Harhaajohtavaa ylistystä

Toivotaan että joku media nostaa tämän varjopuolenkin julkisuuteen, ääneen pääsee myös ne joilla on oikeasti vaikeaa ja raskasta.

Omaishoidon ympärillä pyörii omissa pilvilinnoissaan kirjaviisaat jotka on arkitodellisuudesta täysin ulkona, tyhjänpäiväistä lässytystä mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä.

Vaietaan ja ollaan hiljaa ettei vaan lintukoto ala natista.

Ja kuka hoivaa ja kuuntelee loppuun palanutta omaishoitajaa?

Kokemuksesta tiedän ettei siihen kykene kukaan muu kuin toinen omaishoitaja.

Eereka22 kirjoitti:

Ja kuka hoivaa ja kuuntelee loppuun palanutta omaishoitajaa?

Kokemuksesta tiedän ettei siihen kykene kukaan muu kuin toinen omaishoitaja.

Omaishoitajaa ei ainakaan asuinalueen palveluohjaaja kuuntele, sen olen omaistani hoitaessa huomannut. Ei palveluohjauspuolta kiinnosta omaishoitajan jaksaminen vaikka se pitäis olla tärkeää huolehtia omaishoitajan pärjäämisestä raskaassa työssä. Kyllä sitä omaishoitajat on yhtä heitteillä kuin heidän hoidettavansakin tässä yhteiskunnassa. Kyllä sitä paasataan miten arvokasta työtä omaishoitajat tekevät, mutt ei sitä arvostusta näy missään. Hullua hommaa, ett työttömyyskorvauskin on isompi kuin omaishoidontuki vaikka omaishoitajat tekevät työtä melkein 24/7vrk. Omaishoidontuki muka määräytyy työn haasteellisuuden mukaan, mun mielestä omaishoito on jo alusta lähtien haasteellista, kun joutuu esim.muistisairasta vahtimaan ympärivuorokauden ettei mitään vahinkoa satu tai hoidettava lähde omille teilleen yöaikaan.
Aloittaja on oikeassa siinä, ett annetaan kuva miten helppoa omaishoitajana olo on ja miten yhteiskunta auttaa omaishoitajia pärjäämään työssään. Jopa niissä ohjevihkosissa mitä sai mukaan, kun käytiin omaisen muistisairausdiagnoosia kuulemassa, annettiin kuva siitä miten helppoa on hoitaa muistisairasta. Totuus oli ihan muuta, kukaan ei kertonut miten rankasta sairaudesta on kyse, ekan vuoden aikana ei edes otettu yhteyttä tuolta palveluohjauspuolelta eli oltiin oikeasti ihan heitteillä, oman onnemme varassa. Missään vaiheessa ei ole kummankaan hoidettavani kohdalla saanut kunnollista kohtelua palveluohjauspuolelta. Mä siis olen jo toista kertaa omaishoitajana. Siks kai alkaa olla jo aika väsynyt tähän hommaan, kun tekee seitsemättä vuotta putkeen tätä työtä ihan ilman kotihoidon apua. Toinenkin hoidettava alkaa olla jo huonommassa kunnossa, kohta pitää häntäkin ruveta nostelemaan ylös ja vaihtelemaan vaippoja ja syöttelemään häntä jne... Ensimmäistä hoidettavaa hoidin siihen asti, kun sai vuorohoidon kautta paikan hoivakodista. Hän tarvi kaikessa apua, ei pysynyt omin voimin kävelemään,piti pitää kainaloiden alta pidellä pystyssä,välillä häneltä petti jalat alta,roikkui mun käsien varassa eli oli jo tosi fyysisesti raskaasta työstä kyse,onneks sai sen paikan,en olis enää pitempään pystynyt yksin häntä hoitelemaan. Toisen omaisen muistisairaus todettiin pari kuukautta sen jälkeen, kun ensimmäinen hoidettava oli hoivakotiin päässyt. Ei puhettakaan ett palveluohjauspuolelta olis huomioitu tuota asiaa, ett olen jo toista kertaa omaista hoitamassa. Palveluohjaajat eivät edes itse tiedä asioista yhtään mitään ja heidän tehtävänsä olis auttaa omaishoitajia. Sekin on huono homma, ett palveluohjaajilla ei ole terveydenhoitopuolen koulutusta tai työkokemusta, he ovat opiskelleet sosiaalipuolta ja ovat tulleet ohjaajiksi melkein suoraa koulun penkiltä ja osa ehkä suhteillaan ovat saanneet paikan palveluohjauspuolelta eli ei kovin hyvin ole hommat hallinnassa palveluohjauspuolella. En mä enää mitään apuja odota sieltä saavani vaikka pyytäisi, ei ne siellä välitä minkään vertaa omaishoitajan jaksamisesta, yksin pitää ja on pakko pärjätä ainakin täällä Oulussa on semmoinen meininki.

