverokin testamentti huomioon ottaen. Testamentin saajan ei ole mahdollista välttää perintöverovelvollisuuttaan pitkittämällä tiedoksiantamistaan.
Perintö voidaan jakaa kahteen yhtä suureen osaan, joita kutsutaan lakiosaksi ja vapaaosaksi. Vainajalla on oikeus vapaaosastaan testamentata omaisuuttaan kenelle haluaa. Lain mukaan lakiosa kuuluu rintaperillisille eikä vainaja voi testamentillakaan siitä määrätä, lukuun ottamatta erityisiä laissa määriteltyjä perusteluja, joita käsitellään myöhemmin. Jos testamentti on tehty rintaperillisten lakiosaa loukaten, voivat perilliset vaatia lakiosaansa perinnöstä.
Lakiosaan ovat oikeutettuja vainajan lapset aviolapset, ottolapset sekä avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Lakiosan kohdalla pätee myös sijaisperimysoikeus eli kuolleen lapsenlapsella on myös oikeus lakiosaan. Jos testamentti on loukannut rintaperillisen lakiosa oikeutta, tulee rintaperillisen vaatia lakiosaansa virallisesti.
Perillisellä on testamentin tiedoksiannon jälkeen kuusi kuukautta aikaa tehdä todisteellinen lakiosavaatimus. Lakiosailmoitus merkitään myös perukirjaan.
..
Lakiosailmoituksen merkitseminen perunkirjaan, jokaisen rintaperillisen osalta "vaadin lakiosaani" on todisteellinen lakiosavaatimus joka riittää.
- 00530
Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski.
- Joskusvain
Kannattaa vaikka uhrata se loppuosa kunhan saa lakiosan.
Eli tilanne jossa haltijan oletettu elinaika olisi yli 20v ja kun lasketaan niin 5% vuosituotolla saisi tuottona lakiosaa vastaavan summan, eli varallisuus sama kuin täydessä perinnössä.
Jos vielä lasketaan se että inflaatio syö hallinnassa olevaa pääomaa niin tuo aika vain lyhenee.
Eli tuollainen ehto testamentissa on vain pelote.
Sama kuin jos leski uhkaa omia rintaperillisiä etteivät saa hänen jälkeen mitään jos vaativat lakiosat.
Tuossakin puhtaalla matematiikalla saa selville kannattaako vaatia lakiosat, tai oikeastaan kyseessähän on uhkaus ja itse henkilökohtaisesti en taivu periaatteenkaan vuoksi uhkailujen alla, asiat tulee sopia sovussa ei uhkailuilla. - 00530
Joskusvain kirjoitti:
Kannattaa vaikka uhrata se loppuosa kunhan saa lakiosan.
Eli tilanne jossa haltijan oletettu elinaika olisi yli 20v ja kun lasketaan niin 5% vuosituotolla saisi tuottona lakiosaa vastaavan summan, eli varallisuus sama kuin täydessä perinnössä.
Jos vielä lasketaan se että inflaatio syö hallinnassa olevaa pääomaa niin tuo aika vain lyhenee.
Eli tuollainen ehto testamentissa on vain pelote.
Sama kuin jos leski uhkaa omia rintaperillisiä etteivät saa hänen jälkeen mitään jos vaativat lakiosat.
Tuossakin puhtaalla matematiikalla saa selville kannattaako vaatia lakiosat, tai oikeastaan kyseessähän on uhkaus ja itse henkilökohtaisesti en taivu periaatteenkaan vuoksi uhkailujen alla, asiat tulee sopia sovussa ei uhkailuilla.Höpsis! Kyllä tuollainen määräys on tehoste perittävän viimeisen tahdon (testamentin) noudattamiseksi, ei mikään uhkaus.
Lakiosan vaatija voi mielensä mukaan tehdä laskelmia ja toimia niiden mukaan. Jos hän sitten lakiosansa vaatii, avoleski saa puolet perinnöstä eikä jäisi tyhjän päälle, kuten muussa tapauksessa. Jos nimittäin asunto lakiosan toteuttamiseksi tulisi myytäväksi, testamentti raukeaisi, ja lakiosan vaatija avolesken kustannuksella käytännössä saisi heti haltuunsa koko perintöosan, ei vain lakiosaa. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski. - Joskusvain
00530 kirjoitti:
Höpsis! Kyllä tuollainen määräys on tehoste perittävän viimeisen tahdon (testamentin) noudattamiseksi, ei mikään uhkaus.
Lakiosan vaatija voi mielensä mukaan tehdä laskelmia ja toimia niiden mukaan. Jos hän sitten lakiosansa vaatii, avoleski saa puolet perinnöstä eikä jäisi tyhjän päälle, kuten muussa tapauksessa. Jos nimittäin asunto lakiosan toteuttamiseksi tulisi myytäväksi, testamentti raukeaisi, ja lakiosan vaatija avolesken kustannuksella käytännössä saisi heti haltuunsa koko perintöosan, ei vain lakiosaa. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski.Niin no kirjoitikin tapauksessa jossa leski uhkasi tehdä perinnöttömäksi (siis lesken perinnöstä) jos vaatii lakiosan nykyisestä pesästä (siis siitä pesästä josta leski saa hallintaoikeuden).
Silloinhan kyseessä on ihan puhdas uhkaus.
Testamentissa oleva "toive" ettei lakiosaa vaadita ja sitä tehostetaan määräyksellä.
Kumma juttu että pyörittelet uudelleen tuon kertomani asian.
Minähän nimenomaan kerroin että kannattaa laskea mitä tapahtuu jos menettää loppuosan.
Matemaattisesti 20v 5% korolla niin lakiosa kannattaa aina vaatia vaikka menettäisi loput perinnöstä.
Pahimmillaan käy niin että lakiosaa ei vaadita ja haltija hoitaa huonosti pääomaa jolloin pääoman vapauduttua (hallintaoikeus lakkaa) niin perinnöstä ole mitään jäljellä.
