Kokeilin tupakansavulla ilmanvaihtoa välittömästi venttiilin alapuolella 60-luvun kerrostalossa, jossa koneellinen ilmanvaihto. Ei havaittavissa minkäänlaista ilmankulkua hormiin päin ( tai sieltä huoneeseen päinkään ). Ulkona tuuli jonkin verran ja lämpötila oli nollan kieppeillä. Sisälämpö 22 pinnaa.
Jos ikkunat ja partsin ovi on kiinni, niin tulee sellainen seisovan ilman tuntu, ei ummehtunut.
Tuloilma on ikkunoiden läpuolella.
Katon puhaltimen ollessa päällä pysyy talouspaperin pala tiiviisti venttiilin päällä.
Voivatko puhaltimen lavat estää hormin ilmankulun niin tehokkaasti vai onko niissä "sälekaihdin" sulkemassa, kun puhallin ei ole päällä?
Onko puhallin yleensä kytketty ajastimella vai haisteleeko se hormin lämpötilaa vai mikä ohjaa puhallinta?
Jos ikkunat ja partsin ovi on kiinni, niin tulee sellainen seisovan ilman tuntu, ei ummehtunut.
Tuloilma on ikkunoiden läpuolella.
Katon puhaltimen ollessa päällä pysyy talouspaperin pala tiiviisti venttiilin päällä.
Voivatko puhaltimen lavat estää hormin ilmankulun niin tehokkaasti vai onko niissä "sälekaihdin" sulkemassa, kun puhallin ei ole päällä?
Onko puhallin yleensä kytketty ajastimella vai haisteleeko se hormin lämpötilaa vai mikä ohjaa puhallinta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Lavat" eivät estä, eikä löydy säleikköä. Ajastimella.
Mitä syitä voisi olla siihen ettei ilma kulje lainkaan venttiilin kautta ellei katolla propelli ole päällä?
Oletko milloin viimeksi puhdistanut ilmanvaihtoventtiilit? Poistoventtiilit olisi puhdistettava vähintään 2 kertaa vuodessa. Korvausilmaventtiilit (ne mistä ulkoilma tulee sisään) kerran vuodessa. Ohje venttiilien puhdistamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=hgjLvoHMqvU
Jos paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä puhdistamisen jälkeenkään niin silloin talon ilmanvaihdossa on jotakin pielessä. Se katolla oleva huippuimuri ("propelli") pitäisi olla aina pienellä teholla päällä ja kellon ohjamana ajoittain suuremmalla teholla.
Olin imuroinut päällisin puolin venttiilit parin kuukauden välein, mutta nyt vasta ehdin järjestää katselmuksen hankalissa paikoissa olevien venttiilien nieluun ja löytyihän sieltä paljon töhnää kaikista. Venttiilejä ei ole avattu sitten remonttiasentamisen n. 10 v sitten.
Pelkästään keittiön koko venttiilin poisto pesuun teki räväkän ilmankierron ja alensi sisälämmön vajaassa tunnissa 4 astetta. Luulisin, että muiden asuntojen ilmankierto pieneni vastaavasti, kun täältä sai helposti ilmaa.
Alaa tuntematta päättelisin, että vaikka venttiilit eivät olleet kokonaan tukossa, niin huippari otti ilmaa selvästi suhteessa enemmän niistä huoneistoista mistä helpommin sai ja minun jäi todella vähäiseksi ellei peräti olemattomaksi.
Onko päättely väärä?
Nyt on sisäilma tyystin erilainen. Kiitos jeesistä.
Asukkaan vastuulla on ilmanvaihtoventtiilien putsaus. Vähän sama juttu kuin pytyn siivous.
Nämä on näitä asioita joita kuuluisi tietää aivan yleissivistyksen pohjalta, mutta yleensä vikaa haetaan jostain muualta kuten isännöitsijästä, hallituksesta jne.
Kiitos viisastelusta. Missä kohtaa syytin isänn./hallitusta?
Tulee sitten seuraavaksi kun vinkumista jatkat.
Tunnut kaipaavan verta nenästäsi...
Hyvä, että ratkaisu löytyi.
Tuo vanhempien kerrostalojen koneellinen yhteiskanavapoisto-ilmanvaihto on vähän hankala juttu. Nimittäin niillä asukkailla, jotka viitsivät ja osaavat pitää poistoventtiilit ja korvausilmaventtiilit auki, asunnon ilma vaihtuu hyvin. Jopa liiankin tehokkaasti, jos talossa on monta omissa saasteissaan, hajuissaan ja homeissaan venttiilit tukossa elävää asukasta.