Ei omaishoitajalla ole oikeuksia. Hänellä on vain velvollisuuksia.
Yhteiskunnan ilmainen työntekijä, jolla ei ole ihmisoikeutta.

Niin kuka välittää, ei kukaan muu kuin joku toinen omaishoitaja.
Edes terveysalan ihmiset ei ymmärrä omaishoitajien arjesta yhtään mitään.
Ehkäpä eivät haluakkaan tietää, alkaa pilvilinnat murentua.

No itse en yksin nykyistä hallitusta syyttäisi, mitä ne edelliset hallitukset ovat tehneet, ei sitten yhtään mitään.
Vaalipuheissa omaishoitaja mainitaan, mitä sitte?
Oli demaritantta tai kokkarikorkkari samaa pas... kaikki.

Ei ketään oikeasti kiinnosta tuolla palveluohjauspuolella omaishoitajien jaksaminen, ei sieltä kannata apua pyytää, siitä mulla omakohtaisia kokemuksia. Ei ne kuuntele vaikka sanoisit, ett hoidettavan kanssa ei tahdo enää omin avuin pärjätä. Mun hoidettava on ollut tosi vaikealuontoinen jo heti alusta lähtien, on joutunut jopa yhdessä vaiheessa pistämään hänet sairaalaan, kun rupes käymään voimille. Muutaman kerran olen soittanut palveluohjaajalle etten pärjää hoidettavan kanssa, pitäis ruveta järjestämään hänelle hoitopaikkaa..arvatkaa vaan rupesivatko millekään..no, eivät todellakaan. Tässä yritän jaksaa hoidettavan kanssa, onneks nykyään on suostunut käymään vuorohoidossa, saan edes muutaman päivän huilia. Olen toista kertaa omaishoitajana ja takana on jo seitsemättä vuotta tätä työtä. Olisikin edes kesäloma kuten oikeissa töissä olevilla, ei niillä muutamalla päivällä kuukaudessa kovin pitkään jaksa, varsinkaan kun ne päivät menee kotitöiden teossa ja käyn toista omaista katsomassa hoivakodissa.
Pitää vaan jaksaa vaikka ei jaksaisikaan. Tunnen itseni tosi vanhaksi ja väsyneeksi, mitään omaa elämää ei ole ollut vuosiin. Ei musta ole enää mihinkään, kun joskus tämä hoitotyö loppuu. Olen loppuunpalanut, raakki, työkyvytön, raihnanen ihmisenkuva. Ikää on sen verran etten eläkkeelle vielä pääsis, mutt ei musta ole enää työmarkkinoille muuta kuin pitkän sairasloman jälkeen. En mä enää usko höpinöihin siitä miten yhteiskunta muka arvostaa omaishoitajien tekemää työtä, se on pelkkää bullshittiä. En mä enää odota apuja mistään, sitä ei anneta vaikka polvillas ryömisit ja kerjäisit.

Surullista lukea miten heitteille ihminen jätetään kun joutuu omaishoitajaksi.

Se ylistys ja kehuminen mitä omaishoitajan tekemästä orjatyöstä julkisuudessa toistetaan, se on lähempänä ala-arvoista pilkantekoa kuin aitoa sanomaa.