En tiedä oletko joutunut koskaan uhkailujen kohteeksi, yleensä käy niin että kun uhkaaja saa tahtonsa läpi niin hetken päästä on uusi uhkaus päällä, se ei vain lopu koskaan.
Sama kuin kiristäjällä, jatketaan kiristystä.
Mutta vielä kertauksena ettet ala vääntämään.
Kerroin 2 eri tapauksesta, perinnönjättäjän perinnön lakiosasta ja lesken perinnöstä.
Leski kiristää siis omalla perintöosuudellaan. - KeilleToinenPuoli
00530 kirjoitti:
Höpsis! Kyllä tuollainen määräys on tehoste perittävän viimeisen tahdon (testamentin) noudattamiseksi, ei mikään uhkaus.
Lakiosan vaatija voi mielensä mukaan tehdä laskelmia ja toimia niiden mukaan. Jos hän sitten lakiosansa vaatii, avoleski saa puolet perinnöstä eikä jäisi tyhjän päälle, kuten muussa tapauksessa. Jos nimittäin asunto lakiosan toteuttamiseksi tulisi myytäväksi, testamentti raukeaisi, ja lakiosan vaatija avolesken kustannuksella käytännössä saisi heti haltuunsa koko perintöosan, ei vain lakiosaa. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski."lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski"
Eikös näin ole VAIN jos edesmennyt oli tehnyt testamentin avopuolisolleen, KOSKA avoleski ei todellakaan peri lain mukaan, ainoastaan testamentilla. Ellei siis testamentissa ole määräystä loppuosalle, ketkä perivät toisen puolen??? - 00530
KeilleToinenPuoli kirjoitti:
"lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski"
Eikös näin ole VAIN jos edesmennyt oli tehnyt testamentin avopuolisolleen, KOSKA avoleski ei todellakaan peri lain mukaan, ainoastaan testamentilla. Ellei siis testamentissa ole määräystä loppuosalle, ketkä perivät toisen puolen???Tietysti! Luepa ketju alusta asti, jospa pääsisit kärryille, mistä siinä on kysymys!
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14840494/avoparin-hallintaoikeustestamentti-asuntoon#comment-89770666 - 00530
00530 kirjoitti:
Höpsis! Kyllä tuollainen määräys on tehoste perittävän viimeisen tahdon (testamentin) noudattamiseksi, ei mikään uhkaus.
Lakiosan vaatija voi mielensä mukaan tehdä laskelmia ja toimia niiden mukaan. Jos hän sitten lakiosansa vaatii, avoleski saa puolet perinnöstä eikä jäisi tyhjän päälle, kuten muussa tapauksessa. Jos nimittäin asunto lakiosan toteuttamiseksi tulisi myytäväksi, testamentti raukeaisi, ja lakiosan vaatija avolesken kustannuksella käytännössä saisi heti haltuunsa koko perintöosan, ei vain lakiosaa. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski."Testamentin tehostemääräyksen ansiosta lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski."
Tarkennus:
Koska avoleski alun perin omisti puolet asunnosta, hän saa tietysti ainakin tämän osuuden eli puolet kauppahinnasta. Testamentin tehostemääräyksen ansiosta avoleski saa lisäksi puolet vainajan puolikkaasta (jos perillinen vaatii lakiosansa). Kaikkiaan avoleski tässä tapauksessa siis saa 3/4 kauppahinnasta. - cdfsdgsgdg
"Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski".
Mutta jos tätä "tehostusta" ei ole hallintatestamentissa määrätty, rintaperillinen on oikeutettu koko perintöön, vaikka vaatisi lakiosaa ja puolikas asunnosta olisi käytännössä ainut vainajan kuolinpesän omaisuus? - 00530
cdfsdgsgdg kirjoitti:
"Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski".
Mutta jos tätä "tehostusta" ei ole hallintatestamentissa määrätty, rintaperillinen on oikeutettu koko perintöön, vaikka vaatisi lakiosaa ja puolikas asunnosta olisi käytännössä ainut vainajan kuolinpesän omaisuus?Miksi kysymysmerkki?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14840494/avoparin-hallintaoikeustestamentti-asuntoon#comment-89773286 - Perusasiat
Kuinka pian rintaperillisen lakiosan vaatimisen jälkeen avopuolison on maksettava lakiosa 25% puoliksi omistetusta asunnosta hallintatestamenttitapauksessa rintaperillisille tai laitettava asunto myyntiin? Kumpi maksaa käräjäoikeuden kulut lakiosan vaatimisen vahvistamiseksi? Onko asiassa muita perintölainsäädännön kommenverkkeja?
- Juuri_Näin
cdfsdgsgdg kirjoitti:
"Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski".
Mutta jos tätä "tehostusta" ei ole hallintatestamentissa määrätty, rintaperillinen on oikeutettu koko perintöön, vaikka vaatisi lakiosaa ja puolikas asunnosta olisi käytännössä ainut vainajan kuolinpesän omaisuus?"Noinhan se menee kuten EiSama kertoi. Testamenttia voi kuitenkin tehostaa määräyksellä, että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski".
Mutta jos tätä "tehostusta" ei ole hallintatestamentissa määrätty, rintaperillinen on oikeutettu koko perintöön, vaikka vaatisi lakiosaa ja puolikas asunnosta olisi käytännössä ainut vainajan kuolinpesän omaisuus?
--
Näin se menee. Ainoastaan jos hallintatestamentissa lukee tuo "että jos rintaperillinen vaatii lakiosan (= ½ perintöosastaan), hän ei enempää perintöä (eli toista puoliskoa) tule saamaan, vaan sen saa (kun asunto ilmeisesti vaatimuksen takia joutuu myytäväksi) avoleski".
Mikäli hallintatestamentissa ei ole tuota ehtoa kirjoitettuna, rintaperillinen saa vaatiessaan lakiosan 25% puoliksi omistetun asunnon hinnasta, ja toinen 25% jää omistukseksi asuntoon jos avopuoliso maksaa lakiosan varoistaan tai ottamastaan lainasta. Mikäli avopuoliso ei pysty maksamaan lakiosaa niin asunto myydään ja rintaperillinen saa koko 50% asunnon hinnasta eli perintöosansa. - ststg
KeilleToinenPuoli kirjoitti:
"lakiosan vaatija saa asunnon kauppahinnasta vain puolet ja toisen puolen saisi avoleski"
Eikös näin ole VAIN jos edesmennyt oli tehnyt testamentin avopuolisolleen, KOSKA avoleski ei todellakaan peri lain mukaan, ainoastaan testamentilla. Ellei siis testamentissa ole määräystä loppuosalle, ketkä perivät toisen puolen???Väärin!
Avoleskellä ei ole mitään osuutta asuntoon.
Jos hänellä ei ole osuutta siitä...
Taas jos he olisi olleet naimisissa?
Leskellä on silloin oikeus jäähä asumaan siihen vaikkei omistaisikaan asuntoa - LakiosaHakkaaTestamentin
Perusasiat kirjoitti:
Kuinka pian rintaperillisen lakiosan vaatimisen jälkeen avopuolison on maksettava lakiosa 25% puoliksi omistetusta asunnosta hallintatestamenttitapauksessa rintaperillisille tai laitettava asunto myyntiin? Kumpi maksaa käräjäoikeuden kulut lakiosan vaatimisen vahvistamiseksi? Onko asiassa muita perintölainsäädännön kommenverkkeja?
Jos rintaperilliset vaativat lakiosaa avopuolisolle tehdystä hallintatestamentista kun muuta omaisuutta asunnon lisäksi ei ole, niin heillä on oikeus 50%:iin vainajan osuudesta asuntoon.
Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän avopuolisolle antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. Mukaan lasketaan myös lahjat (suosiolahja), joilla pyritään suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoluovutukset arvostetaan luovutushetken arvoon eli jäämistöä ei pyritä palauttamaan sellaiseksi kuin se olisi ilman luovutuksia, vaan inflaatio saa heikentää arvoa. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoluovutusten saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia kanneteitse tuomioistuimessa lakiosan täydennystä.
Jos avopuoliso ei pysty maksamaan lakiosaa asunnon hinnasta niin asunto menee myyntiin ja rintaperilliset saavat asunnon mentyä myyntiin koko 100% vainajan osuudesta eli koko perintönsä. Et voi antaa lakiosuutena asuntoa, jota rasittaa hallintaoikeus. Eli jos rahat eivät riitä lakiosuuksiin, asunto on myytävä.
Jos hallintatestamentin saanut avopuoliso pystyy maksamaan lakiosan muista varoistaan, rintaperilliset jäävät vainajan asunto-omistuksen 50%:n osuudella osakkaiksi asuntoon hallintatestamentin voimassalolon ajaksi, joka päättyy viimeistään hallintaoikeustestamentin saajan kuolemaan, tai siihen että hän suostuu asunnon myyntiin, jolloin rintaperilliset saavat kauppahinnasta loput 50% vainajan asunto-osuudesta eli loput perintöosastaan.
Lakiosa tulee maksaa viipymättä sen vaatimisen jälkeen tai asunto laittaa myyntiin rintaperillisten perintöetuoikeuden toteutumiseksi.
Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua.
Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.
Mitenkä muuten on, jos saa hallintaoikeustestamentin kautta hallintaoikeuden, eikä ole testamenttaajalle sukua ei syntyä (kuten avopari). Joutuuko hallintaoikeuden saaja maksamaan veroa oikeudestaan?
Esim. jos teen hallintaoikeustestamentin avokilleni kesämökistä jälkeeni vaikkapa kymmeneksi vuodeksi.Sen jälkeen lapseni saisi sen myös hallintaansa.- dddee
Ei hallintaoikeutta veroteta, mutta perillinen saa perintöveroonsa alennusta rasitteesta. Lakiosan voi maksaa rahallakin.
- mitesonkaan
Miten jos hallintaoikeuden alla olevaan asuntoon tehdään suuri remppa esim. putkiremontti, joutuuko rintaperillinen maksumieheksi? Jos meinaan asuntoa ei korkeammalla hinnalla saa myytyä niin voi halvemmassa asunnossa mennä jopa persneton puolelle rintaperillisen perintö. Kannattaisiko esim. 70 000 euron asunnon puolikkaasta vaatia 25%:n lakiosa ja tyytyä siihen? Mahdollisen jopa15-30 vuoden hallintaoikeusjakson jälkeen rintaperillinen voi meinaan olla sitonut asuntoon rahaa huonossa tapauksessa saman tai enemmänkin.
- elliiie
Hallintaoikeuden saanut, tässä (avo)leski, maksaa niin hoito- kuin pääomavastikkeita käypään vuokratasoon asti. Täytyy siis ottaa selvää kuinka paljon asunnosta voisi pyytää vuokraa, saman verran hallintaoikeuden saanut sitten maksaa kuukausittain vastikkeita, mahdollisen ylimenevän osan maksavat omistajat omistussuhteissaan. Tässähän avoleski omistaa puolet asunnosta, joten siitä loppuosastakin hän maksaa puolet, vainajan perilliset sitten toisen puolen (siis siitä laskennallisen vuokran ylittävästä osasta). Tämä tarkoittaa käytännössä, että leski paremminkin joutuu harkitsemaan, kannattaako maksaa paljon toisten puoleksi omistaman asunnon vastikkeita, varsinkin jos asunnon sisälläkin pitäisi tehdä remonttia (jotka eivät kuulu taloyhtiölle eli ei makseta vastikkeissa).