Tämä on kuin suonsilmässä rypemistä, juuri ja juuri saat pääsi pysymään pinnalla, suo imee kuitenkin koko aja uumeniinsa, heikosta risusta saat senverran kiinni että pää nousee senverran pintaan että saa välillä vedettyä henkeä. Koska se heikko risu katkeaa, risu natisee natisee taipuu ....... jaksaako jo voimattomaksi heikennyt käsi pitää heikosta risusta ???

Kuus- kirjoitti:

Surullista lukea miten heitteille ihminen jätetään kun joutuu omaishoitajaksi.

Se ylistys ja kehuminen mitä omaishoitajan tekemästä orjatyöstä julkisuudessa toistetaan, se on lähempänä ala-arvoista pilkantekoa kuin aitoa sanomaa.

Tämä on kuin suonsilmässä rypemistä, juuri ja juuri saat pääsi pysymään pinnalla, suo imee kuitenkin koko aja uumeniinsa, heikosta risusta saat senverran kiinni että pää nousee senverran pintaan että saa välillä vedettyä henkeä. Koska se heikko risu katkeaa, risu natisee natisee taipuu ....... jaksaako jo voimattomaksi heikennyt käsi pitää heikosta risusta ???

Lue lisää

Ei kukaan tiedä,mitä omaishoitajan vuorokautinen elämänrytmi sisältää?
Olet hoidettavan kanssa 24h vuorokaudessa tilanteissa,joita sossuntädit ovat lukeneet oppivuosillaan,että tälläistä voi sattua ja tälläista voi jonkun potilaan kohdalla olla?
Omaishoitajat piti ottaa hallitusohjelmaan,mutta vaikka ministereitä lisätiin,otettiinko heitä?
No ei tietty,eihän heitä oltu edes laadittu budjettiin ja rannalle jäivät,niinkuin ennenkin??

Jos olisi puolue joka ajaisi omaishoitajien,köyhien,syrjäytyneiden etua,minäkin taksilla lähtisin,vaikka velaksi valitsemaan ja äänestämään etujeni puolesta

Kiitos myötätunnostasi.

Ongelma on vaan siinä että kukaan ei kuunte, kukaan ei välitä, ketään ei kiinnosta omaishoitaja jaksaminen.
Mitä voit tehdä, et mitään.

Lääkärille kerrottaisiin mutta läärit ei kuuntele, ei kysele, sama koskee kaikkia muitakin.

Koskaan ei kukaan ole kysynyt minun jaksamistani tai huolistani, kenelle kertoisi kun ketään ei kiinnosta?

Kuus- kirjoitti:

Kiitos myötätunnostasi.

Ongelma on vaan siinä että kukaan ei kuunte, kukaan ei välitä, ketään ei kiinnosta omaishoitaja jaksaminen.
Mitä voit tehdä, et mitään.

Lääkärille kerrottaisiin mutta läärit ei kuuntele, ei kysele, sama koskee kaikkia muitakin.

Koskaan ei kukaan ole kysynyt minun jaksamistani tai huolistani, kenelle kertoisi kun ketään ei kiinnosta?

Lue lisää

Tuo on totta. Ketään ei kiinnosta miten omaishoitaja jaksaa ja pärjää vaikka just omaishoitajien jaksamiseen pitäis panostaa. Ei lääkäritkään pysty asioihin vaikuttamaan, ei heillä ole sellasta päätäntävaltaa asioissa. Jos palveluohjausyksikössä ei ruveta millekään, ei kuunnella kun pyydät apua, niin olet ihan omillasi. Palveluohjauspuolella ne päätökset tehdään, ett annetaanko apua vai ei, jos sieltä sanotaan ei, niin se on sitt siinä. Ei ole muita tahoja joilla olis valta auttaa. Ainoa huono pointti on se ettei palveluohjaajat mitään experttejä ole vaan joku saattaa olla vasta koulusta valmistunut sosiaaliohjaaja jolla ei asioista ole mitään hajuja edes. Yritäpä sellasen kanssa sitten asioita hoitaa tai pyytää apuja. Eli hyvin on hallussa omaishoitajien asioiden hoito tässä maassa. Rahalla tietenkin voi ostaa kaiken avun yksityisiltä palvelutuottajilta ja antaa piupaut kaupungin palveluohjauspuolelle, mutt kun ei rahaa ole, joudut olemaan kaupungin palveluohjauspuolen varassa.
Tsemppiä ja kovasti jaksamisia kaikille omaistaan hoitajille, koetetaan pärjätä päivä kerrallaan. Ilman meidän tekemää työtä monta ihmistä olis ihan hoitoa vailla ja heitteillä. Meidän työllä säästetyillä varoilla päättäjämme ovat saanneet luksusta elämäänsä, olemme siis tukeneet päättäjimme pärjäämistä ja voimme pitää itsemme hyväntekijöinä.

Meillä hoidettava jo saneli säännöt miten hänen hautajaisensa hoidetaan, ja ketä paikalle kutsutaan.
Pieni kaikkein läheisimpien oikeitten ystävien porukkaa senverran että on tarpeellinen määrä kantajia.
Kaikkia omia sisaruksiaankaan ei halua paikalle, osa ei ole vuosikausiin yhteyttä pitänyt, kylätä ei halua ketää ei edes lähimpiä naapureita.
Niin pieni seremonioin kuin vaan mahdollista, ei mitää tekopyhiä ylistyspuheita.

Mutta paskasankon saat päällesi vielä aikojen päästä.Sillon nämä jutut olis satuttanut,mutta nyt oli mennyt aikaa vuosi ja seitsemän kuukautta edellisestä suomessa käynnistäni joten keskaria oisin näyttänyt jos olisin nähnyt.Kunnon hautajaisia en ollut veljelle järjestänyt,kaikki tein niin kuin mieheni oli sanonut tuhkan toimme pojan kanssa tänne Välimereen laskettiin.Ikinä en eläissäni sitä porukkaa halua tavata.Toivotaa että jokainen eestään löytää minkä on taakse viskannut.

Tämä omaishoitajien viikko onkin vain ja ainoastaan järjestöjen henkilökunnan keskinäistä juhlimista.
Meitä omaishoitajia ei huomioi yksikään media, missä kiitos kun on taas vuosi säästetty kaupunkien ja kuntien terveysmenoissa sievoinen rahasumma?

Jaksaisi tämänkin päivän taas jotenkin.

Omaishoitaja on henkisesti lujilla mutta harvoin sitä tiedostaa edes lähimmät ihmiset. Tk;ssa harvoin kysytään henkisestä jaksamisestasi.
Itse olen aivan turta tähän koko puolisoni hoitamiseen. Mielenterveyspotilas. Koko ajan saan olla varpaillani, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Ymmärrän sinua täysin.
Ihmetyttää vain se, ettei asioihin oteta ennemmin kiinni kuin vasta silloin kun on liian myöhäistä.

Moiisa kirjoitti:

Omaishoitaja on henkisesti lujilla mutta harvoin sitä tiedostaa edes lähimmät ihmiset. Tk;ssa harvoin kysytään henkisestä jaksamisestasi.
Itse olen aivan turta tähän koko puolisoni hoitamiseen. Mielenterveyspotilas. Koko ajan saan olla varpaillani, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Ymmärrän sinua täysin.
Ihmetyttää vain se, ettei asioihin oteta ennemmin kiinni kuin vasta silloin kun on liian myöhäistä.

Lue lisää

Osaltaan ehkä omaa syytänikin, että tilanne johti sairaalahoitoon. Sinnittelin jaksamisen äärirajoilla liian pitkään, koska "täytyy" ja on "velvollisuus". En edes uskaltanut antaa itselleni lupaa ajatella muita vaihtoehtoja, kunnes sitten olin niin romuna, etten enää nukkunut tai syönyt, ja kun ei nuku eikä syö, niin kohta ei tee muutakaan järkevää. Hakeuduin itse sosiaalipäivystyksen kautta psykiatriselle. Mies ja lapset joutuivat hoitopaikkoihin, tai pääsivät.

Siellä sairaalassa jouduin tekemään tähänastisen elämäni raskaimman päätöksen. Totesin, etten pysty miestäni hoitamaan. Sinänsä ehkä helpotuskin, että olin siellä sairaalassa. Ei jäänyt jossiteltavaa. Mulla on kuitenkin lapset hoidettavana. Haluan voimien riittävän siihen. Vaikea asia tämä edelleen on, enkä ole päästänyt itseäni helpolla, mutta nyt on aika olla itsekäs ja armollinen itselleen.