- Hspskdke
elliiie kirjoitti:
Hallintaoikeuden saanut, tässä (avo)leski, maksaa niin hoito- kuin pääomavastikkeita käypään vuokratasoon asti. Täytyy siis ottaa selvää kuinka paljon asunnosta voisi pyytää vuokraa, saman verran hallintaoikeuden saanut sitten maksaa kuukausittain vastikkeita, mahdollisen ylimenevän osan maksavat omistajat omistussuhteissaan. Tässähän avoleski omistaa puolet asunnosta, joten siitä loppuosastakin hän maksaa puolet, vainajan perilliset sitten toisen puolen (siis siitä laskennallisen vuokran ylittävästä osasta). Tämä tarkoittaa käytännössä, että leski paremminkin joutuu harkitsemaan, kannattaako maksaa paljon toisten puoleksi omistaman asunnon vastikkeita, varsinkin jos asunnon sisälläkin pitäisi tehdä remonttia (jotka eivät kuulu taloyhtiölle eli ei makseta vastikkeissa).
Eli lakiosa voisi olla järkevämpi?
- VahvempiAstia
elliiie kirjoitti:
Hallintaoikeuden saanut, tässä (avo)leski, maksaa niin hoito- kuin pääomavastikkeita käypään vuokratasoon asti. Täytyy siis ottaa selvää kuinka paljon asunnosta voisi pyytää vuokraa, saman verran hallintaoikeuden saanut sitten maksaa kuukausittain vastikkeita, mahdollisen ylimenevän osan maksavat omistajat omistussuhteissaan. Tässähän avoleski omistaa puolet asunnosta, joten siitä loppuosastakin hän maksaa puolet, vainajan perilliset sitten toisen puolen (siis siitä laskennallisen vuokran ylittävästä osasta). Tämä tarkoittaa käytännössä, että leski paremminkin joutuu harkitsemaan, kannattaako maksaa paljon toisten puoleksi omistaman asunnon vastikkeita, varsinkin jos asunnon sisälläkin pitäisi tehdä remonttia (jotka eivät kuulu taloyhtiölle eli ei makseta vastikkeissa).
Onko sillä mitään merkitystä jos avoleski on mies?
- tarkennuksia
Oletetaan että äiti on kuollut ja hän jättänyt hallintatestamentilla puoliksi omistamansa asunnon avomiehelleen, joka ei ole rintaperillisten isä. Ilmeisesti perunkirjoitukseen voi vaatia lakiosaa, jolloin asunto joudutaan myymään, mikäli muuta perintöä ei ole ja aviomiehellä ei ole varaa maksaa lakiosaa muuten?
Menettääkö rintaperillinen tässä tapauksessa ottaessaan lakiosan eli 25% asunnon hinnasta, aina lopun puoliskon perinnöstä(asunnon puolikkaan toinen 25%) kun rikkoo hallintatestamenttia, vai ainoastaan jos tällainen pykälä on kirjattu testamenttiin?
Mutta jos hyväksyy asunnon hallintatestamentin perunkirjassa avomiehen hallintaoikeuden niin voiko rintaperillinen vaatia lakiosaansa myöhemmin, vai onko tehty päätös sitova avopuolison kuolemaan saakka?
Mitä ongelmia voi tulla jos ei vaadi rintaperillisen lakiosaa, vaan hyväksyy aviopuolisolle tehdyn hallintatestamentin? Voiko asunnon puolikkaan kulut nousta suuremmiksi kuin sen arvo, mikäli asunto ei ole kovin arvokas tai se sijaitsee alueella jossa talon arvo tai haluttavuus ei nouse saneeraus- ja remonttikulujen tahdissa? Hallintotestamentin saajahan voi elää jopa 15-30 vuotta asunnossa tai muuttaa muualle ja laittaa asunnon vuokralle saaden vuokratulot.
Mitä tällaisessa tapauksessa on järkevintä tehdä jos haluaa päästä pois vuosikymmenten epävarmuudesta, kuluista jne?- korjaus
"ja aviomiehellä ei ole varaa maksaa lakiosaa muuten?"
Siis avomiehellä, eivät naimisissa. - näin_toimii
Tapaus 1 OLIKO LESKELLÄ OIKEUS JÄÄDÄ YHTEISEEN KOTIIN?
* Ongelma: Leena ja Kari olivat olleet avoliitossa 25 vuotta. Kummallakin oli omat aikuiset lapset aikaisemmista suhteistaan. Leena ja Kari olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan Leenalla oli oikeus jäädä asumaan eliniäksi avopuolisoiden yhdessä omistamaan asuntoon. Kaikki lapset olivat tietoisia tästä testamentista, ja Kari oletti lasten kunnioittavan hänen tahtoaan.
Kari kuoli. Hänen varoihinsa kuului lähinnä puoliosuus asunnosta ja jonkin verran säästöjä, jotka kuluivat hautajaiskulujen ja muiden pienten laskujen maksamiseen. Lapset vaativat lakiosiaan isänsä jälkeen. Oliko Leenan asuminen vanhassa kodissa turvattu?
* Ratkaisu: Lapsilla on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä ilman hallintaoikeusrajoituksia. Leenan testamentilla saama hallintaoikeus rajoittaa lasten oikeuksia saada lakiosat vapaasti hallintaansa.
Tämän vuoksi lakiosia ei ollut mahdollista maksaa ilman kuolinpesän asunto-osuuden myyntiä. Kun Leenalla ei ollut mahdollisuutta lakiosien maksamista varten. Leena ei siten voinut jäädä asumaan asuntoon avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
Olisiko asian voinut järjestää toisin?
Jos Leena ja Kari olisivat olleet avioliitossa, leskellä olisi ollut oikeus vedota perintökaaren säännökseen, jonka mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden viimeisen yhteisen asunnon ja siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lesken asumissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus saada lakiosa rajoittamana hallintaansa.
Avoliitossa Kari olisi voinut tehdä testamenttiin lisäyksen siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaa Leenan eläessä: esimerkiksi jos joku lapsista tekee niin, hän saa perintöosanaan vain lakiosan määrän muun osuuden mennessä jollekin aivan muulle. Säännös olisi saattanut vähentää lasten halukkuutta lakiosan saamiseen Leenan eläessä. Myös Leena olisi voinut kirjoittaa vastaavan määräyksen omaan testamenttiinsa turvatakseen Karin asemaa.
Lähde: http://www.idealista.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/ - 00530
näin_toimii kirjoitti:
Tapaus 1 OLIKO LESKELLÄ OIKEUS JÄÄDÄ YHTEISEEN KOTIIN?
* Ongelma: Leena ja Kari olivat olleet avoliitossa 25 vuotta. Kummallakin oli omat aikuiset lapset aikaisemmista suhteistaan. Leena ja Kari olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan Leenalla oli oikeus jäädä asumaan eliniäksi avopuolisoiden yhdessä omistamaan asuntoon. Kaikki lapset olivat tietoisia tästä testamentista, ja Kari oletti lasten kunnioittavan hänen tahtoaan.
Kari kuoli. Hänen varoihinsa kuului lähinnä puoliosuus asunnosta ja jonkin verran säästöjä, jotka kuluivat hautajaiskulujen ja muiden pienten laskujen maksamiseen. Lapset vaativat lakiosiaan isänsä jälkeen. Oliko Leenan asuminen vanhassa kodissa turvattu?
* Ratkaisu: Lapsilla on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä ilman hallintaoikeusrajoituksia. Leenan testamentilla saama hallintaoikeus rajoittaa lasten oikeuksia saada lakiosat vapaasti hallintaansa.
Tämän vuoksi lakiosia ei ollut mahdollista maksaa ilman kuolinpesän asunto-osuuden myyntiä. Kun Leenalla ei ollut mahdollisuutta lakiosien maksamista varten. Leena ei siten voinut jäädä asumaan asuntoon avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
Olisiko asian voinut järjestää toisin?
Jos Leena ja Kari olisivat olleet avioliitossa, leskellä olisi ollut oikeus vedota perintökaaren säännökseen, jonka mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden viimeisen yhteisen asunnon ja siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lesken asumissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus saada lakiosa rajoittamana hallintaansa.
Avoliitossa Kari olisi voinut tehdä testamenttiin lisäyksen siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaa Leenan eläessä: esimerkiksi jos joku lapsista tekee niin, hän saa perintöosanaan vain lakiosan määrän muun osuuden mennessä jollekin aivan muulle. Säännös olisi saattanut vähentää lasten halukkuutta lakiosan saamiseen Leenan eläessä. Myös Leena olisi voinut kirjoittaa vastaavan määräyksen omaan testamenttiinsa turvatakseen Karin asemaa.
Lähde: http://www.idealista.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/Tuo kaikki oli aikaisemmin esitety toistoa.
- Yksiselitteistä
00530 kirjoitti:
Tuo kaikki oli aikaisemmin esitety toistoa.
Mutta kertoo tarkkaan miten avopuolisolle tehdyn hallintatestamentin kanssa käy jos rintaperilliset vaativat lakiosaa, tapauksessa jossa puolikas asunto on käytännössä ainut perintö.
Avopuolison on maksettava 25% asunnon arvosta rintaperilliselle lakiosana ja loppuosa 25% jää rintaperillisen omistukseen kunnes hallintatestamenrin saaja haluaa myydä asunnon tai kuolee. Tai mikäli hallintatestamentin edunsaaja avopuoliso ei pysty maksamaa rintaperillisen lakiosaa 25% asunnon hinnasta varoillaan tai lainalla, asunto menee myyntiin ja rintaperillinen saa myydystä asunnosta koko perintöosansa 50%. Asunnon hinta-arvio pyydetään ainakin kahdelta riippumattomalta kiinteistönvälittäjältä.
- fdgsdfghfj
Ongelmina tämänkinlaisissa tapauksissa on ahneus, itsekkyys ja avioero. On se kumma, että kaksi aikuista ihmistä ei voi turvallisin mielin ostaa yhteistä asuntoa ja olla varma, että saavat asua kodissaan loppuun asti, vaikka toinen kuolisi. Toisen avopuolison ahneet lapset ovat heti rahan perässä silmät kiiluen, ja kodin omistajan asemaa ei osata ajatella lainkaan. On vain kaunaa, vihaa, itsekkyyttä, kostonhalua.
Kannattaa muistaa, että isännöitsijöiden remonttifirmojen kanssa sopimien kohtuuttomien remonttihankkeiden takia moni vanha osakeasunto menettää arvonsa ostajien silmissä. Jos asunto on arvoltaan jonkun arvion mukaan 70 000e, ja siihen tehdään viidenkymmenen tonnin remontti, sen arvo ei pomppaa 120 000 euroon, vaan jo muutama vuosi ennen remonttia siitä tulee suurinpiirtein mahdoton myydä ja remontin jälkeenkin siitä tarjotaan ehkä vain se sama, tai ehkä 80 000e. Remonttivelan kun maksaa myyntihinnasta, käteen jää kovin pieni summa. Jos edes myydyksi saa. Ja silti jotkut ahneet jälkeläiset vaativat myymään, vaikka kaikki osapuolet kärsivät. No, tietysti tällaisten ahneiden takia joku nappaa tosi halvalla asunnon, ehkä perillinen itse. Rumaa se kuitenkin on. Eikö sitä voisi yrittää elää kuin ihmiset.- Aika_vuodatus
Voisiko asian kääntää toisinpäin?
Aika ahne "täysin vieras ihminen" joka haluaa pitää kuin omanaan toisten (isän/äidin) omaisuutta vastoin lakiin kirjattua oikeutta.
Yleensä ihmiset elävät lakien ja asetusten mukaisesti, vai oletko eri mieltä?
Peräänkuulutat omistajan oikeutta, perilliset astuvat poismenneen tilalle omistajiksi, mikä on heidän oikeus?
Sitten kysymys, jos halutaan turvata toisen asumisoikeus niin miksi ei käytetä lain suomaa oikeutta (avioliitto)?
Kun kerran toisen asumisoikeus on helppo turvata ja se jätetään tekemättä, eikö se kerro sen ettei turvaa haluta silloin antaa?