Heh heh. Kuka hullu alkaa omaishoitajaksi? Korkeintaan joku luuseri, joka kiertää työntekoa tällä tavalla. Painukaa v***uun luuserit.

Terve.vaanmenoa kirjoitti:

Heh heh. Kuka hullu alkaa omaishoitajaksi? Korkeintaan joku luuseri, joka kiertää työntekoa tällä tavalla. Painukaa v***uun luuserit.

Muistahan itten tämä kommenttisi kun olet hoitolaitoksessa pa...a vaipat perseessä ja mietit miksi kukaan ei tule niitä vaihtamaan...

Terve.vaanmenoa kirjoitti:

Heh heh. Kuka hullu alkaa omaishoitajaksi? Korkeintaan joku luuseri, joka kiertää työntekoa tällä tavalla. Painukaa v***uun luuserit.

Omaishoitajana ollessasi teet töitä 24/7 koska hoidettavasi ei ymmärrä ett yöllä pitäisi nukkuakin eikä valvoa. Eikä siinä työssä ole vapaapäiviä kuin silloin jos hoidettavasi pääsee vuorohoitoon. Ei puhettakaan ett sais olla kuukauden lomalla kesäisin niinkuin " oikeissa " töissä. Ett juu työnkiertoahan se omaishoitajuus on..mieluummin olisin oikeissa töissä, työaika olis vain 8 tuntia päivässä ja olis 2 päivää viikossa vapaata töistä, olis kuukauden kesäloma jne... Mutt hoidettavaa ei nykyään saa helposti enää mihinkään hoitopaikkaan vaan yhteiskunta yrittää hoidattaa hoidettavan viimeseen asti kotioloissa.

Luuserimyös kirjoitti:

Omaishoitajana ollessasi teet töitä 24/7 koska hoidettavasi ei ymmärrä ett yöllä pitäisi nukkuakin eikä valvoa. Eikä siinä työssä ole vapaapäiviä kuin silloin jos hoidettavasi pääsee vuorohoitoon. Ei puhettakaan ett sais olla kuukauden lomalla kesäisin niinkuin " oikeissa " töissä. Ett juu työnkiertoahan se omaishoitajuus on..mieluummin olisin oikeissa töissä, työaika olis vain 8 tuntia päivässä ja olis 2 päivää viikossa vapaata töistä, olis kuukauden kesäloma jne... Mutt hoidettavaa ei nykyään saa helposti enää mihinkään hoitopaikkaan vaan yhteiskunta yrittää hoidattaa hoidettavan viimeseen asti kotioloissa.

Lue lisää

Olipa sitten pyhä tai arki, samat rutiinit on hoidettava 24/7. Tätä omaishoitoa voisi verrata maatilan elämään. Navettaan on mentävä oli sitten joulu tai juhannus, pyhä tai arki. Monella hoidettavalla vuorokausirytmi sekaisin. Muistisairaat karkailee ja niitä pitää koko ajan seurattava kuin pikku-lasta mitä touhuavat ja minne menevät. Osalla hoidettavista täytyy olla kellontarkat lääkitykset ja muut päivittäiset hommat.
Kukaan ei ole vielä älynnyt kysyä, milloin omaishoitaja hoitaa omat asiat ja oman elämänsä?
Mutta eihän niistä kannata mitään kysyäkään kun omaa aikaa ei ole eikä omaa elämää.

Et taida tällä rytmillä nousta klo 06,00 niin kuin osa meistä hoidettavan lääkityksen ym. vuoksi.
Minusta aamuhetket, jolloin saan, jos saan, juoda kahvikupillisen rauhassa, ovat parhaita.

Akuutissa tulee jotain omaishoitajan jaksamisesta.