Valitettavasti olen joutunut taistelemaan tuollaisten (kaikki mulle) henkilöiden kanssa.
Omaisuus kelpaa muttei maksut.
Onneksi suomessa on kuitenkin lait olemassa minkä mukaan eletään, ahneet yrittävät ohittaa lait vetoamalla vaikka mihinkä. - jhgkhjhjg
Aika_vuodatus kirjoitti:
Voisiko asian kääntää toisinpäin?
Aika ahne "täysin vieras ihminen" joka haluaa pitää kuin omanaan toisten (isän/äidin) omaisuutta vastoin lakiin kirjattua oikeutta.
Yleensä ihmiset elävät lakien ja asetusten mukaisesti, vai oletko eri mieltä?
Peräänkuulutat omistajan oikeutta, perilliset astuvat poismenneen tilalle omistajiksi, mikä on heidän oikeus?
Sitten kysymys, jos halutaan turvata toisen asumisoikeus niin miksi ei käytetä lain suomaa oikeutta (avioliitto)?
Kun kerran toisen asumisoikeus on helppo turvata ja se jätetään tekemättä, eikö se kerro sen ettei turvaa haluta silloin antaa?
Valitettavasti olen joutunut taistelemaan tuollaisten (kaikki mulle) henkilöiden kanssa.
Omaisuus kelpaa muttei maksut.
Onneksi suomessa on kuitenkin lait olemassa minkä mukaan eletään, ahneet yrittävät ohittaa lait vetoamalla vaikka mihinkä.Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'.
- Aika_vuodatus
jhgkhjhjg kirjoitti:
Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'.
Yksi kysymys.
Jos kumppanisi haluaa turvata sinun asumisen ja sinä haluat turvata kumppanisi asumisen niin miksette tee sitä?
Mikä teitä estää?
Puhun tietysti avioliitosta, avioliittoa ei tarvitse solmia kirkollisena toimenpiteenä jos ei halua.
Avioliitossa teillä olisi lain suoma oikeus asua yhteisessä asunnossa niin kauan kuin jäljelle jäänyt elää.
Tosin silloinkin on vastuita omistajia kohtaan. - OikeutettuVaatimus
Aika_vuodatus kirjoitti:
Voisiko asian kääntää toisinpäin?
Aika ahne "täysin vieras ihminen" joka haluaa pitää kuin omanaan toisten (isän/äidin) omaisuutta vastoin lakiin kirjattua oikeutta.
Yleensä ihmiset elävät lakien ja asetusten mukaisesti, vai oletko eri mieltä?
Peräänkuulutat omistajan oikeutta, perilliset astuvat poismenneen tilalle omistajiksi, mikä on heidän oikeus?
Sitten kysymys, jos halutaan turvata toisen asumisoikeus niin miksi ei käytetä lain suomaa oikeutta (avioliitto)?
Kun kerran toisen asumisoikeus on helppo turvata ja se jätetään tekemättä, eikö se kerro sen ettei turvaa haluta silloin antaa?
Valitettavasti olen joutunut taistelemaan tuollaisten (kaikki mulle) henkilöiden kanssa.
Omaisuus kelpaa muttei maksut.
Onneksi suomessa on kuitenkin lait olemassa minkä mukaan eletään, ahneet yrittävät ohittaa lait vetoamalla vaikka mihinkä.Lakiosa on rintaperillisen oikeus, ja se menee ohi avopuolison hallintatestamentin. Rintaperillinen voi jäädä jopa useiden kymmenien vuosien, jopa 20-30v ajaksi "naimisiin" hallintatestamentin edunsaajan isän/äidin avopuolison kanssa. Pitää muistaa että ajan kanssa kuolleen avopuolison muisto haalistuu ja mahdollisesti side tämän jälkeläiseen. Hallintaoikeuden saaja voi mennä uudelleen naimisiin, hän voi joutua esim. muistisairauden takia oman biologisen jälkikasvunsa holhoukseen jne. jolloin hallintatestamentin hyväksynyt rintaperillinen voi joutua vaikeuksiin. Päälle tietenkin ne suuret rempat, joista lakiosaan oikeutettu on myös maksumiehenä asunnon puolikkaallaan. Tästä syystä ei todellakaan ole ahneutta vaatia lakiosaansa, jotta ainakin 25% omistuksesta vähenee ja myös mahdolliset kulujen maksuvelvollisuudet samassa suhteessa. Parasta tietenkin on jos lakiosan takia koko asunto myydään ja rinraperillinen saa koko 50%:n osuuden pois asunnon puolikkaastaan.
- Huomioitavaa
"Kannattaa muistaa, että isännöitsijöiden remonttifirmojen kanssa sopimien kohtuuttomien remonttihankkeiden takia moni vanha osakeasunto menettää arvonsa ostajien silmissä. Jos asunto on arvoltaan jonkun arvion mukaan 70 000e, ja siihen tehdään viidenkymmenen tonnin remontti, sen arvo ei pomppaa 120 000 euroon, vaan jo muutama vuosi ennen remonttia siitä tulee suurinpiirtein mahdoton myydä ja remontin jälkeenkin siitä tarjotaan ehkä vain se sama, tai ehkä 80 000e. Remonttivelan kun maksaa myyntihinnasta, käteen jää kovin pieni summa. Jos edes myydyksi saa. Ja silti jotkut ahneet jälkeläiset vaativat myymään, vaikka kaikki osapuolet kärsivät. No, tietysti tällaisten ahneiden takia joku nappaa tosi halvalla asunnon, ehkä perillinen itse. Rumaa se kuitenkin on. Eikö sitä voisi yrittää elää kuin ihmiset".
Kannattaa muistaa että jos remontti on tehty ja maksettu, niin todennäköisesti myös lakiosaa vaativien rintaperillisten kuollut vanhempi on rempasta maksanut puolet ehkä jopa enemmän.
Kyse ei siis todellakaan ole yleensä ahneudesta vaan siitä että pääsee vuosikymmenien osakkuuden epävarmuudesta pois. - Käännäpä.fokus
jhgkhjhjg kirjoitti:
Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'.
"Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'."
Oletko miettinyt mitä sinun lapsesi tekisivät samassa tilanteessa? - 00530
OikeutettuVaatimus kirjoitti:
Lakiosa on rintaperillisen oikeus, ja se menee ohi avopuolison hallintatestamentin. Rintaperillinen voi jäädä jopa useiden kymmenien vuosien, jopa 20-30v ajaksi "naimisiin" hallintatestamentin edunsaajan isän/äidin avopuolison kanssa. Pitää muistaa että ajan kanssa kuolleen avopuolison muisto haalistuu ja mahdollisesti side tämän jälkeläiseen. Hallintaoikeuden saaja voi mennä uudelleen naimisiin, hän voi joutua esim. muistisairauden takia oman biologisen jälkikasvunsa holhoukseen jne. jolloin hallintatestamentin hyväksynyt rintaperillinen voi joutua vaikeuksiin. Päälle tietenkin ne suuret rempat, joista lakiosaan oikeutettu on myös maksumiehenä asunnon puolikkaallaan. Tästä syystä ei todellakaan ole ahneutta vaatia lakiosaansa, jotta ainakin 25% omistuksesta vähenee ja myös mahdolliset kulujen maksuvelvollisuudet samassa suhteessa. Parasta tietenkin on jos lakiosan takia koko asunto myydään ja rinraperillinen saa koko 50%:n osuuden pois asunnon puolikkaastaan.
"Parasta tietenkin on jos lakiosan takia koko asunto myydään ja rinraperillinen saa koko 50%:n osuuden pois asunnon puolikkaastaan. "
Parasta - mutta kenen kannalta. Siinä on perittävän tahto nollattu, kun avoleski menettää asumisturvansa. Tällainen "parhaan" hakeminen kyseenalaistaa koko lakiosajärjestelmän. Mm. siviilioikeuden professori Urpo Kangas on arvostellut lakiosajärjestelmää esittäen jopa siitä luopumista. - puolinjatoisin
00530 kirjoitti:
"Parasta tietenkin on jos lakiosan takia koko asunto myydään ja rinraperillinen saa koko 50%:n osuuden pois asunnon puolikkaastaan. "
Parasta - mutta kenen kannalta. Siinä on perittävän tahto nollattu, kun avoleski menettää asumisturvansa. Tällainen "parhaan" hakeminen kyseenalaistaa koko lakiosajärjestelmän. Mm. siviilioikeuden professori Urpo Kangas on arvostellut lakiosajärjestelmää esittäen jopa siitä luopumista.Tämä vain siinä tapauksessa ettei avoleski ole tehnyt rintaperillisiä kohtaan mitään perittävän tahdon vastaista;) Jos on niin lakiosan vaatiminen on täysin oikeutettu toimi.
- jhkgfjhfgkh
Käännäpä.fokus kirjoitti:
"Onhan se noinkin. Tuntematta tapauksen henkilöitä ja historiaa sekä sinun että minun näkökulma voi olla osuva, tai sitten ei. Minun näkökulmani on tällainen siksi, että itse olisin samanlaisessa tilanteessa, jos kumppanini kuolisi ennen minua. Hänen lapsensa luultavasti heittäytyisivät ahneiksi, vaikka nyt he 'eivät ole mitään ilkiöitä'."
Oletko miettinyt mitä sinun lapsesi tekisivät samassa tilanteessa?Minun lapseni olisivat luultavasti vähintään yhtä ahneita. Onnekseni en koskaan saanut lapsia. Sisarukset saattavat olla riesa kuoltuani, vaikkei heillä ole perimisoikeutta, koska minulla on voimassa oleva testamentti - jossa perillisinä avopuolisoni lapset. Joku kysyi edellä, miksi emme mene naimisiin. On tarkoitus, mutta se vaan jää. Aina on jotain muuta.
- 00530
jhkgfjhfgkh kirjoitti:
Minun lapseni olisivat luultavasti vähintään yhtä ahneita. Onnekseni en koskaan saanut lapsia. Sisarukset saattavat olla riesa kuoltuani, vaikkei heillä ole perimisoikeutta, koska minulla on voimassa oleva testamentti - jossa perillisinä avopuolisoni lapset. Joku kysyi edellä, miksi emme mene naimisiin. On tarkoitus, mutta se vaan jää. Aina on jotain muuta.
"Joku kysyi edellä, miksi emme mene naimisiin."
Ei kysynyt. Sen sijaan kertoi, että ongelman ratkaisu on naimisiin meno. Mutta sinullahan tuota (lakiosa-)ongelmaa ei lainkaan ole, kun lapsia ei ole; testamentti riittää ratkaisuksi.
- Hjklööh
Lyhyesti sanottuna ei.
Eikä ole siinä oikeutetulla asukkaalla ole oikeutta vuokrata sitä asuntoa.
Jos on muita siinä perikunnassa osakkaana siihen kiinteistöön.- voi.vuokrata
Onpa. Hallintatestamentin saaja esim. avopuoliso voi vuokrata hallinnoimansa asunnon ja saada sen vuokratuotot yksin, muuttaen itse muualle, vaikka rintaperillinen/perilliset omistaisivat asunnosta esim. 50-99%.
Ja mikäli hallintatestamentin saaja joutuu holhoukseen, edunvalvoja esim. tämän lapset voivat vuokrata hallintatestamentin alaista asuntoa edelleen testamentinsaajan kuoleman saakka. Tästä syystä rintaperillisen/perillisten on usein järkevää vaatia lakiosaa, jolloin omistusoikeus asuntoon pienenee ja myös vastuut esim. remonttikuluista, tai asunto joutuu myyntiin ja rintaperillinen/perilliset saavat koko perintöosansa asunnosta.
Tässä ei ole mitään tekemistä anheuden kanssa, vaan vastuiden, joista rintaperillinen/perilliset vapautuvat.
- kannattaa_miettiä
Jos avopuolison lapset vaativat lakiosansa, ja heille jäänyt muu perintö ei riitä lakiosan kattamiseksi, joudut maksamaan heille lakiosasta vajaaksi jäävän summan.
Et voi antaa lakiosuutena asuntoa, jota rasittaa hallintaoikeus. Eli jos rahat eivät riitä lakiosuuksiin, asunto on myytävä.
Joudut siis maksamaan lakiosansa vaatineille tuon puuttuvan osuuden. Omistussuhteet lasketaan niin, että lapset saavat perintönä koko omaisuuden verran. Suosittelen, että laitatte testamentiin lauseen "lakiosaansa vativa rintaperillinen saa vain sen". Muista että jos avopuolisosi kanssa laaditte hallintatestamentit puoliksi omistamastanne asunnosta, myös omat rintaperillisesi menettävät puolet perintöosastaan jos he haluavat lakiosan kuolemasi jälkeen, ja tuo lause on testamentissa. Jälkeläisilläsi on ehkä pätevä syy vaatia lakiosaa, joten kannattaako puolet heidän perintöosastaan poistaa hallintatestamentin takia? - fjfjrkrkddkdkdk
Kuinka nopeasti lakiosan vaatimisen jälkeen se on maksettava tai laitettava hallintatestamenissa mainittu avopuolisoiden puoliksi omistama asunto myyntiin, mikäli se on ainoa perintö eikä lakiosaa pysty muuten maksamaan perillisille?
- Kohtuullinen_aikataulu
PK 7.luku, 5§, 2.mom. määrää, että lakiosa on suoritettava
”…kohtuullisen ajan kuluessa…”.
Sen lisäksi että lakiosaa vaaditaan (jokainen rintaperillinen erikseen todistettavasti kirjallisena esim. perunkirjan yhteydessä), sitä pitää vaatia myös maksettavaksi. Maksuvaatimus on siis esitettävä testamentin saajalle ja vaatia lakiosaa maksettavaksi tämän epämääräisen "kohtuullisen ajan puitteissa". Järkevä testamentin saaja maksaa lakiosan toki automaattisestikin, sillä maksamaton lakiosa tarkoittaa, ettei hän voi täysimääräisesti vedota testamenttiin. Kohtuulliseksi ajaksi on katsottu esim. 3kk sisään. Tässä ajassa voidaan realisoida omaisuutta, ottaa lainaa tai laittaa asunto myyntiin.
- tyoiuiiuyo
Ketjun luettuani vahvistui käsitykseni, että ongelmana on perintövero. Se rikkoo perheitä, aiheuttaa häikäilemättömyyttä ja romuttaa talouksia. Se kai sen tarkoituskin on. Yritetään pikku hiljaa lakkauttaa yksityinen omaisuus ja oikeus siirtää kaikessa rauhassa omaisuuttaan lapsilleen tai muille perijöilleen. Tässä voittaa valtio, verojen muodossa. Pankit, kun asunnon omistaja joutuu ottamaan lainaa maksaakseen lakiosia pois. Lakimiehet, kun asioista ei pystytä sopimaan. Keinottelijat, jotka saattavat napsia näitä riidanalaisia koteja pilkkahinnalla. Ihmisellä on Raamattuun perustuva oikeus omistaa kotinsa ja määrätä siitä. Nyt ollaan viemässä asioita siihen suuntaan, että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla ja muut ovat orjina, jotka eivät omista edes työpanostaan, vaan sitäkin hallinnoi valtio tai nuo ökyrikkaat.
- 00530
"Nyt ollaan viemässä asioita siihen suuntaan, että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla . . ."
Olet ymmärtänyt perintöveron yhteiskunnallisen merkityksen täysin päälaelleen. Ilman progressiivista perintöveroa kehitys nimenomaan johtaisi siihen, "että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla". Etkö ole kuullut, että "raha tulee rahan luo", joten pääomat kiihtyvällä tahdilla keskittyvät ennestään rikkaille - ja köyhät entisestään köyhtyvät tai ainakin pysyvät köyhinä.
Mitä Raamattuun tulee, niin onneksi (vrt. Koraani ja monet muslimimaat) emme elä pappisdiktatuurissa, vaan demokratiassa. - VerotusOnKunniavelkaa
00530 kirjoitti:
"Nyt ollaan viemässä asioita siihen suuntaan, että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla . . ."
Olet ymmärtänyt perintöveron yhteiskunnallisen merkityksen täysin päälaelleen. Ilman progressiivista perintöveroa kehitys nimenomaan johtaisi siihen, "että kaiken omistaa pikkuinen rikkaiden kopla". Etkö ole kuullut, että "raha tulee rahan luo", joten pääomat kiihtyvällä tahdilla keskittyvät ennestään rikkaille - ja köyhät entisestään köyhtyvät tai ainakin pysyvät köyhinä.
Mitä Raamattuun tulee, niin onneksi (vrt. Koraani ja monet muslimimaat) emme elä pappisdiktatuurissa, vaan demokratiassa.Olet aivan oikeassa, on käsittämätöntä että lasten tai muiden perillisten pitäisi saada edellisen sukupolven työllä ansaittu omaisuus ilman perintöveroa, joka on vieläpä Suomessa matala. 20 000 saa rintaperillinen täysin ilman perintöveroa ja muustakin osasta perintövero on pieni, itse ansaitsemattomasta tulosta josta henkilökohtaisena työtulona maksaisi veroja paljon, vaikka työtulot on sentään omalla työllä ansaittu. Muut kuin rintaperilliset on hyvä laittaa maksamaan enemmän, saavathan he varallisuutta täysin ilman ansioita. Kaikki varallisuus valuu pienen piirin haltuun jos perintövero poistetaan tai sitä madalletaan entisestään. Tämän hetken malli on hyvä, ei ainakaan alemmas perintöveroa.
- P.akkorako
Tämän liettuani ole tullut siihen lopputulokseen että lakiosa kannattaa ehdottomasti vaatia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664449Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251744
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51288- 101217
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004