Ei noissa omaiskahviloista mitään konkreettista apua saa. Lähinnä vain vertaistukea, jos sitäkään. Ne omaishoitajat, jotka sitä tukea ja apua tarvitsevat, eivät noihin omaishoitajien tapaamisiin ja kahviloihin pääse. Hoidettavaa ei voi jäöttää yksikseen, eikä sijaista löydy.
Pitäisi ottaa huomioon nekin omaishoitajat, joilla ei ole mahdollisuutta edes omaan pieneen vapaahetkeen saati kunnon lepoon tai yöuniin.

Omaishoitojärjestöt, kuvittelevat, että kaikilla omaishoitajilla on mahdollisuus lomiin, retkiin, kuntoutukseen, erilaisiin virkistysretkiin, kahviloihin ym. Mutta todellisuudessa nämä on vain niiden omaishoitajien mahdollisuuksia, joiden hoidettava pörjää yksin.

om.hoit2 kirjoitti:

Akuutissa tulee jotain omaishoitajan jaksamisesta.

Ei noissa omaiskahviloista mitään konkreettista apua saa. Lähinnä vain vertaistukea, jos sitäkään. Ne omaishoitajat, jotka sitä tukea ja apua tarvitsevat, eivät noihin omaishoitajien tapaamisiin ja kahviloihin pääse. Hoidettavaa ei voi jäöttää yksikseen, eikä sijaista löydy.
Pitäisi ottaa huomioon nekin omaishoitajat, joilla ei ole mahdollisuutta edes omaan pieneen vapaahetkeen saati kunnon lepoon tai yöuniin.

Omaishoitojärjestöt, kuvittelevat, että kaikilla omaishoitajilla on mahdollisuus lomiin, retkiin, kuntoutukseen, erilaisiin virkistysretkiin, kahviloihin ym. Mutta todellisuudessa nämä on vain niiden omaishoitajien mahdollisuuksia, joiden hoidettava pörjää yksin.

Lue lisää

Liiton omakehu siinäkin ohjelmassa vaan oli päälimmäisenä.

Tässä oman kuntayhtymän alueella on noin 350 omaishoitajaa, omaishoitajien järjestön toiminta keskittyy 95% yhteen kaupunkiin, tilaisuuksiin ei ole mitään mahdollisuutta lähteä 50-70 kilometrin päästä ja jättää hoidettava heitteille tuntikausiksi, koska sijaisen saanti on mahdotonta.
80% omaishoitajista on kaiken toiminnan ulkopuolella.

Täällä pyörittää vapaaehtoinen taho omaishoitajien tukitoimintaa, eivätkä ole missään tekemisissä tuon liiton kanssa. Osa vapaaehtoisista on entisiä omaishoitajia, osa vielä nykyisiä. Näille vapaaehtoisten järjestämille retkille tai liikuntapäiville, ei pysty osallistumaan muuta kuin ne omaishoitajat, jotka pystyvät ottamaan hoidettavan mukaan ja joiden hoidettava pärjää muutaman tunnin yksikseen. Mutta murhe heillä on koko ajan hoidettavastaan, ettei mitään sattuisi kun ovat poissa.

Ja entäpä nämä vapaat? Osa ei pysty pitämään, jos ei saa inttervallihoitopaikkaa tai kallista sijaista. Osalle tulee heti taloudellinen ahdinko, kun täytyy maksaa hoidettavan hoitopaikka/omaishoitajan sijainen.
Hoidettavaa ei saa viedä ilman hänen omaa tahtoaan inttervalliin ja voi olla että hoidettava ei hyväksy sijaista.
Palveluseteleistä eivät hyödy kuin kaupunkilaiset. Maaseudulla niistäkään ei tiedoteta mitään.
Osa omaishoitajista, yleensä ne puolisot, eivät edes osaa hakea omaishoidontukea, koska kukaan ei tiedota ja avusta omaishoidontuen hakemisessa.
Yhteiskunta ja omaiset velvoittavat puolison hoitamaan omaistaan, vaikka itsekin olisi huonossa kunnossa.
Siinä Akuutissa todettiin, että teemme tätä rakkaudesta, emmekä velvollisuudesta.
Mutta itse ainakin tunnen enemmän velvollisuutta kuin rakkautta hoidettavaani kohtaan.
Meillä avioliitto on muuttunut hoitosuhteeksi.